Kategoria: Päähenkilö

Kysyttäessä Eetu Leinoselta kuka hän omien sanojensa mukaan on, hän on omien sanojensa mukaan vielä hetken aikaa opiskelija. 26-vuotias Leinonen on filosofian maisteri ja suomen kielen opiskelija, mutta maaliskuun lopusta asti hän on toiminut myös Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) pääsihteerinä Kauko Keskisärkän siirryttyä muihin tehtäviin. Leinonen valittiin tehtävään yksimielisesti edustajiston kokouksessa 13. helmikuuta. 

Työnkuva ei ole aivan yksinkertainen. Ylioppilaskunnan pääsihteeri johtaa toimiston tekemisiä ja työntekijöitä ja vastaa siitä, että talous ja hallinto pyörivät.  Lisäksi työpöydälle kuuluu edunvalvontaa, sidosryhmäyhteistyötä sekä omistajaohjausta yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa.

Leinosen kalenteria täyttävät myös useat luottamustehtävät. Aktiivisuus nuorisopolitiikassa on osasyy siihen, miten hän on nyt päätynyt tähän tehtävään. Takana on useita järjestöpestejä ja puheenjohtajuuksia, mukaan lukien OYY:n hallituksen puheenjohtajuus vuonna 2020.

Tarina ulottuu Leinosen lukiovuosiin ja Utajärven nuorisovaltuustoon, josta hänen mukaansa on herännyt nuorisovaikuttamisen into. Tästä lähtien Leinonen on ollut mukana luottamustehtävissä nuoriso -tai opiskelijavaikuttamisen parissa. Tälläkin hetkellä kansainvälisyydestä kiinnostunut aktiivi edustaa nuorisoa kansainvälisillä areenoilla Suomen nuorten EU-delegaattina. 

Leinonen palaa jo neljännelle kierrokselle ylioppilasliikkeen palvelukseen. Puheenjohtajuuden jälkeen hän on toiminut niin koulutuspoliittisen asiantuntijan sijaisena kuin yhteisöasiantuntijana. Väliin on mahtunut useamman vuoden tauko muiden työnantajien alaisuudessa, viimeisimpänä Oulun yliopiston liikkuvuuspalveluissa. 

Henkilökohtainen motivaatio opiskelijan asioita kohtaan veti Leinosen takaisin OYY:lle. “Nuorena ja opiskelijana minulla on halu edistää niitä epäkohtia, joita on itse nähnyt ja kokenut”, hän kertoo. 

Täysin altruistisia Leinosen motivaatiot eivät kuitenkaan ole. Monissa liemissä keitetty opiskelija-aktiivi ja nuorisopoliitikko näkee pääsihteeriydessä mahdollisuuden kehittää itseään tavalla, joka olisi muuten vielä aika kaukana. 

“Harvoin tulee 26-vuotiaana tällaisia mahdollisuuksia päästä 8 työntekijän esihenkilöksi johtamaan tällaista organisaatiota ja tekemään näinkään suuren organisaation taloussuunnittelua ja sijoitusvarallisuuden kehittämistä.” 

Vankka kokemus Oulun yliopistosta ja korkeakouluyhteisöstä auttaa uudessa tehtävässä menestymisessä. “Opiskelijavaikuttajan tausta, lobbauskokemus, ja eri tehtävänkuvat niin OYY:ssä kuin yliopistolla antavat laajan kuvan siitä, millainen korkeakoulumme ja koko korkeakouluyhteisö on. Lisäksi nuorisopolitiikka on opettanut, miten nuorten ja opiskelijoiden ääntä tuodaan esiin ja miten lobbaustyötä tehdään”, Leinonen avaa vahvuuksiaan.

Opiskelijan hyvä elämä

Vahvasti sisältäpäin OYY:n toimintaa katsova Leinonen näkee ylioppilaskunnan vaikutusmahdollisuuksien laajuuden ja yhteistyön yliopiston kanssa yliopiston kehittämiseksi. Ylioppilaskunnalla on hyvä sija yliopistossa ja se nähdään arvostettuna toimijana ja asiantuntijaorganisaationa. 

Hän tunnistaa kuitenkin sen, että opiskelijalle ylioppilaskunta voi näyttäytyä kaukaisena. Ylioppilaskunnan paikka ei ole samalla viivalla opiskelijajärjestöjen, kuten ainejärjestöjen kanssa, jotka ovat opiskelijoille tyypillisesti paljon läheisempiä. 

Eikä OYY:n tarkoitus olekaan korvata näitä vaan olla opiskelijoiden edunvalvonta -ja palveluorganisaatio. 

“Ylioppilaskunta on välikappale, opiskelijat on se mikä tekee yliopistosta yliopiston ja ylioppilaskunnasta ylioppilaskunnan, mutta 12 500 jäsenen organisaationa on vaikea näkyä jokaisen opiskelijan arjessa”, Leinonen avaa. Hän myöntää, että OYY:n arki ja saavutukset voisivat olla näkyvämpiä opiskelijoille. 

Pääsihteerin työnkuvassa opiskelijan etujen ajaminen näkyy tukijan ja mahdollistajan rooleina. 

“Ylioppilaskunta on monelle kasvattijärjestö, minne tullaan oppimaan ja missä opitaan ja pitää olla mahdollisuuksia kokeilla asioita.” 

Leinosen tehtävä on oman osaamisensa kautta tukea, että hallitus ja edustajisto onnistuvat tekemisessään ja toisaalta mahdollistaa työ oikeiden sidosryhmien ja verkostojen luomisen kautta. Myös tässä nuorisovaikuttajan tausta ja kokemus auttaa. 

“Lobbaus ja vaikuttaminen ei ole helppoa, eikä nopeaa eikä sitä tehdä yksin tai yhdessä yössä joten varmasti tulee itselläkin rooli siinä olemaan.”

Leinoselle OYY:n motto ‘opiskelijan hyvä elämä’ tarkoittaa oman paikan löytämistä korkeakouluyhteisöstä. Näkemykseen vaikuttaa edelleen entinen yhteisöasiantuntijan rooli. 

“Kun tänne tulee opiskelemaan niin jokaiselle löytyisi tästä yhteisöstä oma paikka. Oli se sitten aktiivitoimija, hallitustoiminta tai mitä tahansa yhteisö tai kaveriporukka. Toisaalta saa se, että jokainen löytäisi oma polkunsa korkeakoulumaailmassa ja sen oman sopivan jutun, mitä haluaa tehdä mitä hyvänsä ne motiivit onkaan.”

Uusi pääsihteeri myös muistuttaa opintojen aikaisen tuen tärkeydestä. “Että ei palaisi myöskään loppuun eikä olisi liian rankkaa ja saisi tarpeeksi tukea siihen, että saa opinnot suoritettua loppuun ja löytää seuraavan askeleen, mihin suuntaan lähtee.” 

Hänen mukaansa OYY:n edunvalvonnan kautta asiaan voidaan myötävaikuttaa aine -ja harrastejärjestöjen toimintaa tukemalla sekä pitämällä keskusteluyhteys yliopiston kanssa. “Että opiskelijoilla on riittävät tukipalvelut, että opinnot sujuu ja että ihmiset pääsee kohtaamaan täällä kampuksilla ja löytämään itselleen sopivia porukoita.”

Opiskelijan elämä kaipaa toimeentuloa ja tulevaisuuden uskoa

Opiskelijan hyvän elämän turvaajan näkemykset eivät rajoitu pelkästään kampusten seinien sisälle. Tällä hetkellä Leinosta mietityttävät opiskelijoiden työtilanne ja toimeentulo. “Monet eivät ole saaneet töitä semmoisilla aloilla, missä töitä yleensä on runsaasti tarjolla.” 

Hänen mielestään opiskelijan elämä kaipaa tällä hetkellä tulevaisuuden uskon rakentamista, että oma paikka löytyy myös opintojen jälkeen ja että opintojen aikana ei tarvitse ajaa itseä velkavankeuteen. 

“Opinnot ei ole ikinä ollut helppo osa elämää, jossa pystyy vaan harhailla ja haahuilla, mutta nykyisin kun tilanne on sellainen, että toimeentulo on vaikeaa, mistä tulee velkakuorman lisäksi myös se psyykkinen kuorma, jonka lisäksi pitää valmistua nopeasti.” 

Hän lisää, että opintojen mitoittamisessa ei ole välttämättä huomioitu näitä muita kuormitustekijöitä tai esimerkiksi tarvetta tehdä töitä opintojen ohella, joka ajaa opiskelijan uupumukseen. “Tämä on se kestämätön ratkaisu.” 

Jos katsotaan tulevaisuuteen, ikäluokkien pienenemisessä ja opiskelijoiden määrän vähentyessä Leinosta huolettaa ensimmäisena kaupungin elinvoimaisuuden pieneminen ja työllistymismahdollisuudet. “Voimmeko joutua kierteeseen, jossa tämä kaupunki ei enää ole houkutteleva?” 

Oulun yliopiston tulevaisuudesta puhuttaessa tuore pääsihteeri nostaa esiin kansainvälisyyteen panostamisen ja tila-asioiden tarkastelun. Hän toivoisi, että päätöksissä ja uusia strategisia linjauksia tehdessä otetaan huomioon se, että ratkaisut eivät vaikuta koulutuksen laatuun tai siihen, että henkilöstö kuormittuu ja on tarpeeksi työntekijöitä.

Pienenevät väestöluokat vaikuttavat tietenkin opiskelijamääriin ja korkeakoulujen rahoitukseen, joihin ratkaisuja on jo lähdetty hakemaan kansainvälisyyteen panostamisen kautta. Leinonen haluaisi, että tässä muistetaan myös jatkuvan ja elinikäisen oppimisen mahdollisuudet. “Työikäisillä on tiedonpäivityksen tarpeita ja sen ei aina tarvitse olla tutkintoon johtavaa opiskelua, jolla osaamista päivitetään.”

Lisäksi yliopiston käynnistetty kiinteistöstrategiatyö tarkastelee, millaisia tilaratkaisuja tarvitaan tulevaisuudessa. “Näiden perusteella tehdään toimenpiteitä, millainen kampus ja kuinka paljon tiloja tarvitaan tulevaisuudessa.” 

Ylioppilaskunnassa Leinonen haluaa pitää huolen siitä, että OYY:n strategiaa sekä edistetään että tehdään tarkoituksenmukaisella tavalla, että toimintaa arvioidaan aktiivisesti ja tavoitteita asetetaan, jotta nähdään, ollaanko menossa oikeaan suuntaan. 

Pääsihteerinä Leinonen haluaa olla ihmisläheinen toimija. 

“Ihminen, jolle halutaan ja uskalletaan tulla kertomaan asioita ja palautetta. Haluan panostaa siihen, että olen läsnä ihmisille.” 

Lisäksi hän haluaa kehittää omaa osaamistaan.  “Johtajuus on varmaan semmoinen homma, johon ei ole mitään yksiselitteistä koulua ja jota oppii tekemällä.”

Faktalaatikko: