Miksi Verba haukkuu teekkareita fuksivalassaan?

Uusien kielten opiskelijoiden ainejärjestö Verballa on ollut syksyyn 2015 saakka käytössään fuksivala, jossa puhutaan hyvin ikävään sävyyn teekkareista: (…) säälinsekaisin väheksynnäntuntein suhtaudun niihin, jotka itseään teekkareiksi kutsuvat ja käytän jokaisen kohdalleni sattuvan tilanteen osoittaakseni heille älykkyyteni ja kaikinpuolisen paremmuuteni (…) Fuksivalan herättämää tuohtumusta on puitu useaan otteeseen ja värikkäin sanakääntein muun muassa keskustelupalsta Jodelissa. Verbalaisia on […]

TEKSTI Minna Koivunen

KUVAT KM/Verba

Uusien kielten opiskelijoiden ainejärjestö Verballa on ollut syksyyn 2015 saakka käytössään fuksivala, jossa puhutaan hyvin ikävään sävyyn teekkareista:

(…) säälinsekaisin väheksynnäntuntein suhtaudun niihin, jotka itseään teekkareiksi kutsuvat ja käytän jokaisen kohdalleni sattuvan tilanteen osoittaakseni heille älykkyyteni ja kaikinpuolisen paremmuuteni (…)

Fuksivalan herättämää tuohtumusta on puitu useaan otteeseen ja värikkäin sanakääntein muun muassa keskustelupalsta Jodelissa. Verbalaisia on Jodelissa moitittu muun muassa väkivaltaisuudesta ja kusipäisyydestä. Osansa kritiikistä ovat saaneet myös Oulun ylioppilaslehti ja oululaishumanistit ylipäänsä.

Verban vuoden 2016 puheenjohtaja Laura Kämäräinen vastasi Oulun ylioppilaslehdelle järjestön fuksivalaa koskeviin kysymyksiin.

 

Onko kyseisen kohdan sisältävä fuksivala Verballa vielä käytössä, Laura Kämäräinen?

”Fuksivala ei ole enää käytössä, sillä vuoden 2016 hallitus päätti luopua siitä. Viimeisen kerran tämä vala on ollut käytössä fuksisuunnistuksessa syksyllä 2015.

Kukaan Verban vuoden 2016 hallituksesta ei ole ollut tietoinen valan sisällöstä, ja sain itsekin kuulla asiasta vasta Oulun ylioppilaslehden yhteydenoton myötä.

Valan sisältö tuli minullekin melkoisena pommina, ja olin järkyttynyt. Jos olisin tiennyt valan sisällöstä, olisimme puuttuneet asiaan jo aiemmin.”

 

Miten hallituksenne ei tiennyt valan sisällöstä?

”Itse olen lausunut valan fuksivuonna 2012, mutta se ei ole jäänyt mieleen. Vala on ollut kirjoitettuna versiona tallessa vain puheenjohtajan muistitikulla, ei esimerkiksi hallituksen yleisissä materiaaleissa.

Lisäksi fuksisuunnistuksessa harvemmin on mukana vanhempia opiskelijoita: vala vannotaan siis kaikkien suunnistuksen päätteeksi papereiden palautuksen jälkeen, jolloin vanhemmat opiskelijat ja rastinpitäjät ovat jo jatkoilla lämmittelemässä. Suunnistuksen jälkeisen mahdollisen humalatilan vuoksi sanat eivät älyttömän hyvin välttämättä jää mieleen.”

 

Miksi tällainen vala on ollut käytössä?

”Se on Verban oma perinne, joka on kuulunut humanistien fuksisuunnistukseen ja lausuttu sen lopuksi. Vaikka vala ei ole ollut meille iso juttu, se ei poista sitä, että se on huono juttu. Emme lakaise asiaa maton alle.

Verba onkin pahoillaan kaikesta fuksivalan aiheuttamasta mielipahasta. Meillä ei ole oikeutta pilkata teekkareita eikä ketään muitakaan. Olemme reagoineet vala-asiaan heti, ja toivon, että toisten väheksyminen loppuu.

Emme tiedä vielä tulevasta, teemmekö uuden fuksivalan vai jätämmekö valan lausumisen kokonaan pois fuksisuunnistuksesta.”

 

Milloin vala on otettu käyttöön?

”Vala on siirretty tietokoneelle vuonna 2005, mutta luulen valan olevan sitä vanhempi. Veikkaan, että sen juuret ovat edellisissä vuosikymmenissä, jolloin asenteet ovat olleet erilaiset. Vielä silloinkin kun olen itse aloittanut opiskelut, asenteet olivat nykyistä kärkkäämpiä.”

 

Oletteko kiltana tehneet jotain sen eteen, ettei eri alojen opiskelijoita mollattaisi?

”Meillä on nollatoleranssi tällaiseen. Jos muita ainejärjestöjä on meidän opiskelijoidemme toimesta mollattu, olemme puuttuneet siihen heti.”

 

Minkä verran teette yhteistyötä muiden kiltojen kanssa?

”Vuonna 2016 Verbassa otettiin linjaus mahdollisimman monen uuden yhteistyökumppanin hankkimisesta. Teimme viime vuonna yhteistyötä humanistien lisäksi myös esimerkiksi Blankon ja Oulun Tietoteekkareiden kanssa. Myös vuodelle 2017 on myös suunnitteilla bileitä ja sitsejä sekä teekkareiden että muiden kanssa.”

 

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää:

Yt-neuvottelut herättävät huolta työntekijöissä ja opiskelijoissa – ”Rampauttaako Oulun yliopisto nyt omaa toimintaansa?”

Oulun yliopiston yt-neuvotteluiden piirissä on esimerkiksi yliopiston kirjaston, hallinnon, koulutuspalveluiden ja tietohallinnon henkilökunta sekä laboratorioiden tukihenkilöstöä. Henkilöstöjärjestöjen mukaan tukihenkilöstöstä leikkaaminen vaikeuttaa merkittävästi opetukseen ja tutkimukseen keskittymistä. ”Keskiportaan tutkijat ja opettajat ovat hyvin väsyneitä”, sanoo pääluottamusmies Annamari Markkola.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Minna Koivunen

Oulun yliopiston keskiviikkoiset yt-uutiset herättävät työntekijöissä huolta työssä jaksamisesta ja ajan riittämisestä.

Pelkona on, että tukihenkilöstöstä leikkaaminen kasvattaa tutkijoiden ja opettajien hallinnollista työtaakkaa entisestään.

Paperisota taas on pois varsinaisesta työstä, tieteen tekemisestä.

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n mukaan Oulun yliopisto tekeekin virheen leikatessaan jo ennestään supistettua tukihenkilöstöä.

”Tehtävä työ ei leikkauksilla vähene, se vain siirtyy nyt muille henkilöille. Opettajien ja tutkijoiden työajasta jo nyt osa menee ihan muuhun, mitä on ajateltu. Sitä myötä tutkimus ja jatko-opinnot viivästyvät, ja juuri näitä asioita mitataan taas rahoitusta myönnättäessä”, sanoo Oulun yliopiston henkilökuntayhdistyksen pääluottamusmies Raimo Tervola.

Oulun yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstö on yt-neuvotteluiden ulkopuolella.

Tätä Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki perusteli Oulun ylioppilaslehden haastattelussa halulla mahdollistaa yliopiston ydintehtävien hoito, opetus ja tutkimus, mahdollisimman vähillä häiriöillä.

Huoltoinsinöörinä työskentelevän Tervolan mukaan vaikutus on päinvastainen: tukihenkilöstöstä leikatessa vaikutukset näkyvät raskaasti tutkimuksessa ja opetuksessa, kun muun muassa hallinnollinen työ ja laboratorioiden tukitehtävät siirtyvät yhä enemmän yliopisto-opettajien ja tutkijoiden harteille.

”Professoriliittokin on ollut aiheesta jo huolissaan: seitsemän tonnin kuukausipalkalla professori tekee sihteerin työtä. Tuntuu, ettei hallinto oikein ymmärrä tätä, vaan yksisilmäisesti tuijotetaan vain sitä, että opetukseen tai tutkimukseen ei saa puuttua.”

Oulun yliopiston henkilökuntayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jaana Lehtosaari kertoo yllättyneensä siitä, että neuvottelut koskevat pelkästään muuta henkilöstöä, onhan heidän ryhmästään leikattu jo aiemmilla yt-kierroksilla.

Edelliset yt-neuvottelut Oulun yliopistossa käytiin keväällä 2014. Tuolloin yliopistolta lähti irtisanomisten, eläköitymisten, osa-aikaistamisten ja määräaikaisuuksien päättämisten seurauksena 122 työntekijää. Heistä suurin osa (88 työntekijää) kuului tutkimusta ja opetusta tukevaan henkilöstöön.

”Jotta opettajat ja tutkijat pystyisivät keskittymään ydintehtäviinsä, heille tulisi taata siihen mahdollisuus. Tukipalvelutehtäviä on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän opetus- ja tutkimushenkilöstön vastuulle. Kuinka paljon nämä tehtävät kuormittavat tulevaisuudessa?” Lehtosaari kysyy.

Koulutuspalveluissa opintoasiansihteerinä työskentelevän Lehtosaaren mukaan ilmoitettu vähennystarve kuulostaa suhteettoman suurelta.

”Neuvottelujen kohteena on 900 henkilöä, joista tarkoituksena on vähentää enintään 100 henkilöä. Käytännössä se tarkoittaa joka yhdeksättä muuhun henkilöstöön kuuluvaa työntekijää. Se on niin paljon, ettei sitä oikein pysty hahmottamaankaan, lähes yhden pienen tiedekunnan henkilöstön verran. Mietinkin sitä, rampauttaako Oulun yliopisto nyt omaa toimintaansa?”

Kärsiikö tulos henkilöstöleikkauksista?

Yliopiston yt-neuvottelut ovat kova pala myös opetus- ja tutkimushenkilökunnalle.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn pääluottamusmiehen Annamari Markkolan mukaan tieto yt-neuvotteluiden aloittamisesta tuli melkoisena yllätyksenä.

”Meillä on kuitenkin säästetty niin raivokkaasti, ja nokka on saatu pinnalle monessa tiedekunnassa, tulos on parantunut.”

Markkolan mukaan henkilöstö on pienentynyt ilman irtisanomisiakin: eläköityneiden tilalle ei ole palkattu uusia työntekijöitä eikä määräaikaisten työsopimuksia ole jatkettu

”Sen vuoksi opetus jakaantuu yhä pienemmälle joukolle. Joka puolelta viesti on ollut se, että keskiportaan tutkijat ja opettajat ovat hyvin väsyneitä.”

Ekologian ja genetiikan yksikössä yliopistotutkijana ja biologian tutkinto-ohjelmavastaavana toimivan Markkolan mukaan tutkinto-ohjelmia tukevia koulutussuunnittelijoita on jo nyt liian vähän.

Samoin esimerkiksi lääketieteen, biologian ja biokemian aloilla opetus- ja tutkimustyössä avustavan laboratoriohenkilökunnan rooli on tärkeä.

”Jos tukihenkilöstöä joudutaan vähentämään, se vaikuttaa voimakkaasti tulokseen, tutkimuksen ja julkaisujen tekemiseen ja opinnäytetöiden valmistumiseen. Opettajilla ja tutkijoilla tulee myös olemaan entistä vähemmän aikaa hankkia jatko-opiskelijoilleen ja yksiköilleen täydentävää rahoitusta.”

Yt-uutiset puhututtavat myös opiskelijoiden keskuudessa. Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY julkaisi torstaina 19.1. kannanoton, jossa ylioppilaskunta ilmaisee huolensa ohjaus- ja tukipalveluiden laadusta ja riittävyydestä.

”Erityisesti koulutus- ja kirjastopalvelut ovat keskeisiä tuloksellisuuden tukipalveluja koko yliopistolle, puhumattakaan yksittäisestä opiskelijasta. Valtakunnallisessa vertailussa nämä ovat jo nyt niukasti resursoituja. Tukipalveluista leikkaaminen vaikuttaa väistämättä opetukseen, tutkimukseen ja toiminnan kehittämiseen. Opetus- ja tutkimushenkilöstön tulee saada keskittyä ydintehtäviinsä”, hallituksen puheenjohtaja Joel Kronqvist toteaa kannanotossa.

OYY kritisoi myös sitä, että neuvotteluista on päätetty puhelinkokouksessa, jossa päättävässä asemassa olevat henkilöt eivät ole päässeet keskustelemaan asiasta vuorovaikutuksellisesti ja kasvokkain. Ylioppilaskunnan mielestä yliopiston hallituksen päätöksentekoa tulee tukea mahdollistamalla riittävä aika ja määrä kokouksia.

YHL: Budjettipaineita ei ole

Oulun yliopiston mukaan yt-neuvotteluiden syynä on yliopiston rahoituksen väheneminen. Suomen hallitus on leikannut yliopiston rahoituksesta vuosina 2015 – 2017 yhteensä 7,6 miljoonaa euroa.

Tammikuussa käynnistyvien neuvotteluiden tavoitteena on leikata yliopiston kokonaiskustannuksista vuositasolla 3 miljoonaa euroa vuoden 2018 loppuun mennessä. Tämän hetken arvion mukaan vähennys toteutettaneen juuri henkilöstökuluja vähentämällä. Henkilöstökustannusten osuus Oulun yliopiston budjetista on noin 65 prosenttia

YHL:n kantana on, että budjettipaineita Oulun yliopiston henkilöstöleikkauksiin ei ole. Raimo Tervola pitääkin neuvotteluiden aloittamista näin alkuvuonna huonona ratkaisuna, turhana kiirehtimisenä.

Hän sanoo olevansa melko varma siitä, että Oulun yliopiston vuoden 2017 lopullinen tilinpäätös tulee olemaan ylijäämäinen.

”Viime vuoden tulosennuste on 11 kuukauden perusteella reilusti ylijäämäinen. Miksei tätä ylijäämää käytetä menojen paikkaamiseen tänä vuonna? Lähtökohtaisesti pidän pelkän budjetin perusteella alkuvuodesta tehtyjä päätöksiä pelkkänä arvailuna. Vuosien 2010 ja 2014 yt-kierrosten jälkeen huomattiin yliopiston tuloksen olevan lopulta ylijäämäistä jopa useilla miljoonilla. Budjetointi on toki aina vaikeaa, mutta erityisen vaikeaa se on yliopistomaailmassa.”

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Seinistä säästäminen ei riittänyt – Oulun yliopisto käynnistää yt-neuvottelut

Oulun yliopisto käynnistää muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelut voivat johtaa työntekijöiden irtisanomisiin, lomautuksiin tai osa-aikaistamisiin. Arvioitu vähennystarve on enintään 70 henkilötyövuotta. Mahdolliset toimenpiteet koskevat enintään sataa työntekijää. Yt-neuvotteluiden piirissä on yhteensä noin 900 työntekijää kaikissa yliopiston yksiköissä. Neuvotteluiden piirissä on esimerkiksi yliopiston kirjaston, hallinnon ja tietohallinnon henkilökunta. Yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstö on […]

Oulun yliopisto käynnistää muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelut voivat johtaa työntekijöiden irtisanomisiin, lomautuksiin tai osa-aikaistamisiin.

Arvioitu vähennystarve on enintään 70 henkilötyövuotta. Mahdolliset toimenpiteet koskevat enintään sataa työntekijää.

Yt-neuvotteluiden piirissä on yhteensä noin 900 työntekijää kaikissa yliopiston yksiköissä. Neuvotteluiden piirissä on esimerkiksi yliopiston kirjaston, hallinnon ja tietohallinnon henkilökunta.

Yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstö on neuvotteluiden ulkopuolella. Oulun yliopiston rehtorin Jouko Niinimäen mukaan syynä tälle on halu mahdollistaa yliopiston ydintehtävien hoito, opetus ja tutkimus, mahdollisimman vähillä häiriöillä.

”Toki kyse on henkilökunnasta, joka mahdollistaa opettajien ja tutkijoiden tuottaman hyvän tuloksen. Heidän tekemänsä työ on äärimmäisen arvokasta. Nyt lähdetään katsomaan säästöjä palveluiden tehostamisen kautta, pystytäänkö rakentamaan järjestelmä niin, että se palvelisi opettajia ja tutkijoita nykyistä edullisemmin.”

Yt-neuvotteluiden syynä on Oulun yliopiston rahoituksen väheneminen.

Suomen hallituksen yliopistojen rahoitukseen kohdistamien leikkausten vuoksi Oulun yliopiston rahoitus pienenee vuonna 2017 edellisvuodesta 2,8 miljoonalla eurolla.

Vuodelle 2016 rahoitus väheni taas edellisestä vuodesta 4,8 miljoonaa euroa, joten leikkaukset vuosina 2015 – 2017 ovat olleet yhteensä 7,6 miljoonaa euroa.

Koulutusleikkausten aiheuttamia yt-neuvotteluja on käyty viime vuonna useassa Suomen yliopistossa.

Oulussa aiemmista säästöpaineista on selvitty tilankäyttöä tehostamalla.

Nyt seinistä säästäminen ei enää riittänyt.

”Viime vuoden 4,8 miljoonan euron säästöistä selvittiin ilman yt-neuvotteluita. Tälle vuodelle tulevista lisäsäästöistä ei selvitä seinistä säästämällä. Nyt ei ollut muita keinoja kuin lähteä tarkastelemaan henkilöstöä”, Niinimäki sanoo.

Henkilöstökustannusten osuus yliopiston budjetista on noin 65 prosenttia

Yt-neuvotteluiden käynnistämisestä päätettiin yliopiston hallituksen kokouksessa keskiviikkona 18.1. vuoden 2017 budjetin hyväksymisen yhteydessä.

Hallitus valtuutti rehtorin käynnistämään yliopiston palveluiden uudistamisen ja uudelleenorganisoinnin. Hallitus valtuutti rehtorin ryhtymään myös muihin tarvittaviin toimenpiteisiin operatiivisen alijäämän tasapainottamiseksi.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Tavoitteena olla paras eurooppalainen kampus

Oulun yliopiston Linnanmaan kampusta on kehitetty viimeisen vuoden aikana näyttävästi. On tullut Tellus ja käytäville uusia opiskelutiloja. Kehitys on kuitenkin vasta alussa.

TEKSTI Minna Koivunen

KUVAT Minna Koivunen

Oulun yliopiston tavoitteena on olla tulevaisuudessa Euroopan paras kampus käyttökokemuksella mitaten, eli miten tiloja käytettäisiin mahdollisimman hyvin opiskeluissa ja tutkimuksessa. Tarkoituksena on samalla parantaa Oulun yliopiston vetovoimaa.

Muun muassa tämä tavoite mielessä syyskuussa alkanut digikampusprojekti työskentelee tehdäkseen Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksesta digitaalisen.

“Vielä emme tiedäkään, mitä kaikkea se tarkoittaa”, projektia vetävä Janne Rautiainen sanoo.

He ovat aloittaneet työskentelyn kartoittamalla käyttäjien, eli opiskelijoiden, henkilökunnan ja vierailijoiden, tarpeita. Sitten he miettivät, miten ne voidaan digitalisoida.

“Kaikki lähtee käyttäjistä. Haluamme vielä paremman ja houkuttelevamman kampuksen. Emme halua keksiä uusia juttuja, vaan tarjota sitä, mitä täällä tarvitaan”, yhteistyösuhteiden vararehtori Matti Sarén luonnehtii.

Tellus on hyvä esimerkki uudenlaisesta tekemisestä ja moderneista opiskelutiloista. Siellä on ollut parhaimmillaan 30 000 käyttäjää kuukaudessa.

24/7-kampus on pian totta

Janne Rautiainen on tiimiläisineen lähtenyt digikampusprojektissa liikkeelle start-up-kulmalla. Ensin he keräävät ideoita, sitten pilotoivat ja kysyvät palautetta sekä parannusehdotuksia.

Suunnitelmissa on ideakisa, jossa etsitään pieniä tai isoja ideoita, jotka on mahdollista toteuttaa kampuksella.

“Mitä kaikkea voisimme laittaa parempaan happeen”, Sarén sanoo.

“Haluamme olla avoimia, ja yliopisto on alustana kaiken uuden ideoinnissa. Meille saa kertoa ideat heti, kun niitä tulee”, Rautiainen sanoo.

24 tuntia aukiolevasta kampuksesta on jo jonkin aikaa puhuttu, ja toteutus on yhä lähempänä.

Opiskelijoille on tulossa samanlaiset kuvalliset kulkukortit kuin henkilökunnalla on käytössään. Kortti on henkilökohtainen ja jokainen on vastuussa oman kortin käytöstä.

Ensin kuitenkin on tarkoitus testata pienellä opiskelijaryhmällä, kuinka tämä käytännössä onnistuu.

”Pilotointi menee alkuvuoteen arkkareiden osalta ja heti kun saamme kaiken toimimaan oikein, voimme laajentaa tätä suuremmalle määrälle opiskelijoita. Olemme myös aloittamassa hankintaa infonäytöistä, joilla voidaan mm. opastaa käyttäjiä paikasta toiseen sekä jakaa kampuksen tapahtumia ja informaatiota. Visiomme on jakaa uutta ja kiinnostavaa sisältöä fiksummin, kuin perinteisiltä paperi-ilmoitustauluilta. Osaan näytöistä on suunniteltu ominaisuutta, jolla voidaan lisätä helposti myös opiskelijoilta tulevaa sisältöä. Pilotointi tapahtuu näillä näkymin alkuvuodesta.”, Rautiainen kertoo.

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää:

N-sanan käyttö Teekkarihymnissä lopetetaan Oulussa

Oulun Teekkariyhdistyksen (OTY) vaalikokous päätti 11. marraskuuta lopettaa n-sanan käytön Teekkarihymnissä. OTY:n hallitus suosittaa jäsenistöään noudattamaan päätöstä. Lopullinen korvaava ratkaisu päätetään vuoden 2017 aikana yhdistyksen kokouksessa.

Oulun Teekkariyhdistyksen (OTY) vaalikokous päätti 11. marraskuuta lopettaa n-sanan käytön Teekkarihymnissä.

OTY:n hallitus suosittaa jäsenistöään noudattamaan päätöstä.

Lopullinen korvaava ratkaisu päätetään vuoden 2017 aikana yhdistyksen kokouksessa.

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää:

Viikon 48 tiedejulkaisu: Silmänliikkeitä ja vaikeita videoita

Monimutkaisten sosiaalisten tilanteiden tulkitseminen on autismikirjon henkilöille hankalaa. Tutkimuksessa koehenkilöiden silmänliikkeitä seurattiin samalla kun heille näytettiin video mutkikkaasta vuorovaikutustilanteesta. Autismikirjon henkilöillä havaittiin yhteys heidän silmänliikkeidensä ja sosiaalisen tilanteen ymmärtämisen välillä.

TEKSTI Antti Miettinen

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston ja Oulun yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian klinikan poikkitieteellisessä tutkimuksessa selvitettiin, miten nuoret autismikirjon henkilöt katsovat ja tulkitsevat monisyisiä vuorovaikutustilanteita.

Koehenkilöille näytettiin videolla sosiaalisesti monimutkainen kohtaus ja heidän silmänliikkeensä tallennettiin. Koehenkilöille esitettiin videon jälkeen kysymyksiä videon pragmaattisesta sisällöstä. Vastauksista ja silmien liikkeistä selvisi, että autismikirjon henkilöillä oli lieviä vaikeuksia tulkita videon sosiaalista tilannetta ja seurata sen esiintyjien sosiaalisia vihjeitä.

Silmänliikkeistä seurattiin, kuinka lähellä koehenkilöiden katse oli tiettyjä ennalta valittuja kohteita videolla. Autismikirjon henkilöiden silmänliikkeissä oli pieniä eroja verrokkeihin nähden.

Tutkijat havaitsivat autismikirjon henkilöillä yhteyden heidän silmänliikkeidensä ja videon tulkinnasta saadun pistemäärän välillä. Mahdollinen selittäjä yhteydelle on, että jos autismikirjon henkilöiden katse herpaantuu hetkeksi muualle, he eivät välttämättä enää pysy kärryillä, mitä tilanteessa tapahtuu.

Autismikirjon henkilöillä on enemmän vaikeuksia vuorovaikutustilanteiden tulkinnassa, minkä vuoksi he saattavat tarvita enemmän sosiaalisia vihjeitä, kuten ilmeitä.

”Jos he tarvitsevat enemmän vihjeitä sosiaalisten tilanteiden tulkitsemiseen, kuntoutuksessa voisi harjoitella niiden havaitsemista. Voisi myös ajatella, voidaanko harjoitella sosiaalisten päätelmien tekemistä myös vähemmällä vihjemäärällä”, tutkimuksen ykköskirjoittaja FM Linda Lönnqvist ehdottaa ja jatkaa:

”Tulosten tulkinnassa on kuitenkin hyvä olla varovainen, sillä analyysimenetelmää kehitellään vielä. Lisäksi ryhmäeroja oli vähän ja autismikirjon henkilöiden vastauksissa oli suurta vaihtelua.”

Tutkimus oli osa Oulun yliopiston ja Oulun yliopistollisen sairaalan pitkäaikaista yhteishanketta autismikirjon häiriöistä. Siihen osallistui 16 autismikirjon henkilöä ja 16 verrokkia. Koehenkilöt olivat nuoria aikuisia.

Tutkimuksen julkaisi The Quarterly Journal of Experimental Psychology.

Antti Miettinen

Tiedeviestinnän opiskelija ja evoluutiobiologi, jonka mielestä elämme aivan hullunkurisella pallolla.

Lue lisää: