P2-proteiini on keskeinen hermoston toiminnalle, mutta sen toiminta on vielä verrattain tuntematonta. Saara Laulumaa selvitti väitöstutkimuksessaan P2:n ominaisuuksia.
Kun sähköjohdon kuori on ehjä ja rispaantumaton, kulkee sähkö sen suojissa turvallisesti ja tehokkaasti. Hieman samoin toimii myös selkärankaisen hermosto, missä värikkään muovin sijaan viestejä kuljettavat aksonit on ympäröity myeliini-nimisellä aineella.
Jos myeliinikuori vaurioituu, hermoimpulssit hidastuvat. Tämä aiheuttaa esimerkiksi kömpelyyttä, kun liikekäskyt kulkevat lihaksiin hitaasti. Vakavimmillaan kyse on sairaudesta, esimerkiksi perinnöllisestä motosensorisesta neuropatiasta (HMSN). Oireita ovat kävelyepävarmuus ja kompastelu.
Myeliinikuoren yksi tärkeä ainesosa ovat myeliiniproteiinit. Yksi näistä on nimeltään P2, jonka tutkimiseen Saara Laulumaa on keskittynyt viime vuodet.
”Tutkimukseni on luonteeltaan perustutkimusta. Joissain tapauksissa suurin osa hermostoa ympäröivän myeliinikuoren proteiinista on P2-proteiinia, eli se on erittäin keskeinen hermoston toiminnan kannalta. Sen rakenne tunnetaan, mutta toiminnasta ei tiedetä vielä juurikaan.”
Proteiinitutkimus vei Laulumaan Oulun biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnan lisäksi Hampuriin tutkimusryhmän luokse sekä Grenobleen yhteen maailman johtavista neutronitutkimuskeskuksista.
Tutkimuksessaan Laulumaa muun muassa tuotti P2-proteiinista laboratoriossa erilaisia variaatioita eli pistemutantteja, joissa tiettyjä proteiinin ominaisuuksia oli muunneltu. Laulumaa tarkasteli eroja eri proteiiniversioiden toiminnassa. Selvisi, että P2 muun muassa vakauttaa myeliinin kalvorakennetta ja auttaa kalvojen kerrostumista.
”Kun P2:n tarkat tehtävät myeliinikuoressa tunnetaan, voidaan ymmärtää sen puutteen aiheuttamien sairauksien syntyä, ja siten joskus löytää näihin sairauksiin hoitokeinoja.”
Saara Laulumaa väitteli Oulun yliopiston biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnasta 29.2.2016.
Julkaistu
SHARE
Essi Oikarinen
Tiedeviestinnän opiskelija, joka haluaisi keksiä lisää värejä ja valon aallonpituuksia.
Työpaikan vaihtaminen teknologia-alalla on sidoksissa myös maantieteellisiin ominaisuuksiin, selviää Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun uudesta tutkimuksesta. Työpaikkatutkimus pohjustaa innovaatiokeskustelua.
Työntekijän vaihtaessa työpaikkaa myös osaaminen siirtyy yrityksestä toiseen ja syntyy innovaatioita.
Työpaikan vaihtamisella on yhteyksiä myös alueen ja kaupungin ominaisuuksiin, selviää Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkija Jaakko Simosen uusimmasta tutkimuksesta. Yhdessä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Rauli Sventon ja alankomaalaisen Groeningenin yliopiston professori Philipp McCannin kanssa hän selvitti suomalaisen teknologia-alan työntekijöiden liikkeitä.
”Teknologia-alan yrityksillä on taipumusta keskittyä maantieteellisesti. Oulun teknologiakeskittymä on hyvä esimerkki tästä”, Simonen taustoittaa tutkimusasetelmaa.
Tutkijat käyttivät matemaattisia malleja työvoiman liikkuvuuden mallintamiseen. Malleihin sisällytettiin tietoa sekä teknologia-alan piirteistä että kaupunkien ominaisuuksista. Kuinka erikoistunut kaupunki on high-tech-aloihin? Kuinka monipuolisesti eri alat ovat edustettuina alueella? Millainen on alueen palkkataso? Lisäksi malleissa oli mukana tietoa esimerkiksi väestöntiheydestä sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden määrästä.
Tutkijat löysivät viisi muuttoliiketyyppiä. Aiemmassa tutkimuksessa on esitetty, että yritysten keskittyminen samalle alueelle lisää työntekijöiden liikkuvuutta näiden yritysten välillä. Tämän totesi myös Simosen tutkijatovereineen. Esimerkiksi oululaiselle insinöörille firmasta toiseen vaihtaminen on helppoa, kun uuden kotikaupungin sijaan tarvitsee vain siirtyä viereiseen toimistotaloon. Alueelliset keskittymät houkuttelevat sekä yrityksiä että työntekijöitä.
Toisaalta selvisi, että mitä suurempi ja palveluiltaan monipuolisempi teknologiakeskittymä on, sitä enemmän aivovuotoa tapahtuu myös kaupungin ulkopuolelle muihin keskittymiin. Paraskaan yksittäinen kaupunki ei voi pidätellä innovaatioita ja osaavia työntekijöitä itsellään.
Tutkimuksen mukaan teknologia-alalla ei kuitenkaan muuteta rahan perässä. ”Alueellisella palkkatasolla ei näyttäisi oleva juurikaan vaikutusta ihmisten liikkuvuuteen korkean teknologian alalla”, Simonen kertoo.
Älylaitteiden ja sovellusten yleistyessä verkon kapasiteetti loppuu jo muutamassa vuodessa. Kasvavat käyttäjä- ja datamäärät haastavat nykyiset verkot. Tulevaisuudenkuvat ovat tuttuja, ja vastaukseksi tarjotaan kymmeniä kertoja nykyistä nopeampaa ja tehokkaampaa 5G-verkkoa.
”Testiverkot ja muut antavat ymmärtää, että 5G on jo nurkan takana. Todellisuudessa näin ei aivan vielä ole”, radiotekniikan professori Aarno Pärssinen toppuuttelee.
Useat 5G-verkon tarvitsemat asiat ovat kyllä toteutettavissa jo olemassa olevan teknologian ja tietämyksen avulla. Esimerkiksi energiankulutus on yksi ratkaistavista kysymyksistä, ennen kuin uusi verkko on kaikkien saatavilla.
”Hehkulamppu katossa levittää valoa joka suuntaan. Jos valoa kuitenkin tarvitaan vain lukemiseen, ei ole erityisen tehokasta valaista koko huonetta. Monimutkaisessa 5G-järjestelmässä tällainen signaali olisi tuhlausta, joten nyt etsitään kattolampun sijaan taskulappumaista, kohdistettua signaalia. Tutkat käyttävät nykyisin hyvin samankaltaista tekniikkaa.”
Muun muassa tähän haasteeseen tartutaan seuraavina vuosina Oulun yliopiston Tietotalossa. Pärssisen johtama tutkimusryhmä sai tammikuussa Suomen rakennerahasto-ohjelmalta yli 300 000 euroa mittauslaitteiston päivittämiseen.
Uusien laitteiden ja päivitettyjen ohjelmistojen avulla Oulun radiotaajuustutkimuksen yksikössä aletaan kehittää elektroniikkaa, jolla tulevaisuuden 5G–signaaleja lähetetään ja vastaanotetaan tehokkaasti. Nykyinen laboratoriolaitteisto mittaa vain 4G-verkon käyttämiä matalia taajuuksia eli noin 6 gigahertsiin saakka, kun taas 5G-verkko hamuaa gigahertsitaajuuksille noin 20:stä ylöspäin.
Oulun yliopistossa tehdään tutkimusta kymmenessä tiedekunnassa ja useissa tutkimusryhmissä, -keskuksissa ja -yksiköissä. Oulun yliopistossa on jokunen huippuyksikkökin. Toimittajamme Laura kävi tutkimusmatkailemassa yliopistossamme tehtävän tutkimuksen maailmassa. Katso videolta, mitä uutta hän oppi.
34-vuotias tiedeviestinnän maisteri ja copywriter. Löydät hänet Instagramista nimellä @lauratau. Lisäksi hän harrastaa laulamista, koiran rapsuttelua ja lukemista.
Kuinka kauan kestää Euroopan hullu vuosi? Talouskriisi, pakolaisten ja siirtolaisten joukot ja poliittiset jännitteet ravisuttavat eurooppalaisuutta, kansallisia identiteettejä ja turvallisuudentunnetta sekä luovat uhkakuvia. Kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus seurata mittavaa kymmenen luennon sarjaa Oulussa kevätkaudella 2016. Suomalaisuus murroksessa: nykyhetki ja historia dialogissa -luentosarjassa asiantuntijat pääasiassa Oulun yliopistosta käsittelevät ajankohtaisia Eurooppaa koskevia kysymyksiä historiatieteiden näkökulmista. Luennoilla käsitellään […]
Kuinka kauan kestää Euroopan hullu vuosi? Talouskriisi, pakolaisten ja siirtolaisten joukot ja poliittiset jännitteet ravisuttavat eurooppalaisuutta, kansallisia identiteettejä ja turvallisuudentunnetta sekä luovat uhkakuvia.
Kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus seurata mittavaa kymmenen luennon sarjaa Oulussa kevätkaudella 2016. Suomalaisuus murroksessa: nykyhetki ja historia dialogissa -luentosarjassa asiantuntijat pääasiassa Oulun yliopistosta käsittelevät ajankohtaisia Eurooppaa koskevia kysymyksiä historiatieteiden näkökulmista.
Luennoilla käsitellään sitä, miten suomalaisuus on muovautunut vuorovaikutuksessa eurooppalaiseen kehitykseen ja globaaleihin trendeihin. Miten murrokset pakottavat hakemaan uusia vastauksia ja määrittelemään identiteettiämme ja paikkaamme uudelleen? Lisäksi tarkastellaan, miten suomalaiset ovat käsitelleet kansakuntaa kohdanneita kipukohtia ja miten historian tunteminen auttaa ymmärtämään niin suomalaisuuden murroksia kuin kansallisia prosesseja myös muualla maailmassa.
Kaikille avoimella Studia Generalia -luentosarjalla Oulun yliopiston historiatieteet juhlii 50-vuotista toimintaansa vuonna 2016. Sarja alkaa keskiviikkona 2. maaliskuuta ja jatkuu torstaihin 19. toukokuuta saakka. Viimeisen luennon puhujana on taiteilija, Oulun yliopiston kunniatohtori Rosa Liksom.
Studia Generalian järjestää Oulun yliopiston historiatieteet yhteistyössä Oulun yliopistoseura ry:n ja Oulun kaupunginkirjaston kanssa.
Luennot pidetään Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan salissa (Kaarlenväylä 3, Oulu)
Keskiviikko 2.3. klo 18:00–19:30
Tutkija Adél Furu: Unkari-tietoisuutta ja luopumista ei-suomalais-ugrilaisesta alkuperätietoisuudesta
Torstai 10.3. klo 18:00–19:30
Professori Kari Alenius: 100 000 pakolaista Suomeen! Suomi ja syksyn 1915 pakolaiskriisi
Tiistai 22.3. klo 18:00–19:30
Dosentti Seija Jalagin: Emigrantit, heimoveljet, ryssät… Pakolaistulva idästä ja Suomen pakolaispolitiikka 1917–1922
Torstai 31.3. klo 18:00–19:30
Professori Tiina Kinnunen: Suomalaisuus liikkeessä. Kansallisuuden ja kansallisen kulttuurin jatkuva uudelleenmäärittely
Tiistai 5.4. klo 18:00–19:30
Dosentti Marianne Junila: Armottomat – Väkivaltaisen konfliktin jäljet koulutyttöjen asenteissa vuonna 1918
Torstai 14.4. klo 16:15–17:45
Dosentti Kimmo Laine: Elokuvien suomalaisuus
Torstai 21.4. klo 18:00–19:30
Dosentti Matti Salo: Back to the 50s? Suomalainen yliopistokeskustelu 1950-luvulla ja 2010-luvulla
Torstai 28.4. klo 18:00–19:30
Professori Veli-Pekka Lehtola: Saamelaisuus yli rajojen
Keskiviikko 11.5. klo 18:00–19:30
Professori Paula Rossi: Ruotsi Oulun kehityksessä
Torstai 19.5. klo 18:00–19:30
Kirjailija, kuvataiteilija Rosa Liksom: otsikko ilm. myöhemmin
Oulun yliopisto ottaa ulkomaalaisten opiskelijoiden lukuvuosimaksut käyttöön ensi vuonna. Maksu asettuu 10 000–20 000 euron välille koulutusohjelmasta riippuen. Suunnitelmat Oulun markkinoimiseksi ovat vasta alussa. Yksi asia on selvää: koulutusta ei saa myydä katteettomilla lupauksilla.
EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille Suomi on reilun vuoden päästä maksullinen maa. Eduskunta päätti lukuvuosimaksujen käyttöönotosta Suomen korkeakouluissa viime vuoden loppupuolella. Maksut astuvat voimaan syksyllä 2017 vieraskielisissä koulutuksessa aloittavilla opiskelijoilla.
Maksun alaraja on vähintään 1 500 euroa lukuvuodessa, mutta siitä ylöspäin korkeakoulut voivat määritellä maksun suuruuden itse. Osa korkeakouluista on julkistanut lukuvuosimaksujensa suuruuden.
Pelin avasi Lappeenrannan teknillinen yliopisto, joka ilmoitti lukuvuosimaksuksi 10 000 euroa. Helsingin yliopistossa lukuvuosimaksuhaitari taas on koulutusohjelmasta riippuen 10 000–25 000 euroa. Tampereella opetus on hieman Helsinkiä halvempaa: Tampereen yliopiston hintahaarukka on noin 10 000–15 000 euroa, ja Tampereen teknillisen yliopiston 12 000–16 000 euroa.
Oulussa lukuvuosimaksut ovat asettumassa 10 000–20 000 euroon koulutusohjelmasta riippuen. Tarkkaa euromäärää ei ole vielä päätetty, yliopiston rehtori Jouko Niinimäki sanoo.
”Seuraamme muita yliopistoja ja asetumme kaltaistemme yliopistojen joukkoon. Emme halua olla muita olennaisesti kalliimpia tai halvempia.”
”Seuraamme muita yliopistoja ja asetumme kaltaistemme yliopistojen joukkoon. Emme halua olla muita olennaisesti kalliimpia tai halvempia”, toteaa Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki lukukausimaksujen määristä. KUVA: Oulun ylioppilaslehden arkisto/ Ville Koivuniemi
Maksullisuus tiputtaa opiskelijamääriä
Hintalappu aiemmin maksuttomissa opinnoissa tulee karsimaan ison osan kv-opiskelijoista. Esimerkki löytyy Ruotsista, jossa otettiin vuonna 2011 käyttöön lukuvuosimaksut EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville. Tuloksena opiskelijoiden määrä putosi puoleen, eikä ole vieläkään noussut ennalleen.
Näin tulee todennäköisesti käymään myös Suomessa. Suomessa opiskelee tällä hetkellä noin 20 000 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa, joista valtaosa on kotoisin EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta.
”Asiakaskunta, joka on tullut ilmaisuuden perässä, ei pysty tulemaan enää tilanteessa, jossa opetus on muuttunut maksulliseksi. Tämä asiakaskunta loppuu heti kun maksut tulevat. Meillä on monta laihaa vuotta edessä, ennen kuin sana meistä leviää uuteen asiakaskuntaan, joka on valmis maksamaan koulutuksesta”, Jouko Niinimäki arvelee.
Oulun yliopistossa on yhteensä 18 kansainvälistä maisteriohjelmaa, ja niitä on kaikissa tiedekunnissa humanistista tiedekuntaa lukuun ottamatta.
Viime vuosina maisteriohjelmien opiskelijoista 80-90 prosenttia on ollut EU/Eta-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisia.
Viimeisin haku Oulun yliopiston kv-maisteriohjelmiin päättyi tammikuun lopussa. Syksyllä 2016 alkaviin opintoihin hakeneiden yleisimmät kotimaat olivat Bangladesh (276 hakijaa), Pakistan (207), Nigeria (138), Vietnam (121), Ghana (121), ja Kiina (119).
Oulun yliopiston koulutuspalveluiden palvelupäällikkö Kimmo Kuortti huomauttaa, etteivät kaikki EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevat opiskelijat joudu tulevaisuudessakaan maksumiehiksi.
”Vaikka henkilö ei olisikaan EU/Eta-maan kansalainen, mutta hänellä on EU:n sininen kortti, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa, ei häneltä peritä lukuvuosimaksua.”
Oulusta Suomen Reykjavik
Jotta kv-opiskelijoiden tulo ei täysin tyrehtyisi maksumuuriin, Oulun mainetta maailmalla täytyy kasvattaa. Yliopiston viestintäjohtaja Marja Jokisen mukaan suunnitelmat Oulun tuomisesta koulutusmarkkinoille ovat silti vielä alkumetreillä.
Töitä oman osaamisen ja vahvuuksien brändäämisessä riittää. Koulutuksen ja sen pohjana olevan tutkimuksen erinomaisuus ei riitä, sillä opiskelija pitää saada vakuuttuneeksi myös Oulusta hyvänä asuinpaikkana.
Siinä työssä auttavat Jokisen mukaan mielikuvat pohjoisesta ja sen eksotiikasta. Oulusta voisi tulla Suomen Reykjavik, viileä ja siisti kaupunki, jossa start up –yrittäjät pulahtavat avantoon ja ilmakitaristit rokkaavat maailmanrauhan puolesta.
”Eihän me sitä Oulun pohjoisuutta ja eksotiikkaa ruveta peittelemään, vaan me teemme siitä meille edun!”
Samoilla linjoilla on rehtori Niinimäki. Hän myisi Oulua opetuksen laadukkuuden lisäksi hyvänä opiskelijan elinympäristönä.
”Oulua voisi markkinoida tavallaan ainutlaatuisena kokemuksena, lämpimänä työ- ja opiskeluyhteisönä, edullisen asumisen ja kohtuullisten asumiskustannusten paikkana.”
”Eihän me sitä Oulun pohjoisuutta ja eksotiikkaa ruveta peittelemään, vaan me teemme siitä meille edun!” sanoo Oulun yliopiston viestintäjohtaja Marja Jokinen. KUVA: Minna Koivunen
Markkinoinnille oltava katetta
Vaikka Oulun tunnettuus on vielä alkutekijöissään, tilanne ei ole Marja Jokisen mukaan toivoton.
”Tärkeää on varmistaa, että tuote eli kansainväliset maisteriohjelmamme ovat laadultaan kunnossa. Opiskelijoille ei voisi markkinoinnilla antaa katteettomia lupauksia.”
Samaa mieltä on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) kansainvälisten asioiden ja järjestöasioiden asiantuntija Juuli Juntura. Hänen mukaansa koulutuksen laatu on kv-opiskelijalle pääsyy Suomen tuloon.
”Moni toki pitää meidän talvesta ja siihen liittyvistä eksoottisista asioista. Mutta pääsyitä opiskelemaan lähtemiselle ulkomaille ovat laatu ja huippukoulutus, niiden takia sitä tullaan.”
OYY on muiden opiskelijajärjestöjen tapaan vastustanut ankarasti maksujen tuloa. Järjestöt pelkäävät, että maksut karkottavat kv-opiskelijat Suomesta, jonka seurauksena korkeakoulujen kansainvälistyminen kärsii.
Nyt kun maksut tulevat, opiskelijalla on ehdottomasti oikeus saada rahalleen vastinetta.
”Koulutuksesta maksavalla opiskelijalla on voitava luottaa siihen, että kansainväliset koulutusohjelmat ovat laadukkaita.”
Oulua ei vielä tunneta
Kansainvälisille koulutusmarkkinoille ei auta astella takki auki, sillä alalla on kova kilpailu. Suuret maat kahmaisevat itselleen valtaosan kv-opiskelijoista. OECD:n tilastojen mukaan Australia, Iso-Britannia, Japani, Kanada, Ranska, Saksa ja Yhdysvallat ottavat vastaan puolet kaikista kansainvälisistä opiskelijoista.
Koulutuksen muuttuminen maksulliseksi pakottaa Suomen yliopistot nyt luomaan koulutusohjelmistaan houkuttelevia, innovatiivisia ja kiinnostavia. Myyntityön kannalta nykytilanne on karu: pientä Oulua ei suuressa maailmassa juuri tunneta.
”Ollakseni realisti: Oulua ei tunneta siellä, missä päämarkkinat ovat, eli Aasiassa. Emme ole olleet koulutusmarkkinoilla mikään suuri toimija, koska emme ole hirveästi edes markkinoineet itseämme”, Jouko Niinimäki arvioi.
Totta on, että tuntematon Oulu on koulutusmarkkinoilla orvossa asemassa verrattuna Shangai-listan ensimmäiset sijat valloittaneisiin angloamerikkalaisiin huippuyliopistoihin. Suomi on vielä kaukana kärjestä: Helsingin yliopisto oli viime vuonna listalla sijalla 67, Oulu sijoittui välille 301-400. Mutta eipäs vielä masennuta. Yhtenä hyvänä Oulun markkinoinnin lähtökohtana Jokinen pitää tieteellistä erityisosaamista.
”Yliopiston profiloituminen tiettyihin tutkimusaloihin, joita voi huipputasolla opiskella nimenomaan Oulussa, voi houkutella näistä aloista erityisen kiinnostuneita päämäärätietoisia opiskelijoita. Näitä vahvuuksia voi markkinoinnissa hyödyntää myös opiskelijoille. Saamme Ouluun tutkijoita ja tohtoriopiskelijoitakin, jotka ovat tulleet tänne sen tietyn osaamisen takia”, Marja Jokinen pohtii. Tällaisena erityisalana Jokinen mainitsee Konenäön tutkimuskeskuksen.
Jouko Niinimäki hakee Oululle vertailukohtaa Uudesta-Seelannista, joka pienestä koostaan huolimatta on koulutusmarkkinoiden jättiläinen. Korkeakoulutus on maalle tärkeä vientituote.
”Maan yliopistot tekevät suurta bisnestä, koulutusmarkkinat ovat 2,5 miljardin liepeillä, ja ulkomaisten opiskelijoiden sisäänotot ovat suuria. Silti maan yliopistot ovat noin Oulun kokoisia, ja rankingeissa samoilla nurkilla kuin me. Samaten Uuden-Seelannin yliopistot ovat yhtä kaukana Aasian markkinoilta kuin Suomi. ”
”Eli numeroita, yliopiston kokoa, etäisyyttä ja kansainvälistä menestystä katsoessa emme ole merkittävästi huonommassa asemassa.”
”Uuden-Seelannin yliopistot tekevät suurta bisnestä, koulutusmarkkinat ovat 2,5 miljardin liepeillä, ja ulkomaisten opiskelijoiden sisäänotot ovat suuria. Silti maan yliopistot ovat noin Oulun kokoisia, ja rankingeissa samoilla nurkilla kuin me. Samaten Uuden-Seelannin yliopistot ovat yhtä kaukana Aasian markkinoilta kuin Suomi”, sanoo Jouko Niinimäki. Kuva: Oulun ylioppilaslehden arkisto/Anni Hyypiö
Mistä rahat stipendeihin?
Lukuvuosimaksujen mukana tulevat myös stipendit. Uudistetussa yliopistolaissa edellytetään, että korkeakouluilla on stipendiohjelma maksulliseen tutkinto-ohjelmaan osallistuvien opiskelijoiden tukemiseksi. Stipendien rahoittaminen käytännössä on vielä auki.
Jouko Niinimäki ehdotti 10.1. Kalevassa lukuvuosimaksujen apurahajärjestelmän rahoittamista niin, että osan stipendeistä voisi rahoittaa kehitysyhteistyövaroista. Tätä ehdotusta Juuli Juntura pitää kummallisena.
”Kehitysyhteistyövarat on tarkoitettu infrastruktuurin rakentamiseen kehittyvissä maissa. On aika erikoista, jos raha käytetään yksittäisten opiskelijoiden opiskelumaksuihin. Eihän se kehitä lähtömaata millään tavalla!”
Oulun yliopisto ei ole vielä virallisesti päättänyt sitä, mistä rahoista stipendirahoitus lopulta otetaan. Lopullisia päätöksiä tehdään Niinimäen arvion mukaan kesään mennessä.
Miltä näyttää kymmenen vuoden päästä?
Kun Jouko Niinimäen mainitsemista laihoista vuosista on selvitty, miltä näyttää Oulun yliopistossa vuonna 2026 – olivatko pelot turhia?
Juuli Juntura on huolissaan maksujen vaikutuksesta opiskelijarekrytointiin. Hänen pelkonsa on, että kun hakijamäärät laskevat, myös opiskelija-aineksen laatu kärsii.
”Meillä pitäisi olla koulutusohjelmiin paljon hakijoita, joista voimme valita parhaimmat. Miten voidaan varmistua siitä, että laadukkaita hakijoita on tulevaisuudessa edelleenkin tarpeeksi? Tuleeko maksukyvystä opiskelijavalinnan uusi mittari?”
Joidenkin lukuvuosimaksujen kannattajien mukaan maksut voisivat itse asiassa kasvattaa Suomeen saapuvien opiskelijoiden määrää, sillä erityisesti Aasiassa koulutuksen laatu on yhdistetty maksullisuuteen.
Avaako 10 000 euron hintalappu koulutusohjelmassa nyt portin Aasian markkinoille?
Marja Jokinen ei ota kantaa sille, saako Suomi maksuilla uudet markkinat auki.
”Hyvä, jos näin tulee käymään. Mutta tästä asiasta keskustelu on jo myöhäistä. Nyt kun maksut ovat joka tapauksessa tulossa, pitää tästä tilanteesta tehdä meille mahdollisimman hyvä.”
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
