Jälleennäkemisiä, jäähyväisiä ja vierailevia tähtiä – tällainen oli Qstock 2024

Pohjois-Suomen suurin musiikkifestivaali Qstock soi Oulussa jälleen heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Raatin ja Kuusisaaren alueelle kokoontui 26.–27.7. yhteensä 40 000 festivaalikävijää nauttimaan monipuolisesta livemusiikista, pitämään hauskaa, näkemään tuttuja ja kohtaamaan uusia tuttavuuksia.

TEKSTI Miia Torro

KUVAT Miia Torro

Vuodesta 2003 lähtien järjestetty Qstock on kasvanut vuosien saatossa koko kansan festariksi, jonka esiintyjäkattauksesta löytyy melkeinpä jokaiselle jotakin. Qstock ei jää maan muiden isojen festareiden jalkoihin. Järjestelyt toimivat, esiintyjät kiinnostavat ja festivaali vetää väkeä niin paljon kuin alue antaa myöten.

Suosion puolesta puhuu jo se, että Qstock oli loppuunmyyty 11. kerran peräkkäin; tänä vuonna liput loppuivat jo kuukausi ennen festivaalin alkua. Viikonlopun aikana festivaalialueen kuudella lavalla nähtiin yhteensä 60 artistia. Lisäksi Linnansaaressa oli pääsymaksuton Oulu2026-lava, jonka ohjelma painottui oululaiseen musiikkiin.

Mitä kaksipäiväinen festivaaliviikonloppu piti sisällään? No ainakin…

Jälleennäkemisiä

Yksi viikonlopun odotetuimpia esiintyjiä oli tänä kesänä paluun keikkalavoille sooloartistina tehnyt Jenni Vartiainen. Vartiainen ei ole esiintynyt soolona kuuteen vuoteen ja Qstockin yleisö otti hänet äänekkäästi ja ilolla vastaan.

Näyttävien tanssijoiden kanssa esiintynyt Jenni Vartiainen hurmasi päälavalla.

Näyttävien tanssijoiden kanssa esiintyneen Vartiaisen kaunis ääni sai ihon kananlihalle lukuisia kertoja tämän esittäessä rakastettuja kappaleitaan. Moni nuori näki Vartiaisen ensimmäistä kertaa livenä ja on helppo uskoa, että tilaisuuden tullen he menevät keikalle uudelleenkin. 

Jälleennäkemiseksi voidaan laskea myös The Prodigyn paluu Ouluun. Päälavalle viimeisenä noussut elektronisen tanssimusiikin legendapumppu vieraili Oulussa viimeksi kahdeksan vuotta sitten.

Vierailevia tähtiä

Monet esiintyjät toivat lavalle vierailevia tähtiä. Mokoman kanssa lavalle nousi Huoran Anni Lötjönen esittämään heidän yhteisbiisinsä Malja sille!, Jenni Vartiainen ja Etta esittivät yhdessä tuoreen sinkkunsa Viimeinen pisara ja Ellinooran kanssa lavalla nähtiin Samuli Putro heidän yhteisen Osuma-kappaleen aikana.


Kuumaa on tänä kesänä esittänyt Hyvästejä ihanasti -biisiä vierailijoiden kanssa. Qstockissa tämän kunnian saivat oululaisen Blind Channelin laulajakaksikko Niko Vilhelm ja Joel Hokka. Blind Channel puolestaan otti lavalle oman keikkansa aikana sekä Ellinooran, Jokrateksen että Lost Societyn Samy Elbannan vierailemaan eri kappaleissa. Myös Benjaminin keikalla nähtiin vieraileva tähti, kun ABREU hyppäsi Bessin saappaisiin Paremmin kuin kukaan muu -biisin ajaksi.

Jäähyväisiä

Lauri Tähkä laulatti yleisöään, joka oli muutenkin äänekkäästi mukana läpi keikan.

Iloiseen viikonloppuun mahtui haikeitakin hetkiä, kun Jarkko Suo nousi perjantaina esiintymään oululaisyleisölle viimeistä kertaa Lauri Tähkänä. Päälavalle pakkautunut yleisömeri lauloi Tähkän hittejä äänekkäästi mukana ja artisti järjesti jopa pienen karaokehetken, kun laittoi yleisönsä tulkitsemaan Rauli Badding Somerjoen Paratiisia.

Myöhemmin perjantaina jätettiin jäähyväiset myös Maj Karmalle. Sirkusteltan ilmassa oli jotain erityistä, eikä ihme; ukkoset, puumiekat ja attentaatit eivät enää tämän orkesterin esittämänä Oulussa soi. Herra Ylppö vaikutti lavalla paikoin liikuttuneelta. Maj Karma laittoi soittimet naulaan oikeutetusti heidän kotiseudullaan Harjavallan Karmarockissa 27. heinäkuuta.

Energistä menoa

Artistien kovaa kuntoa ei voi olla hämmästelemättä. Etenkin Benjamin esiintyi lavalla niin energisenä, että heikompaa hirvittäisi.

Energiaa riitti myös Sannilla, joka viiletti pitkin Samsung-lavaa keikkansa aikana. Menoa ja meininkiä ei myöskään puuttunut Huoran ja Lost Societyn keikoilta.

Sexmane puolestaan pomppi lavalla ja yleisö seurasi perässä samalla, kun pyrot syöksivät liekkejä lisäämään lämpöä helteiseen päivään.

Maininnan energiasta ansaitsee myös Blind Channel; kuusikko ei rumpaliaan lukuun ottamatta pysy juuri paikallaan. Kansainvälistä suosiota nauttiva bändi on kiertänyt viimeisen parin vuoden aikana paljon niin meillä kuin maailmalla ja se näkyy – hyvällä tavalla.

Sanni otti koko lavan kuin yleisönsä haltuun.

Näyttävä show

Perjantain pääesiintyjä, ruotsalainen Zara Larsson tarjoili Oulussa maailmanluokan popshow’n. Larsson esiintyi yhdessä tanssijoidensa kanssa ja lavaa hyödynnettiin porraslavasteella, jonka koloissa naisoletetuista koostuva bändi soitti. Poppi puri etenkin festariväen nuorempaan osastoon, jotka nauttivat tähden keikasta hymyssä suin.

Zara Larsson kruunasi Qstockin onnistuneen perjantaipäivän.


Näyttävän show’n tarjoili myös Blind Channel valoineen, ruuduilla pyörivine efekteineen ja koristipa lavaa vielä valtava roikkuva piikkipallo.

The Prodigy kuitenkin järjesti todennäköisesti Qstock-viikonlopun näyttävimmän lavashow’n valoillaan. Raskassävytteinen konemusiikki sai rinnalleen sellaista valotykitystä, että siitä varoitettiin hyvästä syystä ennen keikan alkua. Keikan edetessä ilta hämärtyi ja valot pääsivät vielä paremmin oikeuksiinsa.

Firestarter-biisin aikana lavan näytöille muodostui bändin edesmenneen laulaja-tanssija Keith Flintin ääriviivat. Flintia ei ole unohdettu, vaan hän on yhä osa The Prodigyn keikkaa.

Asennetta

Niin Lähiöbotox kuin Huora tuuttaavat kantaaottavaa musiikkiaan sellaisella voimalla, että siitä ei asennetta puutu. Huoran kohdalla turhautuminen maan menoon kuului niin välispiikeissä kuin livetulkinnoissa. Etenkin Sori siitä -kappaleen sanat tulivat ilmoille entistä vihaisemman kuuloisesti ja Huoran Lötjönen kirosi maan johtoa ennen biisin alkua. Samaa teki myös Lost Societyn Elbanna, joka lähetti maan johdon suuntaan terveisiä ennen Blood on Your Hands -biisiä.

Toisenlaista asennetta tarjoili Alessandra. Norjaa vuoden 2023 Euroviisuissa edustanut artisti puhui yleisölleen voimaannuttavasti itseensä uskomisesta ja rakkaudesta itseä kohtaan.

Alessandran faneilla oli kylteissä viestejä artistille.

Alessandra mainitsi myös biseksuaalisuudestaan keikan aikana. On helppo uskoa, että Alessandran kaltaiset positiiviset esikuvat ovat etenkin nuorille tärkeitä. Alessandran keikalla oli myös herttaista huomata, miten innolla pienet lapset olivat mukana etenkin viisubiisi Queen of Kingsin aikana.

Piirileikkejä

Piiri pieni pyörii! Mosh ja circle pitit ovat tuttu näky raskaamman musiikin keikoilla ja niitä nähtiin myös Qstockissa ainakin Mokoman, Huoran, Lost Societyn ja Blind Channelin aikana. Pitit ovat kuitenkin levinneet muillekin keikoille. Sexmanen aikana sallitulla puolella avattiin pitti, joka näytti intensiivisemmältä kuin metallikeikkojen kehää kiertävät juoksupitit. Oma tanssi- ja pomppupittinsä oli myös The Prodigylla. Yhteistä kaikille oli se, että pittaajat olivat mukana hyvässä hengessä pitämässä hauskaa.


Qstock oli sääolosuhteiden osalta kuuma ja märkä, täynnä hyviä keikkoja ja meiningiltään hyväntuulinen – hymyjä nähtiin niin lavalla kuin yleisössä. ”Ei vituta, ei”, totesi Mokoman toinen kitaristi Pyhä Vitutus -kappaleen jälkeen ja samaa voi sanoa myös koko Qstockin jälkeen.

Katso Qstockin kuvagalleria tästä.

Artikkelia päivitetty 3.10. 2024: lisätty kuvatekstit.

Miia Torro

Kirjoittaja on Oulun ylioppilaslehden toimitusharjoittelija. Tiedeviestinnän opiskelija, joka erästä kotimaista artistia siteeraten on aikuinen, mutta omalla tyylillä.

Lue lisää:

Oulun yliopiston rehtoriksi 20 hakijaa

Oulun yliopiston rehtorin tehtävään haki määräaikaan mennessä 20 henkilöä. Tehtävä täytetään vuoden 2025 alussa käynnistyvälle viisivuotiskaudelle. Rehtori Jouko Niinimäki ei hakenut tehtävään.

Oulun yliopiston rehtorin tehtävään haki määräaikaan 26. heinäkuuta 2024 mennessä 20 henkilöä. Yliopiston hallitus avasi rehtorin tehtävän haettavaksi 3. kesäkuuta 2024.

Oulun yliopiston rehtoriksi vuoden 2025 alussa käynnistyvälle viisivuotiskaudelle hakivat Zahir Aalam, Mba Agwu, Mikael Collan, Tiina Gallén, Mika Hannula, Helka-Liisa Hentilä, Mirja Illikainen, Ville Isoherranen, Maria Sera Jacob, Hussnain Janjua, Maarit Järvenpää, Stanley Paul Katikala, Arto Maaninen, Milad Mafakheri, John Meewella, Riku Parviainen, Eva Raudasoja, Muhammad Usman, P.M Visakh ja Hailai Weldeslassie.

Nykyinen rehtori Jouko Niinimäki ei hakenut tehtävään. Niinimäki perusteli Kalevalle poisjääntiään torstaina 1. elokuuta. ”Olen toiminut tehtävässä kohta kymmenen vuotta, ja nyt on jonkun muun aika ottaa yliopisto johdettavakseen ja sitä kautta antaa panoksensa alueen ja yliopiston menestymiselle”, Niinimäki kommentoi Kalevalle sähköpostitse.

Rehtoriksi valittavalta vaaditaan tohtorintutkintoa, rehtorin tehtävien hoitamiseksi tarvittavaa kykyä ja ammattitaitoa, käytännössä osoitettua hyvää johtamistaitoa sekä erinomaista suomen ja englannin kielen taitoa sekä riittävää ruotsin kielen taitoa. Rehtori vastaa yliopistolaissa ja Oulun yliopiston johtosäännössä määrätyistä tehtävistä.

Hallitus valitsee hakijoista vahvimmat valintamenettelyn seuraavaan vaiheeseen 15. elokuuta 2024. Yliopiston hallitus järjestää 22. elokuuta kello 13.30-14.30 yliopistoyhteisölle verkkolähetyksen, jossa yhteisö voi tutustua haastatteluvaiheeseen valittuihin hakijoihin. Lähetyksessä hakijat esittäytyvät ja vastaavat heille esitettäviin kysymyksiin sekä ottavat kantaa ajankohtaisiin teemoihin. Opiskelijat ja henkilökunta voivat ehdottaa kysymyksiä hakijoille sähköpostilla toimitetun linkin kautta. Linkki verkkolähetykseen julkaistaan ennen tapahtumaa.

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Oulun normaalikoulun lukio muuttaa Linnanmaan kampukselle

Oulun normaalikoulun lukio muuttaa kesän aikana Linnanmaan pääkampukselle. Lukion 260 opiskelijaa aloittavat elokuussa uuden lukuvuoden samoissa tiloissa Oulun yliopiston opiskelijoiden kanssa.

Oulun normaalikoulun lukio muuttaa kesän aikana Linnanmaan kampukselle. Elokuussa käynnistyvä lukuvuosi tuo 260 lukion opiskelijaa sekä Oulun normaalikoulun lukion henkilökunnan Ympäristötietotaloon. Lukion tilat sijaitsevat kampuksen lounaslaidalla sijaitsevan Ympäristötietotalon 1. ja 3. kerroksessa. Lisäksi fysiikan, kemian ja biologian opetuksessa tullaan hyödyntään yliopiston laboratoriotiloja.

”Lukiossamme sekä henkilöstö että opiskelijat ovat olleet iloisia muutosta. Olemme yliopiston harjoittelukoulu, ja opetukseen osallistuvat myös yliopiston opettajaopiskelijat. Muuton myötä olemme entistä kiinteämpi osa yliopistoa. Pääsemme hyödyntämään yliopistotason laboratorioita, ja Ympäristötietotalosta saamme käyttöömme hyvät, sisäilmaltaan terveelliset tilat. Myös opiskelijakunta saa oman huoneen keskeiselle paikalle Ympäristötietotalon aulaan”, lukion rehtori Pasi Hieta kertoo tiedotteessa.

Oulun normaalikoulun alakoulu sekä osa yläkoulun tiloista siirtyvät koulun tontille tuotavaan niin sanottuun moduulikouluun, joka kasataan väistötiloiksi ja poistetaan remontin valmistuttua. Suurin osa yläkoulun tiloista on todettu terveellisiksi, joten koulutoiminta niissä voi toistaiseksi jatkua. Ongelmia on todettu lähinnä yksittäisissä huoneissa.

Oulun normaalikoulu on yliopiston harjoittelukoulu. Tilat omistaa Suomen yliopistokiinteistöt Oy, joka omistaa myös Oulun yliopiston rakennukset.

Normaalikoulussa on tehty jo kymmenen vuoden ajan sisäilmahavaintoja. Yliopiston tila-asiantuntija Juha Waulun mukaan vanhan koulurakennuksen korjaaminen ei ole enää vaihtoehto, vaan vanhan tilalle rakennetaan uusi koulurakennus.

Yliopiston tilapalveluista arvioidaan, että väistötilat ovat käytössä vähintään kolmen lukuvuoden ajan.

Linnanmaan kampuksen osalta muutto on vaatinut paljon suunnittelua muun muassa turvallisuusasioiden sekä lukujärjestyksen suhteen. Todennäköisesti myös yksi kampusravintoloista tullaan varaamaan lukion käyttöön, jolloin se ei ole avoinna korkeakouluopiskelijoiden ruokailua varten.

Muokattu 27.5. klo 10.45: Korjattu pois virheellinen tieto väistötiloista.

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Kolmannella tutkinnolla kohti unelma-ammattia

Kalle Vehkaperä haki ensimmäistä kertaa lääketieteelliseen vuonna 2021, automaatioinsinöörinä ja kouluttauduttuaan personal traineriksi. Ensimmäinen hakuyritys Oulun lääketieteelliseen ei tuottanut tulosta. Yliyrityksestä aiheutunut uupumus nosti kynnystä uudelle hakuyritykselle. 

TEKSTI Sanna Niemi

KUVAT Sanna Niemi

Kalle Vehkaperä on kotoisin Kellon Kiviniemestä, ammattikalastajien suvusta. Hän työskenteli monet kesät troolarilla, jonka alueena olivat Selkämeri sekä Suomenlahti. Meripahoinvoinnista kärsiessä ala ei tuntunut sopivalta. Valmistuttuaan automaatioinsinööriksi hän oli suvun ensimmäinen korkeakoulun käynyt henkilö.

”Tykkään ihmisistä enemmän kuin laitteista”, mietti Vehkaperä vuonna 2019. Ammattikoulun jälkeen suoritettu sähkö­insinöörin tutkinto mahdollisti työskentelyn paperitehtaalla, mutta työ ei tuntunut enää mielekkäältä. Hän lähti muuttamaan pitkäaikaista harrastustaan ammatiksi ja valmentautui personal traineriksi. Hyvin rullaamaan lähteneet valmentajan työt eivät kestäneet pitkään poikkeustilan ja koronan viedessä mahdollisuudet työntekoon. Silloin mieleen tuli jo ajatuksissa pyörinyt haave lääketieteen opinnoista. 

Aiemmin haave tuntui kaukaiselta, mutta nyt pysähtyminen loi hyvät olosuhteet pääsykokeisiin valmistautumiseen.

Alanvaihto on monesti muusta kiinni kuin vain itsestä

Alanvaihtajalle pääsykokeiden aika on usein haastava. Pääsykokeisiin valmistautumisen aikaan raha-asiat olivat usein mielessä, eikä jo alkanut opintolainan takaisinmaksu helpottanut tilannetta.

Vehkaperä onkin kiitollinen, kun lähipiiri ja avopuoliso pystyivät tukemaan hakuaikana henkisen tuen lisäksi myös rahallisesti.

Aiemmin käydyt tutkinnot myös laskevat mahdollisuuksia sisäänpääsyyn joillain aloilla, sillä ensikertalaisille on enemmän aloituspaikkoja kuin muilla. “Norjassa tilanne on toinen ja jo suoritetuista opinnoista saa jopa lisäpisteitä hakuvaiheessa”, hän kertoo.

Työskentely kokoaikaisesti ja uusien biologian, fysiikan ja kemian opintojen yhdistäminen ei ollut sopiva vaihtoehto. Pääsykoemateriaalina olivat lukion kurssikirjat näistä aineista. “Kaikilla tietämilläni vuosikurssilaisillani on lukio-opinnot taustalla, mutta minulla ei ole”, sanoo Vehkaperä. 

Pääsykokeisiin valmistautuessa opiskelutekniikoista Vehkaperä suosi intervalliopiskelua, jossa isot kokonaisuudet paloitellaan osiin. “Käytin tätä myös pienempien kokonaisuuksien opiskeluun kuten biologian esseiden ulkoaopetteluun.” Esseet jäivät ulkomuistiin kääntökortteja käyttäen, muutama lause kerrallaan.

Toinen hyväksi koettu tekniikka oli ajastettua kertaamista. Silloin opiskeltuun aiheeseen palataan esimerkiksi viikon päästä uudelleen. Joillekin aikavälinä voi toimia pidempi tai lyhyempi jakso. Kertaamiseen auttoi myös oppimista tukeva ilmainen Anki-sovellus ja siihen sisäänrakennettu kertausominaisuus, Vehkaperä kertoo.

Vehkaperän vaikea-asteinen lukihäiriö toi lisähaastetta tilanteeseen. Uusiin oppiaineisiin ja oppikirjoihin tutustuminen oli aikaa vievää hitaan lukunopeuden takia. Ensimmäisellä kerralla hän tunsi lukeneensa liikaa, mikä johti uupumukseen. Molemmilla hakukerroilla hän haki apua valmistautumiseen valmennuskurssilta.

Tärkein valmistautumiskeino oli materiaalien opiskelun lisäksi harjoitella koetilannetta ennakkoon. “Koepäivän rutiini auttaa suoriutumaan kokeesta parhaalla tavalla”, kertoo Vehkaperä.

Kaukaisesta haaveesta totta

Toinen hakukerta lääketieteelliseen vuonna 2022 tuotti tulosta ja opiskelupaikka aukesi.

Toisella vuodella opiskelevan Vehkaperän opinnot etenevät nopeaa tahtia. Lukihäiriö ei ollut este opiskelupaikan saamiseen eikä opiskeluun, mutta on tuonut hieman erityisjärjestelyjä. Hitaan lukemisnopeuden takia hän sai pääsykokeiden tekoon 30 minuuttia lisäaikaa. Luennoilla kuunteleminen ja kirjoittaminen on ollut haastavaa. Hän on ratkaissut ongelman käymällä vähemmän luennoilla sillä omaan tahtiin itsenäinen opiskelu on tuntunut parhaalta vaihtoehdolta.

Kalle Vehkaperä on nyt matkalla kohti unelma-ammattiaan. Toimiminen asiantuntijan roolissa, ihmisläheinen työskentely ja auttamisen halu toteutuvat lääkärin työnkuvassa. Tuleville hakijoille hän suosittelee palautumiseen panostamista, lukemisen jaksottamista ja erilaisten opiskelutekniikoiden hyödyntämistä. 

Viimeisillä viikoilla löysääminen voi olla jopa toimivampi ratkaisu kuin pänttäystahdin kiristäminen, neuvoo Vehkaperä.

Sanna Niemi

Olen muutaman mutkan kautta Ouluun päätynyt journalismin opiskelija. Kahvilat, kulttuuri, ihmiset, erilaiset urheilulajit sekä reissut iskee ja inspiroi tällä hetkellä.

Lue lisää:

Koulutuksen puolella

Mirja Illikainen on Oulun yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori. Opiskelijat ovat hänen tärkein yhteistyökumppaninsa.

TEKSTI Kalle Parviainen

KUVAT Tuuli Heikura

Oulun yliopiston uutena koulutuksesta vastaavana vararehtorina aloitti maaliskuun alussa professori Mirja Illikainen. Siirtyminen teknillisestä tiedekunnasta yliopiston koulutuksen johtoon tarjoaa Illikaisen mukaan mielenkiintoisen haasteen. Koulu­tusvararehtorin vastuualue on laaja, mutta hän aikoo kuunnella ja osallistaa yliopistoyhteisöä.

Nimitysuutisen tultua Illikaisen kalenteri täyttyi erilaisista kokous- ja tapaamispyynnöistä. Kiireistä huolimatta Illikaisella oli aikaa istua alas Oulun ylioppilaslehden kanssa maaliskuussa keskustelemaan koulutuksesta Oulun yliopistossa.

Osallistava johtaja

Koulutusvararehtori vastaa yliopiston verkkosivujen mukaan muun muassa yliopiston koulutustoiminnasta, sen tukipalveluista, koulutuksen laadusta ja kehittämisestä. Illikainen nostaa yhdeksi vararehtorin tärkeäksi ominaisuudeksi kyvyn kuunnella ja osallistaa korkeakouluyhteisöä. ”Koulutusvararehtori ei ole asiantuntija kaikilla aloilla, joten muiden osaamista täytyy arvostaa. Toivoisin, että voin tuoda innostunutta ilmapiiriä opetuksen kehittämiseen.”

Koulutuksesta vastaava vararehtori on usein opiskelijoille tärkein ja näkyvin yliopiston neljästä rehtorista. Illikaisen edeltäjänä toiminut koulutusvararehtori Tapio Koivu siirtyi Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskuksen (STEK) toimitusjohtajaksi. Koivun läheisistä väleistä opiskelijoihin kertoo, että häntä kutsuttiin usein lempinimellä Tape.

Ylioppilaskunnan edustajat ja lukuisat hallinnon opiskelijaedustajat pitävät tiiviisti yhteyttä koulutusvararehtoriin. Myös Illikainen sanoo opiskelijoiden olevan hänen tärkein yhteistyökumppaninsa. ”Minulta löytyy aikaa kuunnella opiskelijoiden näkemyksiä ja ajatuksia.”

Opiskelijoiden ymmärrystä ja kokemusta omista asioista Illikainen pitää tärkeänä. Esimerkiksi opintojen tukipalvelujen kehittämiseen hän mielellään kuulisi näkemyksiä opiskelijoilta. ”Opiskelijat osaavat parhaiten arvioida, millaiset tukitoimet heitä auttavat.” Opiskelun tukeen kuuluvat muun muassa omaopettajatoiminta, opintopsykologin palvelut ja uraohjaus.

Vaativa työ motivoi Illikaista. Yliopiston koulutuksen johtamisen hän näkee sekä erittäin mielenkiintoisena että haastavana kokonaisuutena. Laajan kokonaisuuden haltuunotossa auttavat muut ihmiset. ”Olen osallistava johtaja, joten laitan mielelläni ihmiset töihin. Kokoukset eivät ole paikkoja, joissa käydään juomassa kokouskahvit.” Esimerkiksi koulutuksen johtoryhmä on merkittävä elin koulutuksen johtamisen kannalta.

Pitkä ura yliopistolla

Illikainen on tehnyt koko uransa Oulun yliopistossa. Jo kolmannen vuosikurssin opiskelijana hän toimi osa-aikaisena tutkimusharjoittelijana. Maisterin tutkinnon jälkeen Illikainen väitteli tohtoriksi. Väitöskirja liittyi metsäteollisuuden prosessitekniikkaan. Teknillisessä tiedekunnassa hän toimi vuosia yliopistonlehtorina ja professorina, kunnes nousi tiedekunnan dekaaniksi vuonna 2022. ”Vaikka työtehtäväni ovat muuttuneet, olen tehnyt töitä käytännössä yli 20 vuotta samalla käytävällä. On kiva aloittaa ihan uusi työ.”

Teknillisessä tiedekunnassa Illikaisen tutkimuksen pääpaino oli teollisuuden sivuvirtojen ja jätteiden hyödyntämisessä rakennusmateriaaleissa. Siirtyminen tutkimuksesta hallinnollisiin tehtäviin on käynyt sujuvasti.

”En ole luopunut yhtäkkiä mistään, vaan olen siirtänyt hiljalleen tutkimusryhmän vastuita muille.” Illikainen kertoo tutkimusryhmän jäävän hyviin käsiin. ”Tutkimusryhmässä on taitavia asiantuntijoita ja tutkimuksen johtajia.”

Alkaneella vararehtorikaudellaan Illikainen haluaa parantaa koulutuksen ja tutkimuksen yhteyttä. ”Yliopistoa ei olisi ilman koulutusta tai tutkimusta, joten niiden välistä yhteyttä tulee vahvistaa.”

Illikaisen mukaan talven aikana päivitetty yliopiston strategia on koulutuksen kannalta erinomainen. Strategiassa tavoitteena ovat muun muassa laadukas ja joustava koulutustarjonta ja erinomainen oppimiskokemus.

”Hyvä alku opinnoissa kantaa loppuun asti”

Yhtenä laajana kokonaisuutena Illikaisen työpöydällä on opiskelijoiden oppimiskokemuksen kehittäminen. Oppimiskokemuksen Illikainen määrittelee tunteeksi. ”Opiskelijalle tulee hyvä fiilis opintojen laadukkaan sisällön päälle.”

Tuore vararehtori painottaa ensimmäisen vuoden tärkeyttä. Opiskelijan tulee kokea olevansa tervetullut yliopistoon. ”Erityisesti ensimmäisen syksyn opintojen tulee olla viimeisen päälle kunnossa”, Illikainen sanoo. Hän nostaa tärkeäksi osaksi myös opiskelijoiden ryhmäytymisen heti opintojen alkuvaiheessa. ”Hyvä alku opinnoissa kantaa myös loppuun asti, mikä on kaikkien etu.”

Korkeakoulujen rahoitus on suurelta osin riippuvainen valmistuneiden määrästä. Suoritetut alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot muodostavat lähes kolmanneksen korkeakoulujen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä (OKM) saavasta rahoituksesta. Oulun yliopistossa koulutuksen läpäisyssä on parantamisen varaa, sillä tutkintotavotteista jäädään lähes kaikilla aloilla.

Maaliskuisessa haastattelussa Illikainen kertoo, ettei ole ehtinyt vielä perehtyä läheskään kaikkiin koulutukseen liittyviin asioihin. Esimerkiksi tulevat digitaaliset myllerrykset, kuten Digivisio-hankkeen ajama opin.fi-alusta, ovat vasta tutustumisvaiheessa. ”Digipedagogiikka ja digitaalisen koulutuksen lisääminen on yksi selkeä suunta koulutuksessa. Opiskelijan näkökulmasta kurssitarjonta tulevaisuudessa varmastikin laajenee.”

Jatkuva oppiminen on niin ikään Illikaisen vastuualueena. Hän uskoo, että tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi tulevaisuudessa voi olla tarjolla entistä pienempiä opintokokonaisuuksia osaamisen täydentämiseen. ”Jatkuvaan oppimiseen uskotaan valtakunnan tasolla, ja osaamisen ylläpitämistä myös työuran aikana arvostetaan.” Illikaisen mielestä jatkuva oppiminen ei ole erillinen saareke, vaan peruskoulutuksen rinnalla kulkeva osa yliopiston tekemistä.

Yliopistot tärkeitä

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen välisestä rahoitusmallista tuleville vuosille päätetään tänä keväänä. Rahanjakomallien pitää Illikaisen mukaan olla kannustavia ja samanaikaisesti läpinäkyviä ja oikeudenmukaisia. ”Yliopistot ovat keskeinen tekijä koko Suomen kannalta, joten niiden rahoitus pitää turvata kaikissa olosuhteissa”, Illikainen linjaa. Hän huomauttaa maan tulevaisuuden olevan vahvasti yliopistoissa syntyvän osaamisen varassa.

Oulun yliopiston sisäinen rahanjako noudattelee pitkälti OKM:n rahoitusmallia. Illikainen toteaa, että mallien samankaltaisuus helpottaa pärjäämistä kansallisessa kilpailussa. Yliopiston sisäisessä mallissa tulee kuitenkin huomioida alojen erilaisuudet.

Kansainvälisyyden pulmia ratkomassa

Oulun yliopiston päivitetyssä strategiassa kansainvälisyys on suuressa roolissa. Tavoitteiksi mainitaan muun muassa kansainvälisten tutkinto-ohjelmien opiskelupaikkojen täyttäminen ja ohjelmien tarjoama erinomainen opiskelijakokemus. Englanninkieliset maisteriohjelmat ovat houkutelleet suuria hakijamääriä viime vuosina. Yliopisto uutisoi tammikuussa, että hakemuksia ensimmäisessä yhteishaussa oli yli 21 000. Illikainen paljastaa kuitenkin hakijamäärän korreloivan huonosti ohjelmien täytön kanssa. ”Koko hakuprosessissa on vielä haasteita, sillä hakijoita on tolkuton määrä, mutta ohjelmia ei saada täyteen.”

Suuren hakemusmäärän käsittely vie aikaa. Parhaat hakijat hakevat usein moniin hakukohteisiin, eivätkä valitse Oulun yliopistoa, vaikka pääsisivätkin sisään. Lisäksi joukossa voi olla hakijoita, joiden kielitaito ei riitä koulutukseen. EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille hakijoille onkin tulossa hakumaksu, joka hillinnee hakijasumaa.

Oulussa jo olevat kansainväliset opiskelijat Illikainen haluaa pitää alueella ja kiinnittää heidät nykyistä paremmin yliopistoyhteisöön. Yksi haaste kansainvälisten osaajien integroitumisessa on kielitaito. Illikainen toivoisi, että kansainväliset opiskelijat oppisivat opintojensa aikana ainakin suomen kielen alkeet. Hän nostaa esille yritysten näkökulman. ”Yritykset haluavat palkata pysyviä henkilöitä. Hakija antaa vaikutelman, että on tosissaan, mikäli hän osaa suomea edes vähän.” Illikainen toivoo alueen yritysten tarjoavan harjoittelupaikkoja kansainvälisille opiskelijoille.

Myös kohtaamisia kansainvälisten opiskelijoiden ja suomalaistaustaisten kesken halutaan lisää. Kansainvälisen yhteistyön tiivistämisessä Illikainen heittää palloa opiskelijoille. ”Opiskelijoiden tulee pohtia, ovatko luontevat kohtaamispaikat opintojaksoilla vai vapaa-ajalla.”

Illikaisen kausi vararehtorina alkoi maaliskuun alusta ja jatkuu helmi­kuulle 2029. Illikainen pyrkii kaudellaan edistämään yliopiston yhteisöllisyyttä. ”Vastakkainasettelun sijaan haluaisin, että olemme kaikki samalla puolella.”

MIRJA ILLIKAINEN
  • Oulun yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori
  • Koulutus: Väitteli tohtoriksi vuonna 2009.
  • Ura: Toiminut aiemmin teknillisessä tiedekunnassa yliopistonlehtorina, professorina ja dekaanina.
  • Vapaa-ajalla: Teatterin ystävä, talvisin viihtyy myös lumilaudan ja suksien päällä.

Kalle Parviainen

Kirjoittaja on Oulun ylioppilaslehden entinen toimitusharjoittelija ja opiskelee tiedeviestintää. Hän haluaa parantaa maailmaa viestimällä innostavasti monimutkaisista aiheista.

Lue lisää:

Oulun ylioppilaslehti etsii toimitusharjoittelijaa syksylle 2024 – hae 2.6. mennessä!

Oulun ylioppilaslehti etsii iderikasta ja oululaisesta opiskelijaelämästä kiinnostunutta toimitusharjoittelijaa syksylle 2024 palkalliseen harjoitteluun.

Oulun ylioppilaslehti etsii syksylle 2024 toimitusharjoittelijaa, joka haluaa oppia toimitustyöstä ja kehittää Oulun ylioppilaslehteä yhä kiinnostavammaksi opiskelijalehdeksi niin verkossa kuin printissä. 

Toimitusharjoittelijanamme pääset osaksi kaikkiin toimituksen arkeen kuuluviin tehtäviin, kuten juttujen kirjoittamiseen, tekstien editointiin, valokuvaamiseen, grafiikan tekoon ja lehden sosiaalisen median sisältöjen tuottamiseen. Oulun ylioppilaslehdestä julkaistaan vuonna 2024 neljä printtinumeroa, joten harjoittelijana pääset osallistumaan myös printtilehtien suunnitteluun ja toteutukseen.

Tarjoamme luovan työyhteisön ja mahdollisuuden tutustua lehden toimittamisen kaikkiin vaiheisiin. Harjoittelijana pääset tekemään sitä, mikä sinua eniten kiinnostaa, kuten grafiikkaa ja valokuvausta, kirjoittamista ja editointia tai video- ja äänisisältöjä. Työsi tueksi saat paljon palautetta ja henkilökohtaista ohjausta.

Edellytämme sinulta aiempia korkeakouluopintoja ja hyvää suomen kielen taitoa. Aiempi kokemus journalistisesta kirjoittamisesta, grafiikan tuottamisesta ja/tai valokuvauksesta katsotaan eduksi. Tärkeintä on kuitenkin, että olet oma-aloitteinen, innokas ja kiinnostunut hyvästä journalismista ja oululaisesta opiskelijaelämästä.

Harjoittelun kesto on 12 viikkoa. Harjoittelun toivottu aloitusajankohta on syyskuussa sopimuksen mukaan. Harjoittelijan työaika on keskimäärin 25 tuntia viikossa, ja pääasiallinen työpaikka on lehden toimitus Linnanmaan kampuksella. Harjoittelun viikkotyömäärä on sovittavissa. Myös osittainen etätyö on mahdollista ja harjoittelija saa kaikki työhön tarvittavat välineet lehdeltä.

Harjoitteluajan palkka on 1331,33 e/kk. Huomioithan, että harjoittelupaikan saamisen edellytyksenä on, että sinulla on käytössäsi korkeakoulun myöntämä harjoittelutuki.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja ansioluettelosi sähköpostilla osoitteeseen . Halutessasi voit liittää mukaan 1–3 aiempaa työnäytettä (esimerkiksi kirjoitettu juttu, video tai taittotyö). 

Hakuaika alkaa maanantaina 13.5.2024 ja päättyy perjantaina 2.6.2024 klo 23.59. Hakuajan jälkeen lähetettyjä hakemuksia ei käsitellä. Haastatteluajankohdasta ilmoitetaan haastatteluun valituille hakuajan päättymisen jälkeisellä viikolla.

Lisätietoja harjoittelun sisällöstä antaa lehden päätoimittaja Tuuli Heikura, puh. 040 526 7821, . Harjoittelua koskevista käytännön asioista voi kysyä lisää ylioppilaskunnan pääsihteeri Kauko Keskisärkältä p. 0405231822 ()

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) korostaa toiminnassaan moniarvoisuutta ja ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia. Toivomme tehtävään eritaustaisia ja -sukupuolisia hakijoita.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka asiakirjat ovat pääasiallisesti julkisia. Huomioithan, että hakijoiden nimet kirjataan pöytäkirjaan, joka on saatavilla internetissä. Lähetettyjä hakemuksia käsittelevät Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt, ja niitä säilytetään vuoden verran valintapäätöksen tekemisen jälkeen. Valituksi tulleen hakemus liitetään julkisen pöytäkirjan liitteeksi. 

Oulun ylioppilaslehti on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisema, journalistisesti itsenäinen ylioppilaslehti. Lehden sivuilta löydät pilkahduksia opiskelijaelämästä, mielenkiintoisten henkilöiden tarinoita, Oulun yliopistolla tehtävää tiedettä ja opiskelijaa koskettavia ajankohtaisia ilmiöitä. Lehden ensimmäinen numero julkaistiin vuonna 1961. Verkkolehteä voi lukea osoitteessa oulunylioppilaslehti.fi