Oulun yliopiston ja Oulun yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian klinikan poikkitieteellisessä tutkimuksessa selvitettiin, miten nuoret autismikirjon henkilöt katsovat ja tulkitsevat monisyisiä vuorovaikutustilanteita.
Koehenkilöille näytettiin videolla sosiaalisesti monimutkainen kohtaus ja heidän silmänliikkeensä tallennettiin. Koehenkilöille esitettiin videon jälkeen kysymyksiä videon pragmaattisesta sisällöstä. Vastauksista ja silmien liikkeistä selvisi, että autismikirjon henkilöillä oli lieviä vaikeuksia tulkita videon sosiaalista tilannetta ja seurata sen esiintyjien sosiaalisia vihjeitä.
Silmänliikkeistä seurattiin, kuinka lähellä koehenkilöiden katse oli tiettyjä ennalta valittuja kohteita videolla. Autismikirjon henkilöiden silmänliikkeissä oli pieniä eroja verrokkeihin nähden.
Tutkijat havaitsivat autismikirjon henkilöillä yhteyden heidän silmänliikkeidensä ja videon tulkinnasta saadun pistemäärän välillä. Mahdollinen selittäjä yhteydelle on, että jos autismikirjon henkilöiden katse herpaantuu hetkeksi muualle, he eivät välttämättä enää pysy kärryillä, mitä tilanteessa tapahtuu.
Autismikirjon henkilöillä on enemmän vaikeuksia vuorovaikutustilanteiden tulkinnassa, minkä vuoksi he saattavat tarvita enemmän sosiaalisia vihjeitä, kuten ilmeitä.
”Jos he tarvitsevat enemmän vihjeitä sosiaalisten tilanteiden tulkitsemiseen, kuntoutuksessa voisi harjoitella niiden havaitsemista. Voisi myös ajatella, voidaanko harjoitella sosiaalisten päätelmien tekemistä myös vähemmällä vihjemäärällä”, tutkimuksen ykköskirjoittaja FM Linda Lönnqvist ehdottaa ja jatkaa:
”Tulosten tulkinnassa on kuitenkin hyvä olla varovainen, sillä analyysimenetelmää kehitellään vielä. Lisäksi ryhmäeroja oli vähän ja autismikirjon henkilöiden vastauksissa oli suurta vaihtelua.”
Tutkimus oli osa Oulun yliopiston ja Oulun yliopistollisen sairaalan pitkäaikaista yhteishanketta autismikirjon häiriöistä. Siihen osallistui 16 autismikirjon henkilöä ja 16 verrokkia. Koehenkilöt olivat nuoria aikuisia.
Tutkimuksen julkaisi The Quarterly Journal of Experimental Psychology.
