Kampuksille lisää bussilinjoja – Linnanmaan tarjontaa lisätään uusilla reiteillä

Oulun korkeakoulujen kampuksille on lisätty liikennöintiä elokuusta alkaen. Etenkin Linnanmaalle on lisätty uusia vuoroja ja linjoja, jotta opiskelijoiden sujuva siirtyminen kampukselle taataan.

TEKSTI Iida Putkonen

KUVAT Iida Putkonen

Linnanmaalle liikennöitäviä linja-autovuoroja lisätään elokuusta alkaen.

Oulun joukkoliikenne siirtyi talviaikatauluihin 12. elokuuta. Uusien aikataulujen mukana tuli muutoksia bussiliikenteeseen: etenkin vuoroja Linnanmaan kampukselle on lisätty. 

Jatkossa Linnanmaalle pääsee useammin sekä useammalla eri bussilinjalla. Aikatauluihin on lisätty kaksi uutta linjaa sekä muutettu kahta linjaa sisältämään pysäkki Linnanmaalla. Tämän lisäksi busseja kulkee useammin myös Kontinkankaan ja Linnanmaan välillä. Vuoroja Linnanmaalle on lisätty etenkin ruuhka-aikoina ja niitä liikennöivät isommat bussit.

Jatkossa uusia linjoja Linnanmaalle ovat Mäntylän linja 18 ja Limingan linja 52, joiden reitille on lisätty pysäkki Linnanmaalla. Myös kesällä aloittanut Kivikkokankaan linja nro 5 jatkaa liikeinnöintiä keskustan kautta Linnanmaalle ja Kaijonharjuun. 

Uusien linjojen lisäksi nykyiseltään yliopistolle kulkevat linjat 1–3 saavat lisävuoroja viikonloppuisin. Linjaa 52 jatketaan arkipäivisin Linnanmaalle. 

Kattavammat yhteydet 

Kulkua kampukselle on helpotettu myös kauempaa. Uusia nopeita linjoja Linnanmaalle on Iistä, Heikkilänkankaalta, Metsokankaalta ja Toppilasta. 

Etenkin Höyhtyän ja Toppilan kautta kulkevan reitin 18 toivotaan auttavan opiskelijoiden liikkumista Linnanmaalle. 

Uudet reitit ja aikataulumuutokset saavat kiitosta Oulun yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Eetu Leinoselta.

“Olemme tyytyväisiä siihen, että Höyhtyältä Toppilan kautta Linnanmaalle kulkeva linja aloittaa kulkemisen syksyllä. Toppilan kautta kulkevaa bussilinjaa on odotettu pitkään, sillä Toppilan alueella asuu paljon opiskelijoita.”

Leinonen toivoo linjan lisäyksen olevan riittävä kysyntään nähden.

“Toppila-Linnanmaa välillä aamuluennolle ehtiviä busseja on vain yksi, mikä voi aiheuttaa linjan ruuhkautumista. Toivommekin, että linjojen ruuhkautumista seurataan tarkasti etenkin ruuhka-aikaan joukkoliikenteen käyttäjämäärien normalisoituessa ja lisäyksiä tehdään tarpeen mukaan, jotta kaikki opiskelijat pääsevät kulkemaan yliopistolle myöhästymättä luennoiltaan”, ylioppilaskunnan puheenjohtaja toteaa.

Liikennettä Kontinkankaalle

Uusi opiskelijoiden tarpeisiin vastaava reitti on myös linja 58, joka kulkee jatkossa reittiä Metsokangas-Kaakkuri-Kaukovainio-Kainuuntie-Professorintie-vt4-Alakyläntie-Linnanmaa-Teknologiakylä. Linja tarjoaa erityisesti yhteyden Kontinkankaan kampukselta Linnanmaalle.

Myös Kontinkankaan kampuksen linjojen muutokset ovat Leinosen mielestä tarpeellisia.

“On myös mukava nähdä, että Kontinkankaalta moottoritien kautta Linnanmaalle kulkevia vuoroja on aloitettu. Professoritien pysäkki on hiukan kaukana yliopiston Kontinkankaan kampuksesta ja toivoisimme, että kaupungin puolella tarkasteltaisiin mahdollisuuksia lisätä linjoja kulkemaan myös lähempää yliopiston kampusta, jotta kahden kampuksen välillä kulkevat opiskelijat voisivat vaihtaa kampusta sujuvasti”, Leinonen sanoo.

Bussilinjojen muutokset ovat voimassa 6. kesäkuuta 2021 asti. Linnanmaan kampuksen pääpysäkit  Erkki Koiso-Kanttilan kadulla otetaan käyttöön 31. elokuuta.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Kontinkankaan K3- ja K4-parkkipaikkojen muuttuminen maksullisiksi yllätti opiskelijat

Kontinkankaan kampuksen läheisyydessä olevat parkkipaikat muuttuivat viime syyskuussa maksullisiksi monien opiskelijoiden yllätykseksi. Yliopiston tilapalveluista kerrotaan Oulun kaupungin päättäneen parkkimittarien asentamisesta. Osa opiskelijoista kokee parkkipaikkatilanteen asettavan kampuksen opiskelijat eriarvoiseen asemaan linnanmaalaisiin nähden. Myös Linnanmaalla autopaikkojen tarve kasvaa huimasti Oulun ammattikorkeakoulun muuton myötä.

TEKSTI Mirko Siikaluoma

KUVAT Mirko Siikaluoma

Omalla autolla Kontinkankaan kampukselle kulkevien opiskelijoiden tilanne muuttui merkittävästi syyskuun alussa, kun Dentopoliksen ja lääketieteellisen tiedekunnan päärakennuksen läheisyydessä sijaitsevat K3- ja K4-parkkipaikat muuttuivat maksullisiksi mittaripaikoiksi. Yliopisto tiedotti opiskelijoille asiasta lokakuussa intranetissä Notiossa ja verkkosivuilla, mutta loppuvuonna haastattelemiemme kampuksen opiskelijajärjestöjen mukaan muutos tuli monille yllätyksenä.

Juha Sarkkinen yliopiston tilapalveluista kertoo, että päätös pysäköintipaikkojen muuttamisesta maksullisiksi tuli Oulun kaupungilta. Sarkkinen muistuttaa, että pysäköintipaikat eivät ole missään vaiheessa pelkästään yliopiston käytössä.

Alun perin on ajateltu, että pysäköintipaikat olisivat asiakkaiden käytössä. Kaupungilta tuli signaalia, että Dentopoliksen asiakaspaikat ovat heiltä loppu johtuen asiakasmäärien kasvusta ja toivottiin, että kyseinen autopaikka-alue palautetaan alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa asiakaspaikoiksi”, Sarkkinen kuvailee syitä parkkimittarien asentamisen taustalla.

Kontinkankaan alueella ei ole juurikaan ilmaista parkkitilaa. Henkilökunnan käytössä on omia pysäköintipaikkoja, ja pieni määrä maksullisia paikkoja on luovutettu opiskelijoiden käyttöön tarveperusteisesti, esimerkiksi pitkän matkan päästä tuleville opiskelijoille.

Sarkkinen kertoo, että tilapalveluille on tullut opiskelijoilta yksittäisiä palautteita. Tilapalveluiden tiedossa oli joulukuussa haastatteluhetkellä kahdesta kolmeen opiskelijoiden saamaa pysäköintivirhemaksua, jotka ovat annettu heti pysäköintipaikkojen muutosvaiheessa.

“Olemme seuranneet tilannetta syksystä lähtien ja katsomme onko toimenpiteille tarvetta ja mitä on mahdollista tehdä. Ainoa selkeä asia on se, että uusia paikkoja ei tulla rakentamaan – ei ilmaisia tai maksullisia”, Sarkkinen sanoo.

Juuri ennen joulua, 21.12. Notiossa tiedotettiin Suomen Yliopistokiinteistöjen (SYK) tehneen valvontasopimuksen Oulun pysäköinninvalvonnan kanssa Kontinkankaan kampusalueen pysäköinninvalvonnan tehostamisesta vuoden 2019 alusta alkaen.

”Näin saadaan pysäköinti niille alueille, joihin se kuuluukin. Alueen parkkeeraus on villiintynyt niin, että parkkeerataan muualle kuin sallituille paikoille, mikä taas vaikeuttaa alueella liikkumista ja kiinteistöhuoltoa. Kun on tietyt parkkipaikat määritelty, on tarkoitus, että niitä noudatetaan ja niille parkkeerataan”, kommentoi päätöstä SYK:in kampusmanageri Seppo Wiik.

Merkittävä osa opiskelijoista pitkämatkalaisia

Viime vuoden joulukuussa haastattelemiemme Kontinkankaan kampuksen opiskelijajärjestöjen mukaan yliopiston tiedottaminen parkkimittareista ei ollut tavoittanut opiskelijoita, mutta parkkisakoilta oltiin syksyn aikana suurimmaksi osaksi vältytty.

Kontinkankaan opiskelijoiden joukossa on paljon pitkämatkalaisia, opiskelijajärjestöistä kerrotaan.

“Parkkipaikkatilanne vaikeuttaa kauempaa kulkevien opiskelijoiden tilannetta, ja erityisen hankala tilanne on satunnaisesti autoa tarvitsevilla, jolla ei ole tarvetta tai mahdollisuutta ympärivuotiseen autopaikkaan. Osa autolla kulkevista opiskelijoista kertoo tulevansa kampuksella vain pakolliseen opetukseen parkkipaikkojen vähyyden vuoksi”, Oulun Lääketieteellisen Killan vuoden 2018 puheenjohtaja Lotta Peltola kertoo.

Terveystieteiden kilta teki tätä juttua varten kiltansa jäsenillä kyselyn parkkipaikkojen maksullisuudesta. Suurimmalle osalle vastanneista maksullisuus tuli yllätyksenä ja osa kokee kampuksen parkkipaikkatilanteen epätasa-arvoisena Linnanmaahan verrattuna. Vähäiset paikat ovat useimmiten täynnä.

“Eipä tule koululla vietettyä yhtään ylimääräistä aikaa. Kirjaston edessä on yksi rivi ilmaisia parkkipaikkoja, mutta ne ovat aina täynnä. Ainut ilmainen parkkipaikka, jossa on tilaa, on yhden tunnin pysäköinti kaupan pihalla. Valitettavasti harvoin mikään oppitunti on tunnin pituinen”, yksi vastanneista opiskelijoista kommentoi.

Oulun yliopiston biokemian opiskelijoiden ainejärjestö Histonin vuoden 2018 puheenjohtaja Elisa Myllymäki kertoo saaneensa itse sakon erään kampuksen parkkipaikan muututtua kiekolliseksi. Vähäisestä parkkipaikkatilanteesta kärsivät hänen kokemuksensa mukaansa myös koulun henkilökunta.

“Paikkoja oli liian vähän jo ennen uudistusta ja nyt myös 7A-aulan remontti on vähentänyt myös paikkojen määrää. Labraviikoilla on lähes mahdotonta tulla autolla, sillä päivät ovat pitkiä ja pitäisi vähän väliä käydä siirtämässä kiekkoa tai maksaa paljon maksullisilla paikoilla”, Myllymäki kertoo.

Opetushammashoitolan asiakkaiden tilanne mietityttää

Kontinkankaan kampuksella on yhteensä noin 2000 opiskelijaa, joiden lisäksi Aapistien alun perin ilmaisista parkkipaikoista kilpailevat opiskelijoiden kokemuksen mukaan myös Oulun yliopistollisen sairaalan työntekijät ja kävijät. Maksullinen pysäköinti maksaa opiskelijalle kahdeksantuntisen koulupäivän aikana yli viisi euroa.

Oulun Hammaslääketieteen Killan vuoden 2018 puheenjohtaja Johanna Nelimarkka näkee pysäköinnin muuttumisen maksulliseksi lisäävän kustannuksia erityisesti opetushammashoitolan kävijöiden kohdalla. Dentopoliksessa sijaitsevassa opetushammashoitolassa käynnit voivat kestää kerrallaan jopa 3,5 tuntia, ja pitkän hoitokäynnin pysäköintimaksut voivat vähentää potilaiden halukkuutta käydä hoitolassa.

Aikaisemmin oli ongelmana, että opetushammashoitolaan tulevat potilaat eivät meinanneet löytää parkkipaikkaa ja saattoivat tämän vuoksi myöhästyä ajaltaan. Nyt osa potilaista on kertonut, että parkkipaikka on löytynyt aiempaa helpommin. Toki mielestäni olisi kohtuullista, että opetushammashoitolan potilaat saisivat maksuttoman pysäköinnin”, Nelimarkka esittää toiveena.

Parkkipaikkojen riittävyydestä Dentopoliksen läheisyydessä ei ole opiskelijoiden kokemuksen mukaan ollut ongelmaa niiden muututtua maksullisiksi. Opiskelijat kertovat kaipaavansa enemmän ilmaisia parkkipaikkoja juuri eri kampusten opiskelijoiden tasavertaisuuden vuoksi.

Yhdessä terveystieteiden opiskelijoiden vastauksista ehdotetaan tilanteen ratkaisuksi parkkilupien myöntämistä.

“Järkevintä olisi myöntää jokaiselle [autoilevalle] opiskelijalle oma parkkilupa, joka oikeuttaa ilmaiseen pysäköintiin ja muutoin paikat maksullisiksi. Näin on toimittu myös muissa kaupungeissa.”

 

Mitä parkkipaikoille käy, kun Oamk muuttaa Linnanmaalle?

– Lisäpaikkojen rakentaminen mahdollista, tilapalveluilta vakuutetaan

Parkkipaikkojen riittävyys on puheenaiheena myös Linnanmaan kampuksella. Vuonna 2020 edessä oleva Oamkin muutto saman katon alle tarkoittaa sitä, että kampuksella opiskelee ja työskentelee tulevaisuudessa yli 20 000 henkeä.

Yliopiston tilapalvelujen päällikkö Arto Haverinen kertoo, että autopaikkojen kasvavaan tarpeeseen ollaan varauduttu. Nyt jo kampusalueelle on rakennettu 300 uutta autopaikkaa Oulun ammattikorkeakoulun käyttöön siirtyvälle pohjoispuolelle ja kiinteistön omistavalla Suomen Yliopistokiinteistöillä (SYK) on optio vielä 200 lisäpaikan rakentamiselle.

“Kun yliopisto luopui pohjois- ja lounaispuolen tiloista, luovuttiin samalla myös tietyistä autopaikoista ja tällä tavalla olemme pystyneet luovuttamaan lisäpaikkoja ammattikorkeakoulun tarpeisiin. Yliopistolle on tarkoitus jäädä 1300 autopaikkaa, ammattikorkeakoululle 500 paikkaa ja SYK:lle noin 200 paikkaa”, Haverinen kuvailee Linnanmaan parkkipaikkatilannetta. Yliopisto tiedotti 9.1. Notiossa kampuksen pohjoispäädyssä olevien P6- ja P7-parkkialueiden poistuneen yliopiston käytöstä tämän vuoden alusta alkaen, sillä alueet tulevat Oamkin käyttöön.

Yliopiston käytössä olevista autopaikoista puolet on lämpöpaikkoja ja puolet kylmäpaikkoja. Haverisen mukaan lämpöpaikkojen määrä on tällä hetkellä riittävä, mutta asiakkaiden käytössä olevista kylmistä paikoista on ajoittain puutetta. Pitkän matkan päästä saapuville opiskelijoille on jatkossakin olemassa pieni tarveperusteinen parkkipaikkakiintiö.

“Yliopiston, ammattikorkeakoulun ja SYK:n kesken on käynnissä suunnittelu siitä, miten parkkeeraus tullaan järjestämään jatkossa. Kylmäpaikkojen muuttaminen maksulliseksi on yksi vaihtoehto, joka on esillä. Lämpöpaikat ovat jo maksullisesti netissä ja mobiilissa varattavissa”, Haverinen kertoo.

Riittävän julkisen liikenteen takaamiseksi Linnanmaalle vuoteen 2020 mennessä on tehty ponnistuksia. Arto Haverinen kiittelee Oulun kaupungin aktiivisuutta ja lupauksia bussivuorojen lisäämisestä ja uudelleen suunnittelusta. Bussien kulun sujuvuuden varmistamiseksi on määrä rakentaa kaksi kilometriä uutta julkisen liikenteen kaistaa Linnanmaalle johtavalle Alakyläntielle.

Mirko Siikaluoma

Oululainen toimittaja, joka nukkuu liian usein liian vähän ja bongaa kirpputoreilta korneja levynkansia.

Lue lisää:

Virransillan kohdalla toisen kerroksen kulku kiinni kuukauden ajan, reitti avoinna ensimmäisessä kerroksessa

Linnanmaan kampuksella kulku Väylällä kakkoskerroksessa on Virransillan kohdalla alkuvuodesta katkolla, tiedottaa Oulun yliopisto. Ravintola Foodoon remontin vuoksi toisen kerroksen käytäväalue Virransillan pohjoispuolella on suljettuna kaikelta liikenteeltä 7.1. alkaen. Reitti on poikki vain toisessa kerroksessa, eli ensimmäisen kerroksen käytävä on normaalisti käytössä. Työn aikana käytävän alakatot avataan ja sulkualueella tehdään ilmanvaihtomuutoksia. Remonttityöt saadaan valmiiksi 6.2. mennessä, […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Linnanmaan kampuksella kulku Väylällä kakkoskerroksessa on Virransillan kohdalla alkuvuodesta katkolla, tiedottaa Oulun yliopisto.

Ravintola Foodoon remontin vuoksi toisen kerroksen käytäväalue Virransillan pohjoispuolella on suljettuna kaikelta liikenteeltä 7.1. alkaen. Reitti on poikki vain toisessa kerroksessa, eli ensimmäisen kerroksen käytävä on normaalisti käytössä.

Työn aikana käytävän alakatot avataan ja sulkualueella tehdään ilmanvaihtomuutoksia. Remonttityöt saadaan valmiiksi 6.2. mennessä, ja kulku on jälleen avoinna 7.2.2019.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Tervetuloa taas talolle! – Teekkaritalo palaa remontista entistä ehompana

Teekkaritalon remontin aikana taloa uudistettiin huolella sisältä ja ulkoa. Vaikka varsinaisista rakennustöistä vastasivat ammattilaiset, teekkarilupilaiset osallistuivat talon remonttiin niin suunnittelussa, varainhankinnassa kuin purku- ja pintatöissäkin. Parhaimmillaan talkoolaisen päivät venyivät 17-tuntisiksi. "Tämä on ollut sellainen teekkarihengen ja opiskelijayhteisön voimannäyte", toteaa Teekkarilupi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tero Marin.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oululaisopiskelijoille tuttu juhlapaikka Teekkaritalo on käynyt läpi perusteellisen remontin, jonka aikana on taloa korjattu huolella niin sisältä kuin ulkoakin.

Remontti käynnistyi viime toukokuussa, ja sen oli alkuperäisten suunnitelmien mukaan tarkoitus valmistua syyskuun loppuun mennessä.

Toisin kuitenkin kävi, sillä uusi betonilattia kuivui oletettua hitaammin. Lopulta Teekkaritalon ovet avattiin kolme viikkoa suunniteltua myöhemmin.

Korjaus- ja viimeistelytöitä on nyt Teekkaritalolla tehty vielä tammikuun alussakin.

Viimeisinä viikkoina talolla on muun muassa viimeistelty keittiötä ja vaihdettu katto- ja seinäpaneeleja alakerran käytävältä sekä yläkerran pukuhuoneesta, kertoo Teekkaritaloa ylläpitävän Teekkarilupi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tero Marin.

”Töitä jatketaan talven ja kevään mittaan aina kun vuokraustilanne sallii. Pihalla työt jatkuvat taas lumien sulettua.”

Lokakuun lopussa talosta pääsi ensimmäisenä nauttimaan talon omistava Oulun Teekkariyhdistys, ja sittemmin syksyllä talolla on järjestetty niin pikkujouluja kuin sitsejäkin. Joulukuussa itsenäisyyspäivänä talolla vietettiin myös Linnanmaajuhlaa.

Virallisten avajaisten aika on lauantaina 13.1. Avajaisjuhliin on kutsuttu remontin varainhankintaan osallistuneet.

 

Mikä muuttui?

Teekkaritalon aulassa seisoessa remontin tuomia muutoksia on ensin vaikea nähdä, moni seikka vaikuttaa ensi vilkaisulta olevan aika lailla ennallaan: talon seinien maalaukset mukailevat entistä, siniset pystypalkit ovat edelleen samoilla paikoillaan, alakerran pöydätkin tuntuvat olevan järjestettynä aika lailla tuttuihin paikkoihin.

Tuttu ulkomuoto on kuitenkin vain hämäystä, sillä taloa on uusittu reilusti sisältä ja ulkoa.

Alakerran lattia on remontin aikana revitty auki ja valettu uudestaan, ja siihen on asennettu lattialämmitys. Lattiaa peittää nyt kumimatto.

Korkokenkien käyttäjät kiittelevät alakerran patterikouruja peittävien ritiliköiden hävittämistä.

Myös Teekkaritalon keittiö on pistetty kokonaan uusiksi, ja nyt keittiössä kiiltelevät uudet rosteripintaiset kodinkoneet ja keittiökaapistot.

Uutta on myös Oulun Teekkariyhdistyksen logolla varustettu komea baaritiski, jonka suunnittelusta ja hankinnasta on Tero Marinin mukaan ollut vastuussa joukko vanhempia teekkariaktiiveja.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.
Tiskissä komeilee Oulun Teekkariyhdistyksen logo. Takana häämöttävät uudet rosteriset keittiökaapit.

 

Uudistukset eivät jää seinien sisälle.

Talon saunasiiven julkisivu on uusittu, ja sitä peittää patinoituva, punaruskea Cor-Ten-teräs. Metsän puolen ulkoverhous on puuta. Huopakatot revittiin auki ja vaurioituneita kattorakenteita uusittiin.

Yläkerran saunatiloista on pääsy uudelle isolle kattoterassille, josta löytyvät löylyjen väliseen lekotteluun sopivat, alasaunan entiset lauteet.

Uudet lauteet on asennettu talon molempiin saunoihin.

Talon remontin yhteydessä jopa maaperää on myllerretty uusiksi: vanhaa nurmikkoa kärrättiin kilokaupalla turvaan töiden tieltä, ja uuttakin tuotiin tilalle peräti 8880 kiloa.

Remontin myötä Teekkaritalon ympärys on routaeristetty, salaojitettu ja se on saanut sadevesiviemäröinnin. Myös paljulle on oma viemärinsä, ja Tero Marinin mukaan tavoitteena onkin hankkia myöhemmin myös oma palju.

Lisäksi vanha pottukellarina tunnettu ulkovarasto purettiin ja tilalle rakennettiin uusi isompi varasto.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.
Remontin myötä Teekkaritalon saunasiiven julkisivu on uusittu, ja sitä peittää patinoituva, punaruskea Cor-Ten-teräs. Metsän puolen ulkoverhous on puuta.

 

Remontti edistyi talkoovoimin

Teekkarilupilaiset osallistuivat Teekkaritalon remonttiin talkootöillä, ollen mukana niin suunnittelussa, varainhankinnassa kuin purku- ja pintatöissäkin. Varsinaisista rakennustöistä vastasivat ammattilaiset.

Remontin pääurakoitsijana toimi oululainen Apsilon Oy. Myös arkkitehti, suunnittelijat sekä urakoitsijan käyttämät alihankkijat olivat kaikki Oulusta tai lähiseuduilta ja -maakunnista.

Teekkarilupilaisten ohella talkooporukkaan on kuulunut useita kymmeniä vapaaehtoisia. Yleensä kahdesti vuodessa tekniikan alan fukseille pidetyt talotalkoot järjestettiin syksyllä jokaiselle seitsemälle teekkarikillalle erikseen. Tero Marinin arvion mukaan talkoolaisia on ollut mukana yhteensä parisensataa.

Teekkarilupi keräsi remontin kulujen kattamiseksi rahalahjoituksia yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä sekä talon perustajakilloilta.

Yksityishenkilöt saivat vähintään sadan euron lahjoitusta vastaan nimensä kaiverretuksi Teekkaritalon seinälle sijoitettavaan laattaan sekä kutsun tammikuun virallisiin avajaisiin.

”Kaiverrettavia nimiä kertyi lopulta yli kaksisataa. Mukana on myös useita ryhmätilauksia, joissa esimerkiksi ainejärjestön hallitus tai kyykkäjoukkue keräsi yhdessä kasaan kaiverrukseen oikeuttavan vähintään 100 euroa. Firmojen ja kiltojen lisäksi yksityislahjoittajia oli mukana yhteensä yli 300”, Marin kertoo.

Kuinka paljon remonttiin on oikein uponnut aikaa?

Sen arvioiminen ei ole helppoa, Tero Marin sanoo. Jo ennen remontin alkua oli edessä valtavasti valmistelua: piti etsiä rahoitusta ja urakoitsijoita, kommentoida remontin suunnitelmia ja piirustuksia.

”Varsinaisesti toukokuusta asti on porukalla touhuttu talolla. Välillä on käväisty pari tuntia, mutta parhaimmillaan päivät venyivät lokakuussa 17-tuntisiksi kun oli kiire saada paikka auki. Osa [talkoolaisista] on ollut siellä minuakin enemmän.”

Nyt on vielä pakko kysyä perinteinen urheilutoimittajan kysymys: miltä nyt tuntuu?

”Kun otettiin talon avauduttua ensimmäiset löylyt lokakuussa, istuttiin uusilla lauteilla ja mietittiin mitä saatiin aikaiseksi, se oli mahtava tunne ja todella helpottunut olo. Nyt avajaisten kynnyksellä olen ylpeä siitä kaikesta mitä meidän remppatiimi yhdessä talkooporukan kanssa on tehnyt, ja todella kiitollinen siitä miten paljon monet ovat uhranneet aikaansa tähän. Tämä on ollut sellainen teekkarihengen ja opiskelijayhteisön voimannäyte.”

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.
”Nyt avajaisten kynnyksellä olen ylpeä siitä kaikesta mitä meidän remppatiimi yhdessä talkooporukan kanssa on tehnyt, ja todella kiitollinen siitä miten paljon monet ovat uhranneet aikaansa tähän. Tämä on ollut sellainen teekkarihengen ja opiskelijayhteisön voimannäyte”, toteaa Teekkarilupin hallituksen puheenjohtaja Tero Marin.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: