MENU

“Vaikka poliittisella toiminnalla estetään tämän hankkeen läpimeno, niin meidän ongelmat ovat edelleen olemassa” – Kuntavaalit saattavat ratkaista keskustakampuksen tulevaisuuden

Kun puhutaan keskustakampuksesta, kaikki haluavat puhua faktoista ja kauaskantoisista tulevaisuusnäkymistä. Ongelmaksi osoittautuu se, että yliopiston sisälläkin näkemykset eroavat toisistaan ja viesti on matkan ajalla muuttunut.

TEKSTI Minne Mäki

KUVAT Minne Mäki

Kyllästyttääkö keskustelu keskustakampuksesta? Siihen on todennäköisesti syynä se, että keskustelua on käyty kyllästymiseen saakka.

Vaikka aiheesta on puhuttu paljon, kytee pinnan alla paljon vastaamattomia kysymyksiä. Tähän osasyynä lienee se, että yliopiston hankesuunnitelma valmistuu vasta vuoden 2021 lopussa, jolloin kaupunki päättää, jatkaako hanke toteutusvaiheeseensa.

Yliopiston viesti tänä keväänä on ollut, että ainakin teknilliset ja luonnontieteelliset jäisivät Linnanmaalle niiden tarvitsemien laboratorioiden ja muiden erikoistilojen takia. Myös kasvatustieteellinen tiedekunta jäisi Linnanmaalle ylläpitämään sen tiivistä yhteistyötä Oulun normaalikoulun kanssa.

Keskustan tuntumassa sijaitsevaan Raksilaan taas rakennettaisiin monikerroksinen, alustavasti noin 100 miljoonaa euroa kustantava kampus, joka palvelisi 4000 opiskelijaa. Yliopisto on ilmaissut huhtikuussa kaupunginvaltuustolle tekemässään selvityksessä, että kampukselle voisivat siirtyä ainakin humanistinen tiedekunta, kauppakorkeakoulu sekä tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta. Silti Raksila olisi yliopiston mukaan “kaikkien opiskelijoiden kampus”.

Koska yliopiston päätöksenteko on julkista, on sen keskeneräinen toiminta monen kaupunkilaisen suurennuslasin alla. Mielipidepalstat ovat olleet täynnä argumentointia puolesta tai vastaan – on syntynyt jopa Pro Linnanmaa -liike, jonka muuttoa vastustavan adressin allekirjoitti lähes 7000 ihmistä. 

Monet kaupunkilaiset ovat myös ilmaisseet omaa hämmennystään hanketta kohtaan, ja esimerkiksi Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY on ilmaissut, että yliopiston tähän mennessä julkistamista suunnitelmista ei selviä, onko yliopistolla yhä aikeissa siirtää pidemmällä aikavälillä Linnanmaan kaikki toiminnot Raksilan ja Kontinkankaan alueelle. On epäselvää, missä määrin yliopisto aikoo lopulta sijoittua keskustaan.

Yksi, kaksi vai kolme kampusta

Helka-Liisa Hentilä on yhdyskuntasuunnittelun professori ja yliopiston entinen koulutusvararehtori. Yliopiston muuttoa alettiin ensimmäistä kertaa suunnitella kiinteistöstrategian selvityksellä, kun hän toimi vielä koulutusrehtorin asemassa.

Vararehtorikausi päättyi viime kesänä, minkä jälkeen Hentilä on ollut yliopiston muun henkilökunnan lailla ensisijaisesti mediatietojen varassa.

“Koen, että yliopiston viesti muuttamisesta on nyt erilainen kuin alun perin. Eniten mietityttää, että onko valittu linja nyt se kolmen kampuksen malli vai onko edelleen ajatuksissa se, että koko yliopisto tulisi vaiheittain lähemmäs keskustaa.”

Hentilä siis kokee, että aluksi suunnitelmissa oli siirtää koko yliopisto Linnanmaalta keskustaan – puhuttiinhan päätöksissäkin 1. vaiheesta. Myös Suomen yliopistokiinteistöjen Sanna Sianoja kertoo, että ensimmäisissä neuvotteluissa puhuttiin koko kampuksen siirtämisestä keskustaan. 

Nyt viesti on kuitenkin muuttunut. Ainakin pintapuolisesti puhutaan vain yhdestä keskustakampusrakennuksesta. 

On vaikeaa löytää yhtä vastausta siihen, kuinka monta kampusta tulevaisuuden Oulussa lopulta on. Pikemminkin tarjolla on monta keskenään ristiriitaista näkökulmaa.

Yliopiston virallinen kanta perustuu tekeillä olevaan hankesuunnitelmaan, jonka vaikutukset ulottuvat vuoteen 2040. Hankesuunnitelman mukaan vain osa Linnanmaan toiminnoista siirtyisi Raksilaan. 

Yliopiston talousjohtaja Pekka Riuttanen kertoo, että kahden kilometrin päässä toisistaan sijaitsevat Kontinkangas ja Raksila kasvaisivat pidemmän ajan kuluttua lähemmäksi toisiaan esimerkiksi opiskelija-asumisen lisärakentamisen myötä ja muodostaisivat siten yhden kampusalueen.

“Puhutaan siis kahdesta kampuksesta, niin kuin tänäkin päivänä. Sen enempää niitä ei synny.”

Kun siis aikaisemmin kahden kampuksen malli on tarkoittanut Linnanmaata ja Kontinkangasta, tämänhetkiset suunnitelmat viittaavat Linnanmaan ja Kontinkangas-Raksilan kampuksiin.

“Voi ajatella, että siitä syntyy kolme kampusta, mutta yritämme tarjota sitäkin näkökulmaa, että Raksila-Kontinkangas itse asiassa ovat hyvin lähellä toisiaan ja siitä voisi muodostua aika yhtenäinenkin”, lisää yliopiston viestintäjohtaja Marja Jokinen.

Tässäkin visiossa vastaus on siis samanaikaisesti kaksi ja kolme kampusta.

“Puhutaan siis kahdesta kampuksesta, niin kuin tänäkin päivänä. Sen enempää niitä ei synny.”

Yliopiston hallituksen opiskelijajäsen, taloustieteen maisteriopiskelija Joni Ollikainen sanoo, että on hassua, että keskustelua käydään siitä, toteutuuko yhden, kahden vai kolmen kampuksen malli.

“On äärimmäisen hankalaa ennustaa, millainen tilan tarve Oulun yliopistolla esimerkiksi 20 vuoden kuluttua olisi. Tässä mielessä sitovia suunnitelmia kaikista tulevaisuuden tilaratkaisuista ei ole järkevää vielä tänä päivänä tehdä, vaan niitä on syytä tarkastella sitä mukaa kun vuokrasopimukset yliopiston eri tiloihin päättyvät.”

Hän viittaa Linnanmaan vuokrasopimuksiin, joista osa on välittömästi irtisanottavissa, kun taas pitkäaikaisimmat päättyvät vasta 2030-luvun lopussa. Muutto Raksilaan tapahtuu vuokrasopimusten puitteissa, mikä saattaa olla syy siihen, miksi nyt puhutaan vain 1. vaiheen muutosta. 

Yhdyskuntasuunnittelun professorina Hentilä puolestaan korostaa suunnittelun kauaskantoisuutta: yhdyskuntasuunnittelun näkökulmasta kvartaali ei ole yritysmaailmasta tuttu neljäsosa vuodesta, vaan 25 vuotta. Vuonna 2021 muodostuneiden visioiden tulisi siis palvella Oulua vuonna 2046. Tästä näkökulmasta katsoen yliopiston kuuluisi tänä vuonna tietää, mitä se 20 vuoden kuluttua tarvitsee.

Yliopiston hallituksen toinen opiskelijaedustaja, tekniikan ylioppilas Timo Veijola antaa puolestaan huomattavasti suoraviivaisemmin arvion tulevasta:

“Minulla on viimeaikaisten keskustelujen osalta käsitys, että nyt on päätetty ensimmäisestä vaiheesta, mutta visio on, että kaikki olisi jossain vaiheessa keskustassa.”

Vaikka koko kampuksen muuttamisesta Raksilan lähistölle ei ole päätetty vielä mitään ja selvityksen edetessä visio voi muuttua, yliopiston hallituksen jäsenistä sekä Ollikainen että Veijola ovat saatavilla olevan tiedon perusteella sitä mieltä, että koko yliopiston siirtäminen olisi pitkällä aikavälillä hyvä idea. Samalla he korostavat, että kyseessä on heidän henkilökohtainen näkemyksensä eikä yliopiston hallituksen kanta.

On myös hyvin mahdollista, että yliopisto nostaa hankkeen toteutusvaiheessa esiin tarpeen laajentamiselle tai yliopiston muiden osien siirtämiselle. Ainakin aiemmissa lausunnoissaan yliopiston rehtori Jouko Niinimäki on korostanut, että vastikään Linnanmaalle siirtynyt Oulun ammattikorkeakoulu voitaisiin myös siirtää keskustaan “strategian loppuvaiheissa”. 

”Kysymys on hyvin pitkän aikajänteen asioista, käytännössä 20 vuoden ajalle sijoittuvasta strategiasta. Toki ensimmäiset liikkeet alkaisi tapahtua aika piankin. Oamkin mahdollinen siirtyminen sijoittuisi ajallisesti strategian loppupuolelle”, Niinimäki sanoi Oulun ylioppilaslehden haastattelussa marraskuussa 2019. 

Saattaa siis olla, että nykyinen hankesuunnitelma on vasta hankkeen ensimmäinen vaihe, jonka hyväksymisen jälkeen yliopisto alkaa suunnitella seuraavia vaiheita. 

Strategia muuttui yllättäen

Yhtenäistä kuvaa yliopiston pitkäaikaisista aikeista ei ole saatavilla, mutta lausunnoista on pääteltävissä, että jossakin määrin Linnanmaalta kuitenkin halutaan poistua. Linnanmaa on palvellut yliopistoa jo yli 60 vuotta, mutta nyt kampus näyttää tulleensa tiensä päähän.

Hentilä taustoittaa, että Oulun yliopisto on alun perin sijainnut Oulun keskustassa, parhaimmillaan yli 40 eri toimipisteessä. Linnanmaan alue suunniteltiin 1960-luvun lopussa kampusyliopistoperiaatteen mukaisesti, eli täyden palvelun kokonaisuudeksi, jossa opiskellaan, asutaan ja vietetään vapaa-aikaa. 

Saattaa siis olla, että nykyinen hankesuunnitelma on vasta hankkeen ensimmäinen vaihe, jonka hyväksymisen jälkeen yliopisto alkaa suunnitella seuraavia vaiheita. 

Koska kampuksen rakentaminen tapahtui seitsemässä erässä ja sinne siirryttiin vaiheittain, yliopisto on perustamisestaan lähtien sijainnut hajautetusti eri osoitteissa. Vuoden 2016 lopussa arkkitehdit sijoitettiin viimeisinä osaksi Linnanmaata.

”Yliopiston hallitus teki vuonna 2012 päätöksen luopua arkkitehtuurin yksikön tiloista Oulun keskustassa ja keskittää toiminnot Linnanmaalle. Perusteluina oli, että kahdella kampuksella toimiminen on kustannustehokasta ja toiminnallisesti tehokasta.” 

Kun yliopisto on vain muutama vuosi sitten saanut koko toimintansa keskitettyä Linnanmaan ja Kontinkankaan alueille, Hentilä pitää kaupunkiyhteisön hämmennystä uusia muuttosuunnitelmia kohtaan ymmärrettävänä.

“Yliopiston viesti on 40–50 vuotta ollut se, että me rakennamme kampusta Linnanmaalle. Kiinteistöstrategian muutos on siis iso aiempaan verrattuna.”

Joni Ollikainen on tästä eri mieltä. Hän toteaa, ettei yliopiston tilastrategiassa ole tapahtunut muutosta. Sen sijaan yliopisto on hänen mukaansa edennyt johdonmukaisesti vähentäessään tilankäyttöään viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hän ajattelee, että kaikki säästöt palvelevat pitkällä aikavälillä yliopiston tehtävää parantaa koulutusta ja tutkimusta.

“Vuonna 2010 yliopistolla on ollut käytössä 209 988 m² tiloja ja vuonna 2019 enää 137 126 m², eli tilankäytön osalta on jo nyt tapahtunut merkittävä vähennys, jotta yliopiston ydintoimintaan, koulutukseen ja tutkimukseen, jäisi mahdollisimman paljon rahaa.” 

Juuri kysymys rahasta sai yliopiston hallituksen vuonna 2017 pohtimaan tulevaisuudennäkymiään ja tarkastelemaan, missä ja miten tulevaisuuden opetusta ja tutkimusta voisi järjestää. Vuonna 2019 alulle pantu kiinteistöselvityksen lopputulos osoitti Jouko Niinimäen mukaan, että uutta rakentamalla keskustaan on mahdollista saavuttaa alhaisempi vuokrataso Linnanmaan vuokraennusteisiin verraten

Suomen yliopistokiinteistöjen kanssa vuonna 2010 solmitut vuokrasopimukset Linnanmaan kiinteistöstä ovat sellaiset, että tilojen korjaaminen nostaa vuokria. Yliopiston julkaisemien laskelmien mukaan vuosittaiset kiinteistökulut nousisivat 27 miljoonasta 60 miljoonaan vuoteen 2040 mennessä. 

Kuinka käy kiinteistön omistajan?

Linnanmaan kampuksen kiinteistön omistaa Suomen yliopistokiinteistöt Oy, jonka kolmanneksi suurin osakas Oulun yliopisto on. Oulun lisäksi sen omistajiin kuuluu Suomen valtio sekä kaikki pääkaupunkiseudun ulkopuoliset yliopistot. 

“Vaikka Oulusta on kommentoitu, että kyllä tästä on puhuttu, en tiedä kenen kanssa ja millä tavalla.”

SYKin toimitusjohtaja Sanna Sianoja muistelee, että sai tiedon tulevasta tilatarkastelusta päivää ennen sen julkistamista marraskuussa 2019. Hän oli juuri aloittanut SYKillä  ja on siinä käsityksessä, että tieto mahdollisesta muutosta tuli yllätyksenä koko yliopistokiinteistöjen yhteisölle.

“Vaikka Oulusta on kommentoitu, että kyllä tästä on puhuttu, en tiedä kenen kanssa ja millä tavalla.”

Hän toteaa, ettei tunnista Linnanmaan kiinteistöä lainkaan siitä keskustelusta, jota siitä tällä hetkellä käydään.

“Me olemme Linnanmaan kiinteistön omistaja, ja tiedämme paikallisen kiinteistömarkkinan. Silti ollaan sitä mieltä, että kaikki muut tietävät meidän kohteen kunnon ja vuokratason, eikä mitään kysytä meiltä. Kun muut argumentoivat meidän asioita, niissä ei ole välttämättä faktojen kanssa mitään tekemistä.”

Hän toivoo, että myös SYKiltä kysyttäisiin, mitä mieltä he itse ovat Linnanmaan teknisestä kunnosta. 

“Tämä kohdehan on aidosti yksi parhaimmista kampuksista siinä mielessä, että se sisältää sisäyhteydet koko kampuksella. Sillä pystytään risteämään ja tekemään saman katon alla töitä. Sanotaan, että jos poistetaan käytävät, koko kokonaisuus toimii, mutta jos ajattelee, että käytävillä  liikutetaan isoja opiskelijamassoja vaikka syömään suurin piirtein samaan aikaan, niin se vaatii julkista kulkutilaa, jotta kokonaisuus toimii.”

Loputtomat käytävät vai kohtaamisen kehto?

Linnamaan käytävät ja porrastilat ovat olleet yksi yliopiston argumentti tilojen supistamiselle. Niitä on pinta-alaltaan yhteensä 27 000 neliömetriä eli lähes yhtä paljon kuin keskustakampuksen kaavailtu kokonaispinta-ala. Tämän lisäksi ne ovat alkuperäisessä kunnossaan.

Timo Veijola näkee Linnanmaan käytävät viime vuosisadan jäänteenä.

“Aulatila on aikoinaan suunniteltu sillä tarkoituksella, että, niillä kohdattaisiin muita ihmisiä. Mutta se on suunniteltu 60-luvun arvojen mukaan, jotka eivät välttämättä toteudu enää. Opiskelusta on tullut paljon kiireisempää, ja kun välimatkojen kulkemiseen menee pitkä tovi, ei sen lomassa jää aikaa kohtaamiselle muutenkaan. Tällaisten pinnallisten kohtaamisten merkitys on pikkuhiljaa hiipunut meidän opiskeluaikana. En ole koskaan kuullut, että kukaan olisi sattumalta saanut kavereita käytävällä.”

Eikö Linnanmaan kiinteistöstä ole siis mahdollista saada tulevaisuuden opiskelijaa palvelevaa kampusta?

Sianoja kertoo, että kun Linnanmaa rakentaminen aloitettiin vuonna 1972, valtio määritteli suunnitteluohjeet, jotka pakottivat yliopistorakennukset toteutumaan muuntojoustavina.

“Linnanmaakin on rakennuksen runkoratkaisun osalta vähän kuin teollisuushalli. Siellä on kantava runko ja tosi joustava sisätila. Linnanmaa on siinä mielessä aikansa lapsi, että siellä ollaan mietitty innovatiivisesti eteenpäin. Ollaan tiedostettu, ettei yliopisto voi aidosti olla vain alkuperäisten seiniensä vanki.”

Timo Veijola korostaa yhtä lailla yliopistorakennuksen muokattavuutta, mutta toteaa sen perään, että se on huomattavan kallista.

“Jos rahaa on, niin onhan kaikki mahdollista. Mutta jotta Linnanmaalle saataisiin yhtä hyvät tilat kuin uutta rakentamalla, tulisi siihen käyttää enemmän rahaa kuin uuden rakentamiseen.”

Onko välttämätöntä lähteä?

Sanna Sianoja toteaa, että Suomen yliopistokiinteistöillä on työn alla omistajien kanssa käytävä keskustelu vuokranlaskentaperiaatteesta, joka on alun perin koostettu sen osakkaiden, eli valtion ja yhdeksän pääkaupunkiseudun ulkopuolisen yliopiston kesken.

“Jos rahaa on, niin onhan kaikki mahdollista. Mutta jotta Linnanmaalle saataisiin yhtä hyvät tilat kuin uutta rakentamalla, tulisi siihen käyttää enemmän rahaa kuin uuden rakentamiseen.”

“Meillä on halu tarkastella nykyisiä toimintamalleja, mutta se tarkoittaa sitä, että emme vain voi tehdä tarkastelua Oulussa, vaan yhtä lailla esimerkiksi Turussa ja Jyväskylässä. Sekä me että kaikki osakasyliopistomme ollaan sitouduttu yliopistojen tasapuoliseen kohteluun.”

Kysymykseen vuokraneuvotteluista hallituksen Veijola suhtautuu epäileväisesti.

“Me ei voida laittaa meidän tulevaisuuden toimintaa epämääräisten lupausten ja poliittisten toiveiden varaan.”

Kysyttäessä puolestaan talousjohtaja Riuttaselta, miksi vuokraneuvotteluja ei ole otettu yhdeksi skenaarioksi Linnanmaalla pysymisen puolustuksena, hän painottaa, että Linnanmaan vuokrannousu on vain yksi keskustakampusta puoltava seikka. Toinen ja merkittävin syy keskustaan siirtymiselle on yliopiston vetovoima, se, että Oulu pärjää yliopistojen yhä kovenevassa kilpailussa.

Viestintäjohtaja Jokinen korostaa yliopiston huolta Pohjois-Suomen tulevien vuosikymmenten väestökehityksestä.

“Väkiluvut tulevat tippumaan niillä alueilla, joista aiemmin suurin osa Oulun opiskelijoista tulivat. Kun samalla opiskelupaikkoja lisätään ympäri Suomea, kilpailu opiskelijoista tulee kovenemaan. Keskustakampus rakennetaan varta vasten vetovoimaa lisäämään.”

Myös Helka-Liisa Hentilän mukaan väestökehitysnäkymät auheuttavat huolen siitä, mistä Ouluun riittää hakijoita. Hän nostaa esille OKM:n kanssa laaditut tutkintotavoitteet. Oulun yliopisto saa 30% valtion rahoituksestaan siitä, että opiskelijoita valmistuu vuosittain sovitun verran. Jos siis yliopistoon hakeutuu vähemmän opiskelijoita, jää myös tutkintojen määrä vähäisemmäksi. Sikäli myös vetovoiman lisääminen on taloudellinen kysymys.

Vetovoimaa on kuitenkin vaikea mitata, ja sikäli Oulun kykyä houkutella tulevaisuudessa uusia opiskelijoita ei voi ennustaa. Sen sijaan tilakustannukset ovat helpommin laskettavissa ja ennustettavissa.

Riuttanen kertoo, että yliopisto on tilannut kahdelta konsulttiyritykseltä toisistaan riippumattomat laskelmat tulevaisuuden tilakustannuksista. Niiden mukaan keskustakampuksen toteuttaminen ja osasta Linnanmaan tiloista luopuminen olisi selkeästi kustannustehokkaampi vaihtoehto kuin koko toiminnan Linnanmaalle jättäminen. Jos keskustakampus rakennetaan, oltaisiin vuoteen 2040 mennessä säästetty 80 miljoonaa euroa. Arviota koko kampuksen keskustaan siirtämisen taloudellisista vaikutuksista ei ole tehty.

Mutta jos vetovoima on olennaisempi tekijä kuin vuokrasäästöt, miksei koko yliopisto siirtyisi keskustaan? Eikö se houkuttelisi enemmän opiskelijoita kuin pieni kampus, johon mahtuu vain murto-osa yliopiston väestä?

Tarkkaa vastausta kysymykseen ei anneta. Marja Jokinen toteaa, että keskustakampus suunnitellaan palvelemaan kaikkia opiskelijoita, opinahjosta riippumatta. Jos yliopiston tulevat hallitukset tekevät uusia päätöksiä, se on sen ajan asia. Tällä hetkellä yliopisto työstää sitä hankeselvitystä, josta on päätetty. Riuttanen lisää, että yliopiston tämänhetkinen hankesuunnitelmat ulottuu vuoteen 2040.

Hanke saattaa vielä kaatua

Yliopiston toive päästä osaksi Raksilan uudistamista on etenkin kuntavaalien alla olennainen osa meneillään olevaa keskustelua. Yliopistolla on Arinan ja Keskon kanssa Raksilan alueelle suunnitteluvaraus, joka on voimassa vuoden 2021 loppuun saakka. Kaleva uutisoi toukokuun lopussa, että 69% lehden omaan vaalikoneeseen vastanneista kuntavaaliehdokkaista ei kannattanut yliopiston siirtymistä Raksilaan. 

“Vaikka poliittisella toiminnalla estetään tämän hankkeen läpimeno, niin meidän ongelmat eli tilakustannusten nousu ja vähentyvät hakijamäärät ovat edelleen olemassa.

Teoriassa hanke voisi siis kaatua uuden kaupunginvaltuuston käsissä. Valtuusto voisi päätätä, että suunnitteluvarauksesta huolimatta uusi keskustakampus ei etene toteutukseen. Mitä yliopiston suunnitelmille siinä tapauksessa käy?

“Vaikka poliittisella toiminnalla estetään tämän hankkeen läpimeno, niin meidän ongelmat eli tilakustannusten nousu ja vähentyvät hakijamäärät ovat edelleen olemassa. Käytännössä silloin vain meidän mielestä tutkimamme paras ratkaisu ei olisi enää käytettävissä. Se, että hanke ei menisi läpi, ei sinänsä takaa sitä, että yliopisto jäisi Linnanmaalle”, Timo Veijola tuumii.

Linnanmaan tulevaisuus on siis Raksilasta riippumatta epävakaa. Mitä tämä tarkoittaa SYKin osalta?

“Kun hankesuunnittelun alkuvaiheessa tuotiin esille koko kampuksen yhtäaikaista siirtoa, pyysimme riippumattomalta asiantuntijalta lausunnon siitä, miten Linnanmaan kampuksen vajaa 160 000 m2 nähdään normaalissa toimitilamarkkinassa vuokrautuvana kohteena. Arvio oli, että noin 30% voitaisiin vuokrata yrityskäyttöön. Meidän tulisi kilpailla verisesti joka ikisestä Oulun liiketoiminnallisesta käyttäjästä”, kertoo Sanna Sianoja.

Hän toteaa, että yhtiön strategian mukaisesti SYKin investointien tulisi kohdentua yliopiston toimintaa tukeviin tilaratkaisuihin. Hänestä tilanne, jossa Linnanmaata tulisi kehittää muuhun kuin yliopistokäyttöön samalla kun SYK investoi yliopistokampuksiin olisi “mielenkiintoinen”. 

Linnanmaan kiinteistön arvo perustuu siihen, että se on yliopiston käytössä. Jos yliopisto siirtyy muihin tiloihin, vaikutus näkyy yhtiön omaisuuden tasearvossa ja sitä kautta SYKin osakkeen arvossa myös omistajille.

Seuraavaksi Sianoja toivoo ennen kaikkea faktojen taustoittamaa keskustelua. Saman toteaa Helka-Liisa Hentilä.

”Toivoisin, että Oulussa voitaisiin avoimesti tutkia erilaisia vaihtoehtoja, kun tässä kuitenkin vasta selvitetään asiaa. Ja toivoisin, että selvitystyö, mitä tehdään olisi mahdollisimman laadukasta ja eri näkökulmat huomioon ottavaa.” 

Myös yliopiston hallituksen Timo Veijola ja Joni Ollikainen peräänkuuluttavat faktoja. He ovat yliopiston hallituslaisten kanssa pyrkineet lisäämään päätöksenteon ja hallinnon läpinäkyvyyttä pyytämällä kokoustensa pöytäkirjoihin merkintöjä siitä, mitä on keskusteltu, riippumatta siitä, onko tehty päätöksiä vai ei. Toisaalta he toteavat, että moniin hankkeen taloudellisiin seikkoihin liittyy liikesalaisuuden kaltaisia piirteitä kuten tutkimuksia, joihin on ostettu käyttö-, muttei jakamisoikeutta.

“Mutta pakkohan tästä on pystyä julkisesti puhumaan. Jos hanke ei kestä haastattelua tai tarkastelua, se on lähtökohtaisesti jo huono”, Veijola kiteyttää.

Juttua muokattu 15:58: Viestintäjohtaja Marja Jokisen nimi korjattu Koskisesta Jokiseen muutamasta kohdasta juttua.

Minne Mäki

Helsingissä asuva esitystaiteilija, filosofian opiskelija ja Oulun ylioppilaslehden toimitusharjoittelija keväällä 2021. Maagisen realismin ja avannon ystävä.

Lue lisää:

Kampuskeskustelu käy kuumana, mutta mitä opiskelija haluaa?

Keskustakampusta suunnitellaan tiuhaa tahtia suljettujen ovien takana. Opiskelijoiden näkemykset tuntuvat jäävän tutun pöhinän jalkoihin. Kysyimme, mitä opiskelijat oikeasti kampukselta haluavat.

TEKSTI Tuuli Heikura

KUVAT Maiju Putkonen

Nykyistä Linnanmaan kampusta on kuvailtu muun muassa kaukana suolla sijaitsevana betonimöhkäleenä, kauppakeskuksen parkkihallina, norsunluutornina ja uimahallina. Kampuksen kylmät betonirakenteet saavat kuitenkin piristystä kirkkain värein maalatuista käytävistä. Massiivinen rakennus tunnetaankin erityisesti värikkäästä arkkitehtuuristaan ja loppumattomista käytävistään.

Linnanmaan yliopistokampus on aikansa tuotos, jonka tilat eivät enää palvele modernin yliopistokulttuurin tarpeita. Kun vuonna 1972 Oulun Yliopiston peruskiveä muurattiin, oli ajatuksena Oulun laajentuminen erityisesti liike-elämän ja innovaatioiden osalta länteen. Yliopiston rakentaminen tähän lokaatioon lukitsi myös Teknologiakylän sijoittamisen Linnanmaalle.

Pian 50 ikävuoden saavuttava Linnanmaan pienoiskaupungiksikin tituleerattu kampus vaikuttaa kuitenkin tulleensa tiensä päähän, kun Oulun yliopisto on aloittanut hankesuunnittelun kampuksen siirtämisestä Linnanmaalta keskustan läheisyyteen Raksilaan vuosikymmenen lopulla. Oli kai jo aikakin, muissa suurissa opiskelijakaupungeissa kun yliopistot jo sijaitsevat keskustan läheisyydessä tukien keskustan palveluiden käyttöastetta.

Oulun Yliopiston mukaan uusi keskustakampus vastaa modernin yliopistomaailman tarpeisiin muunneltavilla, monikäyttöisillä tiloilla ja tulee parantamaan Oulun vetovoimaa yliopistokaupunkina. Lokakuussa 2020 järjestetyn hankesuunnitelman verkkoaivoriihen tuloksena yhtämielisiä oltiin siitä, että tulevaisuuden yliopiston tulisi olla yhteistyöhön nojaava yhteisö. Myös moderni teknologia ja yliopiston merkitys sosiaalisten kontaktien ja verkostoitumisen mahdollistajana korostuivat aivoriihessä.

Keskustelu uudesta kampuksesta on käynyt kuumana. Oulun kaupunginhallitukselle annettiin tilankäytöstä selvitys huhtikuussa. Kokonaisuudessaan kampukselle on annettu suunnitteluaikaa vuoden 2021 loppuun saakka. Hanketta luotsaava rehtori Jouko Niinimäki on kysellyt mielipiteitä tulevasta kampuksesta muun muassa lukiolaisilta ja Keskon ja Arinan johtoryhmiltä. Korkeakouluopiskelijoiden mielipiteet taas tuntuvat usein unohtuvan.

Oulun Ylioppilaslehti halusi selvittää, mitä nykyopiskelijat, jotka ainakin lehden logiikan mukaan ovat korkeakouluopiskelijan arjen asiantuntijoita, kaipaisivat tulevaisuuden kampukselta. Kysyimme siis etägallupin muodossa, millainen olisi loppukäyttäjien unelmien yliopistokampus.


Kyselyssämme nousi selkeitä teemoja ja toiveita niin vanhoilta kuin uusilta opiskelijoilta.

Suuri osa kyselyyn vastanneista toivoo tulevalle kampukselle valoisia ja avaria tiloja sekä runsaasti viherkasveja, jotka tunnetusti lisäävät viihtyvyyttä. Kenties jo kertaalleen kampuksen kanssa muuttaneet peikonlehdet tulisivat myös keskustaan?


“Valoisa, paljon lehtikasveja. Ympäristöasiat ovat huomioitu: ekologisuus näkyy kampuksella kaikissa ratkaisuissa. Mukavia sohvia ja muita alueita, joissa voi viettää aikaa. Melusaaste huomioitu esimerkiksi eristävillä lasiseinillä.”

Sara, 28


Tilojen väreiltä toivotaan poikkeuksetta neutraaleja sävyjä Linnanmaan kampuksella vallitsevan räikeän väripaletin sijaan. Myöskään betoni ja sen tuoma kolkkous ja kliinisyys eivät enää opiskelijoita viehätä. Ehkä harmaita betoniseiniä on tuijoteltu luennoilla jo kyllästymiseen asti, ja vaihtelu virkistäisi, sillä rakennusmateriaaleista puolestaan useassa vastauksessa nousee esille puu. Opiskelijoita kiinnostaa erityisesti myös ekologisuuden huomioon ottaminen kaikissa kampuksen toiminnoissa.

“Vihreitä seiniä, lasikattoja ja paljon luonnonvaloa. Paljon huonekasveja. Puuta käytetty rakennusmateriaalina paljon ja se näkyy erityisesti seinissä. Kauniit kivilaattalattiat, ehkä jopa marmoria tai jotain muuta kaunista kiveä. Murretut värit räikeiden sijaan. Monipuolinen lounasravintolavalikoima. Isompi kirjasto. Enemmän taidetta
seinillä. Paljon paikkoja istua ja hengailla kavereiden kanssa.”

Elin, 26


“Unelmieni yliopistokampus sijaitsisi rauhallisessa ja luonnon ympäröimässä ympäristössä. Luonnossa oleilu auttaa keskittymiseen, rentouttaa ja auttaa siten ajattelua vaativaa työtä ja lisää hyvinvointia. Kampus olisi mahdollisimman ympäristöystävällinen ja kannustaisi sen henkilökuntaa ja opiskelijoita ympäristöystävällisiin valintoihin ja tekoihin. Kampuksella olisi hyvin tilaa ja laitteita omaehtoiseenkin opiskeluun ja sosiaaliseen toimintaan.”

Inkku, 34


Gallupiin vastanneet opiskelijat yhtyvät hankesuunnittelijoiden näkemykseen tilojen käytön kompaktiudesta ja muunneltavista tiloista. Esiin nousevat erityisesti selkeys ja käytännöllisyys, kuin myös resurssien parempi kohdistaminen joustavaa työskentelyä edistäviin toimintoihin.


“Avara ja valoisa. Tilaohjelmaltaan tiiviimpi kuin Linnanmaan kampus ja helpompi navigoida. Vähemmän turhia neliöitä yleisissä tiloissa. Kampukselta olisi myös hyvä löytyä ruokakauppa. Lämmöneristys on tärkeää, nykyinen kampus on talvella todella kylmä ja vetoisa.”

H, 25


Monet kokisivat yliopiston rakentamisen useampiin kerroksiin käytännöllisemmäksi ratkaisuksi. Linnanmaan kampuksella suurin osa tiloista sijaitsee samassa kerroksessa, mikä koetaan navigoinnin kannalta haasteelliseksi.
Kari Virta, jonka luotsaama arkkitehtitoimisto voitti yliopiston suunnittelukilpailun aikoinaan, selkeyttää silloisen tilasuunnittelun funktiota. Hänen mukaansa suunnittelua ohjasi ajatus kävelykadusta, joka halkoo yliopiston päästä päähän tehden siitä ikään kuin pienen kaupungin. Kävelykadun, siis Linnanmaan kampuksen Väylän, varrella on esimerkiksi kahviloita ja ravintoloita, ja sen varrella ihmiset voivat kohdata toisensa vapaasti.


Modernin korkeakouluopiskelun tarpeisiin vastaavat kuitenkin paremmin fiksusti käytetyt neliöt, tilojen monikäyttöisyys ja esimerkiksi ergonomiset ratkaisut.

Myös kaupungin keskustan läheisyys poistaisi tarpeen pienelle kaupungille, sillä kampus olisi luonnollinen osa kaupunkia.


“Kampuksella olisi runsaasti tilaa itsenäiselle opiskelulle, paljon seisomapöytiä ja hiljaisia saleja. Luentosalien akustiikkaan olisi panostettu. Kontinkankaan kampuksen kalliiden designer-puukoristeiden sijaan rahaa olisi budjetoitu pistorasioihin, tietokonepisteisiin ja pieniin ryhmätyötiloihin.

Kampuksen pihalla olisi videovartioidut, suuret ja laadukkaat pyöräparkit – kenen tarvitsee enää käyttää autoa, kun kampus siirtyy keskustaan? Yliopiston pihalla voisi olla esimerkiksi myös yliopiston omia lainapyöriä, joita voisi puhelimen sovelluksella vuokrata ja palauttaa.”

Kontinkankaan Tonttu, 24



”Unelmieni kampuksella olisi paljon itsenäiseen opiskeluun suunnattuja tiloja. Se sijaitsisi keskustassa tai sen tuntumassa kaiken muunkin elämän ytimessä. Pidän siitä, että eri alat ovat lähellä toisiaan, mitä voi olla
vaikea toteuttaa keskustassa. Unelmissani se silti olisi mahdollista. Unelmieni kampuksella olisi suuri kirjasto ja paljon itsenäiseen ja ryhmässä tapahtuvaan opiskeluun suunnattuja tiloja.

Kampuksella olisi myös ajanmukaista välineistöä opiskeluun, läppärilainaamo on hyvä idea, mutta monet koneet ovat aika huonoja. Luentosaleissakin olisi vihdoinkin virtalähteitä. Humus ja Olon kahvila olisivat viihtyisissä tiloissa, joissa olisi sohvia ja viherkasveja. Tilat olisivat mahdollisimman esteettömiä kulkea ja opiskella.”

Unelma-Anelma, 34


Esteettömyyden ja ergonomian lisäksi huomiota vastauksissa saa erityisesti tarve kohtaamispaikoille. Vaikka nykyisen hankkeen suunnitelmissa on tiivistää kampuksen toiminnot pienempään neliömäärään, näyttävät
opiskelijat kaipaavan Linnanmaalle tyypillistä alojen keskittymistä yhdelle kampukselle.


“Keskellä rakennusta voisi olla kohtaamispaikkana ”keidas”: iso suihkulähde, jota ympäröi paljon kasvillisuutta, kukkia ja/tai joku hieno patsas sekä penkkejä ja infotauluja. Aula olisi avointa tilaa, jonka kattoikkunasta näkee
taivaalle ja josta aurinkokin voisi hyvällä tuurilla pilkottaa, ja josta olisi näköyhteys kaikkiin kerroksiin. Lisäksi rakennuksessa voisi olla lasihissit, joista näkymä olisi puoleksi keitaalle ja puoleksi ulos.

Lisäksi isoimmissa luentosaleissa voisi olla pehmeät penkit ja väljyyttä. Rakennus olisi helppokulkuinen, ja eri tiedekunnat voisivat olla kerroksittain. Ylimmässä kerroksessa voisi olla lasikattoinen opiskelijaravintola kattoterasseineen ja siellä voisi olla vähän fiinimpi juhlasali yleisötilaisuuksiin. Julkisivu olisi moderni ja esteettinen. Sellainen ”katseenvangitsija” hyvällä tavalla.”

Idealisti, 25


“Pyramidi: hallintopuoli yläkerroksissa, sitten opetus- ja tutkimushenkilökunnan työhuoneet, sitten luokka- ja ryhmätyötilat. Kakkoskerroksessa oleskelu- ja ravintolatilat, pohjakerroksessa kulku luentosaleihin sekä näyttelytilaa. Myös pienempiä auditorioita pienempien oppiaineiden hyödynnettäväksi. Auditoriot voisivat sijaita pitkälti maan alla, kulku piippuhyllylle katutasosta.”

Murri, 26


Vuoden kestänyt omiin poteroihimme eristäytyminen saa kaipaamaan kontakteja – yhteisöllisyys ja sosiaalisten suhteiden rakentaminen koetaan opiskelijoiden puolelta tärkeäksi osaksi kampuselämää ja sen tulisi näkyä
myös tilaratkaisuissa.


“Ennen kaikkea toivoisin uuden yliopistokampuksen olevan selkeä. Nykyistä kampusta on kritisoitu sekavaksi, ja monet kokevat liikkumisen yliopistolla hankalaksi. Tällä hetkellä suurin osa tiloista sijaitsee samassa kerroksessa. Itse kokisin selkeämmäksi suunnitella kampuksen rakentamisen ylöspäin moneen kerrokseen. Monet haluavat opetuksen lisäksi opiskella myös itsenäisesti tai ryhmässä kampuksen tiloissa. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää panostaa yleisiin opiskelutiloihin, niin hyvän ergonomian kuin myös viihtyvyyden kannalta.

Lisäksi useille opiskelussa on kouluttautumisen lisäksi tärkeää myös yhteisöllisyys ja sosiaalisten suhteiden rakentaminen. Viihtyvyyden lisääminen edesauttaa tätä. Ehkäpä kampuksen yhteyteen voitaisiin sijoittaa myös erilaisia harrastustoimintaan liittyviä tiloja. Luonnollisesti ravintoloita ja kahvipaikkoja pitää löytyä runsaasti. Nykyisen kampuksen ravintoloiden tarjonta on hyvin samanlaista. Vaihtelu virkistää, joten olisi mukavaa saada
myös jotain normaalista kouluruoasta poikkeavaa tarjontaa. Moni opiskelija voi olla silloin tällöin valmis maksamaan ruoasta myös enemmän, joten tässä voisi olla paikka myös hieman kalliimpaa hintatasoa tarjoavalle ravintolalle.”

Saana, 26



Opetustilojen lisäksi vastauksissa toivotaan yliopistolle myös laadukkaampia ravintoloita, harrastustiloja ja ainakin ruokakauppaa. Voisiko tulevaisuuden yliopisto vastata siis myös muihin tarpeisiimme kuin tiedonjanoon. Vastausten perusteella toiveena on ainakin se, että tila voisi kutkutella aistejamme myös visuaalisesti miellyttävien ärsykkeiden muodossa. Kysyimme opiskelijoilta tehdyn gallupin lisäksi myös tulevaisuuden visionääreiltä ja korkeakouluopiskelijoilta, mitä he haluaisivat kampuksella nähdä. Hehän tietävät opiskelutarpeensa paremmin, kuin me.


“Uudessa yliopistorakennuksessa voisi olla kukkia, taideteoksia ja joulukuusi sekä muita
puita – smbambu-buita, jotta on viihtyisämpää. Talon vintillä on paljon ikkunoita, joista voi katsoa lintuja katolla, ja haukkakukkia! Seiniin voisi maalata ja mieluiten menisin opiskelemaan paikkaan, jossa on limpskaa pöydällä. Ja
vessanpönttö keskellä tietä. Katolla on röyhtäyssavupiippu, joka osaa myös hikata ja kävellä. Savupiippu on tehty kekseistä, koska kampus on piparkakkutalo. Katolle kulkee silta, jos on nuohoustarvetta. Meidän kampuksella olisi myös paljon eläimiä, kuten pingviinejä, hylkeitä, pandoja ja haukia, jotka uiskentelevat vedessä pöytien ja opettajien penkkien alla.”

Helmi, 5 ja Eelis, 4.

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Keskustakampusselvitys julki: ”Tiedekunnista humanistinen, kauppatieteellinen ja tieto- ja sähkötekniikka olisi helpointa sijoittaa keskustakampukselle”

Oulun kaupunki julkaisi tänään 26. huhtikuuta kaupunginvaltuustolle viime viikolla tehdyn Oulun yliopiston keskustakampusselvityksen. Suunnitteluvarausselvityksestä käy ilmi, mitä toimintoja yliopisto aikoo jatkossa säilyttää Linnanmaalla ja mitä siirtää keskustaan. Selvityksessä kerrotaan, että Linnanmaalta keskustakampukselle siirtyvistä tiedekuntien toiminnoista päätetäänhankesuunnittelun edetessä eli kuluvan vuoden aikana. Selvityksessä kerrotaan, että ”yhtenäisen Linnanmaa-kokonaisuuden näkökulmista” yliopisto voisi luopua päärakennuksestaan, Tietotalosta, Ympäristötietotalosta, kauppakorkeakoulun tiloista […]

Oulun kaupunki julkaisi tänään 26. huhtikuuta kaupunginvaltuustolle viime viikolla tehdyn Oulun yliopiston keskustakampusselvityksen. Suunnitteluvarausselvityksestä käy ilmi, mitä toimintoja yliopisto aikoo jatkossa säilyttää Linnanmaalla ja mitä siirtää keskustaan.

Selvityksessä kerrotaan, että Linnanmaalta keskustakampukselle siirtyvistä tiedekuntien toiminnoista päätetään
hankesuunnittelun edetessä eli kuluvan vuoden aikana. Selvityksessä kerrotaan, että ”yhtenäisen Linnanmaa-kokonaisuuden näkökulmista” yliopisto voisi luopua päärakennuksestaan, Tietotalosta, Ympäristötietotalosta, kauppakorkeakoulun tiloista sekä kirjasto Pegasuksen tiloista.

Tiedekunnista taas helpoimmiksi siirrettäviksi nimetään humanistinen tiedekunta, kauppakorkeakoulu sekä tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta. Tiloista luopumisesta päätetään, kun vuokranantajan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa on käyty neuvotteluja, yliopisto kertoo.

Perusteita sille, mitkä tiedekunnat muuttaisivat tulevaisuudessa keskustakampukselle on haettu selvityksessä erikoistiloista. Erikoistiloilla tarkoitetaan Linnanmaalla sijaitsevia laboratorioita ja pajoja, jotka on selvityksen mukaan tarkoitus säilyttää jatkossakin Linnanmaalla. Nämä erikoistilat sitovat selvityksen mukaan teknillisen tiedekunnan ja luonnontieteellisen tiedekunnan jatkossakin Linnanmaan kampukselle.

Kasvatustieteellinen tiedekunta jäisi Linnanmaalle Oulun normaalikoulun sijainnin takia, sillä normaalikoulu toimii yliopiston harjoittelukouluna opettajaopiskelijoille. Keskustakampukselle olisi siis helpointa siirtää alat, jotka eivät tarvitse erikoistiloja tai hyödy Linnanmaan sijainnista erityisesti.

Selvityksessä kerrotaan myös, että yliopiston sisäiset palvelut voisivat jatkossa sijaita pääosin Linnanmaalla ”huomioiden kuitenkin keskustakampukselle tulevat toiminnat sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan tarvitsemat lähipalvelut”. Toimistotiloja keskustakampukselle luonnehditaan monitilatoimistoina, eli muunneltavina työtiloina.

Työtiloja suunnitellaan hankkeen myöhemmissä vaiheissa tarkemmin. Tämänhetkisessä suunnittelussa opiskelijoita on laskettu olevan keskustakampuksella 4000 ja suunnitteilla on niin suuria monitoimisaleja kuin ryhmätyötiloja ja yksilötyöskentelytiloja.

Keskustakampusrakennuksen suunnittelu on vielä alkuvaiheissa. Yliopiston aikomuksena on järjestää arkkitehtikilpailu rakennuksen kaavoittamista varten hankkeen suunnitteluvaiheen loppupuolella. Selvityksen mukaan suunnitteilla on useaan kerrokseen jakautuva kampus.

Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen tulisi julkista tilaa, toiseen kerrokseen puolijulkista tilaa ja ylempiin kerroksiin opiskelu- ja toimistotilat. ”Aulasta avautuu kaikille avoin kansantori, jonka yhteydessä ovat mm. kirjasto ja ravintola”, suunnitelmassa kuvaillaan. Kampukselle on suunniteltu joustavien monitoimisten opetustilojen lisäksi myös liiketiloja.

Kampuksen suunnitteluvarausselvityksessä korostetaan myös kestävää kehitystä. Yliopisto lupaa ympäristösertifioitua kampusta, jonka jokaisessa osassa on huomioitu ympäristöystävällisyys.

”Yliopisto haluaa parantaa kaikkien toimitilojensa energiatehokkuutta ja pienentää toiminnan hiilijalanjälkeä. Keskustakampus on vähäautoinen kampus, joka tukeutuu joukkoliikenteeseen ja kestäviin liikkumismuotoihin, mutta parkkitilaa on myös haluaville tarjolla. Tämän monikäyttöisen kampuksen suunnittelua ohjaavia arvoja ovat toiminnallisuus, kustannustehokkuus, kestävä kehitys, hiilineutraalius ja osallisuus”, selvityksessä kuvaillaan.

Kustannuksiltaan kampuksen hinnaksi on selvityksessä asetettu noin 100 000 000 euroa. Hankesuunnittelu jatkuu vuoden 2021 loppuun asti ja jos suunnitteluvaraus etenee toteutukseen asti, kampuksen rakentaminen on määrä aloittaa vuonna 2025.

Suunnitteluvarausselvitys käytiin läpi aiemmin tänään pidetyssä valtuustoseminaarissa ja aiheesta keskustellaan lisää tänään pidettävässä kaupunginvaltuuston kokouksessa. Kokous alkaa kello 17 ja sitä voi seurata suorana kaupungin Youtube-kanavalta.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Kampuksille lisää bussilinjoja – Linnanmaan tarjontaa lisätään uusilla reiteillä

Oulun korkeakoulujen kampuksille on lisätty liikennöintiä elokuusta alkaen. Etenkin Linnanmaalle on lisätty uusia vuoroja ja linjoja, jotta opiskelijoiden sujuva siirtyminen kampukselle taataan.

TEKSTI Iida Putkonen

KUVAT Iida Putkonen

Linnanmaalle liikennöitäviä linja-autovuoroja lisätään elokuusta alkaen.

Oulun joukkoliikenne siirtyi talviaikatauluihin 12. elokuuta. Uusien aikataulujen mukana tuli muutoksia bussiliikenteeseen: etenkin vuoroja Linnanmaan kampukselle on lisätty. 

Jatkossa Linnanmaalle pääsee useammin sekä useammalla eri bussilinjalla. Aikatauluihin on lisätty kaksi uutta linjaa sekä muutettu kahta linjaa sisältämään pysäkki Linnanmaalla. Tämän lisäksi busseja kulkee useammin myös Kontinkankaan ja Linnanmaan välillä. Vuoroja Linnanmaalle on lisätty etenkin ruuhka-aikoina ja niitä liikennöivät isommat bussit.

Jatkossa uusia linjoja Linnanmaalle ovat Mäntylän linja 18 ja Limingan linja 52, joiden reitille on lisätty pysäkki Linnanmaalla. Myös kesällä aloittanut Kivikkokankaan linja nro 5 jatkaa liikeinnöintiä keskustan kautta Linnanmaalle ja Kaijonharjuun. 

Uusien linjojen lisäksi nykyiseltään yliopistolle kulkevat linjat 1–3 saavat lisävuoroja viikonloppuisin. Linjaa 52 jatketaan arkipäivisin Linnanmaalle. 

Kattavammat yhteydet 

Kulkua kampukselle on helpotettu myös kauempaa. Uusia nopeita linjoja Linnanmaalle on Iistä, Heikkilänkankaalta, Metsokankaalta ja Toppilasta. 

Etenkin Höyhtyän ja Toppilan kautta kulkevan reitin 18 toivotaan auttavan opiskelijoiden liikkumista Linnanmaalle. 

Uudet reitit ja aikataulumuutokset saavat kiitosta Oulun yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Eetu Leinoselta.

“Olemme tyytyväisiä siihen, että Höyhtyältä Toppilan kautta Linnanmaalle kulkeva linja aloittaa kulkemisen syksyllä. Toppilan kautta kulkevaa bussilinjaa on odotettu pitkään, sillä Toppilan alueella asuu paljon opiskelijoita.”

Leinonen toivoo linjan lisäyksen olevan riittävä kysyntään nähden.

“Toppila-Linnanmaa välillä aamuluennolle ehtiviä busseja on vain yksi, mikä voi aiheuttaa linjan ruuhkautumista. Toivommekin, että linjojen ruuhkautumista seurataan tarkasti etenkin ruuhka-aikaan joukkoliikenteen käyttäjämäärien normalisoituessa ja lisäyksiä tehdään tarpeen mukaan, jotta kaikki opiskelijat pääsevät kulkemaan yliopistolle myöhästymättä luennoiltaan”, ylioppilaskunnan puheenjohtaja toteaa.

Liikennettä Kontinkankaalle

Uusi opiskelijoiden tarpeisiin vastaava reitti on myös linja 58, joka kulkee jatkossa reittiä Metsokangas-Kaakkuri-Kaukovainio-Kainuuntie-Professorintie-vt4-Alakyläntie-Linnanmaa-Teknologiakylä. Linja tarjoaa erityisesti yhteyden Kontinkankaan kampukselta Linnanmaalle.

Myös Kontinkankaan kampuksen linjojen muutokset ovat Leinosen mielestä tarpeellisia.

“On myös mukava nähdä, että Kontinkankaalta moottoritien kautta Linnanmaalle kulkevia vuoroja on aloitettu. Professoritien pysäkki on hiukan kaukana yliopiston Kontinkankaan kampuksesta ja toivoisimme, että kaupungin puolella tarkasteltaisiin mahdollisuuksia lisätä linjoja kulkemaan myös lähempää yliopiston kampusta, jotta kahden kampuksen välillä kulkevat opiskelijat voisivat vaihtaa kampusta sujuvasti”, Leinonen sanoo.

Bussilinjojen muutokset ovat voimassa 6. kesäkuuta 2021 asti. Linnanmaan kampuksen pääpysäkit  Erkki Koiso-Kanttilan kadulla otetaan käyttöön 31. elokuuta.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Mitä yliopiston aukeaminen tarkoittaa – Läppäreitä vasta syyskuussa, ravintolat ja kiltahuoneet jälleen auki

Oulun yliopiston ovet avautuivat 11.8. koronarajoitusten jälkeen. Hallintojohtaja Essi Kiuru kertoo, että päätös kampuksen avaamisesta tehtiin jo ennen kesää.

Oulun yliopisto ilmoitti eilen avaavansa ovensa jälleen kaikille. Tänään tiistaina 11. elokuuta yliopiston ovet aukesivat kello 8 ja kampuksille pääsi jälleen vapaasti. Yliopistolla turvallisuutta valvoo jatkossa ympärivuorokautinen vartija.

Päätös avata yliopisto ei ollut pikainen, kertoo Oulun yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru

“Tämä linjapäätös suunniteltiin jo ennen kesälomia, eli aikomuksena oli avata yliopisto ennen lukuvuoden alkua, mikäli koronatilanne sen vain sallii. Nyt katsottiin, että oli hyvä aika tehdä tämä päätös.”

Avaamiseen vaikuttavat Kiurun mukaan monet asiat. 

“Pohjana meillä on koko ajan valtioneuvoston, opetus- ja kulttuuriministeriön, THL:n ja Avin linjaukset. Seuraamme aktiivisesti myös paikallista ja valtakunnallista tartuntatilannetta.”

Yliopiston ovien avaamisen tarkoituksena ei suinkaan ole palauttaa kaikkea oppilaitoksen toimintaa normaaliin, Kiuru kertoo.

“Olennaista on, että etätyö jatkuu vielä. Ensimmäinen opetusperiodi järjestetään pääsääntöisesti etänä ja henkilömäärät kampuksella pysyvät pienempinä kuin normaalisti.”

Kuitenkin tiistaista lähtien yliopistolle pääsee työskentelemään ja opiskelemaan myös fyysisesti.

 “Kyllä täällä voidaan liikkua normaalisti, toki huomioiden tarkasti hygienia- ja turvavälisasiat. Tellukseen saa kyllä tulla lukemaan ja kampuksella saa opiskella”, hallintojohtaja toteaa.

Kiuru kertoo ovien aukaisemisen tarkoittavan myös kiltatilojen ottamista jälleen käyttöön. Vastuu tiloissa oleskelusta on killoilla itsellään, hallintojohtaja kertoo.

Uusista vapauksista huolimatta yliopistolla on yhä tarkat linjaukset työskentelyä koskien. Hygienia- ja turvaväliohjeiden lisäksi matkustamista ja siivousta säädellään. Pääsääntöisesti ulkomaille ei saa matkustaa muuten kuin poikkeustilanteissa dekaanin luvalla ja tarkan arvioinnin jälkeen. Kotimaassa matkustaa saa vain jos se on välttämätöntä. 

Ovet ovat auki, mutta onnistuuko opiskelu?

Opiskelu yliopiston kampuksilla on jatkossa mahdollista, ainakin teoriassa. ICT-palveluiden palvelupäällikkö Janne Suokas kertoo, että opiskelijoiden käytössä olevat läppärilainaamot Linnanmaalla ja Kontinkankaalla tulevat suunnitelmien mukaan jälleen käyttöön kuitenkin vasta syyskuussa. Suokas kertoo läppäreiden olevan tällä hetkellä päivityksen alla, minkä takia palvelu on suljettu aiemmasta aukiolosta huolimatta.

Keväällä läppäreitä lainattiin kampuksella opiskelun lisäksi myös kotikäyttöön opetuksen ja opiskelun turvaamiseksi. Suokas kertoo, että kevään etätyöskentelyyn lainatut läppärit on nyt palautettu takaisin opiskelijoiden käyttöön.

“Läppäreitä on siis yhteensä noin 154 kappaletta syyskuun alusta alkaen ja kaikki lainaamot ovat toiminnassa niin Linnanmaalla, jossa läppäreitä on 96 kappaletta, kuin Kontinkankaalla, josta loput 58 löytyvät”, Suokas toteaa.

Koronaviruksen torjuminen on mielessä myös tietokoneiden käyttöön otossa. ICT-palveluiden palvelupäällikkö kertoo, että läppärit tullaan puhdistamaan ennen palvelun avaamista. Lisäksi suunnitteilla on säännöllisiä puhdistuksia, joilla varmistetaan palvelun turvallisuus.

Läppäreitä voi käyttää tuttuun tapaan opiskelijatunnuksien avulla. Laina-aika on 4 tuntia kerrallaan, enintään kolmesti päivässä. Se, onko uusille läppärihankinnoille tarvetta, on vielä ICT-palveluille epäselvää. 

“Tulemme mittaamaan käyttöasteita, ja jos näemme, että läppärit ovat todella kovalla käytöllä, niin mietimme lisäinvestointia”, Suokas kertoo.

Läppärilainaamojen lisäksi opiskelijat saivat keväällä käyttöönsä etätyöpöydät, joiden avulla voi käyttää yliopiston lisensoituja ohjelmistoja kotikoneeltaan. Suokas kertoo palvelun tulleen tarpeeseen esimerkiksi lopputyötä tehneille, joilta pääsy ohjelmistoihin loppui, kun mikrotilat suljettiin kampuksen mukana keväällä. Etätyöpöytä-palvelu tulee olemaan käytössä myös syksyn, vaikka mikrotiloihin pääseekin jälleen osittain. Tietokoneluokista TH107 ja YL124 ovat opiskelijoiden käytettävissä yliopiston aukioloaikoina, jos tilaa ei ole varattu. Myös TL102 tulee vapaaseen käyttöön syyskuun alusta alkaen.

Tietohallinnosta ICT-palveluiksi nimensä vaihtanut palvelu uudistaa toimintaansa syksyllä myös avaamalla uuden lähipalvelupisteen yhdessä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Uusi Campus ICT-palvelu sijaitsee Linnanmaan kampuksen pohjoisosassa, Oamkin tilojen 1. kerroksessa. Palvelupiste avataan maanantaina 17. elokuuta.

Kampus herää hiljalleen

Yliopiston kampuksilla suljetut palvelut ovat alkaneet hiljalleen avautua. Kirjastot avasivat kampuksilla ovensa 3. elokuuta. Käytössä ovat nyt lainaus- ja tietopalvelupäivystys, mutta eivät esimerkiksi ryhmätyötilat tai lukusalit. Linnanmaan kampuksen Pegasus-kirjaston edustan piharemontin takia kulku kirjastoon tapahtuu Virransillan kautta. Yliopiston ovien avauduttua kirjastoon pääsee myös ilman 24/7-kulkukorttia kello 8–15.45. Katso kirjastojen tarkemmat aukioloajat täältä.

Myös opiskelijaravintolat ovat avanneet oviaan. Unirestan Kastari ja Juveneksen Foodoo palvelevat Linnanmaan kampuksella ja Kontinkankaalla avoinna on Unirestan Medisiina. Uniresta tiedotti 3. elokuuta avaavansa asteittain loputkin ravintolansa elokuun aikana. Myös Campus Shop avautuu 17. elokuuta.

Jatkossa myös Tellus sekä Linnanmaan että Kontinkankaan kampuksella on käytettävissä ilman 24/7-korttia. Ovet Tellukseen ja muihin julkisiin tiloihin ovat auki arkisin kello 8–15.45.

Opiskelun lisäksi myös tenttiminen on jatkossa mahdollista yliopiston tiloissa. Exam-tenttitilat ovat jälleen opiskelijoiden käytössä myös ilman 24/7-kulkukorttia.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Oulun yliopisto avaa ovensa 11.8. – Jatkossa kampukselle pääsee kuka tahansa

Oulun yliopisto hellittää koronarajoituksia alkaen 11.8. Sekä Linnanmaan että Kontinkankaan kampukset aukeavat tiistaina kello 8. Jatkossa kampuksille pääsee arkisin 8–15.45 myös ilman 24/7-korttia tai sähköistä avainta.

Oulun yliopisto avaa ovensa huomenna tiistaina 11. elokuuta. Ovet aukeavat tiistaina kello 8 ja jatkossa kampukselle pääsee arkisin 8–15.45 välillä ilman kulkutunnisteita, eli henkilökunnan sähköistä avainta tai opiskelijoiden 24/7-korttia. Oulun yliopiston päätti asiasta maanantaina 10. elokuuta.

Oulun yliopiston turvallisuuspäällikkö Pertti Hoskio kertoi lehdelle 10. elokuuta suhtautuvansa päätökseen luottavaisin mielin.

”Omasta puolestani tämä päätös on ok. Tästä lähtien kampuksella on myös vartija koko ajan, eli vasteaika epäasialliseen käytökseen on lyhyt.”

Hoskio kertoo, että elokuun alussa kampuksella on aloittanut uusi vartiointipalveluiden tuottaja, joka tarjoaa 24/7-vartiointia kampuksilla.

”Toivon että vartijan fyysinen läsnäolo viestittää ulospäin, että tilat ovat valvottuja ja täten myös yliopistoyhteisön ulkopuoliset näkisivät, että eivät voi ihan vapaasti joka paikassa kulkea.”

Vartijan läsnäolosta huolimatta yliopiston ovilla ei ole jatkossa valvontaa. Kun aiemmin kesällä opiskelijan tuli näyttää opiskelijakortti vartijalle päästäkseen kampukselle, on jatkossa ovista vapaa kulku. Hoskio toteaa, että kaikkien ovien auetessa huomisaamuna 11. elokuuta ei samanlainen valvonta olisi enää mahdollista.

Miten opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuudesta pidetään huolta myös jatkossa kampuksen avautuessa?

”Odotamme valtakunnallisia ohjeita ja päätöksiä esimerkiksi maskisuosituksesta. Edetään tilanteiden mukaan ja noudatetaan THL:n suosituksia”, Hoskio sanoo.

Turvallisuuspäällikön mukaan esimerkiksi koko henkilökuntaa koskevaa maskipakkoa olisi vaikea toteuttaa käytännössä. Se tarkoittaisi maskien vaihtamista useita kertoja päivässä, mikä taas vaatisi yliopistolta mittavaa maskitilausta. Tässäkin asiassa Hoskio kertoo yliopiston odottavan valtakunnallisia linjauksia.

”Esimerkiksi pääsykokeiden aikana henkilökunnalle hankittiin kasvosuojuksia ja käsineitä sekä käsidesiä. Maskeja ja suojavarusteita on olemassa, mutta tällä hetkellä koko henkilökuntaa koskevaa laajamittaista maskihankintaa ei ole vielä käynnistetty”, Hoskio kommentoi.

Yliopiston ovet suljettiin 18.3. koronaviruksen takia. Toukokuusta asti kampukselle pääsi jälleen 24/7-kortilla, vaikka etätyösuositus jatkui. Kesäkuussa yliopisto tiedotti, että opetus ensimmäisessä periodissa järjestettäisiin etänä, aloittavia fukseja ja välttämätöntä lähiopetusta vaativaa opiskelua lukuunottamatta.

Oulun yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru kertoi lehdelle, että yliopisto tiedottaa asiasta tarkemmin myöhempänä ajankohtana.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää: