Kesäiltoina unirytmistä kiinni pitäminen voi olla haastavaa, sillä useat ihmiset kokevat nukahtamisen yöttömien öiden aikana vaikeaksi. Lisäksi osa kokee unenlaadun kevyemmäksi kesällä kuin talvella. Miksi ihmeessä?
Oulun yliopiston neurologian professori Anne Remes kertoo nukahtamisen vaikeuden selittyvän fysiologisesti.
Nukahtamisen taustalla on melatoniini eli pimeähormoni tai yöhormoni.
”Melatoniinia erittyy pimeän aikana, jolloin nukahtaminen on helpompaa. Näin valoisaan aikaan melatoniinin eritys on vähäisempää, sillä nimenomaan pimeys laukaisee sen erityksen.”
Ihmisillä on oma sisäinen kello, jonka mukaan toimiminen vaikuttaa vireystasoon ja toisaalta myös uneen. Melatoniinia tarvitaan unen ja biologisen vuorokausirytmin säätelyyn. Näiden lisäksi melatoniini vaikuttaa myös elimistön puolustusjärjestelmään.
Remeksen mukaan osa ihmisistä ei nuku kesäisin yhtä paljon kuin talvella, ja unenlaatukin voi vaihdella suuresti. Remeksen mukaan unenlaadun vaihtelutkin voivat johtua melatoniinista, jonka tuotantoa voi yrittää lisätä kesällä muutoinkin kuin purkista ottamalla.
”Pimeys voidaan tuoda keinotekoisesti pimennysverhoilla, jolloin aivot huijataan pimeään ja melatoniinin eritys lisääntyy”, Remes kuvailee.
Syytä sille, miksi toiset ovat herkkiä valon muutoksille, ei Remes osaa sanoa. Siinä missä toiset nukkuvat kesäisin huonosti, pystyvät toiset taas nukkumaan kesälläkin hyvin.
Mitä olet aina halunnut tietää tieteestä? Onko olemassa tiedeaiheinen kysymys, johon et löydä vastausta? Vaivaako mieltäsi tiedepulma, jonka kysyminen saisi sinut tuntemaan itsesi tyhmäksi? Nyt voit esittää sinua aina askarruttaneen tiedeaiheisen kysymyksen Oulun ylioppilaslehdelle! Tiedeuutisten jengi ottaa selvää hassuimmista ja höpsöimmistäkin kysymyksistä. Lähetä siis mieltäsi kaihertava kysymys osoitteeseen tiedeuutiset.oyl@gmail.com. Vastaukset selviävät Tiedeuutisissa.
Julkaistu
SHARE
Heli Paaso-Rantala
Oulun yliopiston tiedeviestinnän opiskelija, joka ei aina pysy mukana maailman menossa.
Koska grönlantilaiseen kulttuuriin kuuluu spontaanius ja vieraanvaraisuus, kaikki uudet ja mielenkiintoiset ihmiset saavat usein kutsun tapahtumiin ja perheillallisille. Uudet tuttavuudet ja uuteen ympäristöön heittäytyminen helpottivat suomalaisen vaihto-opiskelijan Annaliina Koskisen kulttuurishokkia. "Pelkäsin aluksi että turrun tähän ympäristöön enkä enää huomaa nauttia siitä, mutta vieläkin joka aamu ajattelen että ‘voi vitsi, olen Nuukissa!’”
Pipo pyrkii karkaamaan hyisen tuulenpuuskan mukana ja petollinen jää tuiskulumen alla houkuttelee maata kohti. Aurattujen lumikasojen keskeltä pilkottaa arkisen harmaa kivisen kerrostalon nurkka, sen takaa vielä seitsemän muuta samanlaista.
Mutta kun aurinko pilkahtaa esiin pilven takaa niin täytyy todeta että ei, ei kyseessä olekaan Oulu.
Pilvet väistyvät ja paljastavat teräväpiirteisen, henkeäsalpaavan kauniin Sermitsiaq-vuoren, joka hallitsee näkymää kirkkaan sinisten ja punaisten puutalojen taustalla.
Rannalla arktinen auringonvalo heijastuu kimaltelevasta, melkein trooppisen turkoosista merivedestä ja toisella puolen vuonoa keikkuu pieniä jäävuoria.
Kyseessä onkin siis Nuuk, Grönlannin pääkaupunki maailman suurimman saaren länsirannalla.
On Oululla ja Nuukilla myös jotain yhteistä.
Vaikka kaupunkien välissä onkin sivusuunnassa matkaa noin 3500 kilometriä, kaupungit ovat kuitenkin melkein samalla leveysasteella – eli himppusen pohjoisen napapiirin alapuolella.
Molemmista kaupungeista löytyy myös yliopisto, opiskelijoita ja siten myös varsin arkista opiskelijaelämää.
”Uskomatonta, olen oikeasti Grönlannissa!”
“Päädyin Grönlantiin oikeastaan sattumalta”, 24-vuotias akvaattisia tieteitä Helsingin yliopistossa opiskeleva Annaliina Koskinen kertoo.
Hän on nyt neljättä kuukautta Nuukissa vaihto-oppilaana.
Oikeastaan hän halusi vaihtoon Huippuvuorille Svalbardiin, mutta se peruuntui viime hetkellä. Koska opiskelu arktisilla alueilla kiinnosti, hän päätti kysellä vaihto-opiskelupaikkaa vielä Grönlannista.
Vaikka hakuajat olivat jo menneet umpeen, paikka Nuukin yliopistosta löytyi kuitenkin kysymällä ja Annaliina lensi Grönlantiin helmikuun puolivälissä.
Nuukin lentokenttä on pieni, joten kaikki lennot menevät Kangerlussuaqin lentokentän kautta. Isompien reittikoneiden on helpompi laskeutua sinne vaikka itse Kangerlussuaq onkin vain noin viidensadan ihmisen asutuskeskus.
“Tuntui ihan mielettömältä kun laskeuduimme Kangerlussuaqin lentokentälle. Jatkolento oli kuusi tuntia myöhässä, joten lähdin kävelylle. Aurinko paistoi, pakkasta oli 30 astetta ja tuntui ihan uskomattomalta että olen oikeasti Grönlannissa!”
Epävakaasta säästään tunnettu Nuuk sattui olemaan aurinkoinen kun Annaliina lopulta sinne pääsi.
”Kävelimme viikonlopun ympäri kaupunkia toisten vaihtareiden kanssa ja yritimme tutustua paikkaan. Luonto ja maisemat ovat ihan uskomattomat täällä. Pelkäsin aluksi että turrun tähän ympäristöön enkä enää huomaa nauttia siitä, mutta vieläkin joka aamu ajattelen että ‘voi vitsi, olen Nuukissa!’” Annaliina nauraa.
Air Greenlandin 37-paikkainen DASH-8-200-mallin lentokone Kangerlussuaqin lentokentällä, valmiina suuntaamaan Nuukiin.
Grönlannin hallituksen alaisuudessa toimivan instituutin tehtävänä on tutkia ja seurata arktista luontoa sekä toimia Grönlannin hallituksen neuvonantajana niin ympäristöön kuin ilmastoonkin liittyvissä asioissa.
Instituutin tärkein tehtävä on tutkia monimuotoista luontoa sekä kehittää ja tukea ympäristöä säästäviä keinoja säilyttää grönlantilaisten perinteiset elinkeinot kuten kalastus ja metsästys.
Vaikka instituutti ei varsinainen korkeakoulu olekaan, se järjestää opintoja yhteistyössä tanskalaisen Århusin yliopiston kanssa. Englanniksi järjestettävät kurssit keskittyvät tutkimaan arktisen alueen ja erityisesti Grönlannin luontoa, eläimiä ja ilmastoa. Tarjolla on myös turvallisuuskurssi, joka opastaa kenttätöihin arktisissa olosuhteissa.
“En oikein osaa sanoa eroaako opiskelu täällä paljon opiskelusta Suomessa,” Annaliina miettii. “Arktinen lukukausi -opinto-ohjelma on aika uusi ja hakee vielä muotoaan.”
Opiskelutahti vaihtelee viikoittain, sillä suurin osa opettajista on tanskalaisia ja moni tulee Århusin yliopistosta Tanskasta. Opiskelua saattaa olla myös viikonloppuisin, jotta opettajien aika käytettäisiin tehokkaasti. Sen vastapainoksi välillä on taas helpompia viikkoja jolloin läsnäoloa opinnoissa ei vaadita ollenkaan ja opiskelut suoritetaan kirjoitustehtävillä ja tenttimällä.
“Se oli myös uusi juttu minulle että tentit täällä ovat suullisia. Se taitaa olla Tanskassa yleinen käytäntö,” Annaliina jatkaa.
Loppujen lopuksi suurin muutos on ollut oppimisympäristö.
Arktisen meren ja jäätiköiden tutkiminen eroaa auttamatta Itämerestä, joka on suomalaiselle meribiologian opiskelijalle läheisin tuttavuus.
“Kurssien kenttäosiot ovat tietenkin aivan erilaisia kuin Suomessa. Olemme käyneet muun muassa jäätiköllä ottamassa näytteitä ja pian lähdemme yhdeksän päivän risteilylle, jossa kierrämme vuonoja ja menemme myös avomerelle. Se tulee olemaan tosi ainutlaatuinen retki!”
Grönlannin Luontoinstituutissa vaihto-opintojaan suorittava Annaliina Koskinen on ollut erittäin tyytyväinen arktiseen seikkailuunsa.
Elämää kulttuurien sekamelskassa
Kurssit ovat suurimmaksi osaksi Luontoinstituutilla, jossa kaikki opiskelijat ovat vaihto-oppilaita.
“Onneksi meillä on myös muutama yhteinen kurssi Nuukin yliopiston kanssa, esimerkiksi kalastus- ja metsästyskurssi, jossa pääsin tapaamaan paikallisia opiskelijoita,” Annaliina kertoo.
Grönlantilaiseen kulttuuriin kuuluu spontaanius ja vieraanvaraisuus, joten tapahtumiin, kahville ja perhe-illallisille kutsutaan usein kaikki uudet ja mielenkiintoiset ihmiset vaihtamaan kuulumisia.
Uudet tuttavuudet ja uuteen ympäristöön heittäytyminen helpottavat kulttuurishokkia.
“Kommunikointi oli alussa hieman haastavaa kun en osaa tanskaa enkä grönlantia.” Annaliina kertoo.
“Kruunu valuuttana on myös hankala euroon tottuneelle, koska siihen ei ole mitään kovin helppoa muistisääntöä.”
Vaihto-opiskelijat lyöttäytyivät kuitenkin nopeasti yhteen ja käännösapua – niin kielen kuin valuutankin kohdalla – sai tanskalaisilta opiskelijoilta.
Nuukin tavaramerkiksi ovat muodostuneet värikkäät puutalot sekä taustalla häämöttävä Sermitsiaq-vuori.
Kajakkipooloa ja paikallista polkkaa
Vaihto-opiskelijoilla on tapana uusissa kaupungeissa luoda oma pieni yhteisönsä. Näin on käynyt myös Nuukissa.
Tämän kevään vaihto-opiskelijat tutustuivat toisiinsa sähköpostilistan kautta ja ovat muodostaneet tiiviin porukan, jonka mukana liikkuu satunnaisesti myös muita Nuukissa vierailevia ulkomaalaisia.
Iso osa vaihto-oppilaista tulee Tanskasta, mutta joukosta löytyy muun muassa myös saksalainen ja indonesialainen opiskelija.
Instituutin vaihto-opiskelijoilla ei ole virallisesti opiskelujen ulkopuolista ohjelmaa, mutta he ovat tehneet yhteisen Facebook-ryhmän, jossa jaetaan tietoa paikallisista harrastuksista ja tapahtumista ja sovitaan tapaamisia vaikka rannalle tai elokuviin.
“Vaihtareiden kanssa päädyimme esimerkiksi kokeilemaan kajakkipooloa Nuukin uimahallissa Malikissa. Ja olemme myös käyneet paikallisten polkkaryhmässä tanssimassa!”
Annaliina on pitkäaikainen swing-tanssin harrastaja. Kun mahdollisuus tarjoutui polkan kokeilemiseen Grönlannissa, siihen oli pakko tarttua.
“Pölähdimme eräänä iltana polkkaporukan sekaan, suurin osa heistä on eläkeikäisiä ja kyllä meitä katsottiin aika pitkään! Mutta sitten meille näytettiin kädestä pitäen mitä tehdä.”
Paikalliseen kulttuuriin Annaliina on tutustunut myös museoiden ja elokuvien kautta. Hän on käynyt esimerkiksi testaamassa grönlantilaista rumputanssia ryhmässä joka jakaa perinnettä eteenpäin ja on ehtinyt testailla miekkailuakin.
Nuukin kulttuurikeskus Katuaq näyttää elokuvia ja erityisesti pohjois-kanadalainen dokumentti Angry Inuk jäi mieleen. Dokumentti kertoo siitä, miten hylkeenpyynnin kielto on vaikuttanut hyvin negatiivisesti inuiittien elannon hankintaan ja elämäntyyliin.
“Se avarsi mieltä ja sai ajattelemaan hylkeen metsästyksestä ihan uudella tavalla. On ollut mahtavaa tutustua uuteen kulttuuriin ja ihmisiin. Vaikka tämä onkin vähän sellaista kulttuurisekamelskaa täällä paikallisten ja vaihtareiden seassa, olen oppinut ja kokenut tosi paljon uutta.”
Nuukin vaihto-opiskelijoiden joukosta löytyy muun muassa ekoturismia opiskeleva indonesialainen Susan Stephanie The, jonka kanssa Annaliina Koskinen kokeili Grönlannin perinteistä rumputanssia.
Luvassa vain tutkimusasema, mursuja ja rekikoiria
Annaliinan opiskelu Nuukissa päättyy kesäkuun puolivälissä, mutta matka ei kuitenkaan vie vielä takaisin Suomeen.
Ensin hän lähtee tutustumaan Islantiin poikaystävänsä kanssa, ja palaa sitten takaisin Grönlantiin. Hänen toiveenaan on matkustaa Koillis-Grönlantiin kokoamaan aineistoa gradua varten.
Heinäkuussa Koillis-Grönlannin kansallispuistossa vietetään vielä yötöntä yötä ja asukkaat koostuvat lähinnä tutkijoista.
“Siellä ei kuulemma ole muuta kuin tutkimusasema, mursuja ja rekikoiria,” Annaliina nauraa. “Mutta silti odotan sitä innolla!”
Arktisilla alueilla matkustaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista, joten Annaliina vielä odottelee lopullista tietoa matkan onnistumisesta.
Entä mitä Annaliina tulee kaipaamaan eniten Nuukissa?
“Luontoa varmasti ja myös polkkaa!” Häntä naurattaa.
“Sitä psykedeelistä karnevaalimusiikkia ehkä en ikävöi mutta tanssijat olivat tosi mukavia ja tunnelma lämmin.”
Annaliina Koskinen kuvaa jäävuoria, jotka ajelehtivat Narsap Sermia -jäätiköltä Nuukin rannoille.
Lähtisinkö vaihtoon Grönlantiin?
>> Oulun yliopisto on osa Arktista yliopistoa, joka on kansainvälinen arktiseen tutkimukseen ja koulutukseen liittyvä yhteistyöverkosto. Myös Nuukissa toimiva Grönlannin Luontoinstituutti on osa Arktista yliopistoa.
>> Vaihtoon lähdetään useimmiten erilaisten vaihto-ohjelmien, kuten esimerkiksi Nordplus-verkoston tai Erasmuksen kautta. Monella tiedekunnalla tai opinto-ohjelmalla on oma vaihtoverkostonsa maailmalla.
>> Vaihto-opiskelijan on mahdollista saada korotettua opinto- ja asumistukea vaihdon ajalle sekä opintolainaa.
>> Usein voi saada myös erilaisia vaihto-opiskeluapurahoja, joiden määrä ja kesto riippuvat kohteesta ja vaihto-ohjelmasta.
>> Jos kiinnostuit vaihto-opiskelusta, ota yhteyttä oman tiedekuntasi tai opinto-ohjelmasi kv-koordinaattoriin.
>> Oulun yliopistolta löytyy myös vaihto-opiskelun yleisneuvontaa Telluksesta tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 10-12. Tutustu myös yliopiston kokoamaan vaihto-opiskelijan checklistiin.
Julkaistu
SHARE
Inkeri Jäntti
Oululainen valokuvaaja ja tuottaja, joka ottaa kaiken liian vakavasti ja haluaisi nukkua enemmän. Tykkää kissoista, suklaasta ja supersankareista. Instagram: @inkerija.
Kaupan paikalle tulevan uuden mehu-smoothiebarin valikoima sisältäisi konseptisuunnitelman mukaan "tuorepuristetut mehut, vihersmoothiet, kasvisshotit, take away-myyntiä, laadukkaita erikoiskahveja sekä teetä".
Unirestan omistama Campus Shop etsii Linnanmaalta uusia tiloja. Kaupan paikalle on ensi vuoden alussa tulossa Juvenes-Yhtiöiden uusi mehu- ja smoothiebaari.
Unirestan toimitusjohtaja Kaija-Liisa Silvennoinen kertoo, että kauppa muuttaa keskusaulan tiloista lokakuun loppuun mennessä.
”Meillä ei ole vielä tiedossa sitä, mikä on viimeinen aukiolopäivämme. Mutta uskomme, että lokakuun puolivälin maissa laitamme ovet kiinni.”
Oulun yliopisto irtisanoi Campus Shopin tiloja koskevan vuokrasopimuksen Unirestan kanssa huhtikuussa. Syynä Campus Shopin vuokrasopimuksen irtisanomiselle on tarve lisätä ravintolapaikkoja, kun Oulun ammattikorkeakoulu muuttaa Linnanmaan kampukselle.
Silvennoisen mukaan Uniresta on käynyt keskusteluita uusista tiloista yliopiston kanssa. Ainakaan vielä sopivia tiloja ei ole löytynyt.
”Yliopisto on ohjannut meitä olemaan yhteydessä suoraan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:hyn (SYK). Oulun ammattikorkeakoulun tulon myötä tilapaletti on vielä hieman sekaisin, joten emme ole saaneet vielä konkreettisia esityksiä uusista tiloista.”
Mikäli uusia tiloja ei löydy, Silvennoisen mukaan yksi vaihtoehto on kaupan lopetus kokonaan.
”Haluaisimme jatkaa toimintamme, mutta mikäli emme saa keskeistä liikepaikkaa vaan joudumme jonnekin yliopiston laitamille, on toiminta järkevämpää lopettaa. Sijainti, sijainti ja sijainti, ne on ne tärkeimmät ominaisuudet. Paperikauppa vaatii tarpeeksi voluumia ja asiakkaita ollakseen kannattavaa.”
Campus Shop myy muun muassa toimisto- ja paperitarvikkeita, lahjatavaroita, kurssi- ja pääsykoekirjoja ja yliopiston omia merkkituotteita. Lisäksi myynnissä on pientä syötävää, kuten kahvia, teetä, irtokarkkeja ja salaatteja ja leipiä.
Silvennoisen mukaan viime vuosina suosituimpia tuotteita ovat olleet kahvi, karkki ja take away-syötävät, mutta menekkiä on myös toimisto- ja paperitarvikkeille.
”Perinteisesti kynät, kumit, vihkot, muistiinpanovälineet ja kortit ovat olleet menekkiartikkeleita. Aika monen opiskelijan ja työntekijän päivä on pelastettu, kun on voitu myydä ehjät sukkahousut tai tenttiin menijälle kynä.”
Mikäli Campus Shop suljetaan kokonaan, voisiko joku kampuksen muista kahviloista ottaa myytäväkseen paperi- ja toimistotarvikkeita?
”Tämä asia varmasti ratkaistaan tavalla tai toisella. Tapaan sekä Juveneksen että Unirestan toimitusjohtajat ennen juhannusta ja asia on keskustelussa heidän kanssaan”, kertoo Oulun yliopiston talousjohtaja Pirjo Kytösalmi.
Mehuja, smoothieita, laadukkaita erikoiskahveja
Päätös Linnanmaan ravintolakilpailutuksen voittajasta tehtiin keskiviikkona 31.5. Uudeksi ravintolatoimijaksi valittiin tamperelainen Juvenes-Yhtiöt.
Kilpailutuksen tarjouspyynnön liitteenä olevan ravintolakonseptisuunnitelman mukaan uudessa smoothiebaarissa on sisällä 128 asiakaspaikkaa, ulos terassille laajennettavassa terassiosassa on 40 asiakaspaikkaa. Myyntiä olisi aamusta alkuiltaan saakka.
Mehu-smoothiebarin valikoima sisältäisi konseptisuunnitelman mukaan ”tuorepuristetut mehut, vihersmoothiet, kasvisshotit, take away-myyntiä, laadukkaita erikoiskahveja sekä teetä”.
Lisäksi konseptisuunnitelmassa mainitaan ”mocktailit ja cocktailit alemman kerroksen pop up -tyyppisestä myyntipisteestä (perjantaispecial!)”.
Tarkoittaako se siis alkoholijuomien myymistä?
Pirjo Kytösalmen mukaan kuvauksella tarkoitetaan ”ensisijaisesti mehu- ja smoothietyylisiä juomasekoituksia”. Alkoholipitoisten juomien tarjoilu vaatisi anniskeluoikeuksia.
”Palvelukuvauksen mukaan anniskelualueet määritellään erikseen sopimusneuvotteluvaiheessa. Sopimusneuvottelut voidaan aloittaa vasta kun valitusaika on umpeutunut. Eli tähän anniskeluoikeusasiaan siis tulossa myöhemmin tarkennusta. Alkoholin anniskelu yliopistokampuksella on myös eettis-moraalinen kysymys, joka tarkasti harkitaan ennen kuin tällaista lähdettäisiin toteuttamaan”, Pirjo Kytösalmi vastaa.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Mul on vuodessa vaan yksi kesäloma, kuului Paula Vesalan laulu mökkiradioista vuosi sitten.
Ai vaan yksi kesäloma? Yliopiston luentosaleja kuluttavalla nuorella aikuisella ei ole välttämättä yhtäkään. Siksi rehvakkaan lomailun ilosanomaa levittävä Vesalan biisi kääntää veistä kesätyötä painavan opiskelijan vapaudenkaipuisessa haavassa.
Lukiosta yliopistoon siirryttyäni vuodenkierto muuttui. Kevätkuukaudet eivät enää täyttyneet huumaavan kouluttomuuden ja valoisien öiden odotuksesta. Aloin pelätä kesää jo tammikuussa. Mistä saisin kesätöitä? Miten maksaisin vuokran?
Fuksina huomasin, että kampus rupesi autioitumaan huhtikuusta lähtien, kun ihmiset katosivat tienaamaan. Ikävöin kouluaikojen päättäjäisiä, todistuksen saamista ja selvää siirtymää vapaalle.
Miksei opiskelijallakin olisi oikeus pakerruksen jälkeiseen lepoon?
Olen kuullut sankaritarinoita yliopisto-opiskelijoista, jotka lukuvuoden aikana tekevät osa-aikatyötä ja viettävät kesäkuukaudet kokopäivätyössä. Syinä raatamiseen ovat taloudellisen toimeentulon takaaminen ja pelko siitä, että kesätyötön aukko CV:ssä on kuilu tulevan työttömyyden ikeeseen.
YTHS:n selvityksen mukaan vuonna 2016 noin kolmannes yliopisto-opiskelijoista oli kokopäivätöissä vähintään neljä kuukautta. Useimmilla tämä tarkoittanee kesätyötä. Jos oletuksena on, että vuoden loput kahdeksan kuukautta kuluvat opintoihin, veikkaisin, että superpuurtajilla palautuminen jää puolitiehen.
Mikäli kesätyötä ei saa napattua, opiskelijan vaihtoehtona on lukea kesätentteihin kirjaston uumenissa opintotuen toivossa. Rehellinen palautuminen ei näytä olevan opiskelijan elämässä mahdollista.
Työssäkäyvillä on vuosilomansa. Kuinkahan moni heistä suostuisi siihen, että nuo neljä viikkoa pitäisi käyttää täydennyskoulutukseen? Opiskelijoilta odotetaan, että he jaksavat lukuvuoden jälkeen lisätä osaamistaan palkkatöissä.
Kokonaan tai osittain työtön kesä vaatii selityksiä, koska työteliään opiskelijan ihanne on edelleen vallassa. Oman loman ottaminen kysyy uskallusta, pokkaa ja säästöjä sukanvarressa.
Kun olin fuksivuoden jälkeen oivaltanut pelin hengen, ajattelin, että töitä on tehtävä opiskelujen lomassa ja kesät läpeensä. Kokeilin kaavaa, mutta lopulta uuvuin. Työ rupesi tuntumaan vastenmieliseltä ja luulin, ettei minusta edes olisi kokopäivätyöhön.
Kuudennen opiskeluvuoden jälkeisenä kesänä olin kuukauden päivät tekemättä mitään. Seitsemännen kesän pyhitin gradulle.
Jos joskus työpaikkaa hakiessani löysäilyt herättävät ihmetystä, vastaan, että kesätuulessa raikastuneet aivot ovat tehokkaammat kuin lepäämättömällä suorittajalla.
Maallistuneet nuoret aikuiset näyttävät olevan kiinni luterilaisessa laiskan syyllisyydessä. Ellei ahkeroitsijoita kannusteta pysähtymään, he voivat ennen pitkää uupua kuin työ- ja oikeusministerimme kahden salkkunsa puristukseen.
Aivotutkija Minna Huotilainensanoo, että palautuminen on uusi työelämätaito.
Suomen Akatemia on tehnyt rahoituspäätökset yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseksi. Oulun yliopisto sai tällä hakukierroksella 3,3 miljoonaa euroa. Rahoitusta hakeneista 14 suomalaisesta yliopistosta 12 sai rahoitusta. Eniten rahaa sai Helsingin yliopisto (15 miljoonaa euroa), vähiten taas Lapin yliopisto ja Taideyliopisto (molemmat 600 000 euroa). Oulun yliopisto haki nelivuotista rahoitusta yhteensä 15 miljoonaa euroa kahdelle strategian mukaiselle tutkimuksen profiilialalle. Kestävyyttä […]
Rahoitusta hakeneista 14 suomalaisesta yliopistosta 12 sai rahoitusta. Eniten rahaa sai Helsingin yliopisto (15 miljoonaa euroa), vähiten taas Lapin yliopisto ja Taideyliopisto (molemmat 600 000 euroa).
Oulun yliopisto haki nelivuotista rahoitusta yhteensä 15 miljoonaa euroa kahdelle strategian mukaiselle tutkimuksen profiilialalle. Kestävyyttä luovat materiaalit ja järjestelmät -teeman alla esitettiin suunnitelma terästutkimuksen ja elinikäinen terveys -teeman alla fibroottisten sairauksien tutkimuksen vahvistamiseksi.
Suomen Akatemian rahoitusmuodolla tuetaan yliopistojen strategiansa pohjalta valitsemien tutkimusalojen kehittämistä ja korkeatasoisen tutkimuksen edellytysten vahvistamista.
Rahoitusta hakiessaan yliopistot laativat strategioidensa pohjalta konkreettiset suunnitelmat, joilla ne kehittäisivät tutkimuksensa laatua ja vaikuttavuutta. Suunnitelmissa yliopistot kuvaavat profiloitumistoimet ja antavat niille selkeän aikataulun. Suomen Akatemia päättää myönnettävästä rahoituksesta kansainvälisen arviointipaneelin lausuntojen pohjalta.
Haku järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Tällä hakukierroksella erityisteemana oli yliopistojen välinen työnjako ja yhteistyön vahvistaminen. Rahoituspäätöksiä tehtiin 50 miljoonalla eurolla.
Neljäs yliopistojen tutkimuksen profiloitumisen rahoituksen haku avataan syksyllä.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Jos siellä ruudun äärellä istuu tällä hetkellä opiskelija, joka kirjoitti tänä keväänä taas kerran lisäaikahakemuksen opintojen loppuun saattamiseksi – hei vaan, minä kirjoitin myös.
Jos lasket tällä hetkellä kuinka monta opintopistettä tarvitset valmistuaksesi, minä lasken pisteitä kanssasi.
Jos et ehkä kykene enää näkemään mielenkiintoisia kurssisisältöjä vaan silmäsi hamuavat mahdollisimman paljon noppia mahdollisimman pienellä vaivalla, älä tunne syyllisyyttä.
Jos et aina edes muista olevasi opiskelija koska olet ollut jo useamman vuoden töissä ja gradun kirjoittaminen töiden jälkeen tuntuu vastenmieliselle tervanjuonnille, ymmärrän sinua.
Tuntuuko graduohjaajaan yhteyden ottaminen niin vaikealta, että kulutat päiväsi mielummin alasti tikun nokassa keikkuen?
Älä hätäile, meitä on muitakin.
Opintojen junnaamisesta kolumnin kirjoittaminen tuntuu nololta, vaikka koen olevani sinut itseni kanssa ja vaikka olen tehnyt opiskelujen ohessa asioita joista olen haaveillut ja jotka ovat vieneet minua uran suhteen eteenpäin.
Mieleen hiipii silti häpeä ja kiusallinen ajatus siitä, että olisinkin pohjimmiltani helvetin laiska ja saamaton. Tähän perään tekisikin mieli luetella kaikki ne mielenkiintoiset ja inspiroivat asiat joita olen opiskelujen ohella tehnyt. Kertoa kaikille, että en ole vätys.
Opintojen pitkittymiseen on yhtä monta tarinaa kuin on opiskelijaakin. Joskus elämä vie eri suuntaan kun mielenkiintoiset asiat kutsuvat, joskus oma terveys tai henkinen jaksaminen nousee vastaan.
Liian harvoin sanotaan ääneen se tosiasia, kuinka pelottavaa ja raastavaa on olla kaksikymppinen tässä maailmassa. Kun opiskelemisen lomassa rämpii kohti aikuisuutta, haavereilta ei vältytä. Sydänsurut, ero, mielen mureneminen, burn out ja eksistentiaaliset kriisit eivät helpota tiukassa opiskelutahdissa pysymistä.
Opiskelija tietää hyvin myös sen, että yhteiskunta muistaa varmasti syyllistää meitä tästä harhailusta parhaansa mukaan.
Huomaan usein ihmisten vähättelevän omia saavutuksiaan. Moni ajattelee, että opiskelut olisi pitänyt hoitaa tehokkaammin ja paremmin kun kurssikaverit porskuttavat jo työelämässä. Myös minulla riittämättömyyden tunne on ollut välillä riipaisevaa, ja kaikenlainen itsensä syyttely ja soimaaminen on tuntunut oikeutetulle.
Minä vapauduin henkisestä vankilasta lopettamalla itseruoskinnan ja hyväksymällä oman opiskelijapolkuni. Päätin olla ylpeä siitä, minkälaisiin seikkailuihin polulta harhailu on minut vienyt.
Omien opintojeni tähänastinen tähtihetki on ollut kandiksi valmistuminen. Monen välivuoden jälkeen pusersin tutkinnon puolessa vuodessa purkkiin, jonka jälkeen juhlin tutkintotodistus kädessäni kuin vitosen gradun kirjoittanut maisteri. Olin nimittäin ehtinyt jo ajatella, ettei minusta koskaan tule edes kandia, koska olin niin irtaantunut opiskelijaelämästä.
Siis kaikki te melkein-kandit ja maisterit, opintopisteiden kanssa kamppailevat ja lisäaikahakemuksia kirjottavat – tunnelin päässä on valoa!
Te, jotka kevään viimeisessä publiikissa nostatte maljaa kandin ja maisterin papereille – tehkää se ilolla! Vietit opintojen parissa sitten viisi tai kymmenen vuotta, juhli saavutuksiasi ylpeydellä.
Sillä kun tämän vuoden viimeisessä publiikissa saan käsiini maisterin paperit, lupaan tuulettaa sitä täydestä sydämestäni.
Julkaistu
SHARE
Laura Lääveri
Oululainen tanssija, nykyinen OSAKOn kulttuurisihteeri ja entinen OYYn hallintosihteeri.
