Elämyksellistä ja mieleenjäävää toimintaa – OYY:n uuden tapahtumatuottajan Katri Jämsän mietteitä tapahtumien järjestämisestä

Katri Jämsä aloitti OYY:n tapahtumatuottajana tammikuussa 2023, ja on päässyt käsille oululaisesta tapahtumakulttuurista alkuvuodesta. Koronan aiheuttamista haasteista huolimatta Jämsä on oppinut paljon viimeisen kahden vuoden uransa aikana, johon häntä inspiroi sisäinen intohimo järjestää muistoja jättäviä kokemuksia. OYY:n jäsenistö on alkuvuodesta saanut uutta tuulta alleen. Tammikuussa tapahtumatuottajana aloittanut Katri Jämsä on taustaltaan kokenut toiminnan järjestäjä niin Kemin […]

TEKSTI Jere Laitinen

KUVAT Tuuli Heikura

Katri Jämsä aloitti OYY:n tapahtumatuottajana tammikuussa 2023, ja on päässyt käsille oululaisesta tapahtumakulttuurista alkuvuodesta. Koronan aiheuttamista haasteista huolimatta Jämsä on oppinut paljon viimeisen kahden vuoden uransa aikana, johon häntä inspiroi sisäinen intohimo järjestää muistoja jättäviä kokemuksia.

OYY:n jäsenistö on alkuvuodesta saanut uutta tuulta alleen. Tammikuussa tapahtumatuottajana aloittanut Katri Jämsä on taustaltaan kokenut toiminnan järjestäjä niin Kemin kaupungin tapahtumissa kuin kaveripiirin keskuudessa.

Jämsä on opiskellut kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmasta filosofian maisteriksi Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2020, josta hän siirtyi töiden myötä Kemin kaupungille tapahtumakoordinaattoriksi. Siellä hän järjesti monenlaisia tapahtumia kaikenikäisille lastentapahtumista musiikkifestivaaleihin, lumenveistotilaisuuksiin ja toritapahtumiin. Alunperin hän toimi tapahtumakoordinaattorin sijaisen roolissa, mutta sijaisuuden pitkittyessä hän työskenteli Kemissä kaksi vuotta, jonka jälkeen hän siirtyi ylioppilaskunnalle uudeksi tapahtumatuottajaksi.

Kemissä Jämsän ensimmäisestä tapahtumavuodesta tosin koitui haastava vuonna 2020 Suomessa kriisiytyneen koronaepidemian vaikutuksesta, kun suurin osa tapahtumatoiminnasta täytyi toteuttaa kokeellisten etäjärjestelyiden kautta. Ensimmäisen puolen vuoden olosuhteiden jännittämisen jälkeen Jämsä pääsi järjestämään tapahtumia suurimmaksi osaksi tavalliseen tapaan. Esimerkiksi kahdessa Taiteiden yö -tapahtumassa Jämsä oli mukana suunnittelemassa ja valvomassa kulttuuriesitysten ja konserttien kulkua.

“Monesti tapahtumia lähinnä siirrettiin eteenpäin, mutta jännitin paljon, pääsenkö sijaisuuden aikana toteuttamaan tapahtumia perinteiseen tapaan”, Jämsä kertoo.

Lisäksi Jämsä on järjestänyt Kemissä LumiVisio-tapahtuman opiskelijoille, jossa ohjelman totetus koitui mielenkiintoiseksi kokoontumisrajoitusten takia. Katsojia viihdytettiin striimattavalla LumiVisio-TV –lähetyksellä, jossa oli esimerkiksi Kahoot-tietovisa ja erilaisia esityksiä. Tapahtuma kuitenkin koettiin haasteista huolimatta onnistuneeksi, ja lumiveistokset saatiin valmiiksi.

Taustalla tapahtumien luomat tunteet

Oulussa Jämsä on tapahtumatuottajana ehtinyt toteuttamaan Oulun Yliopiston Ylioppilaskunnan Annos 63 -vuosijuhlia, jossa hän kohtasi tuttua roudailua aiemmista tapahtumatehtävistään. Vaikka Jämsä oli pääasiassa vieraana vuosijuhlilla, hän myös tarkkaili tapahtuman toteutumista. Järjestäjän näkökulmasta tapahtumat ovat usein luonteeltaan hyvin kiireisiä, mutta palkitsevia.

“Vuosijuhlat olivat ensimmäinen tapahtuma, jossa pystyin rauhoittumaan ja olemaan paikoillani”, Jämsä kommentoi. “Olen tottunut, että tapahtumapäivinä yleensä juoksennellaan ympäriinsä, haetaan kaikkea ja toimitaan sellaisena juoksupoikana. Nyt oli ehkä ensimmäinen tapahtuma, missä pystyin rauhassa pysähtymään hetkeen.”

Jämsä kokee tärkeäksi järjestää mieleenjäävää ja mukavaa toimintaa. Kavereilleen järjestämät illanvietot ovat olleet keskeinen inspiraatio hänen suuntautumisessaan tapahtuma-alalle.

“Motivaationa koko alaan on se elämysten järjestäminen ihmisille ja se, että luo ihmisille muistoja. Tapahtumat ovat ainutkertaisia, ja minusta on mielenkiintoista tehdä niistä sellaisia, joista jää tietynlainen muistijälki.”

Kemin jälkeen Jämsää veti Ouluun hänen kaipaamansa opiskelijayhteisö, jonka sosiaalista puolta hän erityisesti arvostaa verrattuna työyhteisöihin.

“Tässä työssä kiinnosti myös paluu opiskelijakulttuuriin. Silloin, kun valmistuu, niin opiskelija-aikainen sosiaalisuus katkeaa siihen”, Jämsä kommentoi. “Työelämässä olen kokenut, että on tosi vaikea tutustua muihin ihmisiin niin, että heistä saisi kavereita. Pitkän työpäivän jälkeen moni ei enää jaksa nähdä illalla.”

“Motivaationa koko alaan on se elämysten järjestäminen ihmisille ja se, että luo ihmisille muistoja.”

Oulun tapahtumakulttuuri on luonteeltaan perinteikästä

Työskentely Oulussa on tietyin tavoin erilaista verrattuna Jämsän aiempaan kokemukseen tapahtumien tuotannosta. Monipuolinen kohdeyleisö on vaihtunut Oulussa pääasiassa opiskelijoihin. 

“Täällä on aika perinteikkäitä tapahtumia, niin niitä ei mennä niin vain muuttamaan. Jos ei ole kokenut jotakin tapahtumaa, niin ei voi täysin valmistautua kaikkeen ennalta.”

Jämsän suunnitelmissa on vaikuttaa tapahtumakulttuuriin ennen Oulun kulttuuripääkaupunkivuotta 2026. Keskeisenä kehityskohteena Jämsällä on syksyn lukuvuoden avaistapahtuma, Hurmos, ja miten sitä voisi kehittää entistä suuremmaksi.

Ennakko-oletuksena Hurmoksesta Jämsä ajattelee, että luvassa on paljon juoksentelua ja kuvainnollisten tulipalojen sammuttelua.

“Eniten nautin tapahtumapäivistä, vaikka ne kuitenkin ovat stressaavia”, Jämsä korostaa. “Tapahtumapäivänä näkee kaiken kuukausienkin ajan suunnitellun nivoutuvan yhteen. Niissä näkee sen muuttuvan konkreettiseksi, jota on kuvitellut päässä.”

Toiminnantäytteisten tapahtumien jälkeen Jämsällä on tapana kirjoittaa ylös parannusehdotuksia siitä, miten tiettyjä yksityiskohtia voisi seuraavalla kerralla hoitaa paremmin tai miten kiireellisyyttä voisi ehkäistä.

Usein Jämsä kokee tapahtumien menevän liian nopeasti kiireen keskellä. Hetki sitten äänekäs ja toiminnantäytteinen ympäristö on välineistön purkamisen jälkeen omituinen näky tyhjänä.

“Saatan monesti ajatella tapahtumien jälkeen, että nytkö tämä jo loppui.”

Tapahtumien suunnittelun ja toteutuksen jälkeen ei kuitenkaan ole paljon tyhjää aikaa, vaan projektista siirrytään seuraavaan melkein välittömästi. Jämsä lähestyy kutakin tapahtumaa omana kokonaisuutenaan. 

“Tapahtumat ovat semmoisia projekteja, joissa kun saa yhden purkkiin ja saa sen jälkeen toivottavasti hengähtää, niin sitten alkaa heti seuraava projekti.”

Kiireellistä mutta palkitsevaa toimintaa

Jämsän mukaan tapahtumien suunnittelu on luonteeltaan hyvin kausittaista ja projektiluontoista. Suunnittelu yleisemmin vaatii paljon sitoutuvuutta ja pitkäjänteisyyttä, jotta niistä tulee kuvitellun kaltaisia.

“Tapahtuma-ala on tosi monipuolinen ja mielenkiintoinen ala. Vaikka sen kääntöpuolella on stressiä ja muuta huolta, se on silti kiehtovaa.” 

Aiemmin mieleenjääneenä tapahtumana Jämsästä olisi mielenkiintoista olla mukana järjestämässä esimerkiksi lumenveistotapahtumaa Oulussa. Myös yhteistyö Lumo Light Festivalin kanssa ja sen kehittäminen tarjoaisivat hänestä mielenkiintoista toimintaa.

“Pohjoisen sijainnin takia olisi hyvä hyödyntää ulkotiloja mahdollisimman paljon.”

Jämsä on erityisen motivoitunut tuottamaan tapahtumien lisäksi iloa niihin osallistuville. Hän pyrkii tekemään jatkossa opiskelijoille entistä nautinnollisempia ja muistettavampia tapahtumia. 

“Yritän tehdä parasta työtä opiskelijoiden hyväksi. Sitten katsotaan, mihin se riittää. Toivottavasti teen sellaisia tapahtumia, joista opiskelijat ovat kiinnostuneita ja haluavat osallistua mukaan.”

Jere Laitinen

Oulun ylioppilaslehden toimitusharjoittelija. Opiskelutaustaltaan kokenut ainejärjestöaktiivi ja opiskelijavaikuttaja sekä innokas pelaaja ja kokkailija. 

Lue lisää:

OYY:n hankekoordinaattoriksi Timi Kärki, tapahtumatuottajaksi Kati Kantonen ja yhteisöasiantuntijaksi Eetu Leinonen

Oulun yliopiston ylioppilaskunnassa aloittaa kolme uutta työntekijää. Alkuvuoden aikana haussa olivat hankekoordinaattorin paikka hyvinvointituutoreihin liittyvässä hankkeessa sekä tapahtumatuottajan ja yhteisöasiantuntijan paikat ylioppilaskunnassa. Read this article in English. Ensimmäinen uusi työntekijä valittiin 5. maaliskuuta pidetyssä OYY:n hallituksen kokouksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tukeman hyvinvointihankkeen koordinaattoriksi valittiin Timi Kärki. Kärki opiskelee historiaa Oulun yliopistossa ja on toiminut OYY:n […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunnassa aloittaa kolme uutta työntekijää. Alkuvuoden aikana haussa olivat hankekoordinaattorin paikka hyvinvointituutoreihin liittyvässä hankkeessa sekä tapahtumatuottajan ja yhteisöasiantuntijan paikat ylioppilaskunnassa.

Read this article in English.

Ensimmäinen uusi työntekijä valittiin 5. maaliskuuta pidetyssä OYY:n hallituksen kokouksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tukeman hyvinvointihankkeen koordinaattoriksi valittiin Timi Kärki.

Kärki opiskelee historiaa Oulun yliopistossa ja on toiminut OYY:n edustajistossa. Hän aloitti työnsä OYY:llä viime viikolla. Hankekoordinaattorin paikkaa haki määräaikaan mennessä 15 ihmistä joista kolme haastateltiin. Hankekoordinaattorin on määrä toimia vuoden 2022 loppuun asti edistämässä hyvinvointituutori-toimintaa Oulun yliopistossa.

”Tuntuu oudolta hypätä opiskelijan roolista yhtäkkiä asiantuntijaksi. On mahtavaa päästä tekemään merkityksellistä työtä ja pyrkiä parantamaan opiskelijoiden hyvinvointia suuremmalla mittakaavalla kuin ennen. Pyrin siihen, että kaikilla on mahdollisuus löytää itselleen sopivaa ajanvietettä ja löytää myös uusia kavereita harrastuksista”, Kärki kommentoi lehdelle.

Viime torstaina 25. maaliskuuta OYY:n hallitus valitsi kokouksessaan ylioppilaskunnalle uuden tapahtumatuottajan ja yhteisöasiantuntijan. Aiemmin työnimikkeet ovat kuuluneet yhdelle työntekijälle, tapahtumatuottaja-järjestöasiantuntijalle. Edellisen tapahtumatuottaja-järjestöasiantuntijan irtisanouduttua nimikkeet erotettiin omiksi työtehtävikseen helmikuussa 2021.

Ylioppilaskunnan tapahtumatuottajaksi valittiin torstaina Kati Kantonen. Kantonen on kasvatustieteiden maisteri Jyväskylän yliopistossa. Tapahtumatuottajan paikkaa haki yhdeksän ihmistä, joista kolme haastateltiin. Tapahtumatuottaja vastaa muun muassa lukuvuoden avajaistapahtuman järjestämisestä.

Yhteisöasiantuntijaksi valittiin 11 hakijan ja neljän haastatellun joukosta Eetu Leinonen. Leinonen opiskelee Oulun yliopistossa tilastotieteitä ja suomen kieltä. Hän toimi OYY:n hallituksen puheenjohtajana vuonna 2020 sekä OYY:n koulutuspoliittisen asiantuntijan sijaisena alkuvuodesta 2021. Leinonen aloitti työnsä yhteisöasiantuntijana maanantaina 29. maaliskuuta. Yhteisöasiantuntijan tehtävä on määräaikainen ja se kestää vuoden 2022 loppuun asti.

”Tavoitteenani tässä työssä on olla läsnä opiskelijoille ja järjestöille. Lisäksi pyrin työssäni kehittämään yliopiston ja ylioppilaskunnan yhteisöllisyyttä ja valvomaan erityisesti kansainvälisiin asioihin liittyviä etuja. Tunnelma on tällä hetkellä innostunut ja toivon pian pääseväni aloittamaan työt täyttä höyryä”, Leinonen kertoi lehdelle ensimmäisenä työpäivänään.

OYY:n pääsihteeri Kauko Keskisärkkä kertoo olevansa tyytyväinen valintoihin.

”Valitut edustavat hyvin eri taustoja: mukana on toimintaan enemmän perehtynyt henkilö Leinonen, hieman toimintaa tunteva Kärki että täysin uutta näkökulmaa tuova henkilö Kantonen”, Keskisärkkä kertoo.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Ylioppilaskunta on muutakin kuin jäsenmaksu

"Uusi maailma aukesi edessäni. Pääsin seuraamaan vierestä, miten työkaverini taistelivat opiskelijoiden edunvalvonnan parissa työtunteja laskematta", Katariina Sarja kirjoittaa jäähyväiskolumnissaan.

Aloitin yliopisto-opintoni vuonna 2015 kaupungissa, jossa olin ehtinyt asua hieman yli vuoden. Muistan elävästi sekavan ja jännittyneen tunteen uusien opiskelijoiden aloitusinfossa. Olin uunituore kirjallisuuden fuksi, ja aivan pihalla. En tiennyt yliopistossa opiskelemisesta juuri mitään, saatika, mitä voisin tulevaisuudessa tutkinnollani tehdä. 

Koko orientaatioviikon olin hämilläni ja sekaisin. Informaatiota tulvi päähän sellaisella tahdilla, ettei se pysynyt enää perässä. Selasin ylioppilaskunnalta saatua lukuvuosikalenteria, jossa esiteltiin erilaisia opiskelijajärjestöjä, ylioppilaskuntaa ja sen toimielimiä. Se, miksi olin maksanut ylioppilaskunnan jäsenmaksun, ja mitä tuo organisaatio oikeastaan teki, oli minulle pitkälti epäselvää. 

Hain upouuden opiskelijakorttini ja lukuvuositarran ylioppilaskunnan toimistolta. Uutuuttaan kiiltelevä kortti taskussa menin paikalliseen kasvisruokaravintolaan, joka tarjosi Kelan tukemia opiskelija-aterioita. Monipuolinen ja vaivaton lounas tuntui aika mukavalta edulta arkeen.

Opiskelijaruoasta olin tosin päässyt nauttimaan jo aiemmin, testattuani opiskelua ammattikorkeakoulussa. Amk-opinnot eivät ottaneet tuulta alleen, ja sain hyvästellä edulliset lounaat useammaksi vuodeksi. Ammattikorkeakoulussa opiskellessani en kuulunut opiskelijakuntaan, sillä ymmärsin sen merkitystä yhtä vähän, kuin myöhemmin ylioppilaskunnan.

Jyväskylässä vietin aikaani ylioppilastalossa ylioppilasteatteriharrastuksen parissa. Kävin ylioppilaskunnan järjestämissä vapaa-ajan tapahtumissa. Luin ahkerasti paikallista ylioppilaslehteä. Vuosittain hain syksyisin uuden tarran ylioppilaskunnan toimistolta. Annoin ääneni tutuille ehdokkaille edustajistovaaleissa, koska halusin tukea heitä ja heidän edustamaansa ryhmää. Edustajiston funktio oli kuitenkin etäinen.

En koskaan suhtautunut ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamiseen kriittisesti, ja pidin edellä mainittuja ylioppilaskulttuurin tuotteita erittäin positiivisina asioina opiskelijaelämässä. Silti ylioppilaskunnan toiminta jäi minulle suurelta osin pimentoon.

Vuonna 2018 muutin takaisin synnyinkaupunkiini Ouluun, tein harjoittelun tapahtumatuotannon parissa ja aktiivisena kulttuuriharrastajana olin osa erilaisia tuotantoprojekteja.

Vuoden 2019 alussa aloitin projektityöntekijänä OYY:n tapahtumasektorilla, ja kokonaan uusi maailma aukesi edessäni. Pääsin seuraamaan vierestä, miten työkaverini taistelivat opiskelijoiden edunvalvonnan parissa työtunteja laskematta. Edustajiston, hallituksen ja jaostojen luottamushenkilöt muodostivat ainutlaatuisen organisaation, jossa päätöksenteko perustuu vankkumattomaan demokratian ihanteeseen.

Opin, että on olemassa kokonainen y-liike, joka kokoontuu vuosittain yhteen seminaareihin ja liittokokoukseen. Tämä valtava koneisto kätkeytyi palvelutiskin taakse, sen tiskin, jolta minä vuosittain kävin noutamassa lukuvuositarrani.

Näiden vuosien ja oppimiskokemusten jälkeen palaan  maaliskuun alussa takaisin opiskelijan arkeen. Muutaman vuoden mittainen retkeni työelämässä, ja yli kaksivuotinen taival OYY:n toimiston työntekijänä on kuitenkin muuttanut suhtautumistani yliopistoon ja opiskelijaelämään lopullisesti.

Olen oppinut, miten yliopiston päätöksenteko toimii, ja miten ensiarvoisen tärkeää on, että sen toimielimissä istuu opiskelijoita. On uskomatonta, miten paljon hiljaista työtä ylioppilaskunnan työntekijät ja luottamushenkilöt tekevät edistääkseen opiskelijan hyvää elämää. 

Ylioppilaskunta-aktiiveista kasvaa välittäviä, kriittisiä ja yhteistä hyvää ajavia kansalaisia, joilla on hyvät verkostot työelämään siirtyessään. Ylioppilaskunnasta olen löytänyt rakkaita ystäviä, hyviä kavereita ja mukavia tuttuja, ja uskallan väittää, että nämä ihmissuhteet tulevat aina muistuttamaan siitä, että sain kasvaa asiantuntijaksi ylioppilasliikkeessä.

Olen äärimmäisen kiitollinen OYY:n jokaiselle entiselle, nykyiselle ja tulevalle hallituksen jäsenelle, jaostojen toimintaan osallistuvalle, edaattorille, OYY:n piirissä toimivalle järjestöaktiiville ja työntekijälle siitä työstä, jota olette tehneet ja tulette tekemään. Edunvalvonta ei ole sprintti, vaan maraton. Jokainen lenkki tässä ketjussa on varmistanut omalla toiminnallaan opiskelijalle parempaa huomista. 

Paluu takaisin suorittamaan omaa tutkintoani jännittää. Mutta samalla paluu opiskelijaelämään tuntuu turvalliselta: tiedän, että jokaiselle opiskelijalle on olemassa turvaverkko ylioppilaskunnassa, jos sellaista tarvitsee.

Katariina Sarja

OYY:n tapahtumatuottaja-järjestöasiantuntija ja kirjallisuuden opiskelija, joka tykkää tapahtumista, järjestötoiminnasta ja kirjallisuudesta.

Lue lisää: