Viime vuonna Suomen Keskustapuolueen voitto eduskuntavaaleissa näytti selvältä jo ennen tulosten julkistamista. Sen sijaan oli kiinnostavaa nähdä, mitkä muut puolueet ja vaaliohjelmat nousisivat esiin kahdeksasta tarjolla olleesta erilaisesta poliittisesta agendasta.
Viime vuotisia eduskuntavaaleja on tutkinut maantieteen laitoksen tutkijatohtori Joni Vainikka. Vainikka halusi tutkimuksessaan mennä vaalien tulosiltaan, siihen hetkeen, josta tulevan hallituksen koostumus ja suunta alkoivat hahmottua.
Vainikka keskittyi tutkimuksessaan puolueiden vaaliohjelmiin, joissa puolueet listasivat tärkeinä pitämiään asioita, ja joihin he aikoivat vaikuttaa hallitukseen päästessään.
”Valitsin näkökulmaksi vaaliohjelmat, sillä halusin sitä kautta saada puolueet keskustelemaan keskenään, ja tuoda esillepuolueiden erilaisia näkemyksiä asioista.”
Vainikan valitsemien kahdeksan eri poliittisen puolueen vaaliohjelmien asiapitoisuus ja monipuolisuus yllättivät itse tutkijankin. Vainikka jakoi vaaliohjelmat viiteen aihealueeseen, mutta kaikkia vaaliohjelmissa mainittuja asioita eivät puolueet kuitenkaan tuoneet kovin vahvasti esille.
”Television väittelyissä ei joistain asioista, kuten koulutuksesta, keskusteltu juuri lainkaan.”
Vainikan tutkimuksessa toinen näkökulma keskittyy alueellisiin eroihin ja aluepolitiikkaan, joita hän analysoi muun muassa selvittämällä puolueiden kannatusta eri vaalipiireissä, paikallisia poikkeamia sekä tutkimalla millaisia aluepoliittisia uudistuksia puolueet kaavailevat.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä maakuntauudistuksesta tulivat nykyisen hallituksen tärkein tavoite, joka aiheutti paljon erimielisyyksiä eduskunnasssa, ja ennen kompromissiin pääsyä marraskuussa 2015 hallitus oli lähellä kaatua. Poliittinen kenttä on pikkuhiljaa tasapainoittumassa, mutta epävarmuus ei ole vielä poistunut.
Tutkimuksen julkaisi: Regional and Federal Studies.
