Taustamelu ja kova meteli rasittavat oppimista ja tehtäviin keskittymistä kaikenikäisillä, niin esikoululaisella kuin yliopisto-opiskelijallakin. Pienet lapset ovat kuitenkin herkässä iässä alle neljävuotiaina, ja päiväkodeissa lapset voivat altistua tunteja kovalle melulle. Melun vaikutuksia tutkineen Elina Niemitalo-Haapolan mukaan aikuisten tulisi pohtia keinoja turhien äänten vähentämiseksi lasten oppimisympäristöistä.
Kuvittele hetken ajan istuvasi täpötäydessä kahvilassa lukemassa tenttiin. Ympärilläsi vellova melu on niin häiritsevää, ettei lukemisesta tahdo tulla mitään — joka puolelta kuuluu jatkuvasti huudahduksia, naurua, kahvikuppien kilinää, ärsyttävää meteliä, joka keskeyttää tenttikirjaan paneutumisen.
Melu ei ole meistä kenellekään hyväksi: sen on osoitettu nostavan stressihormonitasoja ja vaikuttavan oppimistuloksiin heikentävästi niin peruskoulussa kuin akateemisissa opinnoissakin. Erityisesti oppimisympäristöjen meluun olisi kuitenkin syytä kiinnittää huomiota, sillä jatkuva meteli voi viivästyttää pienten lasten kielellistä kehitystä.
Sinä voit halutessasi siirtyä tenttikirjoinesi rauhallisempaan paikkaan, jossa tarkkaavaisuutesi ei häiriinny. Pienillä lapsilla sen sijaan tällaista vaihtoehtoa ei aina ole, vaan he viettävät tuntikausia meluisissa päiväkodeissa.
Oulun yliopiston logopedian yliopisto-opettaja Elina Niemitalo-Haapola väitteli kesäkuussa tohtoriksi aiheenaan kehitykselliset ja melun aiheuttamat muutokset keskushermostollisessa kuulotiedon käsittelyssä kahden ja neljän vuoden iässä. Hän selventää kuulotiedon käsittelyn tarkoittavan niitä aivojen toimintamekanismeja, joilla käsitellään korvan vastaanottamaa tietoa.
Niemitalo-Haapolan mukaan korva ei itsessään ymmärrä vastaanotetusta tiedosta juuri mitään — kaikki info, joka korvasta siirtyy aivoihin täytyy jollain tavalla käsitellä ja tulkita. Kun henkilö kuulee esimerkiksi piippausäänen, aivot prosessoivat tiedon ja kertovat, onko kyseessä kännykkä vai palohälytin.
”Myös sanasta voidaan erotella äänteet ja näin ollen päätellä, mistä äänteistä sana koostuu ja mitä se tarkoittaa”, hän kertoo.
Melu haittaa lasten oppimista
Aihe väitöskirjalle löytyi arjesta, työstä puheterapeuttina. Työskennellessään päiväkodeissa Niemitalo-Haapola huomasi kiinnittävänsä erityistä huomiota niiden vaihteleviin äänimaailmoihin. Lisäksi häntä mietitytti se, kuinka kaikki tämä melu vaikuttaa lapsen kielelliseen kehitykseen, onhan kuulotiedon käsittelyn jo pitkään tiedetty olevan keskeinen tekijä lasten kielellisessä oppimisessa.
Niemitalo-Haapolaa kiinnosti erityisesti se, miten ilmiö näyttäytyy aivotasolla sekä miten melu vaikuttaa kuulotiedon käsittelyyn. Hänen väitöstutkimuksensa kohteeksi valikoituivat kahden ja neljän vuoden ikäiset lapset, joilla kielen omaksumisen vaihe on kiivaimmillaan.
Tutkimuksessaan hän käytti menetelmänä tapahtumasidonnaisia kuuloherätevasteita, joita hän tutki esittämällä erilaisia kuuloärsykkeitä tutkittavalle ja rekisteröimällä samanaikaisesti hänen aivosähkökäyräänsä. Kuuloherätevasteiden avulla hän pystyi tulkitsemaan sitä, miten aivot esimerkiksi havaitsevat ja erottelevat erilaisia puheenpiirteitä erilaisissa kuunteluolosuhteissa.
”Kuulotiedon käsittelyn avulla saadaan puheen virrasta sanat, tavut ja äänteet irrotettua ja niiden avulla sitten rakennettua uusia sanoja ja ymmärrystä kielestä”, hän kertoo.
Niemitalo-Haapola havaitsi tutkimuksessaan sekä kahden että neljän vuoden ikäisillä lapsilla taustamelun vaikeuttavan selkeästi kuulotiedon käsittelyä: Lapset eivät välttämättä huomanneet puheenpiirteen muutoksia, kuten vokaalin muuttumista. Hän kertoo, että sekä kaksi- että nelivuotiaat ovat lähes yhtä herkkiä taustamelulle.
Tulos tuli Niemitalo-Haapolalle yllätyksenä, sillä aiemmissa behavioraalisissa tutkimuksissa on isompien lasten havaittu olevan vähemmän herkkiä taustamelulle kuin pienempien.
”Tutkimuksessamme havaittiin, että keskushermostollisella tasolla neljävuotiaat ovat lähestulkoon yhtä herkkiä melulle kuin kaksivuotiaat. Mutta se ei välttämättä näy arjessa, koska he pystyvät kielellisillä taidoilla kompensoimaan melun aiheuttamaa haittaa.”
Ylimääräiset äänet pois oppimisympäristöistä
Niemitalo-Haapolan mukaan taustamelu on riski lapsen kielelliselle kehitykselle. Hän peräänkuluuttaa hyviä kuuntelutilanteita ja rauhallisia hetkiä, joissa lapsi pystyisi omaksumaan ja harjoittelemaan kieltä sekä vuorovaikutusta.
Hänestä aikuisten tulisi kiinnittää huomiota lasten kuunteluympäristöihin, eli siihen, millaisissa ympäristöissä lapset aikaansa viettävät. Mitä pienempi lapsi on, sitä heikommat tarkkaavuuden säätelyn taidot ovat, ja sitä tärkeämpiä rauhalliset oppimisympäristöt ovat. Kuunteluolosuhteisiin pitäisi kiinnittää huomiota etenkin sellaisten lasten osalta, joilla on muita riskitekijöitä, kuten paljon aiemmin sairastettuja korvatulehduksia tai perinnöllistä alttiutta lukivaikeudelle.
Niemitalo-Haapola muistuttaa elämisen äänten kuuluvan lasten maailmaan, eikä lapsia pidä pitää pumpulissa tai täydessä hiljaisuudessa. Aikuisilla on kuitenkin tärkeä rooli lasten hiljaisen työskentelyn mahdollistamisessa.
Turhan melun poistamisen voi aloittaa niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin suunnittelemalla kodeissa, päiväkodeissa ja kouluissa etukäteen sen, missä tilassa mikäkin työ kannattaisi tehdä: missä tiloissa työskennellään hiljaisesti, missä taas ryhmissä.
”Olisi tärkeää, että me aikuiset osaisimme miettiä, miten voisimme poistaa ylimääräisiä ääniä”, hän tiivistää.
Julkaistu
SHARE
Heli Paaso-Rantala
Oulun yliopiston tiedeviestinnän opiskelija, joka ei aina pysy mukana maailman menossa.
Moni lihas- tai nivelkivusta kärsinyt on saattanut hakea helpotusta kipuun kylmägeelistä. Kylmägeelin ideana on lievittää kipua ja auttaa venähdyksissä. Mutta mistä kylmä tunne iholla oikein johtuu?
Oulun yliopiston kemian professori Jouni Pursiaisen mukaan geelin jäähtyminen syntyy haihtumisjäähtymisestä. Pursiaisen mukaan kaikkien aineiden haihtumiseen tarvitaan energiaa, lämpöä.
”Jos kattilassa on vettä, joka pitää haihduttaa pois, on viisainta laittaa kattila liedelle, jolloin liedestä tuleva lämpö saa veden ensin kiehumaan ja lopulta haihtumaan kuiviin. Jos veden haihtuminen tapahtuu ilman lämpötilan nostamista, vaikkapa iholta, tarvitaan yhtä paljon energiaa, mutta nyt se energia otetaan ihosta siten, että lämpötila laskee.”
Pursiaisen mukaan energian ottaminen ihosta on helppo tuntea esimerkiksi palelemisena suihkun jälkeen, kun veden haihtuminen jäähdyttää ihoa.
Oulun yliopiston teoreettisen fysiikan professori Matti Alatalon mukaan kylmägeelissä vaikuttavat aineet ovat etanoli ja mentoli, joista mentoli imeytyy kudoksiin aktivoiden siellä kylmyydelle herkkiä reseptoreita.
Alatalo mainitsee vielä käänteisen ilmiön haihtumisen jäähdyttävälle vaikutukselle olevan löylynheitto saunassa.
”Vesihöyry tiivistyy iholle, ja tiivistyminen luovuttaa energiaa, mikä taas aiheuttaa lämmöntunteen siitä huolimatta, että ilman lämpötila saunassa pikemminkin hieman laskee löylyä heitettäessä.”
Mitä olet aina halunnut tietää tieteestä? Onko olemassa tiedeaiheinen kysymys, johon et löydä vastausta? Vaivaako mieltäsi tiedepulma, jonka kysyminen saisi sinut tuntemaan itsesi tyhmäksi? Nyt voit esittää sinua aina askarruttaneen tiedeaiheisen kysymyksen Oulun ylioppilaslehdelle! Tiedeuutisten jengi ottaa selvää hassuimmista ja höpsöimmistäkin kysymyksistä. Lähetä siis mieltäsi kaihertava kysymys osoitteeseen tiedeuutiset.oyl@gmail.com. Vastaukset selviävät Tiedeuutisissa.
Julkaistu
SHARE
Heli Paaso-Rantala
Oulun yliopiston tiedeviestinnän opiskelija, joka ei aina pysy mukana maailman menossa.
Linnanmaan kampuksen ravintola- ja kahvilapalveluiden tarjoaja vaihtuu Fazerista Juvenes-Yhtiöiksi. Juveneksen ravintoloista Kylymä ja Mara avataan elokuussa, Napa, Foodoo, Foobar ja kahvilat Hub ja Café TellUs vasta syyskuussa.
Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksen uudet ravintolat avaavat ovensa kahdessa vaiheessa.
Uusista Juvenes-Yhtiöiden ravintoloista Kylymä (entinen Datagarage) ja Mara (ent. Balance) avaavat ovensa maanantaina 7.8.
Muut Juveneksen ravintolat ja kahvilat aloittavat vasta maanantaina 4.9. Myöhemmin avattavia ovat Napa (ent. Central Station), Foodoo (ent. Aava), Foobar (ent. Stories) ja kahvilat Hub (ent. Central Café) ja Café TellUs (ent. TellUs Café). Kampus- ja tapahtumapäällikkö Katja Holmin mukaan viivästyksen syynä on remonttiaikataulujen pettäminen.
Fazer vaihtuu Juvenekseen
Linnanmaan kampuksen ravintola- ja kahvilapalveluiden tarjoajan vaihtumisen syynä on kevään ravintolakilpailutus. Sen voittajaksi selviytyi tamperelainen Juvenes-Yhtiöt, joka sai 97,85 pistettä.
Tammikuussa 2016 kampuksella aloittanut Fazer Food Services sai kilpailutuksessa 91,97 pistettä, ja jäi siis toiseksi.
Kilpailutuksen piirissä olivat kampuksen kaikki lounasravintolat hallintopäädyssä sijaitsevaa Unirestan Kastaria lukuunottamatta, keskusaulan kahvila ja Telluksen take away -kahvila. Päätös tarjouskilpailun voittajasta tehtiin keskiviikkona 31. toukokuuta.
Marassa tarjottiin ilmaista lounasta
Humanistipäädyssä sijaitseva ravintola Mara avasi ovensa hetkeksi torstaina 3.8. Ravintola tarjosi ruokaa torstaina lounasaikaan opiskelijaystävälliseen hintaan – ilmaiseksi. Ilmaista ruokaa riitti noin 150 ensimmäiselle nälkäiselle.
Katja Holminmukaan kyseessä oli ”koeponnistuspäivä”, mahdollisuus testata ravintolan laitteistoa ja tulevan maanantain ruokalistaa.
Suosio oli lounasaikaan puoleltapäivin maltillista, ilmaisen aterian ääreen pääsi jonottamatta.
Myös keittiön puolella tunnelma oli rauhallinen, keskeneräisyydestä kertoivat vain nurkassa vielä pahvilaatikoissa odottaneet blenderit ja sauvasekoittimet.
Rauha tulee pienenä yllätyksenä, sillä kampuksen ravintoloissa on tapahtunut parissa kuukaudessa valtava myllerrys. Fazer sulki Amica-ravintolansa kesällä, ja uudella toimijalla on oltava viisi lounasravintolaa ja kaksi kahvilaa avauskunnossa syyskuun alkuun mennessä.
Eikö ensimmäinen päivä olekaan täyttä kaaosta ja sählinkiä?
”Kun työt on aloitettu jo aamuseitsemältä ja annosmäärä on vielä näin pieni, ei kiirettä tule”, tuumasi pannukakkua annoskokoon viipaloinut vuoroesimies Vesa Niemelä.
Aamu oli alkanut vielä aikaisemmin kondiittori Suvi Fonseliuksella, sillä hänen urakkansa oli käynnistynyt jo aamukuudelta. Työpäivän aikana häneltä oli syntynyt sämpylöitä, korvapuusteja ja voisilmäpullaa.
Seuraavana hänellä oli valmistautumassa focaccia-taikina. Se pääsisi seuraavaksi lepäilemään kylmiöön, aamulla kohotuksen kautta uuniin ja pakkaseen, josta seuraava stoppi olisikin opiskelijan lautasella.
Linnanmaalla ravintoloiden ovet käyvät tiuhaan: tammikuussa 2016 aloittaneet Fazerin Amica-ravintolat suljettiin kesällä, ja uusi toimija avaa ensimmäiset ravintolansa elokuun alussa. Muuttohässäkkä ei näkynyt ravintola Maran konditoriossa, jossa kondiittori Suvi Fonselius leipoi focacciaa.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Iikka Kivi kirjoittaa Oulun ylioppilaslehdessä 16.6. julkaistussa kolumnissaan poliittisten urien arveluttavista moraaleista. Luottamus poliitikkoihin ei välttämättä ole vahvin, mutta huippukuntoa se vaatii.
Kivi on oikeassa siinä, että politiikka ja poliitikot ovat viime vuosina olleet usein esillä erilaisten kohujen ja muiden negatiivisten uutisten saattelemana. Politiikkaa tehdään yhdessä, mutta valtakamppailuun liittyy valitettavan usein taipumus korostaa muiden puolueiden ja poliitikkojen tekemiä virheitä. Tämä taas johtuu meistä äänestäjistä, koska kaikki haluavat olla voittajien kelkassa.
Sen sijaan en allekirjoita Kiven näkemystä poliitikosta vallanhimoisena kieroilijana. Aina löytyy puhelinmyyjä, joka haluaa syrjäyttää pomonsa myyntipäällikön paikalta. Aina löytyy rumpali, joka haluaa soittaa maailman parhaassa humppabändissä. Kunnianhimoisia ihmisiä on alalla kuin alalla – ja hyvä niin.
Kansallisen tason poliitikolla täytyy olla kattava näkemys lähes kaikista ihmisiä koskettavista asioista. Heidän täytyy opetella laajoja kokonaisuuksia, muodostaa niistä oman arvomaailman mukaisia mielipiteitä sekä argumentoida niillä.
Lobbareiden yhteydenottoja tulee kymmenittäin, niin asioiden vastustajilta kuin niiden puolustajiltakin. Poliitikon vastuulla on päätöksenteko heidän antamiensa argumenttien jälkeen. Jos poliitikko saa kuulla aiheesta uutta tietoa, hänen täytyy mukautua ja tehdä päätös sen perusteella.
En ole puoluepoliitikko, vaan poliittisen etujärjestön luottamushenkilö. En myöskään puolustele poliitikkojen päätöksiä. Politiikka perustuu puolueiden ja poliitikkojen arvojen perusteella tehtyihin päätöksiin.
Olen kuitenkin saanut seurata paikallista ja kansallista politiikkaa sekä poliitikkoja lähietäisyydeltä. Tuntemillani poliitikoilla on paljon ihailtavia taitoja, kuten kyky tehdä vaikeita päätöksiä, pitää puheita, neuvotella sekä hallita laajoja kokonaisuuksia. Tällaisia arvostetaan kaikilla elämän osa-alueilla.
Mikäli minun lapseni haluaisi aidosti muuttaa maailmaa ja tehdä Suomesta paremman paikan elää, en voisi muuta kuin kannustaa häntä lähtemään politiikkaan.
Joel Kronqvist
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja ja konetekniikan opiskelija.
Hiljaisilla käytävillä kaikuvia askeleita, kesäkursseja, graduntekijöitä, tulevaa lukuvuotta suunnittelevia koulutussuunnittelijoita — vaikka kesä viekin suurimman osan opiskelijoista työelämään, kampuksen elämä ei tyystin tyssää kesäkuukausiksikaan.
Eräänä tiistaina Aavassa lounaalla ei kuule sanaakaan suomea.
Sen sijaan kuulen ympärilläni puhuttavan ainakin espanjaa, ranskaa, englantia eri aksenteilla, vieressä taidetaan puhua kiinaa. Salin reunalta raikaa vähän väliä iloinen naurunremakka, englanti ja espanja soljuvat sulassa sovussa iloisen joukon keskustelussa. Useilla ruokailijoilla roikkuu kaulassa henkilökortti, ovat siis yliopiston henkilökuntaa.
Ruokaa ei tarvitse jonottaa, sen kun astelee suoraan linjastolle. Myös istumapaikan, jopa oman pöydän, pystyy aivan vapaasti valitsemaan: ei tarvitse kuin päättää haluaako ulos auringonpaisteeseen vai sittenkin vielä sisälle. Erityisen ilahduttavaa: ei vessajonoja!
Ja ajatella, bussipysäkiltä mahtuu heti ensimmäiseen bussiin, joka kohdalle osuu eikä tarvita edes kyynärpäätaktiikkaa. Jatkuva hälinä ja melu käytävillä on kadonnut. Voit jopa kuulla askeltesi tömähdykset käytävillä, ainakin kulkiessasi yliopiston läpi iltaluentojen jälkeen.
Kaikki nämä merkit kertoivatkin toukokuun olevan jo pitkällä.
Toukokuun hämmentävästä rauhallisuudesta voisi luulla yliopiston tyhjenevän kokonaan kesäksi. Suuri osa suomalaisista opiskelijoista tosiaan aloittaa kesätyöt jo toukokuun puolella. Onko opetushenkilökunnallakaan tekemistä kun opiskelijat ovat poissa?
Kesäkuisena torstaina 2T-bussipysäkille saa kävellä rauhassa. Bussit kulkevat kesälläkin, tosin kesäaikataulussa elokuun 9. päivään asti.
Kiinnostaisiko kesä kiinan kielen parissa?
Itse asiassa kesällä yliopistolla on jopa yllättävän paljon vipinää.
Tiedekunnissa tehdään kesällä ahkerasti töitä opiskelijavalintojen kanssa. Kesäkuussa yliopistolla on ollut useita kansainvälisiäkin tapahtumia, kuten EUCNC2017-konferenssi, jossa esiteltiin 5G:n viimeisimpiä kehityslinjoja ja tutkimustuloksia, ja Oulu 5GFWD Hackathon, jossa koodarit ja yritykset ratkoivat todellisia kehityshaasteita, sekä optiikan ja fotoniikan kesäkoulu.
Tarjontaa on tietenkin laajasti myös yliopiston omille opiskelijoille.
Tänä kesänä Oulun yliopistossa opintoja voi suorittaa humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla, kasvatustieteissä, kauppa-, hallinto- ja oikeustieteissä sekä luonnontieteissä, lääketieteellisessä ja tekniikan alalla kuin myös terveys- ja hyvinvointialalla ja tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen opinnoissa.
Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistosta kerrotaan, että opiskelijamäärät ovat viime vuonna kasvaneet samoin kuin parina aikaisempanakin vuonna. Kasvua ovat tuoneet erityisesti yliopiston tutkinto-opiskelijat, jotka voivat suorittaa kesäyliopiston opintoja ilmaiseksi.
Perinteisiä kesäyliopistossa suoritettavia opintoja ovat erilaiset kielikurssit, tänäkin vuonna tarjolla on muun muassa italiaa, viroa, koreaa, kiinaa ja arabiaa. Valikoimasta löytyy toki tutkintoihinkin kuuluvia kielikursseja, kuten ruotsia ja englantia.
Suosittuja ovat myös perusopintokokonaisuudet, kuten kasvatustieteen ja psykologian perusopinnot. Tänä kesänä järjestetään tauon jälkeen kirjallisuuden aineopintokokonaisuus, jonka kesäsuoritus vauhdittaa opintoja 35 opintopisteen verran. Lukuvuoden aikana sen ajan voikin käyttää jo seuraaviin kursseihin.
Yliopiston kirjasto tarjoaa kesä- ja elokuussa tiedonhaunkursseja yliopiston tutkinto-opiskelijoille. Tiedekirjasto Pegasus on auki koko kesän, joskin hieman lyhennetyin aukioloajoin erityisesti heinäkuussa. Kontinkankaan lääketieteen kirjasto on kesä- ja elokuussa auki lyhennetyillä aukioloajoilla jaheinäkuussa kokonaan kiinni.
Yleensä hektisessä Telluksessa on kesällä mukavasti tilaa. Tilantuntua lisää Fazer Amican Tellus Cafén purkaminen. Kahvia saa taas syksyllä, sillä Tellukseen tulee Juvenes-Yhtiöiden uusi kahvila.
Kesällä ehtii kirjoittaa
Humanistisen tiedekunnan kesäopinnot tarkoittavat tiedekunnan kesätenttejä ja oppiaineen henkilökunnan kanssa erikseen sovittavia kesäesseitä, kertoo tiedekunnan koulutuspäällikkö Oili Sievola. Kesä- ja elokuun tentteihin on tänä vuonna ilmoittautunut useampi sata opiskelijaa, mikä on samaa luokkaa kuin aikaisempinakin vuosina.
Suomen oppiaineesta yliopistonlehtori Maija Saviniemi kertoi, että kevätlukukauden päättymisen jälkeen on aikaa niille työtehtäville, joita ei ehdi täysin hoitaa opetuksen lomassa. Niihin kuuluu muun muassa yhteisartikkelin kirjoittaminen.
Toisaalta vielä kesäkuussa on saanut antaa suoritusmerkintöjä niille opiskelijoille, jotka ovat palauttaneet puuttuvia tehtäviään. Joidenkin opiskelijoiden kanssa oli sovittuja opinnäytetöiden ohjauspalavereja vielä juhannusviikollekin, jolloin on lisäksi muutama muukin kokous.
Tulevaa humanistisen tiedekunnan muuttoa silmällä pitäen hänellä on tavoitteena ehtiä vielä käydä työhuoneen kaappeja läpi ennen lomalle jäämistä, onpa työpöydällä vielä pino muistilappuja erinäisistä hoidettavista pikkuasioista. Elokuussa odottaa seuraavan lukuvuoden opetuksen suunnittelu ja seuraavan yhteisartikkelin kirjoittamisen aloitus.
Oulun kauppakorkeakoulusta kerrotaan, että heillä on perinteiset kesätentit kesä- ja elokuussa, molempina kaksi tenttipäivää. Kesäkuun tentteihin oli ilmoittautuneita yhteensä noin 470, elokuun tentteihin ilmoittautuminen oli haastatteluhetkellä vielä käynnissä. Lisäksi tarjolla on verkkokurssi vastuullisesta liiketoiminnasta.
Tiedekunnan henkilökunnan kesään kuuluu lukuvuoden viimeisiä kokouksia, tutkimusseminaareja ja konferensseja. Elokuussa alkaa seuraavan lukuvuoden valmistelu. Myös tutkimustyö ja artikkelien kirjoittaminen kuuluvat kesään.
Tarvitsetko yhtä (tai kenties kahtakymmentä) kansiota? Niitä on vapaasti jaossa kymmenittäin ympäri Linnanmaata.
Tulevat lääkärit tekevät kesällä töitä
Arkkitehtuurin tiedekunnasta osastosihteeri Sirpa Leiviskä kertoo, että heillä opiskelijat suorittavat kesällä opintoja pääasiassa muilla tavoin kuin tenttimällä.
Kesällä opinnot sisältävät erilaisia tehtäviä ja lähiopetuspäiviä. Lisäksi opiskelijat voivat suorittaa kandi- ja maisterivaiheen harjoitteluja. Kaikkiaan tarjolla on seitsemän erilaista kokonaisuutta kolme erilaista harjoittelua mukaan lukien. Tarkkoja opiskelijamääriä ei ollut haastatteluhetkellä vielä tiedossa.
Lääketieteen tiedekunnan koulutuspäällikkö Minna Hallia huomauttaa, että heidän opiskelijoista suurin osa on kesällä töissä.
Neljännen vuosikurssin jälkeen lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijat saavat työoikeudet, jolloin he voivat työskennellä ohjatusti terveyskeskuksissa. Viidennen vuosikurssin jälkeen opiskelijat voivat jo tehdä viransijaisuuksia terveyskeskuksissa. Myös muu kesällä tehty työ voidaan mahdollisuuksien mukaan sisällyttää opintoihin, mitä voivat hyödyntää aikaisempien vuosikurssien opiskelijat. Kesällä on lisäksi mahdollista työstää syventävien opintojen tutkielmaa.
Lääketieteen tiedekunnassa kesätenttejä on tarjolla yhtenä päivänä kesäkuussa ja yhtenä elokuussa. Lähinnä ne ovat uusintatenttejä, joihin on ilmoittautunut vain yksittäisiä opiskelijoita.
Minne sitä seuraavaksi suuntaisi? Kesäkuussa luentosalilistaus näyttää väljältä.
Kesäopinnot muuttuneet tavoitteellisemmaksi
Tekniikan kesäopintojen osalta teknillisestä tiedekunnasta tavoitettu koulutuspäällikkö Anita Pirilä huudahtaa: Kesäopintoja on! Tiedekunnan kesätarjontaan kuuluu niin tenttejä kuin luentojakin. Lisäksi suoritettavana on myös kokonaisuuksia, joihin opiskelijat tekevät tehtäviä oman kesäaikataulun mukaan ja palauttavat ne kurssin vetäjälle.
Kesäkuussa eri teknillisen alan tutkinto-ohjelmien tenttipäiviä on kaikkiaan neljä, heinäkuussa kaksi ja elokuussa yksi. Kaikkiaan tekniikan alan kursseja on kesällä tarjolla yksitoista suomeksi ja neljä englanniksi. Tarkkoja opiskelijamääriä oli vielä vaikea sanoa, osaan opinnoista oli haastatteluaikana ilmoittautuminen vielä menossa.
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa on tarjolla kaikkiaan 16 kurssia ja lisäksi kesätenttejä kahtena päivänä kesäkuussa ja yhtenä elokuussa. Myös heillä oli haastatteluhetkellä ilmoittautuminen osittain menossa, joten tarkkoja opiskelijamääriä ei ole tiedossa.
Kaivannaisalan tiedekunnasta kerrotaan, että tänä kesänä heillä on yksi tenttipäivä kesäkuussa ja yksi elokuussa. Niissä voi suorittaa melkein minkä tahansa tentin. Koska tiedekunta on pieni ja uusi, joten varsinaista kesäopetusta heillä ei tänä kesänä ole. Jatkossa on suunnitteilla kesäopintojen lisääminen ja monipuolistaminen, kertovat suunnittelija Harri Kosonen ja professori Saija Luukkanen.
Kasvatustieteellisen tiedekunnan koulutussuunnittelija Tiina Kemppaisen mukaan heidän opiskelijoiden kesäopiskelu on muuttunut tavoitteellisemmaksi: kesäopinnot halutaan todella suorittaa jos niihin ilmoittaudutaan. Kaikkiaan kursseja järjestetään tänä kesänä yhdeksän. Joukossa on tutkimusmenetelmäopintoja, opinnäyteryhmiä, verkkokursseja ja kursseja, jotka suoritetaan opintopiireissä.
Kesällä tarjottaviksi ovat vakiintuneet erityisesti laadullisen tutkimuksen peruskurssi, jolle on tänä vuonna ilmoittautunut 60 opiskelijaa. Elokuun tilastokurssille taas 70 opiskelijaa. Varsinaisia kesätenttipäiviä on kesäkuussa yksi ja elokuussa yksi. Kesäkuun tenttiin ilmoittautui 40 opiskelijaa, elokuun tenttin myös 40.
Biologiaa opiskeleva Matti Heikkinen valmistelee kesällä graduaan.
Kolmasosa tulee lopulta paikalle
Luonnontieteellisessä tiedekunnassa kesätenttejä on tutkinto-ohjelmasta riippuen yleensä kaksi tai kolme. Fysiikan tutkinto-ohjelmassa esimerkiksi tenttejä on kolme, yksi kesäkuussa, yksi elokuussa ja yksi syyskuun alussa. Kaikkiaan näihin tentteihin on ilmoittautunut vajaat 400 opiskelijaa.
Käytännön kokemus on osoittanut, että paikalle tulee yleensä noin yksi kolmasosa ilmoittautuneista, toteaa koulutussuunnittelija Elina Koskinen.
Fysiikan tutkinto-ohjelmasta hän kertoo lisäksi, että kesäkursseja on tänä kesänä yhdeksän. Niihin on ilmoittautunut reilut 200 opiskelijaa, tosin ilmoittautuminen on vielä menossa. Sen sijaan matemaattisissa tieteissä kesätenttejä on vain kaksi, kesä- ja elokuussa. Kesäkursseja tarjotaan neljä ja niihin on haastatteluhetkellä lmoittautunut reilut 120 opiskelijaa.
Tiedekunnan biologian opiskelija Matti Heikkinen viimeistelee tänä kesänä graduaan. Aikaisempina kesinä hän on suorittanut opintoihin kuuluvia kenttäkursseja ja myös harjoittelun suorittaminen on heidän tutkinto-ohjelmassaan yleistä kesällä.
Biologian opiskelijoilla on hänen mukaansa hyvin mahdollisuuksia suorittaa kesällä kirjatenttejä, joilla voi korvata lukuvuoden aikana luentokursseina suoritettavia kursseja.
Syksyllä Linnanmaalla aloittavat Juvenes-Yhtiöiden ravintolat ja kahvilat. Keskusaulassa olevaa Central Cafeta tyhjennettiin torstai-iltapäivänä 29.6.
Kesällä lounas on tarjolla harvassa kampusravintolassa
Kesä vaikuttaa myös yliopiston ravintoloiden ja kahviloiden aukioloaikoihin.
Osa ravintoloista on kokonaan kiinni. Linnanmaan kampuksen ravintoloista keskusaulan Central Station on ollut auki vielä alkukesän, mutta se sulki ovensa 22.6. Samoin kahvila Central Cafe sulki ovensa juhannuksen alla 22.6. Humanistipäädyssä Aava oli avoinna 30.6. asti. Näiden ravintoloiden toimija vaihtuu Fazer Amicasta Juvenes-Yhtiöiksi kesän aikana.
Hallintopäädyssä oleva Unirestan Kastari on auki koko kesän ja sieltä saa lounasta maanantaista torstaihin kello 14 asti, perjantaisin kello 13.30 asti. Humus-kuppila suljettiin 16.5. ja se aukeaa vielä samalla paikalla 7.8.
Kontinkankaan kampuksella ravintola Medisiina palvelee koko kesän, lounasta saa kello 13.30 asti. Sen sijaan ravintola Castanea on suljettu heinäkuun ajan.
Kesäopiskelija voi nähdä palan taivasta, on vain nostettava katseensa tarpeeksi ylös.
Rauhallinen tunnelma rauhoittaa opiskelijan mielen
Poikkeaako kesällä opiskelu sitten jotenkin muun ajan opiskelusta?
Ainakin tenttiin voi lukea rannalla tai pihanurmella loikoillessa. Luentopäiväkirjaa kirjoittelee ihan mielellään parvekkeella samalla viileää vichyä aurinkolasit päässä siemaillen.
Jos itsellä on opintojen suhteen rennompi olo, niin on tunnelma hieman erilainen myös luennoilla. Vaikka luennot kestävät iltaisin useamman tunnin, kesä pukkaa sisään luentosaliin. Jo ihmisten värikkäät kesävaatteet keventävät tunnelmaa. Luennoilla on huomattavasti vähemmän opiskelijoita ja porukka tuntuu erityisen motivoituneelta.
Siitä on seurauksena mielenkiintoiset keskustelut, välillä enemmän tai vähemmän aiheeseen liittyen, jollaisia tuskin olisi syntynyt syksyn massaluennoilla. Keskusteluissa asioihin ja ilmiöihin löytyy monia näkökulmia, ja saattaa porukasta löytyä uusia tuttavuuksiakin, jotka työskentelevät juuri sillä alalla, minne itse aiot. Opintopisteiden lisäksi saat siis myös työelämätietoutta.
Vaikka yliopiston käytävät saattavat tuntua puoliautioilta, kaikkialla vallitseva rauhallisempi tunnelma rauhoittaa myös oman mielen.
Opiskelu, niin kuin moni muukaan asia, ei kesällä tunnu niin vakavalta. Parhaimmillaan luentojen pienempi porukka tsemppaa toinen toistaan, porukalla ilmoittaudutaan jo siihen ensimmäiseen tenttiin ja varmistetaan, ettei kurssi jää roikkumaan.
Halvalla menee, mutta menköön. Ravintola Aavan edessä oli käynnissä jäätelöiden loppuunmyynti.
Julkaistu
SHARE
Katariina Halonen
Venäjän maisteri ja tuleva suomen opettaja, joka järjestää maailmaa kirjoittamalla.
Pirates of the Caribbean: Salazar’s Revenge (Pirates of the Caribbean: Dead Men Tell No Tales)
Pääosissa: Johnny Depp, Javier Bardem, Brenton Thwaites, Kaya Scodelario, Geoffrey Rush
Käsikirjoitus Jeff Nathanson, ohjaus Joachim Rønning, Espen Sandberg
Ensi-ilta: 24.5.2017
The Mummy (The Mummy)
Pääosissa: Tom Cruise, Annabelle Wallis, Sofia Boutella, Jake Johnson, Russell Crowe
Käsikirjoitus David Koepp, Christopher McQuarrie, Dylan Kussman, ohjaus Alex Kurtzman
Ensi-ilta: 9.6.2017
Sanonta ”Dead men tell no tales” ei pidä paikkaansa tänä kesänä, kun valkokankaalle rynnistää lauma aavemerirosvoja ja muumio.
Pirates of the Caribbean- ja Muumio -tuotannot ovat palanneet valkokankaille vuosien tauon jälkeen. Kumpikin franchise on tosin sitten viime näkemän uusinut reippaasti tekijäkaartiaan, ja tulos näkyy myös jäljessä.
Eriskummallisen suomenkielisen nimen saanut Pirates of the Caribbean: Salazar’s Revengejatkaa tutulla parivaljakolla, kapteeni Jack Sparrow’lla (Johnny Depp) ja Hector Barbossalla (Geoffrey Rush), tuoden mukaan joukon uusia hahmoja, kuten aiemmista elokuvista tuttujen Will Turnerin (Orlando Bloom) ja Elizabeth Swannin (Keira Knightley) pojan Henry Turnerin (Brenton Thwaites).
Kuten aina ennenkin, siellä missä on kapteeni Jack Sparrow on myös kasa kirouksia, joku joka haluaa hänet hengiltä, kompassi ja rutkasti sekasortoa. Tekijätiimi on onnistunut luomaan näistä elementeistä kokonaisuuden, joka on taattua Pirates of the Caribbeanin tyyliä, mutta silti täysin uusi ja erilainen tarina. Vanhaan tapaan tarina kuitenkin luottaa vanhoihin taruihin: neljännessä elokuvassa etsittiin nuoruuden lähdettä, tällä kertaa etsinnässä on Poseidonin kolmikärki.
Elokuvassa Jack vapauttaa vahingossa vanhan vihollisensa, merirosvojen metsästäjä Salazarin (Javier Bardem), jonka hän aikoinaan huijasi ikuiseen kadotukseen. Jackin tajutessa mitä hän on tehnyt, hän liittoutuu vanhan vihollisensa Barbossan, vanhan ystävänsä pojan Henry Turnerin ja noituudesta kuolemaan tuomitun Carina Smythin (Kaya Scodelario) kanssa matkalle kohti Poseidonin hautaa.
Jokainen elokuva on ottanut aina askeleen yhä yliluonnollisempaan suuntaan. Uusimmassa elokuvassa teemaa vietiin taas hieman pidemmälle fantasian puolelle lisäämällä enemmän luurankoeläimiä — yksi apinahan ei sarjan viidennessä osassa riitä enää mihinkään. Aavelaivojakin miehistöineen on Lentävän Hollantilaisen palatessa jopa kaksin kappalein.
Visuaalisesti uusin Pirates of the Caribbean on erittäin hieno elämys, erikoistehosteissa ei ole säästelty. Musiikillisesti koin pienen pettymyksen, sillä säveltäjän vaihtuessa Hans Zimmeristä ja Klaus Badeltista Geoff Zanelliin on myös moni tuttu musiikki jäänyt pois, jonka vuoksi leffasta tuntui puuttuvan jotakin oleellista.
Vaikka uudessa Muumiossa ei olekaan yhtään vanhaa hahmoa jäljellä, se on muuten saman vanhan toistoa. Uusin elokuva toimii siirtymänä kahden sarjan välillä, tekohengittäen uutta elämää vanhaan sarjaan ja samalla luoden kokonaan uudet hahmot uudelle Dark Universe -sarjalle. Alkuperäiset Muumio-elokuvat (1932–1955) kuuluvat Universal Monsters -sarjaan, niiden tunnetummat uudelleenfilmatisoinnit ja jatko-osat taas muodostavat vuosituhannen vaihteen Muumio-trilogian (1999–2008).
Uusimmassa Muumiossa nimikkohahmo muumio on tällä kertaa viety pois luonnollisesta ympäristöstään Egyptistä. Nyt rymistelyt sijoittuvat Englantiin, tarkasti sanottuna Oxfordiin ja Lontooseen. Muuten kuvio on täsmälleen sama kuin aina ennenkin: keskiössä on vahingossa herätetty murhanhimoinen (ja melko vähäpukeinen) muumio, joka pitäisi jotenkin pysäyttää.
Uuden leffan Nick Mortonin (Tom Cruise) hahmo on kuin hieman huonompi versio aiempien Muumioiden Rick O’Connelista (Brendan Fraser). Mortonin hieman koominen aisapari Vail (Jake Johnson) ja sankaritar Jenny (Annabelle Wallis) tuovat myös vahvasti mieleen aiempien elokuvien vastaavat hahmot. Oikeastaan ainoa kokonaan uusi asia on se, että muumioksi on tällä kertaa valittu nainen, Ahmanet (Sofia Boutella).
Aiemmat elokuvat ovat myös luottaneet esimerkiksi siihen, että autiomaassa muumiot ovat nostattaneet hiekkamyrskyjä haitatakseen kirouksen vapauttaneiden tutkijoiden elämää. Samaan luotetaan myös tässä elokuvassa mikä vie hieman uskottavuutta, sillä kuten sanottua, leffassa ollaan keskellä Lontoota. (Viimeksi siellä käydessäni siellä ei ollut hiekkaa edes pieneen myräkkään, saati sitten Saharaan verrattavaan myrskyyn. )
Kumpi franchise siis vie lopulta kuumimman kesäleffan tittelin?
Arvelisin Pirates of the Caribbeanin olevan onnistuneempi sarjan henkiinherätys. Sarjan parissa kasvaneena en pettynyt, vaan leffakokemuksena se jopa ylitti omat ennakko-odotukseni.
Itsenäisenä elokuvana myös The Mummy on ennalta-arvattavuudestaan huolimatta hyvinkin katsottava, vaikkei se sarjan muut elokuvat nähneelle valitettavasti tarjoakaan mitään uutta ja ihmeellistä.
