Keskiviikkona 12.9. Limingantullissa juhlistettiin riehakkaasti uuden lukuvuoden alkamista, kun Oulun yliopiston ylioppilaskunnan järjestämä Vulcanalia, uudelleenimettynä Vulcanalia Festival, keräsi Areena Ouluun parituhatpäisen yleisön. Loppuunmyydyn Vulcanalian lavalle nousivat Teekkaritorvet, Satellite Stories ja Stig, illan päätti DJ Tom Wizard. Festivaali-illan oheisohjelmaan kuului myös Glitternistin glitter-meikkipiste, taidepiiri Tapiirin haalarimerkkipaja ja valokuvauspiste.
Kuvagalleriassamme juhlatunnelmia Vulcanalian esiintymislavalta ja lavan takaa.
Oulun lastentarhanopettajakoulutus viettää tänä vuonna vuonna 50-vuotisjuhlavuottaan. Sen kunniaksi Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta järjestää Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan salissa, ala-aulassa ja tapahtumatila Laiturissa kolme kaikille avointa yleisöluentoa. 18.9. kello 18.00–19.15 Rohkeita ratkaisuja pohjoisen varhaiskasvatuksen parhaaksi – Oululaista lastentarhanopettajakoulutusta 50 vuotta, Elise Lujala Luento perustuu Lujalan tuoreeseen tutkimukseen Oulun lastentarhanopettajakoulutuksen historiasta. 10.10. kello 18.00–19.15 Oi ihana satu jota laulan – […]
Oulun lastentarhanopettajakoulutus viettää tänä vuonna vuonna 50-vuotisjuhlavuottaan. Sen kunniaksi Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta järjestää Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan salissa, ala-aulassa ja tapahtumatila Laiturissa kolme kaikille avointa yleisöluentoa.
18.9. kello 18.00–19.15 Rohkeita ratkaisuja pohjoisen varhaiskasvatuksen parhaaksi – Oululaista lastentarhanopettajakoulutusta 50 vuotta,Elise Lujala
Luento perustuu Lujalan tuoreeseen tutkimukseen Oulun lastentarhanopettajakoulutuksen historiasta.
10.10. kello 18.00–19.15 Oi ihana satu jota laulan – Sana- ja säveltapahtuma lapsille ja aikuisille, Leena Poikela ja Pirjo Suvilehto
Pieni lapsi nauttii taiteiden rikkaasta ilmaisumahdollisuudesta Pirjo Suvilehdon diaesityksessä. Leena Poikelan musiikkimatkassa eläydytään tarinan ja yhteisen kokemuksen kautta lapsen satumaailmaan.
31.10. kello 18.00–19.15 Pieniä kertomuksia lasten päiväkotiarjesta – Tutkijoiden ja lasten kohtaamisia, luennoitsijoina Jaana Juutinen, Satu Karjalainen,Virve Keränen, Pekka Mertala ja Anna-Maija Puroila
Millaista on lasten arki päiväkodissa? Tutkijat keskustelevat lasten päiväkotiarkeen liittyvistä havainnoistaan ja tulkinnoistaan.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oulun yliopiston lukuvuoden avajaisjuhlaa vietettiin maanantaina 10.9. Tilaisuuden juhlapuhuja, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) onnitteli Oulua Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaan pääsystä. Ministerin mukaan Linnanmaalle rakennettava korkeakoulukokonaisuus luo uusia mahdollisuuksia, ja opetus- ja kulttuuriministeriö on mukana kampusalueen kehittämisessä korkeakoulujen strategiarahoituksella.
Oulun yliopiston 60. akateeminen lukuvuosi avattiin maanantaina 10.9. juhlallisin menoin.
Saalastinsalissa järjestetyssä lukuvuoden avajaisjuhlassa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kiitteli juhlapuheessaan Oulua eteenpäin suuntaamisesta. Grahn-Laasonen onnitteli Oulun yliopistoa Suomen Akatemian lippulaivaohjelman rahoituksen saamisesta.
Toisena esimerkkinä Oulun edistyksellisyydestä ministeri mainitsi Linnanmaan kampuksen. Oulun ammattikorkeakoulun Teuvo Pakkalan ja Kotkantien kampukset muuttavat Linnanmaalle vuonna 2020.
”Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteistyössä rakennetaan alueellisesti, kansallisesti, jopa kansainvälisesti entistä merkittävämpää kokonaisuutta”, hän arvioi.
Oulun yliopisto osti alkukesästä enemmistön Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeista. Ministeri Grahn-Laasosen mukaan yliopisto ja ammattikorkeakoulu säilyttävät tehtävänsä, tutkintonsa ja rahoituksensa lain mukaisesti edelleen erillisinä.
Silti ”erilaisuus ei saa olla este yhteistyölle”, Grahn-Laasonen totesi.
”Se on ministeriön viesti. Oulussa tämä alkaa toteutua, ja tuleekin heijastumaan koulutuspolkuihin. Yhteiselle kampukselle rakennettava korkeakoulukokonaisuus luo uusia mahdollisuuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö on mukana kampusalueen kehittämisessä korkeakoulujen strategiarahoituksella. Toivon, että tämä työ johtaa [korkeakoulu]visiossa kuvattuihin tavoitteisiin: joustavat, yksilölliset, laadukkaat opintopolut, molempia osapuolia vahvistava yhteistyö, uutta tietoa ja uusia sovellutuksia luova tutkimus- ja kehitystyö.”
Grahn-Laasonen korosti puheessaan useaan otteeseen koulutuksen ja tutkimuksen tärkeyttä. Hän viittasi puheessaan myös hallituksen budjettiriihen linjaukseen, jonka mukaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan lisätään 112 miljoonaa euroa. Suurimman potin tästä saa Business Finland (entinen Tekes), jonka myöntövaltuudet kasvavat 69 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemian avustusvaltuuksia tieteellisen tutkimuksen rahoittamiseksi lisätään 25 miljoonalla eurolla.
Juhlapuheensa lopuksi ministeri Grahn-Laasonen toivotti uusille opiskelijoille menestystä opintojen aloittamiseen.
”Tämä päivä on erityisesti teidän. Olkaa uteliaita, tutustukaa toisiinne, verkostoitukaa, oppikaa vieraita kieliä, osallistukaa vaihto-ohjelmiin, kansainvälistykää. Opiskelijuus avaa monia ovia ja mahdollisuuksia. Opiskelu ovat paras investointi tulevaisuuteen.”
Oulun yliopiston lukuvuoden avajaispäivään kuului ekumeeninen jumalanpalvelus Pyhän Luukkaan kappelissa, professorikulkue ja avajaisjuhla Saalastinsalissa. Airuiden jälkeen professorikulkueen kärjessä Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki.
Tutkittua tietoa päätöksentekoon
Avajaisjuhlan puheenvuorossaan Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki toivoi, että suurien myllerrysten jälkeen Oulun yliopistossa koittaisi nyt seesteisempi aika.
Niinimäen mukaan koulutus ja tutkimus voivat auttaa monen tulevaisuuden ongelman ratkaisemisessa. Tästä esimerkkeinä hän mainitsi ilmastonmuutoksen ja suuret muuttoliikkeet.
”Takanamme on helteinen kesä. Voimme täällä pohjolassakin huomata erilaisten sään ääri-ilmiöiden ja niiden seurausten, kuten kuivuuden, metsäpalojen ja tulvien, lisääntyneen kaikkialla maailmassa. Euroopan lähialueilla vallitseva levottomuus on lisännyt maahanmuuttoa, mikä on näkynyt Euroopassa haasteena yhteiskuntien palveluille, ja aktivoinut poliittista keskustelua aihepiirissä, jonka kaikkien näkökulmien ymmärtämiseen ei ole tarjolla riittävää puolueetonta tutkimustietoa.”
”Informaatiovaikuttamisen aikakaudella yliopistoilla on tärkeä tehtävä tarjota tutkittua tietoa mielipiteiden muodostamisen ja päätöksenteon tueksi”, hän totesi.
Jouko Niinimäki nosti puheessaan esille myös yliopistoyhteisön. Niinimäen mukaan yhteisöllisyys ei synny itsestään, vaan se vaatii panoksen ja tuen kaikilta yhteisön jäseniltä. Oulussa yhteisöllisyys kehittyy oikeaan suuntaan, Niinimäki arvioi.
Hän nosti esille myös Oulun yliopistossa opiskelijoilla toteutetun, häirintää ja kiusaamista selvittäneen kyselyn. Kyselyn mukaan vajaa viidennes vastanneista oli kohdannut häirintää tai kiusaamista.
”Tulokset ovat huolestuttavia. Olemme päättäneet aktivoitua kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyssä”, Niinimäki totesi. Oulun yliopisto on mukana Häirinnästä vapaa- ja Työ ei syrji -kampanjoissa.
Kiitosta hän antoi myös opetusministerille ja opetus- ja kulttuuriministeriölle päätöksestä aloittaa rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus Oulussa: ”Koulutus on osoittautunut heti erittäin vetovoimaiseksi.”
Silti lisärahalle olisi suuri tarve. Niinimäki piti Oulun yliopiston osuutta yliopistojen saamasta perusrahoituksesta liian pienenä: ”Suomen näkökulmasta Oulun yliopistoon kannattaisi investoida enemmän.”
Päätöksiä on mahdollista perua
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen puheenjohtaja Kalle Parviainen kiinnitti puheessaan huomiota Oulun yliopiston ja suomalaisen korkeakoulutuksen muutoksiin.
Suuria muutoksia on tapahtunut jo hänen omana opiskeluaikanaankin. Kehitys ei ole suinkaan ollut aina positiivista: ”Kuudessa vuodessa olen huomannut, että opiskelijoiden väsymys, mielenterveysongelmat ja yleinen huoli huomisesta ovat lisääntyneet.”
”Leikkaamalla opiskelijoiden jo valmiiksi vähäisestä toimeentulosta sahaamme oksaa tulevaisuuden tekijöiden alta. Leikkaamalla koulutuksen rahoituksesta nakerramme yhteiskunnan tukipilareiden kestävyyttä. Leikkaamalla tutkimuksesta varmistamme, että maassamme ei synny mitään uutta.”
Parviainen kritisoi koulutukseen osoitettuja leikkauksia. Leikkauksilla on ollut vaikutuksensa niin opiskelijan jaksamiseen kuin tutkimuksen ja opetuksen laatuun.
”Leikkaamalla opiskelijoiden jo valmiiksi vähäisestä toimeentulosta sahaamme oksaa tulevaisuuden tekijöiden alta. Leikkaamalla koulutuksen rahoituksesta nakerramme yhteiskunnan tukipilareiden kestävyyttä. Leikkaamalla tutkimuksesta varmistamme, että maassamme ei synny mitään uutta.”
”Tämä puhe ja opiskelijoiden vaatimukset saattavat kuulostaa tutuilta, mutta vakuutan, että kahdeksaakymmentä prosenttia tästä puheesta ei ole kopioitu muualta”, hän totesi.
Parviainen kritisoi myös opiskelijavalintojen ensikertalaiskiintiöitä: ”Jos [kiintiöiden] tavoite oli myöhäistää nuorten aikuisten siirtymistä korkeakouluihin, niin onnittelut, kokeilu oli varsin onnistunut. Entistä useammat opiskelijat eivät suinkaan siirry suoraan lukiosta akateemisen tiedeyhteisön jäseniksi, vaan välivuosien määrä on kasvanut.”
”Toivoisin myös, että selvästi vääriksi osoittautuvia päätöksiä on mahdollista perua, eikä vain marssita eteenpäin, koska päätös on nyt tehty”, hän totesi.
Kalle Parviaiselta Oulun yliopisto sai kiitoksia jo tehdyistä uudistuksista: esimerkiksi oppimisympäristöihin on panostettu, ympärivuorokautinen kampus niin Linnanmaalla kuin Kontinkankaalla mahdollistaa opiskelun milloin se vain opiskelijalle parhaiten passaa, ja opintopsykologin resursseja on kasvatettu.
Tehtävää sen sijaan on kansainvälisyydessä, yliopiston tulisi viestiä vielä enemmän myös englanniksi. Tämä mahdollistaisi myös kansainvälisten opiskelijoiden aidon osallistumisen yliopistoyhteisön päätöksentekoon.
Lukuvuoden avajaisjuhlallisuudet jatkuvat keskiviikkona 12.9., kun vuorossa on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan järjestämä Vulcanalia. Päivään sisältyvät Linnanmaan kampuksen järjestömessut ja Limingantullissa Areena Oulussa järjestettävä iltajuhla, Vulcanalia Festival.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Areena Oulun portille ei jäänyt lopulta yhtään lippua myytäväksi. Ennakkolippujen myynti käynnistyi 20.8., ja viimeiset liput myytiin maanantai-iltana 10.9.
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) järjestämän lukuvuoden avajaisjuhla Vulcanalian liput on myyty loppuun. Lipunmyynti käynnistyi 20.8., ja viimeiset liput myytiin maanantai-iltana 10.9.
Lippuja oli myynnissä yhteensä 2000 kappaletta. OYY:n tapahtumatuottaja-yhteisöasiantuntija Asta Salomaa on Vulcanalia-lippujen ennakkomenekkiin tyytyväinen.
Hän uskoo, että tapahtuma möi loppuun artistien vuoksi. Osansa on Salomaan mukaan myös yhteisöllisyydellä: ”Tämä on niin opiskelijoille kuin henkilökunnalle kiva tapa juhlistaa uutta lukuvuotta.”
Järjestäjät olivat varautuneet siihen, että tapahtuma myy loppuun ennakkoon, mutta lippujen loppuminen jo maanantaina ylitti Salomaan odotukset.
Tänä vuonna sisätapahtumana järjestettävässä juhlassa tilaa on aiempia vuosia vähemmän. Edellisvuonna tapahtumaan myytiin 2500 lippua, nyt Areena Ouluun voitiin mahduttaa vain 2000 juhlijaa.
”Yritimmekin aika paljon varoitella eri viestintävälineissä, että liput voidaan myydä loppuun.”
Vulcanalia Festival järjestetään 12.9. Limingantullissa sijaitsevassa Areena Oulussa. Päivään kuuluu myös Linnanmaan kampuksella kello 10–14 pidettävät järjestömessut.
Vulcanaliassa on tänä vuonna ollut ensimmäistä kertaa sähköinen lipunmyynti. Salomaa uskoo, että sähköisten lippujen tarkastus sujuu jouhevasti juhlapaikalla.
”Areenan henkilökunta tietää tilanteen, ja heillä on myös aiempaa kokemusta näin isoista tapahtumista. Olen lisäksi varannut Areenan ovelle lipuntarkastukseen paljon apukäsiä, jotta jono etenisi mahdollisimman nopeasti.”
Millaiset kekkerit on keskiviikkona luvassa?
”Bileet ovat loistavat ja tunnelma katossa, kun tupa on täynnä”, Salomaa summaa.
Lavalla Teekkaritorvet, Satellite Stories ja Stig
Vulcanalian iltajuhlan, uudelta nimeltään Vulcanalia Festivalin, artisteja ovat Teekkaritorvet, Satellite Stories ja Stig. Artistit paljastettiin 15.8.
Teekkaritorvet on vuonna 1970 perustettu, ahkerasti keikkaileva puhallinorkesteri, joka on monelle oululaiselle tuttu suosituista wappukonserteista Rotuaarilla ja Linnasaaressa.
Satellite Stories on vuonna 2008 perustettu oululainen indierockyhtye, jonka tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa Campfire ja Confetti. Perjantaina 7.9. uuden albumin julkaissut yhtye on ilmoittanut lopettavansa uransa.
Hip hop-, r&b- ja countrymuusikko Stigin (Pasi Siitonen) suosituimpia hittejä ovat muun muassa Ryyppy, Puumaa mä metsästän ja Roy Orbison.
Ensimmäinen Vulcanalia järjestettiin ravintola Rauhalan edustalla vuonna 1995. Juhlaa on järjestetty sittemmin Kuusisaaressa, Toppilan Möljällä, Ouluhallilla ja Linnanmaalla.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
"Kaiken kehittämispöhinän keskellä haluan muistuttaa, että paras käyntikortti korkeakoululle on tyytyväinen opiskelija ja hyvinvoiva, osaava työntekijä", kirjoittaa Henna Määttä.
Syksy on monella tavalla lempivuodenaikojani. Sen lisäksi, että uudet kirkasotsaiset ja innokkaat opiskelijat saapuvat yliopistolle, on syksy myös kiivasta talouden ja toiminnan suunnittelun aikaa, niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin.
Yliopiston talouden ja toiminnan suunnittelussa (TTS) jokaisen tutkimusyksikön ja tiedekunnan tulee määritellä omat tavoitteensa toiminnan kehittämiselle, ja toisaalta asettaa ne talouden raamit, jossa toiminta toteutetaan. Syksy on herkullinen tilaisuus myös ylioppilaskunnalle ja sen piirissä toimiville järjestöille ja hallinnon opiskelijaedustajille omien, toiminnan kehittämistä ajavien tavoitteiden edistämiselle.
Viime vuosina keskustelu koulutuksesta on pitkälti painottunut koulutusleikkauksiin. Erityisesti kuluvan hallituskauden alussa korkeakouluja ruodittiin tehottomuudesta ja turhasta hallinnosta. Tuo hallinto on kuin musta mystinen möykky – jotain, josta täytyy päästä eroon. Mutta mitä hallinnolla oikeastaan tarkoitetaan yliopiston toiminnassa?
Yliopistoissa hallinto tarkoittaa opiskelijoiden ja opetuksen ohjausta ja tukea, rahoituksen hakua ja kaikkea sitä, mikä tukee yliopistojen keskeisimpiä tehtäviä: koulutusta, tutkimusta ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Hallinnosta leikkaaminen on näkynyt ministeriöissä muun muassa kiireessä ja huonosti valmisteltuina lakiesityksinä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön omassa toiminnassa ja tavoitteiden asettamisessa on vallalla kaunis ristiriita, sillä valtakunnallisesti elämme erilaisten hankkeiden kulta-aikaa. Tämä tarkoittaa järkyttävää määrää hakemuksia olemattomilla resursseilla, kovaa sisäistä kilpailua ja ennustamatonta rahoitusta aivan jokaiselle.
Luultavasti se, kuinka iso osa hankkeiden sinänsä hyvästä työstä päätyy jatkuvaan toimintaan, on kaikille pienoinen kysymysmerkki. Vaikka hallintoa voidaan tiettyyn pisteeseen saakka sujuvoittaa digitaalisilla ratkaisuilla, opiskelijat ja opettajat tulevat jatkossakin tarvitsemaan toiminnalleen ohjausta ja tukea.
Mutta mikä olisi minun reseptini yliopistojen toiminnan kehittämiseen? Tässä kymmenen toimenpidettä, jotka voi vapaasti varastaa ja ottaa käyttöön:
1. Valtakunnallisestikorkeakoulutuksen ennustettavan perusrahoituksen turvaaminen ja koulutuksen määrärahojen kasvattaminen jatkuvan oppimisen tukemiseksi.
2. Rahoitusmallin rohkea uudistaminen sellaiseksi, että se kannustaa korkeakouluja yhteistyöhön. Yhtenä mainiona esimerkkinä tästä on SYL:n esittämä korkeakoulujen alustamalli.
3. Ensikertalaiskiintiöistä luopuminen. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen mukaan yksikään ala ei ole onnistunut kasvattamaan tuoreiden ylioppilaiden osuutta vuosien 2013–2016 aikana.
4. Yliopistopedagogisten velvoittavuus. Pedagoginen osaaminen lisää opettajan hyvinvointia, työkykyä ja vähentää stressiä. Opettajan parantunut työkyky heijastuu opiskelijoiden oppimiseen ja parantaa opetuksen laatua.
5. Monipuolisten arviointi- ja suoritusmenetelmien tukeminen.Monipuolistaminen tukee oppimista ja sujuvoittaa opintoja. Erityisen lämpimästi suosittelen digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa sekä ajasta ja paikasta riippumattoman tarjonnan lisäämistä. Muutos vaatii kuitenkin resursseja ja pedagogista taitoa. (Katso myös kohdat 1 ja 3!)
6. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen (AHOT) on otettava todelliseen hyötykäyttöön. Vaikka Oulussa digitaaliset ratkaisut ovat sujuvoittaneet prosessia, edelleen liian moni opiskelija viruu kursseilla, jonka osaaminen heillä jo on joko aiempien opintojen tai työkokemuksen kautta.
7. Kansainvälisten opiskelijoiden ja henkilökunnan osallisuuden parantaminen. Tätä voidaan parantaa esimerkiksi tarjoamalla tulkkausta ja ottamalla kaksikielinen linja viestinnässä.
8. Opiskelijoiden hyödyntäminen koulutuksen kehittämisessä. Opiskelijat tulee nähdä aktiivisina kumppaneina ja asiantuntijoina, jotka palautteen antamisen ja formaalin edustamisen lisäksi osallistuvat aktiivisesti kurssien sisällön tuottamiseen.
9. Työelämä- ja uraohjauksen kehittäminen. Yliopistokoulutuksessa ei puhuta tarpeeksi tulevaisuuden työelämätaidoista osaamistavoitteiden tasolla. Lisäksi erilaiset mentorointiohjelmat ja uraohjaus ovat edelleen lapsenkengissä.
10. Koulutuksen pedagogisen johtamisen tukeen satsaaminen. Oikeastaan kaikilla koulutusasteilla johtamiseen kuuluu ilmiö, jossa johtamisen paikoille ensisijaisesti ajaudutaan, ei niinkään hakeuduta. Siksi harvalla johtajalla on käytössään sellainen työkalupakki ja tietotaito, jota kyseisessä pestissä tarvitaan. Siksi yliopistoissa tulisi tarjota tukea ja apua kaikille johtavassa asemassa toimiville.
Mielestäni Suomen yliopistosektori toimii jo nyt vallan hienosti, mutta aina voi hiukkasen parantaa. Kaiken kehittämispöhinän keskellä haluan muistuttaa, että paras käyntikortti korkeakoululle on tyytyväinen opiskelija ja hyvinvoiva, osaava työntekijä.
Ilman opiskelijoita ei ole yliopistoa, ja ilman hyvinvoivia toimijoita on vaikea saada mitään aikaiseksi.
Julkaistu
SHARE
Henna Määttä
Oppimista ja seikkailuja rakastava projektikoordinaattori, joka suhtautuu intohimoisesti laadukkaaseen koulutukseen.
Twitter: @HennaMaa
Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) hallitus valittiin perjantaina 31.8. ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki. Varapuheenjohtajaksi valittiin Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala. Muut hallituksen jäsenet ovat Johanna Koskelainen, Timo Levo, Markus Mäkitalo, Eija Rajakangas ja Jarmo Okkonen. Oulun yliopisto osti alkukesästä Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n osake-enemmistön, 50,5 prosenttia osakkeista. Kauppahinta on 5,1 miljoonaa euroa. Ostoaikeista […]
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki.
Varapuheenjohtajaksi valittiin Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala. Muut hallituksen jäsenet ovat Johanna Koskelainen, Timo Levo, Markus Mäkitalo, Eija Rajakangas ja Jarmo Okkonen.
Oulun yliopisto osti alkukesästä Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n osake-enemmistön, 50,5 prosenttia osakkeista. Kauppahinta on 5,1 miljoonaa euroa.
Ostoaikeista tiedotettiin ensi kertaa ystävänpäivänä. Osapuolet ovat perustelleet järjestelyä halulla hyödyntää Linnanmaan yhteiskampuksen mahdollisuudet ja muodostaa ”vahva, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä osaamiskeskittymä”.
Oulun ammattikorkeakoulun Teuvo Pakkalan ja Kotkantien kampukset muuttavat Linnanmaalle syksyllä 2020.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
