Tulevaisuuden odotukset vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin – Oululaistutkimus auttaa ymmärtämään syitä näköalattomuuden taustalla

Sanna Huikari tutki väitöskirjassaan alkoholin käytön vaikutusta avioeroihin sekä työttömyyden ja taloudellisten kriisien yhteyttä itsemurhiin. Huikarin mukaan sosiaalisella normilla on suuri vaikutus siihen, miten elämän vastoinkäymiset otetaan vastaan. Lisäksi näköalattomuus on myös osaltaan itseään ruokkiva kehä: jatkuva puhe epävarmuudesta synnyttää edelleen epävarmuutta. Syyskuussa väitellyt tuore tohtori vannoo monitieteellisyyden nimiin, ja toivoo, ettei tiedeyhteisössä kaivauduttaisi poteroihin.

Lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe. Eppu Normaalin laulun sanoihin kiteytyy suomalaisen kansanluonteen karikatyyrin lisäksi myös Sanna Huikarin väitöskirjan, Empiirisiä tutkimuksia itsemurhien ja avioerojen taloustieteestä, teemat.

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkija tarkasteli syyskuun puolivälissä julkaistussa väitöksessään alkoholin käytön vaikutusta avioeroihin sekä työttömyyden ja taloudellisten kriisien yhteyttä itsemurhiin.

Huikarin väitöskirja koostuu kolmesta artikkelista. Ensimmäisessä hän tutki alkoholinkäyttöä ja sen yhteyttä avioeroihin 23 OECD-maassa.

”Aineistona meillä oli tilastoja aina vuodesta 1960 vuoteen 2010, joten puhutaan aika laajasta tutkimuksesta.”

Tutkimuksessa selvisi, että alkoholin käytöllä on tutkituissa OECD-maissa sekä lyhyen että pitkän aikavälin yhteys avioeroihin.

”Toki voidaan ajatella, että avioerot nostavat alkoholin kulutusta, mutta meidän aineistomme mukaan näin päin asioiden välillä ei kausaalisuhdetta löytynyt.”

Työttömyys yhteydessä itsemurhiin

Huikarin tutkimuksessa käytiin läpi myös työttömyyden ja itsemurhien yhteyttä. Hänen mukaansa työttömyys on usein esimerkiksi bruttokansantuotetta parempi mittari talouden tutkimiseen.

Tutkimusaineistona olleesta Tilastokeskuksen kuluttajabarometristä selvisi myös työllisyysodotukset. Tutkimuksen mukaan ympäröivän yhteiskunnan odotuksilla on selkeä yhteys itsemurhiin.

”Työllisyyden nousun vaikutusta itsemurhiin on tutkittu ennenkin, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun tutkittiin myös ihmisten työllisyysodotusten vaikutusta itsemurhiin.”

Huikarin mukaan sosiaalisella normilla on suuri vaikutus siihen, miten elämän vastoinkäymiset otetaan vastaan. Syvässä istuva ajatus siitä, että “meni, miten meni, kunhan menee paremmin kuin naapurilla” voi elämän aallonpohjalla olla kova pala purtavaksi.

Tutkimuksessa Huikari yhdisti myös sosiaalisen normin käsitteen työttömyyteen. Hän jakoi aineiston perusteella Suomen matalan ja korkean työttömyyden alueisiin, joilla tarkasteli työttömyyden vaikutusta itsemurhiin.

”Niillä alueilla missä työttömyys oli alkujaan matala, työttömyyden noustessa sen vaikutus itsemurhiin oli suurempi.”

Huikarin mukaan sosiaalisella normilla on siis suuri vaikutus siihen, miten elämän vastoinkäymiset otetaan vastaan. Syvässä istuva ajatus siitä, että “meni, miten meni, kunhan menee paremmin kuin naapurilla” voi elämän aallonpohjalla olla kova pala purtavaksi.

”On helpompi jäädä työttömäksi, jos ympärillä on muitakin työttömiä. Jos on itse se kaveripiirin ainoa työtön, niin kyllähän se voi ottaa koville.”

Huikarin mukaan esimerkiksi valtiollisia tukitoimia voisi tulevaisuudessa kuvitella kohdennettavan tämän kaltaisten tutkimustulosten pohjalta.

Talouskriisien luonteella on väliä

Väitöskirjansa viimeisessä osassa Sanna Huikari tutki talouskriisien vaikutusta itsemurhiin. Niiden vaikutuksia itsemurhiin on tutkittu ennenkin, mutta Huikarin tutkimuksessa käsiteltiin ensimmäistä kertaa sitä, vaikuttaako talouskriisin luonne jotenkin itsemurhien määrään.

“Talouskriisejä on erilaisia. Esimerkiksi vuoden 2008 pankkikriisi oli luonteeltaan hyvin erilainen verrattuna vaikkapa vuonna 1973 maailmanmarkkinoita ravistelleeseen öljykriisiin.”

Tutkimuksessa selvisi, että vuosien 2001, 2008 ja 2011 talouskriisit näkyivät aikaisempaa suurempina piikkeinä itsemurhatilastoissa. Tilastojen tulkinnassa pitää kuitenkin olla tarkkana.

“Vaikka luvut olivat määrällisesti isompia kuin edellisten kriisien yhteydessä, niin suhteutettuna väestönkasvuun ero käytännössä katosi.”

Itsemurhien määrä on myös hyvin kulttuurisidonnaista. Huikarin mukaan yksittäisistä kriiseistä parhaiten jäi mieleen Japanin vuoden 1997 talouskriisi. Tuolloin maassa tehtiin vuoden aikana kymmenentuhatta itsemurhaa enemmän kuin edellisinä vuosina.

“Niitä tilastoja katsellessa piti useaan kertaa tarkistaa lähdeaineistosta lukujen oikeellisuus. Niin hurjia ne olivat.”

Kriisityypeistä itsemurhatilastojen mukaan vakavimpia olivat osakemarkkina- ja pankkikriisit. Huikarin mukaan kriisi on itsemurhatilastojen valossa sitä vakavampi, mitä enemmän se kohdistuu yksilöön.

“Esimerkiksi Suomessa 1990-luvun alun laman seurauksena yhden ihmisen henkilökohtainen velkataakka saattoi kriisin seurauksena kasvaa yhdessä yössä sellaiseksi, että siitä oli mahdoton selvitä.”

Tutkittu tieto tärkeää yhteiskunnallisesti

Itsemurhat, työttömyys ja avioerot eivät ole kevyimpiä aiheita tutkittavaksi. Mikä sai Huikarin kiinnostumaan aiheista?

”Vuonna 2012 British Medical Journalissa julkaistiin tutkimus, jonka mukaan vuoden 2008 finanssikriisi näkyi piikkinä Iso-Britannian itsemurhatilastoissa. Luin tutkimuksen ja innostuin.”

Brittitutkimuksen lisäksi Huikaria motivoi Suomen korkeat itsemurhatilastot.

”Tuolloin Suomi oli vielä itsemurhatilastojen kärkimaita Euroopassa. Ajattelin, että samantyyppinen tutkimus olisi hyvä toteuttaa myös kotimaisesta aineistosta.”

Synkät tutkimusteemat ovat Huikarin mielestä tärkeitä myös yhteiskunnalliselta kannalta. Hänen mukaansa kaikki uusi tieto, joka voi valottaa mekanismeja esimerkiksi itsemurhien taustalta, vie eteenpäin ja voi osaltaan auttaa tulevaisuudessa vähentämään itsemurhia.

”Uskon, että näissä asioissa kaikki tieto on askel parempaan.”

Huikarin tutkimusintressit eivät ole aivan perinteisiä taloustieteen aiheita. Hänen tutkimustensa teemat liikkuvat alueilla, jotka on perinteisesti mielletty esimerkiksi sosiologian tai lääketieteen osaamisalueeksi.

Pahimmillaan taloustieteilijöitä on Huikarin mukaan syytetty jopa “taloustieteen imperialismista” eli ilmiöstä, jossa taloustiede tunkeutuu omine tutkimusmetodeineen muille tieteenaloille ja yrittää tehdä tieteenalan omat metodit ja käytänteet tarpeettomiksi.

”Eihän tässä olla kertomassa, miten lääketiedettä tai sosiologiaa tulisi tutkia, vaan tuoda osaltaan lisävalaisua näihin teemoihin. Uskon, että tällainen toiminta on kaikkien etu.”

Silpputyö ja sukupolven tuska

Huikarin tutkimuksista nousee esille yksi teema: tulevaisuuden odotukset, tai niiden puute, vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin. Näköalattomuudesta on puhuttu niin sanotun Y-sukupolven kohdalla, joka joutuu painimaan yhteiskunnan odotusten kanssa historiallisessa tilanteessa, jossa työ on muuttunut pätkäksi ja silpuksi. Eläkevirkoja on tarjolla vain harvoille ja valituille.

”Näköalattomuus on myös osaltaan itseään ruokkiva kehä: jatkuva puhe epävarmuudesta synnyttää epävarmuutta.”

”Siinä mielessä nämä ajatukset ovat huolestuttavia, että meillä menee materiaalisessa mielessä nyt paremmin kuin koskaan.”

Oman tutkimuksensa valossa Huikari haluaa laittaa ajatukset näköalattomasta tulevaisuudesta perspektiiviin.

”Jos tarkastellaan niin radikaaleja toimia kuin itsemurhia, niin niiden määrä on viime vuodet ollut selvässä laskussa. Näköalattomuus on myös osaltaan itseään ruokkiva kehä: jatkuva puhe epävarmuudesta synnyttää epävarmuutta.”

Monitieteellisyyden puolestapuhuja

Tulevaisuudessa Sanna Huikari suunnittelee tutkimusta lääketieteen kentällä. Hän on mukana Pohjois-Suomen syntymäkohorttia tutkivassa työryhmässä.

“Kohortissa on laaja aineisto vuosina 1966 ja 1986 syntyneistä suomalaisista. Näiden tilastojen pohjalta olisi tarkoitus tutkia muun muassa ihmisten liikuntatottumuksia ja niiden kustannuksia yhteiskunnalle.”

Yhdestä asiasta Huikari on kuitenkin varma. Hän haluaa tehdä monitieteellistä ja yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusta myös tulevaisuudessa.

“Toivon, että tiedeyhteisössä voitaisiin vielä avoimemmin mielin miettiä, mitä toisella tieteenalalla olisi annettavaa, ja lähdettäisiin rohkeasti tekemään yhteistyötä. Jos toinen tieteenala voi antaa edes ripauksen jotain uutta tietoa esimerkiksi itsemurhista, on se silloin myös yhteiskunnallisesti merkittävää.”

 

Lue lisää Huikarin tutkimusaiheista: Viikon 39 tutkijatapaaminen: Sosiaalisia normeja ja virtasvaikutusta.

Sampo Marski

Kirjoittaja on tiedeviestinnän maisteriopiskelija, jolle tiede on asenne ennen kaikkea.

Lue lisää:

Hyvinvointiviikon ohjelmassa muun muassa lajikokeiluita, hyvinvointitori ja keskustelua kiusaamisen ehkäisystä

Oulun yliopistolla vietetään 8.10.–14.10. jälleen perinteistä hyvinvointiviikkoa. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan, Oulun yliopiston ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) yhdessä järjestämä hyvinvointiviikko on yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointiin keskittyvä vuosittainen tapahtuma. Hyvinvointiviikolla rohkaistaan puhumaan, puuttumaan ja tarttumaan tilanteisiin. Viikolla on ohjelmaa maanantaista lauantaihin. Viikon käynnistää SPR:n ja Oulun Teekkariyhdistyksen järjestämä verenluovutustempaus Saalastinsalissa kello 10–14. Samana päivänä on mahdollista […]

Oulun yliopistolla vietetään 8.10.–14.10. jälleen perinteistä hyvinvointiviikkoa.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan, Oulun yliopiston ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) yhdessä järjestämä hyvinvointiviikko on yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointiin keskittyvä vuosittainen tapahtuma. Hyvinvointiviikolla rohkaistaan puhumaan, puuttumaan ja tarttumaan tilanteisiin.

Viikolla on ohjelmaa maanantaista lauantaihin. Viikon käynnistää SPR:n ja Oulun Teekkariyhdistyksen järjestämä verenluovutustempaus Saalastinsalissa kello 10–14. Samana päivänä on mahdollista kokeilla miekkailua Oulun Miekkailuseuran järjestämänä. Miekkailuun ilmoittaudutaan nettilomakkeella.

Tiistaina 9.10. Linnanmaan keskusaulassa järjestetään kello 10–14 hyvinvointitori. Torilla on mahdollista muun muassa käydä verenpaineen ja hemoglobiinin sekä hengityskapasiteetin mittauksissa. Torilla tanssitaan kello 12 tanssiin erikoistuneen opintopsykologiopiskelijan johdolla. Tanssiin liittyminen on avointa kaikille, tanssiosaamista tai erikoisvarustusta ei tarvita.

Keskiviikkona kello 11–13 hyvinvointitori on Kontinkankaan kampuksella. Myös Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) ständeilee tuolloin Kontinkankaalla, tarjoten mahdollisuutta esimerkiksi hakea opiskelijakorttiin tarra, ostaa Sporttipassi tai elokuvateatteri Starin lippuja.

Torstaina Linnanmaan kampuksen Telluksessa järjestetään kahvitilaisuus, jonka aiheena on kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy. Kaikille avoin tilaisuus starttaa kello 9, ja se päättyy kello 12. Eri tiloissa järjestetään alustuksia eri aiheista: Tellus Stagella aiheena on seksuaalinen häirintä yliopistoissa, Tellus Frostissa aiheena on epäasiallinen kohtelu työpaikalla ja Tellus Aspiressa keskustellaan kiusaamisen ja häirinnän ehkäisystä Oulun yliopistossa. Tarkemmat aikataulut löytyvät OYY:n sivuilta.

Torstai-iltapäivänä Linnanmaan liikuntahallilla järjestetään liikuntailtapäivä, jonka ohjelmassa on jumppaa ja syvävenyttelyä kello 13–15, ja akrojoogaa/pariakrobatiaa kello 14–17. Ryhmiin on ennakkoilmoittautuminen Oulun korkeakoululiikunnan (OKKL) nettisivuilla, kun on ensin rekisteröitynyt palveluun.

Samana iltana on mahdollista kokeilla tanssia Matleenan tanssikoulun järjestämällä tanssitunnilla. Syynimaan päiväkodilla järjestettävän tanssitunnin lajeja ovat Lindy hop ja West coast swing. Tunnille on ennakkoilmoittautuminen.

Mikäli mieli palaa jalkapallon pariin, torstaina on mahdollista kokeilla gaelilaista jalkapalloa, tutummin irkkufutista, Hollihaan puistossa kello 18–19. Pelaamiseen ei tarvita lajivälineitä, kunhan rennot ulkoiluvaatteet ja vesipullo löytyvät. Järjestäjät toivovat ennakkoilmoittautumista Facebookissa, jotta varusteita voidaan varata tarpeeksi.

Lauantaina hyvinvointiviikkoon kuuluu DeRose Methodin tunti kello 14–15. Rentoutumisen, läsnäolon ja keskittymisen tunteita lisäävä tunti järjestetään osoitteessa Asemakatu 16.

Hyvinvointiviikolla voi tutustua ilmaiseksi myös muihin uusiin lajeihin ja oululaisiin kuntosaleihin, kunhan opiskelijakortti on mukana. Kaikki päivittäiset tutustumiskohteet löytyvät OYY:n sivuilta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Absurdia dialogia näyttämöllä – Suomen huonoimmin palkatut miehet lupaavat eläväistä sanatulitusta

Ajankohtaisuuden sijaan Suomen huonoimmin palkatut miehet valitsevat Suomen parhaimmat novellit 2017 -näytelmässä käsitellään ikuisia teemoja ja inhimillisiä tunteita. Ne eivät tule ajan saatossa muuttumaan.

Oulun ylioppilasteatterissa tapahtuu kummia. Tulossa on Suomen huonoimmin palkatut miehet valitsevat Suomen parhaimmat novellit 2017. Ei kai millään produktiolla voi olla noin pitkää ja kummallista nimeä?

Näytelmän sivustolla kerrotaan, että luvassa on ”kutkuttavaa dialogia sisältävä absurdi katsahdus kahden miehen päivään”.

Näytelmän on ohjannut ja käsikirjoittanut Matti Sipola, joka näyttelee myös toisen pääosista. Vastaparina nähdään Aleksi Lappalainen, joka huolehtii myös näytelmän musiikista ja äänisuunnittelusta.

Näytelmän teemoja ja tarinaa ei avata liikaa etukäteen. Kuvauksen mukaan näytelmässä miesten tulee valita novelli kustantajalle iltaan mennessä, mutta henkilökohtaiset ongelmat, kalastus, rahan puute ja unet tulevat kuitenkin väliin. Näytelmä on tarina yksinäisyydestä ja ystävyydestä.

Jännitys- ja yllätysmomentti halutaan säilyttää. Juonen ja tarinan avaamisen sijaan saamme nähdä prologin, hämmentävän lyhytelokuvan: Palkattomat pojat. Sipolan ja Lappalaisen käsikirjoittaman lyhytelokuvan voi katsoa Oulun ylioppilasteatterin nettisivuilla ja Facebook-sivulla.

Palkattomat pojat on melkoinen trippi outoon mielenmaisemaan. Hauskasta lyhytelokuvasta jää hämmentynyt olo – mitä ihmettä tapahtui?

Käsikirjoittaja Matti Sipola kertoo vaatimattomasti laittelevansa vain sanoja peräkkäin, mutta elokuvasta löytää jokaisella katselukerralla uusia tasoja. Ehkäpä juuri tämä on absurdin kerronnan vahvuus.

Kyse ei ole selvästi perusteatterista selkeine juonikuvioineen ja teemoineen. Absurdin tekstin sovittaminen näyttämölle ei ole ilmeisin valinta.

”Halusin kirjoittaa kahdelle henkilölle dialogin ja halusin näytellä toisen osan, koska muuten sitä saa itse niin pieniä rooleja. Minä tykkään kirjoittaa mitä haluan ja, kun saa kirjoittaa mitä haluaa, niin ei sen tarvitse seurata oikean maailman sääntöjä”, käsikirjoittaja ja näyttelijä-ohjaaja Sipola kertoo.

Tekstien kirjoittaminen on Sipolalle antoisaa puuhaa. Kirjoittaja huomasi, että silloin kun hänellä on työskennellessä hauskaa, muutkin tykkäävät tekstistä, ja hän saa kirjoittaa ja toteuttaa näytelmiä.

Suomen huonoimmin palkatut miehet valitsevat Suomen parhaimmat novellit 2017 on Matti Sipolan ensimmäinen kokopitkä näytelmä. Aiemmat Oulun ylioppilasteatterille ohjatut lastennäytelmät Nallea jännittää ja Uhrak Ellan otettiin innolla vastaan.

”Sain avopuolisolta kannustusta lasten pienoisnäytelmän kirjoittamiseen ja, kun se esitettiin muutamaan kertaan ja siitä tuli hyvää palautetta, niin yllättäen siitä tuli hyvä mieli.”

Sipola on luonut lisäksi Aleksi Lappalaisen kanssa Etsivä Koistinen –Youtube-sarjan.

Käsikirjoitus kokopitkään näytelmään muotoutui hiljalleen. Yksittäiset kohtaukset lähtivät kuljettamaan tekstiä ja pian löytyi punainen lanka, josta Sipola alkoi muokkaamaan lopullista näytelmätekstiä.

Lyhytelokuvassa ja näytelmän johdannossa tulitetaan kirjallista tekstiä hengästyttävällä nopeudella. Mieleen tulee ensin Aki Kaurismäki, joka on ottanut liikaa vauhtia.

”Näytelmä on hengästyttävä, jos ei vielä hengästyttävämpi kuin lyhytelokuva, mutta suvantojakin on. Puhetta, puuhastelua ja musiikkia se sisältää. Näyttelemisen olisi tarkoitus olla aika eläväistä. Rohkenenko jopa sanoa, että toimintaa saattaa olla luvassa”, Sipola kertoo.

Teatteri on nykyisin usein joko klassikkosovituksia tai osoittelevan ajankohtaista ja kantaaottavaa. Matti Sipolan absurdi näytelmä ei varsinaisesti kommentoi tätä päivää. 

Sipola kitetyttää, että ajankohtaisuuden sijaan näytelmässä käsitellään ikuisia teemoja ja inhimillisiä tunteita. Ne eivät tule ajan saatossa muuttumaan.

 

Oulun Ylioppilasteatteri esittää: Suomen huonoimmin palkatut miehet valitsevat Suomen parhaimmat novellit 2017.

Ensi-ilta Valvenäyttämöllä 5.10. kello 19. Muut esitykset: pe 12.10., la 13.10., pe 19.10., la 20.10., pe 2.11., la 3.11., pe 9.11., pe 16.11., la 17.11. Valvenäyttämöllä kello 19.

Pete Huttunen

Humanistiopiskelija ja ite tehty kulttuuritoimittaja. Harrastuksena pahennuksen herättäminen kaiken maailman kulttuuririennoissa. Juttuja olen tehnyt metallifestareista oopperaan. Tarinoiden toimivuutta testaan lukemalla niitä ääneen kissalle.

Lue lisää:

Mielipide: Linjapaperi kuuluu pönttöön

"Automaatiojäsenyyskään tuskin on ikuinen, mutta olisiko kuitenkaan mitään hyvää syytä arvostaa sitä? Näen ylioppilaskuntien jäsenyydellä myös laajempia merkityksiä", kirjoittaa Mika Parkkari.

Sattuipa siten, että eräs tiistaipäivä kääntyi iltaan, ja rakkaudesta lajiin viihdytin itseäni pitkästä aikaa OYY:n edustajiston kokouksesta lähetetyllä streamillä.

Ilokseni huomasin, että opiskelijasukupolvet eivät konservatiivista kestoaihettaan automaatio-/pakkojäsenyys -keskustelusta ole vieläkään hyljänneet! Hyväosaiset lääkärit ja muut esittävät automaatiojäsenyyden purkua. Taidettiinpa katsaus luoda jopa YK:n ihmisoikeustuomioistuinten oikeuskäytäntöihinkin.

Esityksen tulosuunta ei sekään juuri yllättänyt. Erityisesti juuri lääkärikoulutus on massiivisen edunvalvonnan kohteena, ja huolta huomisesta siellä ei juurikaan liene. Koulutus on yksi Suomen kalleinta maksutonta koulutusta ja koulutuksenkin etuja valvovan ammattiyhdistyksen järjestäytymisaste lähentelee ylioppilaskuntia. Tämä onnekas asema on mahdollista, koska etuja todella valvotaan. Kaiken ollessa suhteellisen hyvin on aina helppo vaatia maksuosuuksien vähennyksiä, verojen laskua ja leikkauksia. Automaatiojäsenyys takaa osaltaan samaa autuutta myös muille opiskelijaryhmille. Tulonsiirtoja tehdään myös heikommin pärjääville.

Tampereen ylioppilastalolla ylioppilaskunnan entisten tilojen miesten WC:n seinällä vessaperin loppusijoituspaikasta neuvovassa lapussa oli kirjailtu ”Älä laita linjapaperia pisuaariin. Se kuuluu pönttöön”. Alkuperäistä viestiä oli siis täydennetty oleellisin osin. Lapusta tehtiin monenlaista tulkintaa, ja yhden mukaan pöntöllä ei suinkaan viitattu wc-istuimeen vaan kokouksen puhujanpönttöön.

Oli niin tai näin, linjaperi on alati vaihtuva tahdonilmaus, jonka sisällön etenkin toimihenkilöt toivovat muuttuvan vain hieman kerrallaan. Järkisyihin vedoten muuttumattomuudessa on paljon perää, sillä edunvalvonta on maratonlaji. Mikään edunvalvontaorganisaatio ei voi joka toinen vuosi päättää ajavansa jotain muuta kuin edellisvuonna.

Linjapaperia ja tavoitteita voi kuitenkin aina muuttaa. OYY voi vaatia automaatiojäsenyyden lakkauttamista paperissaan, mutta valitettavasti ei juurikaan tätä tavoitetta voi edistää käytäntöön, sillä laki toteaa toista. Ylioppilaskunnan on huolehdittava lain tarkoittamien tehtävien hoidosta. Ja siihen saakka, kunnes toisin säädetään, on näin meneteltävä.

Automaatiojäsenyyskään tuskin on ikuinen, mutta olisiko kuitenkaan mitään hyvää syytä arvostaa sitä? Näen ylioppilaskuntien jäsenyydellä myös laajempia merkityksiä.

Suomen ensimmäinen ylioppilaskunta oli Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, joka perustettiin silloiseen Aleksanterin Yliopistoon vuonna 1868 nimellä Suomen ylioppilaskunta. Historiansa ajan ylioppilaskunnat ovat toteuttaneet demokratiaa, joka näkyy tänään varsinkin edustajiston toimintana. Jäsenyyden kautta opiskelijat voivat osallistua meritokratian periaatteiden mukaisesti päätöksentekoon. Tällöin älykkäimmät ja taitavimmat eivät yksinomaan pääse hallitsemaan ja asiantuntijoiden valta on rajattua. Päätökset tehdään demokraattisesti valittujen henkilöiden toimesta asiantuntijoita kuullen.

Tätä on hyvä päästä tarkastelemaan ja harjoittamaan myös opiskeluaikana, sillä se oppi voi nousta arvoon arvaamattomaan yhteiskuntaa kehittäessämme.

 

Mika Parkkari

Kirjoittaja on koulutuspolitiikan asiantuntija ja pitkähkön linjan entinen kolmen ylioppilaskunnan ylioppilaskunta-aktivisti

Mielipide

Lue lisää:

Murtakaa aamuvirkkujen tyrannia!

"Kahdeksan aamut ovat iltaihmisille painajainen", kirjoittaa Sanna Häyrynen.

Kun herätyskello aamuvarhaisella soi ja unenpöpperössä raahaudun pystyyn, ajattelen, että tänään menen nukkumaan huomattavasti aiemmin kuin edellisiltana menin.

Niin ei kuitenkaan koskaan tapahdu. Repsahdan aina.

Iltakymmenen jälkeen keksin mielenkiintoista puuhaa ja saan ideoita. Tämän kolumninkin hahmottelin keskiyön jälkeen.

Vain harvinaisessa poikkeustapauksessa olen unessa ennen vuorokauden vaihtumista – ja seuraavana aamuna olen entistä väsyneempi.

Suomalaisessa kahdeksasta neljään -yhteiskunnassa eläminen on kaltaisilleni iltavirkuille kärsimystä.

 

Lukiolaisten liitto otti hiljattain kantaa sen puolesta, että lukiolaisten oppitunnit alkaisivat aikaisintaan yhdeksältä aamulla. Myöhäisemmän koulunaloituksen puolestapuhujana on tunnettu myös professori Markku Partinen Uniklinikalta.

Hän perustelee kantansa sillä, että murrosikäisten biologinen rytmi siirtyy joitakin tunteja myöhemmäksi, eikä uni tule niin aikaisin kuin lapsena.

Oppimistulokset paranisivat, jos koululaiset eivät nuokkuisi rättiväsyneinä ja unenpuutteessa oppitunneilla.

Muistan kyllä, minkälaista kidutusta aamutunnit yläasteella saattoivat olla. Esimerkiksi kemian hienous meni minulta ohi, kun kahdeksalta alkaneilla tunneilla keskityin lähinnä estämään silmiäni sulkeutumasta. Olin sen verran huonossa hapessa, että ainoa olomuoto, jota pystyin ajattelemaan, oli syvä uni.

 

Päivärytmin mullistamista kaipaa koulumaailman lisäksi myös työelämä. Ainakin tietotyössä aamujen aloittaminen kello kahdeksan on puhdasta hölmöyttä, sillä ihmisten vireys eri vuorokaudenaikoina vaihtelee yksilöllisesti.

Äärimmäiset aamuvirkut saattavat olla tehokkaimmillaan kello kahdeksan, kun vahvasti iltavirkut pääsevät vauhtiin vasta puolenpäivän jälkeen.

Yhteiskuntamme on perinteisesti pyörinyt aamuvirkkujen ehdoilla. He ovat olleet voittava enemmistö.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan aamuihmisiä on suomalaisista joka viides, iltaihmisiä joka kahdeksas. Loput sijoittuvat välimaastoon.

Partonen sanoo, että iltaihmisten määrä on jostain syystä lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Kun he yrittävät ahtautua aamuihmisille luotuun muottiin, epäterveellinen univaje on taattu.

 

Onneksi työaikojen liukuma alkaa olla yhä useamman työntekijän etu. Ei ennen aamukymmentä tehty työ ole sen arvokkaampaa kuin päivällä tehty.

Syntyisikö tuottavuusloikka viimein, jos liukumat olisivat lakisääteisiä? Mitä luksusta olisi, jos jokainen työntekijä saisi kuunnella sisäistä kelloaan ja aloittaa työt, kun se kullekin tuntuu fyysisesti oikealta.

Tärkeä kysymys on sekin, olisiko työaikaa järkevä lyhentää. Harva tietotyöläinen kykenee olemaan oikeasti tuottelias kahdeksan tuntia yhteen menoon. Univajeisina uuvutaan ja työnjälki hapertuu.

Tehokas kuuden tunnin päivä saattaisi olla sekä tietotyöläisen terveyden että hänen työnantajansa rahapussin kannalta fiksuin vaihtoehto.

Sanna Häyrynen

Tiedeviestinnän maisteri, joka tykkää kuunnella, kun asiantuntija puhuu. Twitter: @sannahayrynen

Lue lisää:

Perjantaina 28.9. järjestettävä Tutkijoiden yö täyttää Linnanmaan kampuksen tieteestä kiinnostuneista

Tutkijoiden yö järjestetään Oulun yliopistolla nyt kolmatta kertaa. Ohjelma starttaa perjantaina kello 17, ja päättyy Linnanmaalla kello 21.

Tiedettä ja tutkimusta esittelevä Tutkijoiden yö tuo Linnanmaan kampuksella 28.9. tiedettä tutuksi kaikenikäisille.

Syyskuun viimeisenä perjantaina järjestettävä tapahtuma järjestetään Suomessa Oulun lisäksi yhdessätoista muussa kaupungissa, yhtä aikaa yli 300 eurooppalaisen kaupungin kanssa. Tänä vuonna Tutkijoiden yön teemana on jäljet.

Tutkijoiden yö järjestetään Oulun yliopistolla nyt kolmatta kertaa. Ohjelma starttaa perjantaina kello 17, ja päättyy Linnanmaalla kello 21.

Perjantai-iltana Oulun Tutkijoiden yössä kaikenikäiset pääsevät kuuntelemaan tiedeluentoja ja keskusteluja, vierailemaan laboratoriossa ja tekemään kokeita ja tutustumaan erilaisiin tiedeaiheisiin näytöksiin. Illan päätteeksi kello 20 Agoralla esiintyy feministinen rap-duo SOFA. Oulun koko ohjelmaan voit tutustua täällä.

Osaan illan ohjelmanumeroista on ennakkoilmoittautuminen. Muumiotutkimusta ja virtuaalisesti 1600-luvulla eläneen kirkkoherra Rungiuksen muumiota esittelevään pajaan ilmoittaudutaan työtilan ovella olevaan listaan. Dragsters-tuunaustyöpajaan ilmoittautuminen tapahtuu etukäteen sähköisesti, mukaan mahtuu 24 osallistujaa.

Kajaanin yliopistokeskus ja Sodankylän geofysiikan observatorio järjestävät Tutkijoiden yönä omaa ohjelmaa. Niiden ohjelmaan voi tutustua niiden omilla sivuilla: Kajaanin ohjelma ja Sodankylän ohjelma.

 

Viisi poimintaa Oulun Tutkijoiden yön ohjelmasta

1. Sisällissodan perintö: Sovinto, Tellus Stage, kello 18–19

Paneelikeskustelussa pohditaan suomalaista yhteiskuntaa sisällissodan jälkeen. Millaisia sisällissodan muistoja suomalaiset valitsivat vaalittavaksi ja millaiset päätettiin haudata? Miten nämä valinnat vaikuttivat yhteiskunnallisen sovinnon mahdollisuuteen seuraavilla vuosikymmenillä? Mitkä muut tekijät edesauttoivat sodan repimän kansakunnan eheytymistä? Kuinka kauan yhteiskunta on tarvinnut toipumiseen ja sovinnon tekemiseen?

2. Three Problems of the Big Bang Model: Dark Matter, Dark Energy, and Inflation, L8, kello 17, 18, 19 ja 20

The Big Bang model is the current explanation for the origin and the evolution of the universe. It is well supported by a variety of observational tests. However, some aspects of this very successful model are problematic. What is the nature of the ubiquitous and at the same time elusive dark matter? What is dark energy? What is inflation and why do we need it to explain the universe?

3. Tutkijoiden Pecha Kucha, L2, kello 18–19.30

Tutkijoiden Pecha Kucha haastaa Oulun yliopiston tutkijat kertomaan itsestään ja tutkimuksestaan 20 kuvalla, joiden esittelylle on aikaa 20 sekuntia. Tänä vuonna tutkijat puhuvat muun muassa älykkäästä valaistuksesta, kaivosteollisuuden jätteistä, marjoista ja Fornaxin eli Sulatusuunin galaksijoukosta.

4. VRungius – muumiotutkimusta virtuaalimaailmassa, AT117, kello 17.30–20

Työpajassa perehdytään Keminmaassa 1600-luvulla eläneen kirkkoherra Nikolaus Rungiuksen muumiosta tehtyyn tutkimukseen. Työpajassa esitellään tutkimustulokset luentona. Rungiuksen muumioon voi tutustua VRungius-virtuaaliohjelman avulla. Työpajaan on etukäteisilmoittautuminen listalla, joka löytyy AT117 -tilan ovenpielestä.

5. Kurkistus tropiikkiin, yliopiston kasvitieteellinen puutarha, Kaitoväylä 5, kello 17–20 

Kasvitieteellisen puutarhan uudistuneet kasvihuoneet Romeo ja Julia ovat remontin jälkeen avautuneet yleisölle. Tutkijoiden yössä puutarhan henkilökunta esittelee trooppisen ja subtrooppisen kasvillisuuden salaisuuksia. Opastetuille kierroksille lähdetään kasvitieteellisen puutarhan aulasta kello 17–20 puolen tunnin välein.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: