OYY:n Siiri Nousiainen SYL:n hallitukseen

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen puheenjohtaja Siiri Nousiainen on valittu Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäseneksi vuodelle 2016. Nousiainen on 24-vuotias humanististen tieteiden kandidaatti ja aate- ja oppihistorian opiskelija. ”Olen todella iloinen hallituspaikasta. Uusi hallitus on mahtava porukka, ja tällä me pystytään hyvin starttaamaan uusi vuosi!” Nousiainen iloitsee. Suomen ylioppilaskuntien liittoon kuuluu 14 ylioppilaskuntaa ympäri […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen puheenjohtaja Siiri Nousiainen on valittu Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäseneksi vuodelle 2016. Nousiainen on 24-vuotias humanististen tieteiden kandidaatti ja aate- ja oppihistorian opiskelija.

”Olen todella iloinen hallituspaikasta. Uusi hallitus on mahtava porukka, ja tällä me pystytään hyvin starttaamaan uusi vuosi!” Nousiainen iloitsee.

Suomen ylioppilaskuntien liittoon kuuluu 14 ylioppilaskuntaa ympäri maata ja se edustaa noin 135 000 yliopisto-opiskelijaa. Sen keskeisimmät tavoitteet ovat opiskelijoiden sosiaalisen aseman ja opiskelumahdollisuuksien parantaminen. SYL keskittyy toiminnassaan valtakunnalliseen lainsäädäntövaikuttamiseen.

Liiton puheenjohtajaksi valittiin tekniikan kandidaatti Heikki Koponen Aalto-yliopiston ylioppilaskunnasta (AYY). Muut hallituksen jäsenet ovat Alviina Alametsä (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY), Ella Keski-Panula (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY), Annu Komulainen (Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY), Tuomas Kuoppala (Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamy) ja Mia Lehto (Keskustan Opiskelijaliitto KOL, taustaylioppilaskunta LTKY).

Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous järjestettiin Espoon Korpilammella 20.–21. marraskuuta.

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää:

Vaalipanelistit: edunvalvonta ylioppilaskunnan tärkein tehtävä

Meneillään olevien edustajistovaalien ehdokkaita kuultiin tänään Linnanmaan kampuksen keskusaulassa. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) järjestämään paneeliin osallistuivat Lääkis-tieteellinen vaalirenkaan Meeri Haataja, Tekniikan ja talouden vaalirenkaan Kati Hannila, Oulun Akateemisten Perussuomalaisten vaaliliiton Juha Karjalainen, Keskustaopiskelijoiden vaaliliiton Kimmo Mäkelä, Humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirenkaan Muusa Jyrkinen, Solidaarinen vaalirenkaan Elmo Rautio ja vaaliliitto Yksilön valinnan Antto Trög. Kaikki ehdokkaat pitivät […]

TEKSTI Minna Koivunen

KUVAT Anni Hyypiö

Meneillään olevien edustajistovaalien ehdokkaita kuultiin tänään Linnanmaan kampuksen keskusaulassa. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) järjestämään paneeliin osallistuivat Lääkis-tieteellinen vaalirenkaan Meeri Haataja, Tekniikan ja talouden vaalirenkaan Kati Hannila, Oulun Akateemisten Perussuomalaisten vaaliliiton Juha Karjalainen, Keskustaopiskelijoiden vaaliliiton Kimmo Mäkelä, Humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirenkaan Muusa Jyrkinen, Solidaarinen vaalirenkaan Elmo Rautio ja vaaliliitto Yksilön valinnan Antto Trög.

Kaikki ehdokkaat pitivät edunvalvontaa OYY:n tärkeimpänä tehtävänä. Meeri Haatajalle edunvalvonta tarkoittaa opiskelujen sujumista ja sitä, että opiskelijoiden perusedut ovat kunnossa. Samoin Antto Trög piti tärkeimpänä koulutuspoliittista edunvalvontaa. Kati Hannila peräänkuulutti työelämäedunvalvontaa, että se pitäisi saada kuntoon ja silloin opiskelijat saisivat jäsenmaksulle vastinetta.

Ylioppilaskunnan tuominen lähemmäs opiskelijoita on edustajistovaalien vakioaiheita. Paneelin vetäjä Vili Koistinen kysyi ehdokkailta, miten he edesauttaisivat tätä? HuKan Jyrkinen kertoi, että he ovat kasvatustieteellisessä tiedekunnassa jo tehneet tätä työtä, kun he pian loppuvalla kaudella toivat kasvatustietelijät edustajistoon ja tällä hetkellä fuksit ovat hyvin perillä siitä, että vaalit ovat käynnissä ja ovat jo äänestäneet. Jyrkinen ehdotti, että ainejärjestöjä voisi käyttää apuna tietoisuuden lisäämisessä.

Keskustan Mäkelä oli sitä mieltä, että ylioppilaskunnan pitäisi järjestää enemmän tapahtumia, joissa on poikkitieteellisyyttä ja edustajiston kokouksista pitäisi tiedottaa enemmän, jotta opiskelijat voisivat osallistua niihin. Perussuomalaisten Karjalainen ehdotti jalkautumista lukioihin ja ammattikouluihin, jotta tiedotustyötä tehtäisiin jo ennen yliopistoon tuloa.

TeTan Hannila nosti esiin fuksikasvatuksen. Hän kertoi omasta kokemuksestaan OYY:n hallituksessa tiedekuntakummina toimimisesta, että se on hyödyllistä. Hänestä edaattoritkin voisivat tehdä osansa tietoisuuden nostamisessa. Tieteellisten Haataja painotti sitä, että OYY:n edunvalvontatyötä pitäisi tuoda enemmän esille. Oulun vihreän vasemmiston Rautio pohti, tarvitseeko ylioppilaskunnan päästä lähemmäs opiskelijoita. Hänelle riittää, että hänen puoliaan pidetään.

Osa kysymyksistä käsiteltiin peukku ylös- peukku alas -menetelmällä. Lukukausimaksuja EU- ja  ETA-maiden ulkopuolelle kannattivat Trög ja Karjalainen. Kukaan panelisteista ei kannattanut lukukausimaksuja kaikille opiskelijoille. Ylioppilaskunta voi ottaa kantaa arvokysymyksiin Haataja, Jyrkinen ja Rautio. Hallintovaaleja pitä järjestää nykymuodossaan Mäkelän, Jyrkisen ja Raution mielestä. OYY:n tulee tehdä kehitysyhteistyötä Haatajan, Hannilan, Jyrkisen ja Raution mielestä. Opintotuen lainapainotteisuutta myönteisenä pitävä Karjalainen ja Mäkelä. Kaikki pitivät suomea oikeana kielenä edustajistolle.

Edustajistovaalien ennakkoäänestäminen on käynnissä parhaillaan sähköisesti osoitteessa https://vaalit.oyy.fi. Vaalit huipentuvat varsinaisena vaalipäivänä keskiviikkona 4. marraskuuta, jolloin voi äänestää sekä perinteisellä kirjekuorimenetelmällä että sähköisesti.

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää:

Vaalit tulevat, mutta aikovatko opiskelijat äänestää? (video)

Syksyn 2015 edustajistovaalit ovat OYY:n historian ensimmäiset sähköiset vaalit. Äänestäminen onnistuu siis sujuvasti, vaikka olisit vaalien aikaan vaihdossa tai sairaana.

Sähköinen ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 28. lokakuuta klo 9.00, ja päättyy varsinaisena vaalipäivänä keskiviikkona 4. marraskuuta klo 15.00. Lue lisää vaaleista Anni Hyypiön jutusta Hei, mistä ihmeestä nyt äänestetään?

Laura Tauriainen

34-vuotias tiedeviestinnän maisteri ja copywriter. Löydät hänet Instagramista nimellä @lauratau. Lisäksi hän harrastaa laulamista, koiran rapsuttelua ja lukemista.

Lue lisää:

Elämä pöytäkirjoissa

Kokopäiväisen toimimisen ylioppilasliikkeen parissa lopettanut OYY:n entinen pääsihteeri Ilari Nisula muistelee viime vuosia lämmöllä. OYY:n toimijoille hän toivoo kauaskatseisuutta etenkin talousasioissa.

TEKSTI Ville Koivuniemi

KUVAT Ville Koivuniemi

Harvan 27-vuotiaan elämää on kirjoitettu virallisiin pöytäkirjoihin yhtä paljon kuin Oulun yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteerin tehtävistä opintojen pariin siirtyneen Ilari Nisulan.

Järjestötoimintaa Suomen lukiolaisten liitossa ja harrastejärjestöissä. Sitten vuodet Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäsenenä. Sieltä lennosta kahdeksi vuodeksi OYY:n pääsihteeriksi. Viimeiset viisi vuotta Nisulan viikot ja päivät ovat täyttyneet vaikutustyöstä, joka pitää sisällään runsaasti palavereja. Nyt se kaikki on hetkeksi ohi – ainakin melkein.

Yliopiston hallituspaikka jäi

Nisula aloitti tänä vuonna Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäsenenä. Paikka on haastava, mutta Nisulan kaltaiselle kokouksissa istujalle jäähdyttelyä, kokouksia kun on vain noin kerran kuussa.
”Fiilis on tällä hetkellä väsynyt mutta onnellinen. Tai oikeastaan tyytyväinen mutta helpottunut, sanotaan niin”, Nisula vastaa kliseiseen kysymykseen aktiivisten ylioppilaskuntavuosien loppumisesta.

Melkein samaan hengenvetoon hän kuitenkin kliseisesti toteaa, että aika oli oikea irti pästämiselle.

”Luottavaisin mielin jätän OYY:n. Kun nyt tulee uusi edustajisto, uusi hallitus ja uusi pääsihteeri, asioita on mahdollista tehdä aidosti uudella tavalla. Se tekee OYY:lle hyvää.”

Julkista testamenttia siitä, miten asioita kannattaisi kehittää, Nisula ei halua seuraajilleen antaa. ”Olisi tietysti ollut mukava saada maailma valmiiksi. Mutta ei minulla mitään suurempaa tekemätöntä jäänyt hampaankoloon. Esimerkiksi hallintoon, talouteen ja jäsenpalvelujen sekä -etujen vahvistamiseen liittyvät asiat tulevat ensimmäisenä mieleen, mutta luotan seuraajiini.”

OYY:n talouteen liittyen hän toivottaa vasta valitulle edustajistolle lehmän hermoja.

”Toivottavasti asioissa osataan katsoa tarpeeksi pitkälle.”

Yliopistolaki jäi eniten mieleen

Kun Nisula kelaa vuosiaan ylioppilasliikkeen parissa taaksepäin, yksi vuosi nousee oppimiskokoemuksena ylitse muiden.

”Kyllä se oli vuosi 2009. Uusi yliopistolaki oli tuloillaan. Laki oli niin suuri toimintakulttuurin muutos, että se vaikuttaa paljon edelleen. Se näkyy yliopiston arjessa: tilajärjestelyt puhuttavat, ajat ovat haastavat.”

Nisulan mukaan vuosi 2010 oli niin ikään erittäin merkittävä. Vuoteen sattui OYY:n 50-vuotisjuhlat, jotka antoivat perspektiiviä historiaan.
Hän kuitenkin korostaa, että kaikki vuodet ovat olleet omanlaisiaan näköalapaikkoja. Vuosi SYL:ssa opetti paljon poliittisesta päätöksenteosta, pääsihteerinä toimiminen toi mukaan esimiehenä toimimisen vastuukysymykset.

Matkan varrella hän on ymmärtänyt, ettei maailmaa voi saada ainakaan vuodessa valmiiksi, joten tavoitteiden pitää olla realistisia.

”SYL:ssa tavoitteenamme oli opiskelijoiden toimeentulon kohentaminen. Oli meillä muitakin tavoitteita, mutta huomasimme heti alkuvuodesta, että kaikkia emme saa läpi. Vuosi kuitenkin huipentui opintorahan sitomiseen indeksiin.”

Tappioitakin mahtuu mukaan

Voitosta voittoon kulkemista Nisulan taival järjestötoiminnassa ei ole ollut. Sekä Suomen lukiolaisten liiton että Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajaksi pyrkinyt Nisula hävisi molemmat koitokset täpärästi viime metreillä.

”Nyt ajattelen, että ne jos mitkä ovat olleet mahtavia oppimisen paikkoja. Pyrkiminen itsessään on antanut minulle paljon. Kun sihteeröin viimeisen OYY:n edustajiston kokoukseni, sanoin edustajille lopuksi, että hakekaa paikkoja, jotka teitä kiinnostavat. Isoissa saappaissa on mukavasti liikkumatilaa”, Nisula naurahtaa.

Vaikeita hetkiä on ollut muitakin. Julkisuudessa niistä eniten käsiteltiin polttopulloiskua Nisulan ollessa OYY:n hallituksen puheenjohtaja vuonna 2010. OYY:n toimistoon suunnattu isku liittyi suvaitsevaisuutta vaativaan julkilausumaan puolisentoista viikkoa ennen iskua.

Jälkikäteen Nisula arvioi, että OYY onnistui kriisin hoidossa tuolloin hyvin.

”Päällimmäisenä tulee mieleen, että onnistuimme. OYY ei ole tainnut aiemmin saada yhtä paljoa mediahuomiota. Kyllä me silloin tarkkaan mietimme, miten asiaa pitää käsitellä.”

Ikävien hetkien vastapainoksi viiteen vuoteen mahtuu kuitenkin lähes pelkästään hyvää. Yksi konkreettinen edistysaskel OYY:n viime vuosien toiminnassa on ollut Nisulan mukaan muutto Linnanmaalle vuonna 2012.

”Sen pureksimista kannattaa kyllä jatkaa. Olemme lähentyneet muuton ansiosta yliopiston hallintoa todella paljon, enkä edes usko että sekään on vielä koko voimaansa näyttänyt. Se on todella arvokasta. Jatkossa kannattaa keskittyä etenkin siihen, kokevatko opiskelijat nykyiset tilat hyviksi.”

Opiskelut jatkuvat

Nisula aloitti yliopisto-opintonsa opiskelemalla tekniikkaa informaatioverkostojen koulutusohjelmassa vuonna 2005. Nyt hän jatkaa opintojaan, vaikka työskenteleekin Streamteam-mediayrityksessä samanaikaisesti. Vaikuttaminen jatkuu kuitenkin, kuten todettua, Oulun yliopiston hallitusjäsenyydellä.

”Toivottavasti Oulun yliopiston toimintaa päästään kehittämään rakentavasti ja aidosti eteenpäin katsovasti. Suhtaudun hallituspaikkaan kunnioittavasti. Yliopiston hallitus on paljon vartijana. Tulen myös tekemään paljon yhteistyötä OYY:n kanssa.”

Oulun yliopistosta Nisulalta on vaikea saada kritiikkiä. Hallituksen jäseneltä sitä on tietysti turha julkisuudessa suuremmin odottaakaan.

Kritiikkiä numeroihin tuijottajille

Suomen hallituksen keinoille opintoaikojen lyhentämiseksi Nisula kuitenkin antaa moitteita. Hänen mukaansa opintoaikojen pituus korostuu keskustelussa ihan liikaa.

”En osaa tunnistaa työnantajaa, joka palkkaisi vain tutkinnon perusteella. Putkitutkinto ei istu myöskään siihen, että halutaan tukea yrittäjyyttä. Toivoisin, että kun opintoaikojen lyhentämisestä puhutaan, ymmärrettäisiin paremmin, mistä puhutaan.”

Nisula muistuttaa, että pitäisi ymmärtää syitä opintoaikojen pitenemiselle, eikä tuijottaa liikaa vuosimäärää, joka opiskelijoilla menee opintojen suorittamiseen. Esimerkiksi perhe tai työnteko voivat olla järkeviä syitä pitkittää opintoja.

Toinen asia, josta julkisuudessa puhutaan Nisulan mukaan paljon puutaheinää, liittyy Suomen koulutusvientiin ja ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuihin. Erityisesti lukukausimaksujen aggressiivisimmilla puolestapuhujilla ei näytä olevan täyttä ymmärrystä siitä, mitä lukukausimaksuilla voitaisiin saada tai menettää.

”Ei kukaan ulkomainen opiskelija tätä nykyistä järjestelmää tietoisesti hyväksikäytä.”

Ville Koivuniemi

Freelancer-toimittaja. Twitter: @VilleKoivuniemi

Lue lisää: