Harvan 27-vuotiaan elämää on kirjoitettu virallisiin pöytäkirjoihin yhtä paljon kuin Oulun yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteerin tehtävistä opintojen pariin siirtyneen Ilari Nisulan.
Järjestötoimintaa Suomen lukiolaisten liitossa ja harrastejärjestöissä. Sitten vuodet Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäsenenä. Sieltä lennosta kahdeksi vuodeksi OYY:n pääsihteeriksi. Viimeiset viisi vuotta Nisulan viikot ja päivät ovat täyttyneet vaikutustyöstä, joka pitää sisällään runsaasti palavereja. Nyt se kaikki on hetkeksi ohi – ainakin melkein.
Yliopiston hallituspaikka jäi
Nisula aloitti tänä vuonna Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäsenenä. Paikka on haastava, mutta Nisulan kaltaiselle kokouksissa istujalle jäähdyttelyä, kokouksia kun on vain noin kerran kuussa.
”Fiilis on tällä hetkellä väsynyt mutta onnellinen. Tai oikeastaan tyytyväinen mutta helpottunut, sanotaan niin”, Nisula vastaa kliseiseen kysymykseen aktiivisten ylioppilaskuntavuosien loppumisesta.
Melkein samaan hengenvetoon hän kuitenkin kliseisesti toteaa, että aika oli oikea irti pästämiselle.
”Luottavaisin mielin jätän OYY:n. Kun nyt tulee uusi edustajisto, uusi hallitus ja uusi pääsihteeri, asioita on mahdollista tehdä aidosti uudella tavalla. Se tekee OYY:lle hyvää.”
Julkista testamenttia siitä, miten asioita kannattaisi kehittää, Nisula ei halua seuraajilleen antaa. ”Olisi tietysti ollut mukava saada maailma valmiiksi. Mutta ei minulla mitään suurempaa tekemätöntä jäänyt hampaankoloon. Esimerkiksi hallintoon, talouteen ja jäsenpalvelujen sekä -etujen vahvistamiseen liittyvät asiat tulevat ensimmäisenä mieleen, mutta luotan seuraajiini.”
OYY:n talouteen liittyen hän toivottaa vasta valitulle edustajistolle lehmän hermoja.
”Toivottavasti asioissa osataan katsoa tarpeeksi pitkälle.”
Yliopistolaki jäi eniten mieleen
Kun Nisula kelaa vuosiaan ylioppilasliikkeen parissa taaksepäin, yksi vuosi nousee oppimiskokoemuksena ylitse muiden.
”Kyllä se oli vuosi 2009. Uusi yliopistolaki oli tuloillaan. Laki oli niin suuri toimintakulttuurin muutos, että se vaikuttaa paljon edelleen. Se näkyy yliopiston arjessa: tilajärjestelyt puhuttavat, ajat ovat haastavat.”
Nisulan mukaan vuosi 2010 oli niin ikään erittäin merkittävä. Vuoteen sattui OYY:n 50-vuotisjuhlat, jotka antoivat perspektiiviä historiaan.
Hän kuitenkin korostaa, että kaikki vuodet ovat olleet omanlaisiaan näköalapaikkoja. Vuosi SYL:ssa opetti paljon poliittisesta päätöksenteosta, pääsihteerinä toimiminen toi mukaan esimiehenä toimimisen vastuukysymykset.
Matkan varrella hän on ymmärtänyt, ettei maailmaa voi saada ainakaan vuodessa valmiiksi, joten tavoitteiden pitää olla realistisia.
”SYL:ssa tavoitteenamme oli opiskelijoiden toimeentulon kohentaminen. Oli meillä muitakin tavoitteita, mutta huomasimme heti alkuvuodesta, että kaikkia emme saa läpi. Vuosi kuitenkin huipentui opintorahan sitomiseen indeksiin.”
Tappioitakin mahtuu mukaan
Voitosta voittoon kulkemista Nisulan taival järjestötoiminnassa ei ole ollut. Sekä Suomen lukiolaisten liiton että Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajaksi pyrkinyt Nisula hävisi molemmat koitokset täpärästi viime metreillä.
”Nyt ajattelen, että ne jos mitkä ovat olleet mahtavia oppimisen paikkoja. Pyrkiminen itsessään on antanut minulle paljon. Kun sihteeröin viimeisen OYY:n edustajiston kokoukseni, sanoin edustajille lopuksi, että hakekaa paikkoja, jotka teitä kiinnostavat. Isoissa saappaissa on mukavasti liikkumatilaa”, Nisula naurahtaa.
Vaikeita hetkiä on ollut muitakin. Julkisuudessa niistä eniten käsiteltiin polttopulloiskua Nisulan ollessa OYY:n hallituksen puheenjohtaja vuonna 2010. OYY:n toimistoon suunnattu isku liittyi suvaitsevaisuutta vaativaan julkilausumaan puolisentoista viikkoa ennen iskua.
Jälkikäteen Nisula arvioi, että OYY onnistui kriisin hoidossa tuolloin hyvin.
”Päällimmäisenä tulee mieleen, että onnistuimme. OYY ei ole tainnut aiemmin saada yhtä paljoa mediahuomiota. Kyllä me silloin tarkkaan mietimme, miten asiaa pitää käsitellä.”
Ikävien hetkien vastapainoksi viiteen vuoteen mahtuu kuitenkin lähes pelkästään hyvää. Yksi konkreettinen edistysaskel OYY:n viime vuosien toiminnassa on ollut Nisulan mukaan muutto Linnanmaalle vuonna 2012.
”Sen pureksimista kannattaa kyllä jatkaa. Olemme lähentyneet muuton ansiosta yliopiston hallintoa todella paljon, enkä edes usko että sekään on vielä koko voimaansa näyttänyt. Se on todella arvokasta. Jatkossa kannattaa keskittyä etenkin siihen, kokevatko opiskelijat nykyiset tilat hyviksi.”
Opiskelut jatkuvat
Nisula aloitti yliopisto-opintonsa opiskelemalla tekniikkaa informaatioverkostojen koulutusohjelmassa vuonna 2005. Nyt hän jatkaa opintojaan, vaikka työskenteleekin Streamteam-mediayrityksessä samanaikaisesti. Vaikuttaminen jatkuu kuitenkin, kuten todettua, Oulun yliopiston hallitusjäsenyydellä.
”Toivottavasti Oulun yliopiston toimintaa päästään kehittämään rakentavasti ja aidosti eteenpäin katsovasti. Suhtaudun hallituspaikkaan kunnioittavasti. Yliopiston hallitus on paljon vartijana. Tulen myös tekemään paljon yhteistyötä OYY:n kanssa.”
Oulun yliopistosta Nisulalta on vaikea saada kritiikkiä. Hallituksen jäseneltä sitä on tietysti turha julkisuudessa suuremmin odottaakaan.
Kritiikkiä numeroihin tuijottajille
Suomen hallituksen keinoille opintoaikojen lyhentämiseksi Nisula kuitenkin antaa moitteita. Hänen mukaansa opintoaikojen pituus korostuu keskustelussa ihan liikaa.
”En osaa tunnistaa työnantajaa, joka palkkaisi vain tutkinnon perusteella. Putkitutkinto ei istu myöskään siihen, että halutaan tukea yrittäjyyttä. Toivoisin, että kun opintoaikojen lyhentämisestä puhutaan, ymmärrettäisiin paremmin, mistä puhutaan.”
Nisula muistuttaa, että pitäisi ymmärtää syitä opintoaikojen pitenemiselle, eikä tuijottaa liikaa vuosimäärää, joka opiskelijoilla menee opintojen suorittamiseen. Esimerkiksi perhe tai työnteko voivat olla järkeviä syitä pitkittää opintoja.
Toinen asia, josta julkisuudessa puhutaan Nisulan mukaan paljon puutaheinää, liittyy Suomen koulutusvientiin ja ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuihin. Erityisesti lukukausimaksujen aggressiivisimmilla puolestapuhujilla ei näytä olevan täyttä ymmärrystä siitä, mitä lukukausimaksuilla voitaisiin saada tai menettää.
”Ei kukaan ulkomainen opiskelija tätä nykyistä järjestelmää tietoisesti hyväksikäytä.”
