Vuoden 2023 eduskuntavaalien vaaliohjelmissa esitetään koulutuksen maksullisuutta

Tulevien eduskuntavaalien vaalikampanjointi on aloitettu räväkästi koulutuspolitiikkaa koskevissa vaalipuheissa.  Sivistystyönantajat (Sivista) julkaisi 9. lokakuuta 2022 vuoden 2023 eduskuntavaaliohjelmaansa liittyvän tiedotteen, jossa he ilmoittavat vaalitavoitteekseen korkeakouluille oikeuden periä maksua toisesta samantasoinen tutkinnosta. Muitakin elinkeino- ja työvoimapoliittisia organisaatioita on liittynyt keskusteluun koulutuksen maksullisuudesta, jolla Sivistan mukaan pyritään korjaamaan Suomen koulutuspaikkojen riittämättömyyttä. Sivistan elinkeinopolitiikan johtaja Heikki Kuutti Uusitalo […]

Tulevien eduskuntavaalien vaalikampanjointi on aloitettu räväkästi koulutuspolitiikkaa koskevissa vaalipuheissa. 

Sivistystyönantajat (Sivista) julkaisi 9. lokakuuta 2022 vuoden 2023 eduskuntavaaliohjelmaansa liittyvän tiedotteen, jossa he ilmoittavat vaalitavoitteekseen korkeakouluille oikeuden periä maksua toisesta samantasoinen tutkinnosta. Muitakin elinkeino- ja työvoimapoliittisia organisaatioita on liittynyt keskusteluun koulutuksen maksullisuudesta, jolla Sivistan mukaan pyritään korjaamaan Suomen koulutuspaikkojen riittämättömyyttä.

Sivistan elinkeinopolitiikan johtaja Heikki Kuutti Uusitalo kertoo tiedotteessa, että vain 37 prosenttia uusista ylioppilaista jatkaa opintojaan suoraan, vaikka 84 prosenttia hakee opiskelemaan. Tällä hetkellä Sivistan mukaan korkeakoulujen uusista opiskelijoista yli 11 prosentilla on jo aiempi samantasoinen tutkinto, joka tarkoittaa 7000 opiskelupaikkaa vuodessa. Näin Sivista väittää, että Suomen koulutusaste ei nouse, kun tutkintoja suorittavat samat henkilöt useita kertoja. Heidän mukaansa julkisesti rahoitetut korkeakoulupaikat tulisi pystyä kohdistamaan ensisijaisesti nuorille, ensimmäistä tutkintoaan suorittamaan hakeville.

Tämän vuoksi Sivista ehdottaa, että korkeakoulut saisivat oikeuden periä maksun korkeakoulututkinnosta niiltä opiskelijoista, jotka ovat jo suorittaneet aiemmin samantasoisen tutkinnon. Korkeakoulutuksen ohjauksessa on jo pidempään painotettu ulkopuolisen rahoituksen hakemista, mutta aiemmin keskustelu on keskittynyt esimerkiksi yritysten ja yksityishenkilöiden osallistumiseen koulutuksen rahoitukseen ja näin koulutuksen tuottamiseen, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) koulutuspoliittinen asiantuntija Jere Tapio kertoo.

OYY julkaisi 21.10. aiheeseen liittyen kannanoton, jossa organisaatio vahvasti vastustaa koulutuksen maksullisuutta. OYY:n mukaan muutos olisi periaatteellinen siirtymä kohti lukukausimaksuja, sillä jokaiselle tutkinnolle määriteltäisiin hinta muutoksen yhteydessä. “Olemme jo aiemmin olleet huolissaan, miten ulkopuolisen rahoituksen hakemista on painotettu korkeakoulujen ohjauksessa. Nyt kun vaalipuheissa on selkeästi esillä rahoitusvajeen paikkaaminen ulkopuolisella rahalla ja koulutuksen maksuttomuuteen kajoaminen, koimme, että hiljaa emme voi olla!”, kommentoi Tapio tarvetta viralliselle kannanotolle. 

OYY:n kannanotossa mainitaan myös maksullisuuden kohdistuvan vahvasti ihmisiin, jotka eivät ole työllistyneet alkuperäisellä tutkinnolla tai ovat joutuneet työttömäksi. 

Myös Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut jatkuvan oppimisen kehittämisen yhdeksi tulevaisuuden päätavoitteistaan. On OYY:n mukaan aito uhka, että sen ympärille rakentuvasta koulutusmarkkinasta luodaan yliopistojen rahoitukselle olennainen elementti, ja perustehtävien itsenäisestä hoidosta siirrytään bisnesmaailmaan. Tällöin tieteellisten tavoitteiden sijaan toimintaa ohjaillaan markkinoiden tarpeet edellä ja sivistystyö jää toissijaiseksi.

OYY on 18.10. järjestetyssä edustajiston kokouksessaan hyväksynyt uuden linjapaperin, jossa otetaan kantaa maksuttoman koulutuksen puolesta. Kannanotossa ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Lotta Leinonen kutsuu Oulun yliopiston puolustamaan koulutuksen maksuttomuutta ja kehottaa Oulun yliopistoa irtisanoutumaan Sivistan eduskuntavaalitavoitteista.

“Toimijoiden on ymmärrettävä, miten iso uhka tällaiset puheet ovat koko järjestelmälle ja toivottavasti nousevat kanssamme puolustamaan maksutonta ja autonomista korkeakoulujärjestelmää”, Tapio kertoo kannanoton tavoitteista.

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Viikon 12 tiedejulkaisu: Hallituksen epäselvä tulevaisuus

Tutkimuksen kohteena Suomen eduskuntavaalit vuonna 2015: Varmuus tuloksesta, epävarmuus tulevaisuudesta.

TEKSTI Heli Paaso-Rantala

KUVAT Heli Paaso-Rantala

Viime vuonna Suomen  Keskustapuolueen voitto eduskuntavaaleissa näytti selvältä  jo ennen tulosten julkistamista.  Sen sijaan oli kiinnostavaa nähdä, mitkä muut puolueet  ja vaaliohjelmat nousisivat esiin kahdeksasta tarjolla olleesta erilaisesta poliittisesta agendasta.

Viime vuotisia eduskuntavaaleja on tutkinut maantieteen laitoksen tutkijatohtori Joni Vainikka. Vainikka halusi tutkimuksessaan mennä vaalien tulosiltaan, siihen hetkeen, josta tulevan hallituksen koostumus ja suunta alkoivat hahmottua.

Vainikka keskittyi tutkimuksessaan puolueiden vaaliohjelmiin, joissa puolueet listasivat tärkeinä pitämiään asioita, ja joihin he aikoivat vaikuttaa hallitukseen päästessään.

”Valitsin näkökulmaksi vaaliohjelmat, sillä halusin sitä kautta saada puolueet keskustelemaan keskenään, ja tuoda esillepuolueiden erilaisia näkemyksiä asioista.”

Vainikan valitsemien kahdeksan eri poliittisen puolueen vaaliohjelmien asiapitoisuus ja monipuolisuus yllättivät itse tutkijankin. Vainikka jakoi vaaliohjelmat viiteen aihealueeseen, mutta kaikkia vaaliohjelmissa mainittuja asioita eivät puolueet kuitenkaan tuoneet kovin vahvasti esille.

”Television väittelyissä ei joistain asioista, kuten koulutuksesta, keskusteltu juuri lainkaan.”

Vainikan tutkimuksessa toinen näkökulma keskittyy alueellisiin eroihin ja aluepolitiikkaan, joita hän analysoi muun muassa selvittämällä puolueiden kannatusta eri vaalipiireissä, paikallisia poikkeamia sekä tutkimalla millaisia aluepoliittisia uudistuksia puolueet kaavailevat.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä maakuntauudistuksesta tulivat nykyisen hallituksen tärkein tavoite, joka aiheutti paljon erimielisyyksiä eduskunnasssa, ja ennen kompromissiin pääsyä marraskuussa 2015 hallitus oli lähellä kaatua. Poliittinen kenttä on pikkuhiljaa tasapainoittumassa, mutta epävarmuus ei ole vielä poistunut.

Tutkimuksen julkaisi: Regional and Federal Studies.

Heli Paaso-Rantala

Oulun yliopiston tiedeviestinnän opiskelija, joka ei aina pysy mukana maailman menossa.

Lue lisää: