OYY:n sosiaalipoliittiseksi asiantuntijaksi valittiin Tarja Salmela

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan uudeksi sosiaalipoliittiseksi asiantuntijaksi on valittu Tarja Salmela. Päätöksen teki OYY:n hallitus 18. huhtikuuta pidetyssä kokouksessa. Salmela on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori. Hän on opiskellut johtamis- ja organisaatiotieteitä Lapin yliopistossa. Väitöskirjassaan hän tutki nukkumisen ja unien voimaa organisoidun elämän tukipilareiden horjuttajana. Salmela on työskennellyt Lapin yliopistossa erilaisissa tutkimusprojekteissa vuosina 2012–2018. Salmela aloittaa OYY:n sosiaalipoliittisena asiantuntijana […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan uudeksi sosiaalipoliittiseksi asiantuntijaksi on valittu Tarja Salmela. Päätöksen teki OYY:n hallitus 18. huhtikuuta pidetyssä kokouksessa.

Salmela on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori. Hän on opiskellut johtamis- ja organisaatiotieteitä Lapin yliopistossa. Väitöskirjassaan hän tutki nukkumisen ja unien voimaa organisoidun elämän tukipilareiden horjuttajana. Salmela on työskennellyt Lapin yliopistossa erilaisissa tutkimusprojekteissa vuosina 2012–2018.

Salmela aloittaa OYY:n sosiaalipoliittisena asiantuntijana 17. toukokuuta.

”Tarjalla on erittäin hyvä kuva yliopiston hallintorakenteista ja yliopisto-opiskelusta aina jatko-opintoihin asti. Rekrytointityöryhmä näki että hänellä on hyvät edelletykset menestyä OYY:ssa niin sosiaalipoliittisten kuin kansainvälisten asioiden asiantuntijana, sekä esimerkiksi toimenkuvaan kuuluvan kuntavaikuttamisen parissa”, OYY:n hallituksen varapuheenjohtaja Teemu Virtanen kommentoi valintaa.

Sosiaalipoliittisen asiantuntijan työ keskittyy erityisesti opintososiaalisten asioiden kuten toimeentulon, terveydenhuollon, asumisen, opiskeluympäristön ja hyvinvoinnin pariin. Työnkuvaan kuuluu muun muassa ylioppilaskunnan sosiaalipoliittisen linjan valmistelusta vastaaminen, lausuntojen ja kannanottojen laadinta ja vastaaminen osaltaan ylioppilaskunnan hallinnosta, opiskelijoiden neuvonnasta ja yhteistoiminnasta opiskelijaedustajien kanssa. Työhön kuuluu myös kansainvälisten opiskelijoiden neuvonta ja edunvalvonta.

OYY:n sosiaalipoliittisen asiantuntijan hakuaika päättyi 7.4. Paikkaa haki seitsemän henkilöä, joista haastateltiin kolme.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Suomalaiseen Tiedeakatemiaan valittiin vuosikokouksessa uudet jäsenet, uusien joukossa kolme professoria Oulun yliopistosta

Suomalaisen Tiedeakatemian uudet jäsenet on valittu 12. huhtikuuta pidetyssä vuosikokouksessa. Uusien jäsenten joukossa on kolme professoria Oulun yliopistosta: matematiikan professori, luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Maarit Järvenpää, molekyylibiologian professori Johanna Myllyharju ja Suomen ja Pohjois-Euroopan historian professori Tiina Kinnunen. Tiedeakatemia jakaantuu matemaattis-luonnontieteelliseen ja humanistiseen osastoon. Järvenpää ja Myllyharju valitiin matemaattis-luonnontieteelliseen osastoon, Kinnunen humanistiseen osastoon. Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita ja yleisesti arvostettuja kotimaisia […]

Suomalaisen Tiedeakatemian uudet jäsenet on valittu 12. huhtikuuta pidetyssä vuosikokouksessa.

Uusien jäsenten joukossa on kolme professoria Oulun yliopistosta: matematiikan professori, luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Maarit Järvenpää, molekyylibiologian professori Johanna Myllyharju ja Suomen ja Pohjois-Euroopan historian professori Tiina Kinnunen.

Tiedeakatemia jakaantuu matemaattis-luonnontieteelliseen ja humanistiseen osastoon. Järvenpää ja Myllyharju valitiin matemaattis-luonnontieteelliseen osastoon, Kinnunen humanistiseen osastoon.

Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita ja yleisesti arvostettuja kotimaisia ja ulkomaisia tieteenharjoittajia. Jäsenyys on arvostettu saavutus tutkijan uralla.

Suomalainen Tiedeakatemia on vuonna 1908 perustettu yleistieteellinen seura, jonka tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta sekä toimia korkeatasoista tiedettä edustavien tutkijoiden yhdyssiteenä. Akatemia järjestää esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, kustantaa tieteellisiä julkaisuja ja tekee aloitteita ja antaa lausuntoja tiedettä ja tieteenharjoittajia koskevissa kysymyksissä. Akatemia myös jakaa vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa apurahoja.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Jokainen meistä on terapian tarpeessa

"Haluaisin olla rohkeampi, olla omalla esimerkilläni mukana rakentamassa yhteiskuntaa, jossa mielenterveysongelmien ympäriltä on poistunut stigma – onhan omasta henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen kunnioitettava ja ihailtava teko. Silti kokemuksistani julkisesti puhuminen ja kirjoittaminen vaati minulta tämänkin kolumnin osalta voimaa ja pitkän harkinnan", kirjoittaa Asta Salomaa kolumnissaan.

Jos joku mainitsee minulle käyvänsä terapiassa, on se minusta normaali ja varsin arkinen asia, verrattavissa kampaajalla tai hammaslääkärillä käyntiin. Kaikille terapian tarve ei ole tuttua entuudestaan. Siksi mielenterveysongelmat herättävät myös ennakkoluuloja ja leimaamista.

Jotta tabut mielenterveyden ympäriltä saataisiin murrettua, tulisi mielenterveydestä puhua avoimesti, niin julkisesti kuin kahvipöydissäkin.

Olen kokenut eripituisia masennuskausia tasaisesti elämäni ajan. Aloitin terapiakäynnit vuonna 2013 opiskellessani ensimmäistä vuotta musiikkikasvatusta Oulun yliopistossa. Terapia oli minulle positiivinen kokemus; se oli minulle itselleni ja hyvinvoinnilleni varattua aikaa.

Parin vuoden intensiivisen terapiajakson jälkeen elämä tuntui jo paljon aiempaa kevyemmältä ja helpommalta. Vaikka kaikilla ei terapia toki toimi yhtä tehokkaasti, minä sain sen avulla elämäni ja ajatukseni kasaan.

Vuosien varrella olen omista kokemuksistani kertomalla rohkaissut useita opiskelevia ystäviäni hakeutumaan mielenterveyspalveluiden pariin. Silti kokemuksistani puhuminen on ollut vaikeaa. Kesti kauan, jopa vuosia, että uskalsin kertoa terapiassa käymisestä vanhemmilleni ja läheisille ystävilleni.

Edes yliopisto-opintoihini kuuluvalla musiikkiterapian opintojaksolla en uskaltanut reflektoida omia kokemuksiani terapiasta kurssin oppimispäiväkirjassa, sillä pelkäsin sen leimaavan minut jollain tavoin heikoksi luennoitsijan silmissä.

 

Minulle aiheesta puhumista vaikeampaa on sen myöntäminen, että asiasta puhuminen julkisesti tuntuu vaikealta.

Haluaisin olla rohkeampi, olla omalla esimerkilläni mukana rakentamassa yhteiskuntaa, jossa mielenterveysongelmien ympäriltä on poistunut stigma – onhan omasta henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen kunnioitettava ja ihailtava teko.

Silti kokemuksistani julkisesti puhuminen ja kirjoittaminen vaati minulta tämänkin kolumnin osalta voimaa ja pitkän harkinnan. Siksi tänään torstaina 25.4. vietettävä opiskelijoiden mielenterveyspäivä on oivallinen kampanja teeman nostamiseksi esille.

Omassa elämässäni olen huomannut sen, kuinka tärkeää mielenterveydestä puhuminen opiskelijayhteisössä on. Eräs opiskelukaverini, jolle kerroin kokemuksestani terapiasta opintojen alkuvaiheessa, otti monien vuosien jälkeen yhteyttä kiittääkseen minua. Omien sanojensa mukaan hän ei olisi uskaltanut hakeutua hoidon pariin ilman rohkaisuani. Vaikka olin jo itse unohtanut keskustelun kokonaan, opiskelutoverilleni sanani olivat olleet elämää mullistavia.

 

On väärin, että mielenterveyspalveluiden käyttäminen ja mielenterveydestä puhuminen vaativat yhteiskunnassamme rohkeutta.

Tilannetta ei helpota se, etteivät palvelut myöskään ole helposti saatavilla. Tätä epäkohtaa pyrkii korjaamaan mielenterveyspalveluiden piiriin pääsemisen helpottamista ajava Terapiatakuu-kansalaisaloite. Aloitteen perusteluiden mukaan tällä hetkellä Suomessa vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa.

Olen lähes varma siitä, että kenelle tahansa kadulla vastaan tulevalle henkilölle olisi hyötyä omaan henkiseen hyvinvointiin paneutumisesta alan ammattilaisen kanssa. Jokainen meistä on jollain tavalla terapian tarpeessa.

Mikäli tämä teema resonoi myös sinussa, käy allekirjoittamassa Terapiatakuu-kansalaisaloite – vaikkapa opiskelijoiden mielenterveyspäivän kunniaksi.

Asta Salomaa

Syntyjään helsinkiläinen, sittemmin oululaistunut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan tapahtumatuottaja-yhteisöasiantuntija. Muusikko ja ännännen vuoden musiikkikasvatuksen opiskelija.

Lue lisää:

Pyöriikö pakkausmuovia nurkissa? Kampuksilla kerätään muovia 23.–26. huhtikuuta, syynä I love muovi -kampanja

Vaikka muovin kierrättäminen on yleistynyt jatkuvasti, silti iso osa kotitalouksien muovista jää edelleen kierrättämättä. Yle Tieteen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 36 prosenttia suomalaisista jättää muovin kokonaan lajittelematta. Samaisen kyselyn mukaan yleisin syy lajittelematta jättämiselle on jäteastioiden puute taloyhtiössä. Moni vastanneista myös koki asuvansa liian kaukana keräyspisteestä. Muovia vastaanottavien pisteiden määrä kasvaa hetkellisesti vappua edeltävällä viikolla, […]

Vaikka muovin kierrättäminen on yleistynyt jatkuvasti, silti iso osa kotitalouksien muovista jää edelleen kierrättämättä.

Yle Tieteen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 36 prosenttia suomalaisista jättää muovin kokonaan lajittelematta. Samaisen kyselyn mukaan yleisin syy lajittelematta jättämiselle on jäteastioiden puute taloyhtiössä. Moni vastanneista myös koki asuvansa liian kaukana keräyspisteestä.

Muovia vastaanottavien pisteiden määrä kasvaa hetkellisesti vappua edeltävällä viikolla, kun Oulun kaupunki osallistuu Ylen valtakunnalliseen I love muovi -kampanjaan. Kampanjan tavoitteena on kerätä mahdollisimman paljon pakkausmuovia kierrätykseen. Kaupunki haastaa lisäksi kaikki oululaiset, yritykset ja yhteisöt mukaan muovinkeräykseen.

Oulu kerää pakkausmuovia keskiviikkona 24.4., torstaina 25.4. ja perjantaina 26.4. Keskiviikkona ja torstaina pakkausmuovia voi tuoda liikkuviin keräyspisteisiin, perjantaina taas päätapahtumaan Rotuaarille kello 14–18.

Muovinkeräyslaatikoita löytyy  23.–26.4. välisenä aikana myös Oulun yliopiston kampuksilta Linnanmaalta ja Kontinkankaalta, yliopisto tiedottaa. Keräyslaatikot tunnistaa kampanjan logosta. Keräyspisteet löytyvät perjantaiaamuun asti Linnanmaalta vihreiltä naulakoilta, R-ovelta ja L5-salia vastapäätä, Kotninkankaalta 5A- ja 7A-ovilta.

Linnanmaan kampuksella keräys huipentuu keskiviikkona 24.4 kello 9–10.30, kun Haurun keräysauto noutaa yliopistolla kerätyt muovit Terassipihalta, Café Hubin kohdalla sisäpihalla. Kontinkankaan suunnalla keräysauto pistäytyy torstaina 25.4. kello 9–10.30 Oamkin ja Osaon parkkipaikalla. Kerätyt muovit toimitetaan Ringin kierrätyspisteeseen Riihimäelle.

Mikäli esimerkiksi kierrätettävän muovilaadun tunnistaminen mietityttää, asiasta voi lukea lisää Ylen kampanjasivuilta. Ylen kartasta voi myös tarkistaa lähimmän RINKI-kierrätyspisteen.

Muokattu 25.4.2019 kello 15.48: Muokattu kampanjan kestoaikaa leipätekstiin ja otsikkoon ja lisätty tieto tarkoista muovinkeräyspisteistä kampuksella.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Kun intohimosta tuli vain työtä, oli aika jatkaa matkaa

"Viidessä vuodessa, yhden opiskelijan tavoitteellisen opiskeluajan aikana, on tapahtunut niin paljon, etteivät sanat oikein riitä kertomaan kaikkea. Yritän silti testamentata tässä olennaisimmat", kirjoittaa Hennamari Toiviainen ajastaan OYY:n sosiaalipoliittisena asiantuntijana. Tämä on hänen viimeinen kolumninsa Oulun ylioppilaslehdessä.

Helmikuussa 2014 näin rekrytointi-ilmoituksen, jossa Oulun yliopiston ylioppilaskunta haki sosiaalipoliittista asiantuntijaa. Ilmoitusta katsoessani mietin, olenko jo liian vanha ylioppilasliikkeeseen – olinhan jo valmistunut, enkä ollut enää kahteen vuoteen ollut aktiivisesti opiskelijaliikkeessä mukana.

Pari päivää myöhemmin tuttu vinkkasi minulle vielä kyseisestä paikasta saatesanoilla “se on just sun juttu”. Siksi lopulta päätin hakea paikkaa. Vaikka en osannut vielä silloin sanoittaa ajatuksiani täsmällisesti, tunsin, että minulla oli vielä annettavaa ylioppilasliikkeelle.

Nyt viisi vuotta myöhemmin voin sanoa, etten ole hakupäätöstä päivääkään katunut. Viidessä vuodessa, yhden opiskelijan tavoitteellisessa opiskeluajassa, on tapahtunut niin paljon, etteivät sanat oikein riitä kertomaan kaikkea. Yritän silti testamentata tässä olennaisimmat.

 

Tärkein antini ylioppilaskunnalle on varmasti se, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on pysyvä osa ylioppilaskunnan ja useiden kymmenien opiskelijajärjestöjen arkea. Työssäni näin opiskelijoiden olevan aidosti kiinnostuneita tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksistä. He myös uskaltavat lähteä rohkeasti ratkomaan vaikeitakin asioita järjestöissä. Vaikka kipeistä asioista puhuminen on vaikeaa, se silti kannattaa.

Järjestön suunnitelmallinen kehittäminen ja vaikeiden asioiden vastuullinen ratkaiseminen kehittävät järjestötoimintaan osallistuvien taitoja kohdata muutoksia ja käsitellä konflikteja. Näistä taidoista on varmasti hyötyä kenelle tahansa.

Myös yliopisto on herännyt kiusaamisen, häirinnän ja vihapuheen vastaiseen työhön ja haluaa siten varmistaa, että meillä kaikilla on turvallinen ja hyvä ilmapiiri opiskella ja työskennellä. Meitä kaikkia tarvitaan yliopistoyhteisön rakentamiseen paremmaksi ja yhdenvertaiseksi opiskelu- ja työympäristöksi. Vaikka en voi väittää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuvan yliopistoyhteisössä täysin, ovat asiat tällä saralla varmasti paremmin kuin vielä viisi vuotta sitten.

Ylioppilaskunnassa kohtaa paljon ihmisiä. Jokainen ihminen on kohdattava rakentavassa vuorovaikutuksessa ja hyvässä yhteistyössä – oli kyseessä sitten fuksi, opettaja, dekaani, terveydenhuollon ammattilainen tai kaupunginjohtaja.

Olennaisimpia ylioppilaskunnassa tarvittavia taitoja lienevätkin kohtaamisen, kuuntelun ja auttamisen taidot. Se hetki, kun asiantuntija kohtaa apua etsivän opiskelijan, on tärkeimpiä hetkiä ylioppilaskunnan ja opiskelijan välillä.

Ajattelen ylioppilaskunnan olevan opiskelijan luotettava turvaverkko, paikka, josta on aina voinut kysyä mitä tahansa mietityttävää asiaa. Vaikka valtaosa kysymyksistä liittyy yleensä opiskeluun, opiskelijakorttiin ja opiskelun tukipalveluihin, opiskelijoiden kysymysten kirjo on valtava. Vuosien varrelta muistan kysymyksiä tulleen ainakin yliopiston juoma-automaateista, kaupunginteatterin näytöksistä, lämpötolpallisista autopaikoista sekä hääbändin löytämisestä.

Jokaista yksittäistä opiskelijan kohtaamista, kuuntelemista, ohjaamista, auttamista ja tukena olemista on vaikea tehdä näkyväksi. Moni opiskelija ei tiedä mitä ylioppilaskunta tekee – ja jos ei tiedä, on helppo moittia julkisesti. Kiitokset puolestaan tulevat henkilökohtaisissa kohtaamisissa. Edunvalvonta-asiantuntijan pitkäjänteinen työ tulee näkyväksi yleensä joko suurien, koko opiskelijajoukkoa koskevien voittojen tai pettymysten jälkeen. Voittojenkin takana on aina paljon eri henkilöiden tekemää pitkäjänteistä yhteistyötä.

 

Ylioppilaskunta, kuten muutkin opiskelijajärjestöt, kilpailee yhä enemmän opiskelijoiden ajasta. Vaikka juuri järjestötoiminta valmentaa oivallisesti työelämään ja opettaa käytännössä työelämän sosiaalisiin suhteisiin, tiukkojen opintopistevaatimusten sekä opintotukirajauksien ja -leikkauksien vuoksi opiskelijoilla on yhä vähemmän aikaa järjestöille. Siksi ylioppilaskunnan on yhteistyössä yliopiston kanssa varmistettava, että jokainen opiskelija voi jatkossakin vaikuttaa yliopistoyhteisössä ja edistää yhteisiä asioita.

Kun aika on kortilla, ylioppilaskunnan tulisi säilyä houkuttelevana opiskelijajärjestönä ja työnantajana. Koska järjestönä ylioppilaskunta ei voi houkutella rahalla osaavimpia asiantuntijoita, sen tulee panostaa enemmän muuhun pääomaan, kuten työntekijöiden ja luottamushenkilöiden jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Työskentely ylioppilaskunnan hyväksi on usein intohimoista, ja ylioppilaskuntatoimintaan hakeutuvat ovat todella kiinnostuneita ja motivoituneita edistämään opiskelijan hyvää elämää. Siksi toiminnan tulee myös olla kivaa ja antoisaa.

Aina se ei ole sitä ollut: olen nähnyt turhaa vastakkainasettelua ja oman edun ajamista. Se taas karkottaa viimeisetkin toiminnasta kiinnostuneet.

 

Oulun yliopiston ylioppilaskunnasta olen saanut mukaani hienoja ystävyyssuhteita ja verkostoja. En ole ollut ylioppilaskuntaan liian vanha – päinvastoin: ihailen ylioppilasliikkeen pitkän linjan vaikuttajia, joilla on mieletön ammatillinen osaaminen ja joilta kokemattomampi on aina voinut kysyä apua.

Ylioppilaskunnassa olen todistanut ikimuistoisia hetkiä opiskelijoiden edunvalvonnan parissa, niin hyvässä kuin pahassakin. Joskus on itketty onnesta, joskus pettymyksestä. Joskus olen ollut turhautunut, joskus taas olen yllättynyt positiivisesti.

Siksi lausun lämpimän kiitoksen kaikille heille, jotka ovat olleet osa matkaani OYY:ssa. Tiedän kuitenkin, että kun palo ylioppilasliikkeessä vaikuttamiseen alkaa hiipua ja intohimosta tulee yhä enemmän vain työpaikka, on aika siirtyä eteenpäin.

Hennamari Toiviainen

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan entinen sosiaalipoliittinen asiantuntija, joka jatkoi matkaansa Oulun kaupungille kuntalaisvaikuttamisen koordinaattoriksi. Twitter: @HennamariT

Lue lisää:

ATK-katu katki 15.4. alkaen, kulkureitti poissa käytössä vuoden 2020 alkuun asti

Tiedotuksia Linnanmaalla liikkuville: kampuksella tehtävät muutostyöt vaikuttavat seuraavaksi ATK-kadulla kulkemiseen, yliopisto tiedottaa. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy rakennuttaa yliopiston ATK-kadun opetustilat. Remonttialueella tietohallinnolta vapautuneita tiloja muutetaan yleisopetustiloiksi. Lisäksi hankkeessa toteutetaan uudet sosiaalitilat henkilökunnan sekä opiskelijoiden käyttöön. Uuden sisäänkäynnin ja uusien pyöräpaikkojen myötä sosiaalitilojen kerrotaan palvelevan nyt erityisesti pyöräilijöitä. Muutostyöt alkoivat alueella 1. huhtikuuta työmaan perustamisella sekä suojaus- […]

Tiedotuksia Linnanmaalla liikkuville: kampuksella tehtävät muutostyöt vaikuttavat seuraavaksi ATK-kadulla kulkemiseen, yliopisto tiedottaa.

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy rakennuttaa yliopiston ATK-kadun opetustilat. Remonttialueella tietohallinnolta vapautuneita tiloja muutetaan yleisopetustiloiksi. Lisäksi hankkeessa toteutetaan uudet sosiaalitilat henkilökunnan sekä opiskelijoiden käyttöön. Uuden sisäänkäynnin ja uusien pyöräpaikkojen myötä sosiaalitilojen kerrotaan palvelevan nyt erityisesti pyöräilijöitä.

Muutostyöt alkoivat alueella 1. huhtikuuta työmaan perustamisella sekä suojaus- ja purkutöillä. Remonttialueen liikennejärjestelyt ja työmaan aitaus aiheuttavat muutoksia kulkureitteihin, ja ATK-katu tulee olemaan poikki ensi vuoden alkuun asti. Katkos alkaa 15.4. ja päättyy 1.1.2020. Tuona aikana Ympäristötietotaloon tulee kulkea ulkokautta.

Lisäksi työmaa aiheuttaa katkoksia alueen ilmanvaihtoon toisessa ja kolmannessa kerroksessa kesällä 2019. Työmaa-alueen läpi kulkeminen ja työmaa-alueella oleskelu on turvallisuussyistä ehdottomasti kielletty. Hanke valmistuu helmikuussa 2020.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: