”Maailma ei tule valmiiksi 5G:llä” – Matti Latva-aho ennustaa nopeaa muutosta ja Oulusta älykästä kaupunkia

Akatemiaprofessori Matti Latva-aho luotsaa 6G-lippulaivaa ja meitä kohti uutta aikakautta. Lippulaivaohjelman saama julkisuus on osattava käyttää hyödyksi, Latva-aho sanoo. “Odotukset ovat kovat, eivätkä vähiten minulla itselläni.”

3G, 4G, 5G ja seuraavaksi 6G. Mitä tämä tarkoittaa, Matti Latva-aho?

“Edistyneempää teknologiaa ja nopeampaa langatonta tiedonsiirtoa. Tulevaisuudessa 6G tarkoittaa myös uusia toimintamalleja, -tapoja ja ratkaisuja sekä yhteiskunnan automaatiota, kun tekniikka levittäytyy uusille alueille.”

Latva-ahon mukaan seuraavien 20 vuoden muutostahti on raju. Tulevaisuudessa emme huomaa meitä ympäröiviä langattomia järjestelmiä.

6G mahdollistaa yhteiskunnan automaation, minkä ansiosta esimerkiksi itsestään liikkuvat ajoneuvot, etäterveydenhuolto ja älykkäät kaupunkiyhteisöt voidaan toteuttaa.

Oulusta tulee älykäs kaupunki, sanoo Latva-aho.

“Ei siitä ole kahta epäilystä.”

Uusi yliopistosairaala, automatisoitu satama ja kehittyvä yliopistokampus mahdollistavat älykkäiden ratkaisujen pilotoinnin. Niiden käyttöönottoa saa kuitenkin vielä odotella. Tänä vuonna kaupalliseen käyttöön tulee vasta 5G-teknologia.

“Maailma ei tule valmiiksi 5G:llä. Uuden teknologian kehittäminen vie kymmenisen vuotta. 6G:tä käytetään noin vuonna 2030.”

Paine ei pelota

6G-tutkimus on tällä hetkellä aluillaan. Ensimmäisen vuoden tavoitteina oli rekrytoida uusia tutkijoita ja tehdä 6G:tä ja tutkimusryhmää tunnetuksi sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Latva-ahon mukaan kummassakin on onnistuttu hyvin.

“Parhaillaan tutkimuksessa on mukana vahvasti teknisiä asioita, kuten järjestelmäkonsepteja ja radiotekniikan komponenttien kehittämistä. Työn alla on myös, miten tekoäly liittyy langattomiin verkkoihin.”

Suomen Akatemian ansiosta rahoitus on turvattu useammaksi vuodeksi.

“Voimme viedä tutkimusta uudelle tasolle ja keskittyä tekemiseen.”

Erityisesti kansainvälisen median kiinnostus on yllättänyt Latva-ahon. 6Genesis on maailman ensimmäinen suuren mittakaavan 6G-tutkimus.

Julkisuus on osattava käyttää hyödyksi, Latva-aho pohtii.

“Odotukset ovat kovat, eivätkä vähiten minulla itselläni.”

Latva-ahoa paine ei kuitenkaan pelota.

“Olemme haluttu yhteistyökumppani ja tekemisemme kiinnostaa.”

Läpimurtoja, standardeja ja kompromisseja

Isoja asioita on vaikea tehdä yksin. Ponnistus vaatii laajan yhteistyöverkoston. Maaliskuun viimeisellä viikolla Levillä järjestetään maailman ensimmäinen 6G-konferenssi. Kokoontumisessa on tarkoitus tehdä eri toimijoiden voimin ensimmäinen valmis asia 6G:n puitteissa, nimittäin sen määritelmä.

6G voi johtaa läpimurtoihin radiotekniikassa, komponenteissa, materiaaleissa ja lähetin-vastaanotintoteutuksissa. Tietoliikennejärjestelmät ovat kansainvälisiä sopimuksia, ja standardi aina kompromissi.

“Yksittäinen yliopisto ei voi merkittävästi vaikuttaa standardeihin. Teollisten yhteistyökumppaneiden kanssa vaikutusmahdollisuudet paranevat.”

Ja kun teollisuus alkaa muovata standardeja, yliopistolla on tarjota asiantuntijoita.

“Meillä on tärkeä tehtävä kouluttaa osaavia ihmisiä tutkimukseen ja kotimaiseen teollisuuteen.”

Puitteet kunnossa

Alunperin Matti Latva-ahon piti palata teknologiateollisuuden palkkalistoille tohtorinhattu kourassa. Toisin kävi.

“Teollisuus imi osaajat 1990-luvun lopulla. Yliopiston Centre for Wireless Communications haki johtajaa vuosituhannen vaihteessa, ja sillä tiellä tässä ollaan.”

Latva-ahon mielestä Oulu on hyvä paikka tehdä tutkimusta, sillä alueella on paljon alan toimijoita ja asiantuntijoita.

“Oulu on ollut 3G:stä lähtien kansainvälisessä kärjessä tutkimassa uutta.”

Hänen mukaansa onnistumista selittää yhteistyö teollisuuden kanssa. Tutkimusta arvostetaan, ja valmistuneet löytävät töitä.

“Olemme tehneet oikeita asioita.”

Suomelle 6G on suuri mahdollisuus, hän sanoo. Tympeät rutiinitehtävät ovat katoamassa, ja voimme keskittyä käyttämään parasta valttiamme: ihmismäistä ajattelua.

Jos teemme jatkossakin oikeita valintoja, voimme muokata tulevaisuutta, hän visioi.

“Olemme sopivan pieni, korkeasti koulutettu maa. Otamme uudet teknologiat nopeasti käyttöön.”

Pulmat jäävät ladulle

Matti Latva-aho tunnustautuu intohimoiseksi hiihtäjäksi ja kalamieheksi. Hän tyhjentää päänsä raittiissa ulkoilmassa.

“Kalastaessa keskityn täysin ja sielu lepää.”

Parhaat ajatukset syntyvät Latva-ahon mukaan hiihtolenkillä. Latu antaa tilaa haastaa itsensä. Pahimmat pulmat ratkaistaan sivakoidessa yhdessä kollegoiden kanssa.

“Puuduttavan tasaisia maastoja könytessä on aikaa miettiä asioita.”

 

Kuka? 

Matti Latva-aho.

» 51-vuotias.

» Syntyisin Kuivaniemeltä, ylioppilas Alavuden lukiosta.

» Suomen Akatemian akatemiaprofessori 2017–2021, Oulun yliopiston tietoliikennetekniikan professori.

» Väitellyt Oulun yliopistossa 1998.

» Tutkii langattomia tietoliikenneverkkoja.

» Luotsaa Suomen Akatemian rahoittamaa 6Genesis-lippulaivatutkimusta.

» Harrastaa hiihtoa ja kalastusta. “Oulun seutu on aivan uskomattoman hieno. Täällä voin tehdä asioita, joista nautin.”

» Määrittää itsensä vahvasti talvi-ihmiseksi ja toivoo hyviä hiihtokelejä.

Heidi Niemi

Tiedeviestinnän ja kirjallisuuden opiskelija, joka ei tiedä, mutta ottaa selvää.

Lue lisää:

Biocenter Oulun johtaja, molekyylibiologian professori Johanna Myllyharju Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtajaksi

Valtioneuvosto on nimittänyt professori Johanna Myllyharjun Oulun yliopistosta Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtajaksi 1.1.2019 lukien, yliopisto tiedottaa. Hallituksen toimikausi on kolmivuotinen. Johanna Myllyharju on molekyylibiologian professori ja hän toimii Oulun yliopistossa Biocenter Oulun johtajana. Hän on Suomen tieteellinen edustaja Euroopan molekyylibiologian laboratorion (EMBL) ja Euroopan molekyylibiologian konferenssin (EMBC) hallintoelimissä. Myllyharju on Biokeskus Suomen johtoryhmän jäsen ja […]

Valtioneuvosto on nimittänyt professori Johanna Myllyharjun Oulun yliopistosta Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtajaksi 1.1.2019 lukien, yliopisto tiedottaa. Hallituksen toimikausi on kolmivuotinen.

Johanna Myllyharju on molekyylibiologian professori ja hän toimii Oulun yliopistossa Biocenter Oulun johtajana. Hän on Suomen tieteellinen edustaja Euroopan molekyylibiologian laboratorion (EMBL) ja Euroopan molekyylibiologian konferenssin (EMBC) hallintoelimissä. Myllyharju on Biokeskus Suomen johtoryhmän jäsen ja sen edellinen puheenjohtaja. Suomen Akatemiassa hän on toiminut aiemmin terveyden tutkimuksen toimikunnan varapuheenjohtajana.

Toimikaudella 1.1.2019–31.12.2021 hallituksen jäseniä ovat professori Martti Kauranen (Tampereen teknillinen yliopisto), professori Heikki Kröger (Itä-Suomen yliopisto), professori Erika Löfström (Helsingin yliopisto), tutkimusjohtaja, professori Per Mickwitz (Suomen ympäristökeskus) ja teknologiajohtaja, dosentti Marita Niemelä (Neste Engineering Solutions).

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Vuonna 2018 se rahoittaa tutkimusta 436 miljoonalla eurolla. Akatemian hallitus päättää esimerkiksi Akatemian toiminta- ja taloussuunnitelmista, tieteellisten toimikuntien, strategisen tutkimuksen neuvoston ja tutkimusinfrastruktuurikomitean työn yhteensovittamisesta sekä tieteellisten toimikuntien tutkimusalojen edistämisestä.

Valtioneuvosto nimeää Akatemian hallituksen ja tieteelliset toimikunnat kolmen vuoden toimikaudelle. Valtioneuvosto pyrkii siihen, että hallituksessa ja toimikunnissa on monipuolinen ja korkeatasoinen tieteellinen asiantuntemus. Akatemian hallituksen nykyinen puheenjohtaja on farmakologian ja lääkekehityksen professori Heikki Ruskoaho Helsingin yliopistosta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopistolle profiloitumisrahoitusta 5,9 miljoonaa euroa

Oulun yliopisto haki nelivuotista rahoitusta kahdelle monitieteiselle tutkimusteemalle. GenZ-hankkeessa selvitetään, miten ihmisten toimintaa ja kyvykkyyttä voidaan vahvistaa nopeasti muuttuvassa maailmassa, ArcI-hankkeessa tutkitaan arktisen luonnonympäristön, ihmisten ja rakennetun ympäristön välistä vuorovaikutusta.

Suomen Akatemia on tehnyt rahoituspäätökset yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseksi. Oulun yliopisto sai rahoitusta 5,9 miljoonaa euroa.

Oulun yliopisto haki nelivuotista rahoitusta kahdelle monitieteiselle tutkimusteemalle. Ihmisen kyvykkyyden ja älykkäiden teknologioiden yhteiskehittämistä käsittelevää GenZ-hanketta vetää professori Pentti Haddington humanistisesta tiedekunnasta. Toista, arktista ympäristömuutosta käsittelevää ArcI-hanketta johtaa professori Björn Kløve teknillisestä tiedekunnasta.

Edellisellä hakukerralla Oulun yliopisto sai Suomen Akatemian profiloitumisrahoitusta 3,3, miljoonaa euroa, sitä edellisellä 1,7 miljoonaa euroa.

Tällä hakukierroksella hakijoista eniten rahaa sai Helsingin yliopisto (14 miljoonaa euroa), vähiten taas Lapin yliopisto (400 000 euroa).

Suomen Akatemian rahoitusmuodolla tuetaan yliopistojen strategiansa pohjalta valitsemien tutkimusalojen kehittämistä ja korkeatasoisen tutkimuksen edellytysten vahvistamista.

Haku järjestettiin nyt neljättä kertaa. Haun erityisteema oli sama kuin kolmannella hakukierroksella, yliopistojen välisen työnjaon ja yhteistyön vahvistaminen. Uutena elementtinä oli avoin tiede profiloitumisalueen tutkimuksen edellytysten kehittämisessä.

Yliopistot hakivat rahoitusta muun muassa edistämään tieteiden välistä tutkimusta ja luomaan entistä syvempää yhteistyötä profiloitumisalueiden välille. Yliopistot suunnittelevat käyttävänsä rahoituksen pääosin tutkijoiden palkkaukseen.

Rahoitusta myönnettiin neljännellä hakukierroksella 12 yliopistolle. Rahoituspäätöksiä tehtiin 50 miljoonalla eurolla.

Oulun yliopiston langattoman tietoliikenteen 6G-tutkimus valittiin huhtikuussa myös Suomen Akatemian uuteen lippulaivaohjelmaan. Hankkeen johtaja ja johtava tutkija on akatemiaprofessori Matti Latva-aho tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnasta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopiston tietoliikennetekniikan professori Matti Latva-aho akatemiaprofessoriksi

Suomen Akatemia on valinnut Oulun yliopiston tietoliikennetekniikan professori Matti Latva-ahon akatemiaprofessoriksi kaudeksi 1.1.2017–31.12.2021. Akatemiaprofessorin tehtävä on suomalaisen tutkimuskentän arvostettu tunnustus henkilön osaamisesta sekä omalla tieteenalallaan että koko suomalaisessa tiedeyhteisössä. Matti Latva-aho kuuluu maailman kärkitutkijoihin tietoliikennetekniikassa. Akatemiaprofessoriksi valitaan etevä tutkija, joka edistää tutkimusta oman tieteenalansa piirissä toimien täysipäiväisesti tutkimustyössä. Akatemiaprofessori toteuttaa omaa tutkimussuunnitelmaansa, johtaa tutkimusryhmänsä työtä […]

Suomen Akatemia on valinnut Oulun yliopiston tietoliikennetekniikan professori Matti Latva-ahon akatemiaprofessoriksi kaudeksi 1.1.2017–31.12.2021. Akatemiaprofessorin tehtävä on suomalaisen tutkimuskentän arvostettu tunnustus henkilön osaamisesta sekä omalla tieteenalallaan että koko suomalaisessa tiedeyhteisössä. Matti Latva-aho kuuluu maailman kärkitutkijoihin tietoliikennetekniikassa.

Akatemiaprofessoriksi valitaan etevä tutkija, joka edistää tutkimusta oman tieteenalansa piirissä toimien täysipäiväisesti tutkimustyössä. Akatemiaprofessori toteuttaa omaa tutkimussuunnitelmaansa, johtaa tutkimusryhmänsä työtä ja antaa ohjausta nuorille tieteenharjoittajille. Tehtävään sisältyy myös oman alan opinnäytetöiden ohjausta ja tutkimustyöhön liittyvää opetusta.

”Latva-ahon valinta akatemiaprofessoriksi osoittaa hänen painavat ansionsa tutkimusalallaan. Oulun yliopistossa tehtävä tietoliikennetekniikan tutkimus on aivan maailman kärjessä ja vaikuttaa merkittävästi alan kehittymiseen tulevaisuudessa”, Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki sanoo.

Akatemiaprofessorina Matti Latva-aho tulee tutkimustyössään keskittymään suuritaajuuksisiin langattomiin tietoliikennejärjestelmiin ja 5G-teknologian kehittämiseen. Langattomien tietoliikenneverkkojen kapasiteettia rajoittaa pohjimmiltaan rajallisesti käytettävissä oleva taajuuskaista. Uusia taajuuskaistoja mobiiliin tietoliikenteeseen on luvassa riittävästi vain nykyistä huomattavasti suuremmilla taajuuksilla. Tämä aiheuttaa suuria muutoksia siihen, miten tulevaisuuden langattomat radiojärjestelmät tulisi suunnitella ja optimoida.

Latva-ahon tutkimuksessa luodaan uraa uurtava ymmärrys siitä, miten tulevaisuuden langattomien järjestelmien suunnittelukriteerit muuttuvat ja millaisia siirtoteknisiä ja lähetin-vastaanotin -ratkaisuja niissä tulisi käyttää.

Akatemiaprofessuurin tavoitteena on antaa kansainvälisellä huipulla olevalle tieteenharjoittajalle mahdollisuus tehdä täysipäiväistä tieteellistä tutkimustyötä. Akatemiaprofessorin odotetaan edistävän alansa tutkimusta merkittävästi ja kehittävän luovaa tutkimusympäristöä. Akatemia rahoittaa tällä hetkellä 40 viisivuotista akatemiaprofessuuria monipuolisesti eri tieteenaloilla. Professuureista kaksi on määritelty tarkemmin: Minna Canth -akatemiaprofessuuri ja Martti Ahtisaari -akatemiaprofessuuri, jotka tulevat haettavaksi kerran viidessä vuodessa.

Suomen Akatemia valitsi kaikkiaan kahdeksan akatemiaprofessoria. Latva-ahon lisäksi uudet akatemiaprofessorit ovat neurotieteilijä Eero Castrén (Helsingin yliopisto), filosofi Sara Heinämaa (Jyväskylän yliopisto), fysiikan ja kemian tutkija Markku Kulmala (Helsingin yliopisto), evoluutiobiologi Craig Primmer (Turun yliopisto), historioitsija Hannu Salmi (Turun yliopisto), teoreettisen fysiikan tutkija Päivi Törmä (Aalto-yliopisto), ja mitokondriotutkimukseen erikoistunut kliininen tutkija Anu Wartiovaara (Helsingin yliopisto).

Lue lisää Matti Latva-ahon tutkimuksesta jutustamme 5G tekee ympäristöstämme älykkään.