Oulun joukkoliikenne junnaa paikoillaan  – Oulun kaupungin joukkoliikennestrategia riitelee uuden palvelutasosuunnitelman kanssa

Seisomapaikat täyden bussin etuosassa ovat tuttua kauraa monelle oululaiselle opiskelijalle erityisesti suosituilla aamulinjoilla päivän ensimmäisille luennoille matkatessa ja taas kotiin lähtiessä neljän aikaan. Pitkien välimatkojen ja kahden yliopistokampuksen kaupunki vaatii tuekseen toimivan joukkoliikenneverkon, tästä on jankattu paikallisten keskuudessa on vuosia. Myös Oulun kaupungin ympäristötavoitteet muun muassa hiilineutraaliudesta tukevat kestäviä kulkumuotoja ja joukkoliikenteen kehittämistä. Oulun yhdyskuntalautakunnan […]

Seisomapaikat täyden bussin etuosassa ovat tuttua kauraa monelle oululaiselle opiskelijalle erityisesti suosituilla aamulinjoilla päivän ensimmäisille luennoille matkatessa ja taas kotiin lähtiessä neljän aikaan. Pitkien välimatkojen ja kahden yliopistokampuksen kaupunki vaatii tuekseen toimivan joukkoliikenneverkon, tästä on jankattu paikallisten keskuudessa on vuosia. Myös Oulun kaupungin ympäristötavoitteet muun muassa hiilineutraaliudesta tukevat kestäviä kulkumuotoja ja joukkoliikenteen kehittämistä. Oulun yhdyskuntalautakunnan kaupunginhallitukselle tekemän esityksen mukaan asiaan ei kuitenkaan olisi tulossa lähivuosina muutosta. 

Joukkoliikenteen strategiseksi tavoitteeksi on jo vuonna 2018 asetettu matkustajamäärien tuplaaminen vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatisi palvelutason nostoa eli liikennemäärän lisäämistä Oulun seudun liikenteen Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunnalle tuottaman esityksen mukaan.

Samaisessa esityksessä todetaan, että tämän hetkisellä palvelutasolla joukkoliikenteen liikennöimät ajoneuvot ovat lähes täysiä ruuhka-aikoina suosituimmilla reiteillä, joka kielii palvelutason noston tarpeesta. Esityksessä nostettiin esiin myös, että suuri joukkoliikenteen tarve ei ole ainoastaan ruuhka-aikoina, vaan hybridityön lisääntyessä matkustustarpeet ovat laajentuneet muihinkin aikoihin. 

Joukkoliikenteen liikennöinnin kilpailutuksen kynnyksellä Oulun joukkoliikenneliikennejaosto valmisteli yhdessä joukkoliikennetiimin kanssa esityksen joukkoliikenteen tavoitteellisesta palvelutasosta vuosille 2024-2028 Oulun kaupungin, Iin kunnan ja Muhoksen kunnan alueilla liikennöitävälle joukkoliikenteelle. Tämä valittu palvelutaso luo perustan tarkemmalle linjasto-, reitti- ja aikataulusuunnittelulle sekä hankintasuunnittelulle. Joukkoliikenteen luoma palvelutasosuunnitelma sisälsi laajuudeltaan kolme eri vaihtoehtoa joukkoliikenteen toteuttamiseksi vuosille 2024-2028.

Suunnitelman perusteella yhdyskuntalautakunta esitti kaupunginhallitukselle oman näkemyksensä palvelutasosta joukkoliikenteen toteuttamiseen seuraaville vuosille. 

Yhdyskuntalautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että Oulun seudun joukkoliikenne järjestetään vuosina 2024-2028 kustannusvaikutuksiltaan edullisimman, ja suppeimman, palvelutasovaihtoehdon 3 mukaisesti.

Kyseisessä palvelutasossa joukkoliikennettä ei juurikaan kehitetä nykyisestä. Joukkoliikennettä kehitetään kohdistuen muutamiin runkolinjoihin ydinalueilla. Kehityksessä huomioitaisiin Nokian siirtyminen, Laanilan kouluverkko sekä asuntomessualue, mutta esimerkiksi kesäliikennettä ei tässä suunnitelmassa kehitetä. Kustannusvaikutus tässä palvelutasossa on 2,6 miljoonaa euroa vuodesta 2025 alkaen. 


Oulun yliopiston ylioppilaskunta, Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta, Oulun ammattikorkeakoulu  ja Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr (PSOAS) laativat asiasta yhteisen kannanoton, jossa he vaativat Oulun kaupungilta tulevaisuudelle välttämättömiä joukkoliikenteen palveluverkon parannuksia:

Joukkoliikenteen palvelutaso kaipaa parannusta / Kannanotto 21.4.2023

Oulun yliopiston ylioppilaskunta, Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta, Oulun ammattikorkeakoulu  ja Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr (PSOAS) vaativat Oulun kaupungilta tulevaisuudelle välttämättömiä joukkoliikenteen palveluverkon parannuksia. Joukkoliikenteen palvelutason parantaminen on investointi tulevaisuuteen, ja kattava joukkoliikenne on tärkeä osa kestävää ja viihtyisää kaupunkikuvaa. Ilman merkittävää panostamista joukkoliikenteeseen Oulun kaupunki ei voi saavuttaa tavoitettaan hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä.

“Toimiva ja kattava joukkoliikenneverkosto on korkeakoulujen menestymisen ja arjen sujumisen kannalta erittäin tärkeää. Korkeakouluihin tulevilla opiskelijoilla ja henkilöstöllä on oikeus olettaa, että liikkuminen kaupungissa on sujuvaa. Oulun ei kannata jäädä jälkeen joukkoliikenteen kehityksessä verrattuna Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin,” linjaa Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki.

Oulun kaupunki kehittyy voimakkaasti, ja joukkoliikenteen palvelutason nosto on välttämätöntä. Nykyinen joukkoliikenteen taso on riittämätön oululaisen korkeakouluyhteisön 30 000 opiskelijalle ja henkilökunnan jäsenelle, joista suuri osa käyttää julkista liikennettä päivittäin. Muista korkeakoulukaupungeista jälkeen jäävä palvelutaso ja olematon poikittaisliikenne rajoittavat vaihtoehtoja korkeakoulujen opiskelijoiden ja henkilökunnan asumiselle. Ruuhka-aikoina täysiin linja-autoihin ei välttämättä mahdu edes kyytiin.

“Oulun kaupunki on joukkoliikennestrategiassaan asettanut tavoitteekseen joukkoliikenteen asiakasmäärien tuplaamisen vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on hyvä, mutta kuinka kaupunki aikoo päästä siihen ilman minkäänlaisia panostuksia?” kummastelevat opiskelijajärjestöjen hallitusten puheenjohtajat Suvi-Anna Salminen ja Helena Hirvaskoski.

Opiskelu on muuttunut monimuotoisemmaksi, ja se vaikuttaa osaltaan joukkoliikenteen käyttöön. Aamun ja iltapäivän ruuhkahuippujen lisäksi hybridityö ja -opiskelu saavat ihmiset liikkumaan muinakin aikoina, unohtamatta liikkumista harrastuksiin ja kaupungissa tarjolla olevien tapahtumien ja kulttuurin äärelle. Kattaville joukkoliikenteen palveluille on tarvetta kaikkina vuorokauden aikoina. Myös kesäkuukausina tehdään töitä, tutkimusta ja harjoitteluita eri puolilla kaupunkia.

“Kattava julkinen liikenne on asumisen kannalta äärimmäisen tärkeää. Se mahdollistaa opiskelija-asumisen ja rakentamisen eri puolille kaupunkia, ja auttaa pitämään asumisen hintatason edelleen kohtuullisena,” kommentoi PSOASin hallituksen puheenjohtaja Jonne Kettunen.

Odotamme Oulun kaupungilta rohkeutta ottaa käyttöön korkein esitetty palvelutaso. Oulun kaupungilla on kunnianhimoinen ja tulevaisuuteen katsova strategia. Lyhytnäköinen ehdotus matalimmalle palvelutasolle jäämisestä ei ole kaupungin strategian mukaista, ja jarruttaa kaupunkiympäristön kehittämistä.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet Suvi-Anna Salminen, OYY:n hallituksen puheenjohtaja, Helena Hirvaskoski, OSAKO:n hallituksen puheenjohtaja, Jouko Niinimäki, Oulun yliopiston rehtori, Heidi Fagerholm, Oulun ammattikorkeakoulun rehtori sekä Jonne Kettunen, PSOAS:n hallituksen puheenjohtaja.

Oulun yliopiston vuoden 2022 liiketulos reippaasti alijäämäinen – muutosneuvottelut seuraavat kahdessa yksikössä

Oulun yliopiston hallituksen kokouksessa 17.4. vahvistettiin Oulun yliopistokonsernin vuoden 2022 liiketulos, joka oli -37 657 874,85 euroa tappiollinen. Tilinpäätös ja toimintakertomus sisältöineen tulevat julkiseksi, kun yliopistokollegio on edelleen vahvistanut tilinpäätöksen.  Samassa kokouksessa Oulun yliopiston hallitus päätti aloittaa muutosneuvottelut ensinnä Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa vedoten taloudellisiin ja tuotannollisiin perusteisiin. Tavoiteltava kustannussäästö on noin 700 000 euroa […]

Oulun yliopiston hallituksen kokouksessa 17.4. vahvistettiin Oulun yliopistokonsernin vuoden 2022 liiketulos, joka oli -37 657 874,85 euroa tappiollinen. Tilinpäätös ja toimintakertomus sisältöineen tulevat julkiseksi, kun yliopistokollegio on edelleen vahvistanut tilinpäätöksen. 

Samassa kokouksessa Oulun yliopiston hallitus päätti aloittaa muutosneuvottelut ensinnä Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa vedoten taloudellisiin ja tuotannollisiin perusteisiin. Tavoiteltava kustannussäästö on noin 700 000 euroa vuosittain. Toimenpiteet voivat johtaa arviolta enintään 13 henkilön työsuhteen irtisanomiseen kohdistuen opetus- ja tutkimushenkilöstöön sekä muuhun henkilöstöön. Kokonaisuudessaan muutosneuvotteluiden piirissä on 38 henkilöä. 

Lisäksi muutosneuvottelut tullaan aloittamaan myös jatkuvan oppimisen toimintaan liittyvässä palveluyksikössä vedoten tuotannollisiin ja taloudellisiin perusteisiin, vaikka samaisen kokouksen pöytäkirjassa mainitaan erillisenä asiakohtana tarve jatkuvan oppimisen kehittämiselle. Muutosneuvottelut tullaan kohdistamaan Täydentävien opintojen keskuksen sekä koulutuspalveuiden toimintoihin. “Jatkuvan oppimisen toiminta vaatii strategian ja tavoitteiden selkeyttämistä sekä siihen liittyvien prosessien yhtenäistämistä. Lisäksi toiminnan taloudellinen kestävyys on varmistettava”, kokouksen pöytäkirjasta ilmenee. Toiminnan tehostamisella tavoitellaan vuositasolla 500 000 euron tulosparannusta vuoden 2024 loppuun mennessä. Tämä voi tarkoittaa alustavan arvion mukaan enintään 20 henkilön työsuhteen irtisanomiseen. Muutosneuvotteluiden piirissä arvioidaan olevan enintään 52 henkilöä. 

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Oulun ylioppilaslehti etsii syksylle 2023 toimitusharjoittelijaa

Oulun ylioppilaslehti etsii yhtä toimitusharjoittelijaa syksylle 2023 2,5 kuukauden palkalliseen harjoitteluun. Toimitusharjoittelija pääsee harjoittelujakson aikana oppimaan toimitustyöstä, tuottamaan sisältöjä sekä kehittämään Oulun ylioppilaslehteä yhtä kiinnostavammaksi opiskelijoiden mediaksi niin verkossa kuin printissä. Oulun ylioppilaslehti etsii syksylle 2023 toimitusharjoittelijaa, joka haluaa oppia toimitustyöstä, saada työnäytteitä ja kehittää Oulun ylioppilaslehteä yhä kiinnostavammaksi opiskelijalehdeksi niin verkossa kuin printissä. Toimitusharjoittelijanamme […]

Oulun ylioppilaslehti etsii yhtä toimitusharjoittelijaa syksylle 2023 2,5 kuukauden palkalliseen harjoitteluun. Toimitusharjoittelija pääsee harjoittelujakson aikana oppimaan toimitustyöstä, tuottamaan sisältöjä sekä kehittämään Oulun ylioppilaslehteä yhtä kiinnostavammaksi opiskelijoiden mediaksi niin verkossa kuin printissä.

Oulun ylioppilaslehti etsii syksylle 2023 toimitusharjoittelijaa, joka haluaa oppia toimitustyöstä, saada työnäytteitä ja kehittää Oulun ylioppilaslehteä yhä kiinnostavammaksi opiskelijalehdeksi niin verkossa kuin printissä. Toimitusharjoittelijanamme pääset osaksi kaikkiin toimituksen arkeen kuuluviin tehtäviin, kuten juttujen kirjoittamiseen, tekstien editointiin, valokuvaamiseen, grafiikan tekoon ja lehden sosiaalisen median sisältöjen tuottamiseen. Oulun ylioppilaslehdestä julkaistaan vuonna 2023 neljä printtinumeroa, joten harjoittelijana pääset osallistumaan myös printtilehtien suunnitteluun ja toteutukseen.

Tarjoamme luovan työyhteisön ja mahdollisuuden tutustua lehden toimittamisen kaikkiin vaiheisiin. Harjoittelijana pääset tekemään sitä, mikä sinua eniten kiinnostaa, kuten grafiikkaa ja valokuvausta, kirjoittamista ja editointia tai video- ja äänisisältöjä. Työsi tueksi saat paljon palautetta ja henkilökohtaista ohjausta.

Edellytämme sinulta aiempia korkeakouluopintoja ja hyvää suomen kielen taitoa. Aiempi kokemus journalistisesta työstä, grafiikan tuottamisesta ja/tai valokuvauksesta katsotaan eduksi. Tärkeintä on kuitenkin, että olet oma-aloitteinen, innokas ja kiinnostunut hyvästä journalismista ja oululaisesta opiskelijaelämästä.

Harjoittelun kesto on 2,5 kuukautta. Harjoittelu ajoittuu syksylle 2023. Tavoitteellinen aloitusajankohta harjoittelulle on syyskuussa, mutta aloitus on myös sovittavissa. Harjoittelijan työaika on keskimäärin 30 tuntia viikossa, ja pääasiallinen työpaikka on lehden toimitus Linnanmaan kampuksella. Myös osittainen etätyö on mahdollista ja harjoittelija saa kaikki työhön tarvittavat välineet lehdeltä.

Harjoitteluajan palkka on 1512 e/kk. Huomioithan, että harjoittelupaikan saamisen edellytyksenä on, että sinulla on käytössäsi korkeakoulun myöntämä harjoittelutuki.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja ansioluettelosi sähköpostilla osoitteeseen . Halutessasi voit liittää mukaan 1–3 aiempaa työnäytettä (esimerkiksi kirjoitettu juttu, video tai taittotyö). 

Hakuaika alkaa maanantaina 5.4.2023 ja päättyy keskiviikkona 26.4.2023 klo 23.59. Hakuajan jälkeen lähetettyjä hakemuksia ei käsitellä. Haastatteluajankohdasta ilmoitetaan haastatteluun valituille hakuajan päättymisen jälkeisellä viikolla.

Lisätietoja harjoittelun sisällöstä antaa lehden päätoimittaja Tuuli Heikura, puh. 040 526 7821, . Harjoittelua koskevista käytännön asioista voi kysyä lisää ylioppilaskunnan pääsihteeri Kauko Keskisärkältä, p. 0405231822 ()

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) korostaa toiminnassaan moniarvoisuutta ja ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia. Toivomme tehtävään eritaustaisia ja -sukupuolisia hakijoita.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka asiakirjat ovat pääasiallisesti julkisia. Huomioithan, että hakijoiden nimet kirjataan pöytäkirjaan, joka on saatavilla internetissä. Lähetettyjä hakemuksia käsittelevät Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt, ja niitä säilytetään vuoden verran valintapäätöksen tekemisen jälkeen. Valituksi tulleen hakemus liitetään julkisen pöytäkirjan liitteeksi. 

Oulun ylioppilaslehti on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisema, journalistisesti itsenäinen ylioppilaslehti. Lehden sivuilta löydät pilkahduksia opiskelijaelämästä, mielenkiintoisten henkilöiden tarinoita, Oulun yliopistolla tehtävää tiedettä ja opiskelijaa koskettavia ajankohtaisia ilmiöitä. Lehden ensimmäinen numero julkaistiin vuonna 1961. Verkkolehteä voi lukea osoitteessa oulunylioppilaslehti.fi

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Elämyksellistä ja mieleenjäävää toimintaa – OYY:n uuden tapahtumatuottajan Katri Jämsän mietteitä tapahtumien järjestämisestä

Katri Jämsä aloitti OYY:n tapahtumatuottajana tammikuussa 2023, ja on päässyt käsille oululaisesta tapahtumakulttuurista alkuvuodesta. Koronan aiheuttamista haasteista huolimatta Jämsä on oppinut paljon viimeisen kahden vuoden uransa aikana, johon häntä inspiroi sisäinen intohimo järjestää muistoja jättäviä kokemuksia. OYY:n jäsenistö on alkuvuodesta saanut uutta tuulta alleen. Tammikuussa tapahtumatuottajana aloittanut Katri Jämsä on taustaltaan kokenut toiminnan järjestäjä niin Kemin […]

TEKSTI Jere Laitinen

KUVAT Tuuli Heikura

Katri Jämsä aloitti OYY:n tapahtumatuottajana tammikuussa 2023, ja on päässyt käsille oululaisesta tapahtumakulttuurista alkuvuodesta. Koronan aiheuttamista haasteista huolimatta Jämsä on oppinut paljon viimeisen kahden vuoden uransa aikana, johon häntä inspiroi sisäinen intohimo järjestää muistoja jättäviä kokemuksia.

OYY:n jäsenistö on alkuvuodesta saanut uutta tuulta alleen. Tammikuussa tapahtumatuottajana aloittanut Katri Jämsä on taustaltaan kokenut toiminnan järjestäjä niin Kemin kaupungin tapahtumissa kuin kaveripiirin keskuudessa.

Jämsä on opiskellut kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmasta filosofian maisteriksi Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2020, josta hän siirtyi töiden myötä Kemin kaupungille tapahtumakoordinaattoriksi. Siellä hän järjesti monenlaisia tapahtumia kaikenikäisille lastentapahtumista musiikkifestivaaleihin, lumenveistotilaisuuksiin ja toritapahtumiin. Alunperin hän toimi tapahtumakoordinaattorin sijaisen roolissa, mutta sijaisuuden pitkittyessä hän työskenteli Kemissä kaksi vuotta, jonka jälkeen hän siirtyi ylioppilaskunnalle uudeksi tapahtumatuottajaksi.

Kemissä Jämsän ensimmäisestä tapahtumavuodesta tosin koitui haastava vuonna 2020 Suomessa kriisiytyneen koronaepidemian vaikutuksesta, kun suurin osa tapahtumatoiminnasta täytyi toteuttaa kokeellisten etäjärjestelyiden kautta. Ensimmäisen puolen vuoden olosuhteiden jännittämisen jälkeen Jämsä pääsi järjestämään tapahtumia suurimmaksi osaksi tavalliseen tapaan. Esimerkiksi kahdessa Taiteiden yö -tapahtumassa Jämsä oli mukana suunnittelemassa ja valvomassa kulttuuriesitysten ja konserttien kulkua.

“Monesti tapahtumia lähinnä siirrettiin eteenpäin, mutta jännitin paljon, pääsenkö sijaisuuden aikana toteuttamaan tapahtumia perinteiseen tapaan”, Jämsä kertoo.

Lisäksi Jämsä on järjestänyt Kemissä LumiVisio-tapahtuman opiskelijoille, jossa ohjelman totetus koitui mielenkiintoiseksi kokoontumisrajoitusten takia. Katsojia viihdytettiin striimattavalla LumiVisio-TV –lähetyksellä, jossa oli esimerkiksi Kahoot-tietovisa ja erilaisia esityksiä. Tapahtuma kuitenkin koettiin haasteista huolimatta onnistuneeksi, ja lumiveistokset saatiin valmiiksi.

Taustalla tapahtumien luomat tunteet

Oulussa Jämsä on tapahtumatuottajana ehtinyt toteuttamaan Oulun Yliopiston Ylioppilaskunnan Annos 63 -vuosijuhlia, jossa hän kohtasi tuttua roudailua aiemmista tapahtumatehtävistään. Vaikka Jämsä oli pääasiassa vieraana vuosijuhlilla, hän myös tarkkaili tapahtuman toteutumista. Järjestäjän näkökulmasta tapahtumat ovat usein luonteeltaan hyvin kiireisiä, mutta palkitsevia.

“Vuosijuhlat olivat ensimmäinen tapahtuma, jossa pystyin rauhoittumaan ja olemaan paikoillani”, Jämsä kommentoi. “Olen tottunut, että tapahtumapäivinä yleensä juoksennellaan ympäriinsä, haetaan kaikkea ja toimitaan sellaisena juoksupoikana. Nyt oli ehkä ensimmäinen tapahtuma, missä pystyin rauhassa pysähtymään hetkeen.”

Jämsä kokee tärkeäksi järjestää mieleenjäävää ja mukavaa toimintaa. Kavereilleen järjestämät illanvietot ovat olleet keskeinen inspiraatio hänen suuntautumisessaan tapahtuma-alalle.

“Motivaationa koko alaan on se elämysten järjestäminen ihmisille ja se, että luo ihmisille muistoja. Tapahtumat ovat ainutkertaisia, ja minusta on mielenkiintoista tehdä niistä sellaisia, joista jää tietynlainen muistijälki.”

Kemin jälkeen Jämsää veti Ouluun hänen kaipaamansa opiskelijayhteisö, jonka sosiaalista puolta hän erityisesti arvostaa verrattuna työyhteisöihin.

“Tässä työssä kiinnosti myös paluu opiskelijakulttuuriin. Silloin, kun valmistuu, niin opiskelija-aikainen sosiaalisuus katkeaa siihen”, Jämsä kommentoi. “Työelämässä olen kokenut, että on tosi vaikea tutustua muihin ihmisiin niin, että heistä saisi kavereita. Pitkän työpäivän jälkeen moni ei enää jaksa nähdä illalla.”

“Motivaationa koko alaan on se elämysten järjestäminen ihmisille ja se, että luo ihmisille muistoja.”

Oulun tapahtumakulttuuri on luonteeltaan perinteikästä

Työskentely Oulussa on tietyin tavoin erilaista verrattuna Jämsän aiempaan kokemukseen tapahtumien tuotannosta. Monipuolinen kohdeyleisö on vaihtunut Oulussa pääasiassa opiskelijoihin. 

“Täällä on aika perinteikkäitä tapahtumia, niin niitä ei mennä niin vain muuttamaan. Jos ei ole kokenut jotakin tapahtumaa, niin ei voi täysin valmistautua kaikkeen ennalta.”

Jämsän suunnitelmissa on vaikuttaa tapahtumakulttuuriin ennen Oulun kulttuuripääkaupunkivuotta 2026. Keskeisenä kehityskohteena Jämsällä on syksyn lukuvuoden avaistapahtuma, Hurmos, ja miten sitä voisi kehittää entistä suuremmaksi.

Ennakko-oletuksena Hurmoksesta Jämsä ajattelee, että luvassa on paljon juoksentelua ja kuvainnollisten tulipalojen sammuttelua.

“Eniten nautin tapahtumapäivistä, vaikka ne kuitenkin ovat stressaavia”, Jämsä korostaa. “Tapahtumapäivänä näkee kaiken kuukausienkin ajan suunnitellun nivoutuvan yhteen. Niissä näkee sen muuttuvan konkreettiseksi, jota on kuvitellut päässä.”

Toiminnantäytteisten tapahtumien jälkeen Jämsällä on tapana kirjoittaa ylös parannusehdotuksia siitä, miten tiettyjä yksityiskohtia voisi seuraavalla kerralla hoitaa paremmin tai miten kiireellisyyttä voisi ehkäistä.

Usein Jämsä kokee tapahtumien menevän liian nopeasti kiireen keskellä. Hetki sitten äänekäs ja toiminnantäytteinen ympäristö on välineistön purkamisen jälkeen omituinen näky tyhjänä.

“Saatan monesti ajatella tapahtumien jälkeen, että nytkö tämä jo loppui.”

Tapahtumien suunnittelun ja toteutuksen jälkeen ei kuitenkaan ole paljon tyhjää aikaa, vaan projektista siirrytään seuraavaan melkein välittömästi. Jämsä lähestyy kutakin tapahtumaa omana kokonaisuutenaan. 

“Tapahtumat ovat semmoisia projekteja, joissa kun saa yhden purkkiin ja saa sen jälkeen toivottavasti hengähtää, niin sitten alkaa heti seuraava projekti.”

Kiireellistä mutta palkitsevaa toimintaa

Jämsän mukaan tapahtumien suunnittelu on luonteeltaan hyvin kausittaista ja projektiluontoista. Suunnittelu yleisemmin vaatii paljon sitoutuvuutta ja pitkäjänteisyyttä, jotta niistä tulee kuvitellun kaltaisia.

“Tapahtuma-ala on tosi monipuolinen ja mielenkiintoinen ala. Vaikka sen kääntöpuolella on stressiä ja muuta huolta, se on silti kiehtovaa.” 

Aiemmin mieleenjääneenä tapahtumana Jämsästä olisi mielenkiintoista olla mukana järjestämässä esimerkiksi lumenveistotapahtumaa Oulussa. Myös yhteistyö Lumo Light Festivalin kanssa ja sen kehittäminen tarjoaisivat hänestä mielenkiintoista toimintaa.

“Pohjoisen sijainnin takia olisi hyvä hyödyntää ulkotiloja mahdollisimman paljon.”

Jämsä on erityisen motivoitunut tuottamaan tapahtumien lisäksi iloa niihin osallistuville. Hän pyrkii tekemään jatkossa opiskelijoille entistä nautinnollisempia ja muistettavampia tapahtumia. 

“Yritän tehdä parasta työtä opiskelijoiden hyväksi. Sitten katsotaan, mihin se riittää. Toivottavasti teen sellaisia tapahtumia, joista opiskelijat ovat kiinnostuneita ja haluavat osallistua mukaan.”

Jere Laitinen

Oulun ylioppilaslehden toimitusharjoittelija. Opiskelutaustaltaan kokenut ainejärjestöaktiivi ja opiskelijavaikuttaja sekä innokas pelaaja ja kokkailija. 

Lue lisää:

Oulun ylioppilaslehti etsii syksylle toimitusharjoittelijaa – hae paikkaa 19.3. mennessä!

Oulun ylioppilaslehti etsii yhtä toimitusharjoittelijaa syksylle 2023 2,5 kuukauden palkalliseen harjoitteluun. Toimitusharjoittelija pääsee harjoittelujaksonsa aikana oppimaan toimitustyöstä sekä kehittämään Oulun ylioppilaslehteä yhtä kiinnostavammaksi opiskelijoiden mediaksi niin verkossa kuin printissä. Oulun ylioppilaslehti etsii syksylle 2023 toimitusharjoittelijaa, joka haluaa oppia toimitustyötä ja kehittää Oulun ylioppilaslehteä yhä kiinnostavammaksi opiskelijalehdeksi niin verkossa kuin printissä. Toimitusharjoittelijanamme pääset osaksi kaikkiin toimituksen […]

Oulun ylioppilaslehti etsii yhtä toimitusharjoittelijaa syksylle 2023 2,5 kuukauden palkalliseen harjoitteluun. Toimitusharjoittelija pääsee harjoittelujaksonsa aikana oppimaan toimitustyöstä sekä kehittämään Oulun ylioppilaslehteä yhtä kiinnostavammaksi opiskelijoiden mediaksi niin verkossa kuin printissä.

Oulun ylioppilaslehti etsii syksylle 2023 toimitusharjoittelijaa, joka haluaa oppia toimitustyötä ja kehittää Oulun ylioppilaslehteä yhä kiinnostavammaksi opiskelijalehdeksi niin verkossa kuin printissä. Toimitusharjoittelijanamme pääset osaksi kaikkiin toimituksen arkeen kuuluviin tehtäviin, kuten juttujen kirjoittamiseen, tekstien editointiin, valokuvaamiseen, grafiikan tekoon ja lehden sosiaalisen median sisältöjen tuottamiseen. Oulun ylioppilaslehdestä julkaistaan vuonna 2023 neljä printtinumeroa, joten harjoittelijana pääset osallistumaan myös printtilehtien suunnitteluun ja toteutukseen.

Tarjoamme luovan työyhteisön ja mahdollisuuden tutustua lehden toimittamisen kaikkiin vaiheisiin. Harjoittelijana pääset tekemään sitä, mikä sinua eniten kiinnostaa, kuten grafiikkaa ja valokuvausta, kirjoittamista ja editointia tai video- ja äänisisältöjä. Työsi tueksi saat paljon palautetta ja henkilökohtaista ohjausta.

Edellytämme sinulta aiempia korkeakouluopintoja ja hyvää suomen kielen taitoa. Aiempi kokemus journalistisesta työstä, grafiikan tuottamisesta ja/tai valokuvauksesta katsotaan eduksi. Tärkeintä on kuitenkin, että olet oma-aloitteinen, innokas ja kiinnostunut hyvästä journalismista ja oululaisesta opiskelijaelämästä.

Harjoittelun kesto on 2,5 kuukautta. Harjoittelu ajoittuu syksylle 2023. Tavoitteellinen aloitusajankohta harjoittelulle on syyskuussa. Harjoittelijan työaika on keskimäärin 30 tuntia viikossa, ja pääasiallinen työpaikka on lehden toimitus Linnanmaan kampuksella. Myös osittainen etätyö on mahdollista ja harjoittelija saa kaikki työhön tarvittavat välineet lehdeltä.

Harjoitteluajan palkka on 1512 e/kk. Huomioithan, että harjoittelupaikan saamisen edellytyksenä on, että sinulla on käytössäsi korkeakoulun myöntämä harjoittelutuki.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja ansioluettelosi sähköpostilla osoitteeseen . Halutessasi voit liittää mukaan 1–3 aiempaa työnäytettä (esimerkiksi kirjoitettu juttu, video tai taittotyö). 

Hakuaika alkaa maanantaina 6.3.2023 ja päättyy sunnuntaina 19.3.2023 klo 23.59. Hakuajan jälkeen lähetettyjä hakemuksia ei käsitellä. Haastatteluajankohdasta ilmoitetaan haastatteluun valituille hakuajan päättymisen jälkeisellä viikolla.

Lisätietoja harjoittelun sisällöstä antaa lehden päätoimittaja Tuuli Heikura, puh. 040 526 7821, . Harjoittelua koskevista käytännön asioista voi kysyä lisää ylioppilaskunnan pääsihteerin sijaiselta sijaiselta Jarkko Impolalta (15.3. saakka) p. 0504792161 tai pääsihteeri Kauko Keskisärkältä (16.3. eteenpäin) p. 0405231822 ()

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) korostaa toiminnassaan moniarvoisuutta ja ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia. Toivomme tehtävään eritaustaisia ja -sukupuolisia hakijoita.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka asiakirjat ovat pääasiallisesti julkisia. Huomioithan, että hakijoiden nimet kirjataan pöytäkirjaan, joka on saatavilla internetissä. Lähetettyjä hakemuksia käsittelevät Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt, ja niitä säilytetään vuoden verran valintapäätöksen tekemisen jälkeen. Valituksi tulleen hakemus liitetään julkisen pöytäkirjan liitteeksi. 

Oulun ylioppilaslehti on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisema, journalistisesti itsenäinen ylioppilaslehti. Lehden sivuilta löydät pilkahduksia opiskelijaelämästä, mielenkiintoisten henkilöiden tarinoita, Oulun yliopistolla tehtävää tiedettä ja opiskelijaa koskettavia ajankohtaisia ilmiöitä. Lehden ensimmäinen numero julkaistiin vuonna 1961. Verkkolehteä voi lukea osoitteessa oulunylioppilaslehti.fi

Oulun Ylioppilasteatterin Tuoretiskin näytelmäkokonaisuus Aamiainen sotakentällä ja Paper Flow Buffet on juhlavuoden kunniaksi hämmentävän hieno

Oulun ylioppilasteatteri täyttää jo kunnioitettavat 60 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi uusille jäsenille tarkoitettu Tuoretiski esittää teatterin pitkän historian ensimmäisen näytelmän, Fernando Arrabalin klassikon Aamiainen sotakentällä sekä siitä inspiraationsa saaneen näytelmän Paper Flower Buffet.  Saman illan aikana nähdään kaksi näytelmää, joista toinen on ennakkotietojen perusteella englanninkielinen. Aamiainen sotakentällä Ohjaaja Heidi Maria Huotari kertoo koskettavassa esipuheessaan, miten lähelle näytelmän aihe […]

Oulun ylioppilasteatteri täyttää jo kunnioitettavat 60 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi uusille jäsenille tarkoitettu Tuoretiski esittää teatterin pitkän historian ensimmäisen näytelmän, Fernando Arrabalin klassikon Aamiainen sotakentällä sekä siitä inspiraationsa saaneen näytelmän Paper Flower Buffet. 

Saman illan aikana nähdään kaksi näytelmää, joista toinen on ennakkotietojen perusteella englanninkielinen.

Aamiainen sotakentällä

Ohjaaja Heidi Maria Huotari kertoo koskettavassa esipuheessaan, miten lähelle näytelmän aihe tuli nykypäivän tilannetta Euroopassa. Tuleen ei kuitenkaan jääty makaamaan ja Arrabalin absurdi teksti ei lopulta kerro sotimisesta. 

Näytelmän alun koreografiassa kyllä tähtäillään ja ammuskellaan, mutta samalla ollaan myös karnevaalitunnelmissa.  

Uskon jokaista ruohikolla istuvaa, vaikka he kummia puhuvatkin.

Sotilaan isä (Olli Kaihua) ja äiti (Petra Määttä) saapuvat sotakentälle. Sotilas (Hiski Toikkanen) on ottanut vastapuolen taistelijan (Katriina Karjalainen) vangiksi ja koko porukka istahtaa viettämään sunnuntaipiknikiä.  

Asetelma on samankaltainen ja vähintään yhtä hämmentävä kuin kuuluisassa Manet’n maalauksessa Aamiainen ruohikolla.  

Vanki sidotaan välillä ja hänestä otetaan trofeekuva jalka vatsan päällä. Vangille tarjotaan kuitenkin ruokaa ja virvokkeita ja vihollista ei demonisoida. Sotilaat eivät oikein tiedä, miksi sotivat ja heillä on yhteisiä kokemuksia. Tylsää on ollut ja kumpikin ampuu tähtäämättä rukouksen saattelemana. 

Isä miettii taukoamatta, miten sota oli ennen kunniakasta ja hienoa, kun oli hevosia. Välillä lääkintämiehet (Kukka Heikkinen ja Henna Korkala) käyvät harmittelemassa, että ei ole ruumiita  kannettavaksi. Porukan päihtyessä jutut muuttuvat entistäkin levottomimmiksi. Huumori on tänäkin päivänä absurdia ja mustaa. Sota on mieletöntä.

Vaikka kyse on ylioppilasteatterin uusista kyvyistä, näyttelijätyö on ilmeikästä ja osaavaa. Uskon jokaista ruohikolla istuvaa, vaikka he kummia puhuvatkin. Näyttelijät ovat poikkeuksellisen hyviä, ja Huotari on saanut heidän välisensä dynamiikan toimimaan.

Paper Flow Buffet

Minä teen kukan jokaisesta kaverista, joka kaatuu. Sillä lailla tiedän, että vaikka minä tekisin kuinka monta, niitä ei koskaan ole tarpeeksi

Upean repliikin lausuu Aamiainen sotakentällä näytelmän vangiksi jäänyt sotilas. Hän on taitellut tylsinä hetkinä paperikukkia ja löytänyt puhdetyölle merkityksen. 

Paper Flower Buffet on saanut nimensä ja innoituksensa näistä sanoista. Esitiedoista poiketen näytelmä ei ole täysin englanninkielinen, sillä lavalla kuullaan useita kieliä. 

Näytelmä ei ole yhtenäinen tarina, saati juoninäytelmä. Paper Flower Buffet koostuu yksittäisistä monologeista ja dialogeista.  

Yksi kaipaa hevostaan, jota ei saanut satuloida. Suojeluskuntalainen kertoo kokemuksistaan Suomen sisällissodasta. Radisti puhuu ranskaksi jotakin ja yhdessä dialogissa palkkasotilas halua bailaamaan ja toinen kotiin perheensä luokse.  

Lavalla käy myös Fernando Arrabal ja kuulemme lumoavan hypnoottisen laulun punjabin kielellä esitettynä. 

Lopussa ohjaaja Anna-Kaisa Kettunen kietoo langat hellästi yhteen. Jokainen tarina mahtuu saman teeman alle.

Juhlavuoden Tuoretiskin ohjaajat Anna-Kaisa Kettunen ja Heidi Maria Huotari. Kuva Mari Kivioja.
Kahden näytelmän vaikuttava kokonaisuus

Tuoretiskin näytelmäkokonaisuus on hieno. Joskus tuntuu, että lumous himmenee selittämällä, sillä taitavissa käsissä ja sydämellä tehtynä hyviä asioita tapahtuu myös alitajuisesti. On kuitenkin kiinnostavaa kuulla, miten ohjaajat Heidi Maria Huotari ja Anna-Kaisa Kettunen rakensivat näytelmät. 

“Alusta lähtien oli ajatus, että tehdään juhlavuoden kunniaksi Oulun ylioppilasteatterin ensimmäinen teksti uudelleen 60 vuoden jälkeen.”

“Haaveena oli tehdä kaksi versiota samasta näytelmästä, mutta koska alkutekstiä ei löytynyt englanninkielisenä, toinen ryhmä päätyi uuteen käsikirjoitukseen. Onneksi tehtiin näin, koska tämä toimii niin hyvin”, ohjaajat kertovat. 

Ylioppilasteatterin ajatuksena on tehdä näytelmiä, jotka kumpuavat jäsenistä ja tekijöiden  kiinnostuksesta. Englanninkieliseen näytelmään päädyttiin myös kiinnostuneiden toiveesta. 

“Olimme Hurmos-järjestömessuilla esittelemässä OYT:a ja siellä kävi useita vaihto-opiskelijoita kysymässä, että olisiko mahdollista tehdä englanninkielinen näytelmä. Tuoretiski on hyvä alusta erilaisille toteutuksille”, Kettunen kertoo. 

Teatterin ensimmäisestä esityksestä vuosikymmenten takaa ei ohjaajilla ollut muuta tietoa kuin kuva perustajajäsenistä sekä edesmenneen ohjaajan nimi.

“Teksti ja suomennos ovat kuitenkin täysin samat kuin 60 vuotta sitten. Olen vähän vierastanut klassikkotekstejä, koska ne eivät ole aina kestäneet aikaa. Aamiainen sotakentällä on kuitenkin kestänyt ajan hammasta liiankin hyvin, ja aihe on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.”

“Tekstihän on loistava. Siinähän keskitytään kaikkeen muuhun kuin sotaan ja tätä oli ihana tehdä”, Huotari kertoo. 

Kettunen kertoo, että Paper Flower Buffetin teksti tehtiin koko tiimin yhteistyönä. Suurin osa näyttelijöistä kirjoitti omat monologinsa, ja hän teki niiden pohjalta näytelmän rakenteen ja kohtausjärjestyksen. 

“Alkuperäisteksti käännettiin ensin englanniksi, että kaikki tiesivät mistä näytelmässä on kyse. Mietimme sitten yhdessä, mitä näytelmän teemoista, hahmoista ja elementeistä tuli mieleen. Kaikki saivat valita ainakin yhden asian, mikä pitää ehdottomasti olla mukana”, Kettunen kertoo.

Rohkeasti mukaan!

Juhlavuoden aikana ylioppilasteatterin toimintaan voi tutustua muun muassa klubeilla. Uudet ihmiset ovat tervetulleita tekemään teatteria. 

“Takana on 60 vuotta ylioppilasteatterin historiaa ja toivomme, että teatteria tehdään vielä ainakin seuraavat 60 vuotta.” 

“Olisi mahtava saada uusia teatterintekijöitä mukaan. Ylioppilasteatteri on kaikille avoin harrastajateatteri ja kaikki tehdään itse julisteista äänisuunnitteluun, valoihin, puvustukseen ja lavastukseen. Emme hae pelkästään näyttelijöitä.” Huotari ja Kettunen painottavat.

Oulun ylioppilasteatteri, Tuoretiski: Aamiainen sotakentällä. Käsikirjoitus Fernando Arrabal.  Suomennos Aili Palmén. Ohjaus Heidi Maria Huotari. Tuotanto/OYT Ari-Matti Lappalainen. Puvustus  Heidi Maria Huotari. Lavastus työryhmä. Tekniikka Iina Huotari, Maija Koivulampi, Maria Antola. Lavalla Hiski Toikkanen, Olli Kaihua, Petra Määttä, Katariina Karjalainen, Kukka Heikkinen ja Henna  Korkala. Ensi-ilta Valvenäyttämöllä 24.2.
Paper Flower Buffet. Käsikirjoitus Paper Flower Buffet työryhmä. Ohjaus Anna-Kaisa Kettunen. Tuotanto/OYJ Ari-Matti Lappalainen. Lavastus ja pukusuunnittelu työryhmä. Ääni- ja valosuunnittelu Iina Huotari, Maija Koivulampi ja Maria Antola. España cañí viulusovitus Mau Järvinen. Rooleissa Meija Lohiniva, Ibrahim, Mira Naukkarinen, Patrick Nesbit, Vilma Tietäväinen ja Vilma Vanhala. Artikkelikuva Heidi Maria Huotari. 

Pete Huttunen

Humanistiopiskelija ja ite tehty kulttuuritoimittaja. Harrastuksena pahennuksen herättäminen kaiken maailman kulttuuririennoissa. Juttuja olen tehnyt metallifestareista oopperaan. Tarinoiden toimivuutta testaan lukemalla niitä ääneen kissalle.

Lue lisää: