Liisa Väisänen OYY:n sosiaalipoliittisen asiantuntijan äitiysvapaan sijaiseksi

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) sosiaalipoliittisen asiantuntijan äitiysvapaan sijaiseksi on valittu hum. kand. Liisa Väisänen. OYY:n hallitus teki päätöksen tänään torstaina kokouksessaan. “Väisänen vakuutti kokemuksensa ja osaamisensa lisäksi myös näkemyksellisyydellään ja innokkuudellaan”, pääsihteeri Eero Manninen toteaa. “Olen hurjan innoissani! Ihanaa päästä tekemään töitä opiskelijoiden hyvinvoinnin eteen omassa, rakkaassa opiskelijayhteisössä”, Liisa Väisänen kertoo. Väisänen aloittaa työhön perehtymisen […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) sosiaalipoliittisen asiantuntijan äitiysvapaan sijaiseksi on valittu hum. kand. Liisa Väisänen. OYY:n hallitus teki päätöksen tänään torstaina kokouksessaan.

“Väisänen vakuutti kokemuksensa ja osaamisensa lisäksi myös näkemyksellisyydellään ja innokkuudellaan”, pääsihteeri Eero Manninen toteaa.

“Olen hurjan innoissani! Ihanaa päästä tekemään töitä opiskelijoiden hyvinvoinnin eteen omassa, rakkaassa opiskelijayhteisössä”, Liisa Väisänen kertoo.

Väisänen aloittaa työhön perehtymisen maanantaina 17. tammikuuta ja varsinaisen työn helmikuun alussa.

Tässä he ovat – OYY:n hallitus vuodelle 2016 esittäytyy

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajisto valitsi ylioppilaskunnalle uuden hallituksen 10. joulukuuta.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Minna Koivunen

Vuoden 2016 hallituksen kokoonpano heijastelee melko uskollisesti syksyn edarivaalitulosta. Vaikka TeTa veikin sekä edustajiston että hallituksen puheenjohtopaikat, hallitukseen HuKa sai kolme edustajaa, ja on nyt taustaryhmistä suurin.

Lääketieteen opiskelijat saivat poikkeuksellisesti OYY:n uuteen hallitukseen kaksi edustajaansa. Sen sijaan luonnontieteilijät menettivät viime vuodesta yhden paikan ja Kokoomus ainoan paikkansa. Vuoden 2016 hallituksesta poliittiset ovatkin kokonaan paitsiossa.

Vastavalitut ja vielä virkeät hallituslaiset järjestäytyvät ja jakavat hallituspestit vasta tammikuussa, mutta tiivis perehdytys OYY:n arkeen ja opiskelijavaikuttamisen ytimeen alkoi heti joulukuussa.

Oulun ylioppilaslehti kokosi toimistolle pysähtyneet tuoreet hallituslaiset saman pöydän ääreen ja kyseli tärkeimmät tuntemukset heti valituksi tulemisen jälkeen.

Lyhyen jutustelun perusteella selvisi muun muassa se, että vaikka hallituslaisilla opiskelijavaikutuskokemusta rutkasti onkin, kukaan ei myönnä vielä touhussa kyynistyneensä.

1. Millainen on aiempi taustasi opiskelijavaikuttajana?

2. Mitä asioita tulit tekemään ylioppilaskuntaan?

3. Mitkä ovat tavoitteesi OYY:n hallituksessa vuodelle 2016?

4. OYY:n hallitus järjestäytyy tammikuussa. Mistä sektoreista olet nyt kiinnostunut?

5. Opiskelijapolitiikassakin tehdään paljon kovia päätöksiä, joiden taustalla voi olla suhmurointia ja kompromisseja. Onko opiskelijapolitiikka kyynistänyt sinua?

Hallituksen puheenjohtaja Kati Hannila, TeTa, 24

Prosessitekniikan opiskelija, aloitusvuosi 2012

1. Istuin OYY:n vuoden 2015 hallituksessa ja vastasin työelämästä, sosiaalipolitiikasta ja liikunnasta. Aiempaa kokemusta edustaa vuoden 2013 pesti Oulun yliopiston Prosessikillan hallituksessa suhdevastaavana, ja myöhemmin toimin samassa roolissa myös Oulun Teekkariyhdistyksessä. Kuulun myös oululaisen Teekkarilupin hallitukseen vastuualueenani Teekkaritalo.

2. Tavoitteenani on luoda avoimempaa ja helposti lähestyttävää ylioppilaskuntaa. Kun ihmiset pitävät meitä helposti lähestyttävänä, he haluavat myös kuulua ylioppilaskuntaan. Toinen tärkeä tavoitteeni on kuntavaikuttaminen, jotta Oulun kaupungissa tiedetään, mitä opiskelijan hyvä elämä oikeasti tarkoittaa.

3. Konkreettisina asioina haluaisin saada OYY:n hallituksen ja edustajiston vuorovaikutusta välittömämmäksi. Myös kuntavaikuttaminen ja linjapaperin suunnittelu kiinnostavat.

5. En ole kyynistynyt, mutta tiedän opiskelijapolitiikan vaikuttamisen rajoitteet. Silti uskon, että tässäkin työssä voi tapahtua asioita, jotka eivät ensin ole näyttäneet siltä, että ne ovat menossa läpi.

Veera Alahuhta, HuKa, 20

Kulttuuriantropologian opiskelija, aloitusvuosi 2013

1. Aloitin yliopisto-opiskeluni vuonna 2013, ja saman tien starttasin myös kulttuuritieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Kultun hallituksessa. Kuluneen vuoden olen toiminut Kultun puheenjohtajana, ja tänä syksynä minut valittiin myös OYY:n edustajistoon kaudelle 2015-2017. Ennen OYY:n hallitukseen hakemista pohdin myös lähtemistä Humanistiseen Kiltaan, kunnes hoksasin että OYY:ssä vaikuttamismahdollisuudet ovat laajemmat.

2. Kokemus pienen järjestön pyörittämisessä on opettanut minulle sen, että OYY:llä olisi hyvä paikka toimia resurssina pienille järjestöille. Monissa isoissa killoissa on todella paljon ihmisiä ja työvoimaa, mutta näitä ei humanistien ja kasvatustieteilijöiden pienistä järjestöistä löydy.

3. Olen tullut yksinkertaisesti vaikuttamaan opiskelijan asioihin. Järjestöt kiinnostavat kovasti, mutta olen avoin kaikille

4. Järjestötyö.

5. Tietyllä tapaa toivo on tässä suhteessa mennyttä. En ole kyyninen, mutta en halua olla sinisilmäinenkään. Ei vaikuttaminen aina suhmurointiakaan ole, mutta ei auta myöskään alistua siihen, että näin ne asiat vain on.

Terje Juutilainen, lääketiet., 36

Lääketieteen opiskelija, aloitusvuosi 2015

1. Lapin yliopistossa oikeustiedettä opiskellessani olin oikeustieteiden tiedekunnan suunnittelutoimikunnan jäsen. Nyt lääketiedettä opiskellessa olen jäsen yhdessä meidän curriculum -uudistusta suunnittelevassa työryhmässä. Muuta kokemusta opiskelijavaikuttamisesta ei ole, mutta kokemusta sen sijaan lisäksi on julkishallinnon luottamustehtävien hoitamisesta.

2. Tavoitteenani on päästä käyttämään osaamistani yhteisten asioiden hoitamisessa.

4. Osaamiseni on vahvinta talouden ja työelämän osa-alueilla ja niistä sektoreista olen kiinnostunut.

5. Ei tässä olla ensimmäistä kertaa pappia kyydissä.

Joonas Kivioja, HuKa, 26

Aate-ja oppihistorian opiskelija, aloitusvuosi 2010

1. Ensimmäisenä minut huijattiin mukaan ilmaisen kaljan lupauksilla historian opiskelijoiden ainejärjestö Tiiman hallitukseen vuosiksi 2012-2013. Sen lisäksi toimin vuonna 2013 sekä Oulun yliopiston Humanistisen Killan varapuheenjohtajana että Suomen Humanistiopiskelijoiden puheenjohtajana. Edustajistossa istuin yhden kauden 2013-2015. Ylioppilaskunnan hallitukseen siirtyminen tuntuu loogiselta, onhan tänne pyydetty jo kolmen vuoden ajan.

2. Tavoitteenani on jatkaa samalla linjalla, mitä olen jo aiemmissa työryhmissä tehnyt. Tärkeimpänä tavoitteena on ajaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita. Tänä vuonna OYY:llä on muuten aivan loistava toimintasuunnitelma, joka oli yksi syy hallitukseen hakemiseen!

3. Olen tullut vaikuttamaan opiskelijan elämään ja edunvalvontaan. Sopoasiat ovat lähellä sydäntäni, ja toivottavasti se näkyy hallituksen muodostumisessakin. Opiskelu on harrastetasolla ensi vuonna.

4. Sosiaalipolitiikka.

5. En ole kyynistynyt, mutta tietyllä tavalla vaikuttamisen realismi on tullut vastaan. Asioihin vaikuttaminen ja yhteisen päätöksen luominen on suhmurointia ja kompromissien tekoa. Toisinaan kompromissi voi olla sellainenkin, johon kukaan ei lopulta ole tyytyväinen.

Maria Ronkainen, TeTa, 23

Kansainvälisen liiketoiminnan opiskelija, aloitusvuosi 2012

1. Olen ollut mukana Finanssin tapahtumatoimikunnassa vuonna 2013, seuraavana vuonna Finanssin hallituksessa projektivastaavana, tänä vuonna taas toimin Finanssin koulutuspoliittisessa toimikunnassa. Kaudella 2013-2015 vaikutin myös OYY:n edustajistossa. varsinaisena jäsenenä

2. Koen antaneeni jo ainejärjestötoiminnalle kaiken, mitä annettavaa vain on. Ylioppilaskuntaan olen tullut vaikuttamaan ja vähän uteliaisuudesta katsomaan toimintaa.

3. OYY:ssä haluaisin suuntautua esimerkiksi kopo- ja työelämäasioihin. Panostaminen opiskelutiloihin on yksi keihäänkärjistä. Haluaisin vaikuttaa esimerkiksi opiskeluympäristöön ja ryhmätyötilojen saatavuuteen.

4. Koulutuspolitiikka ja työelämä

5. Minulle käynyt päin vastoin: olen perimmiltäni kyyninen ihminen, ja luottamustoimissa se on vähentynyt. Jos valmistaudut ja perehdyt asioihin tarpeeksi hyvin, saat vietyä niitä myös eteenpäin. Ihmiset ovat kiireisiä eivätkä he ehdi aina lukea kaikkia kokousmateriaaleja, joten hyvin perusteleva ja lobbaava ihminen voi puskea mitä tahansa läpi.

Tiina Strand, Tieteelliset, 23

Biologian opiskelija, aloitusvuosi 2012

1. Ainejärjestöjen hallitustyöstä kokemusta on Oulun luonnontieteilijät ry:n OLutista, biokemian opiskelijoiden Histonista ja biologian opiskelijoiden ainejärjestö Syntaksista. Lisäksi olin OYY:n edustajistossa varajäsenenä kaudella 2013-2015. Nyt aika oli oikea ylioppilaskunnalle: olen aina tykännyt ainejärjestötyöstä, mutta sille olen antanut jo kaiken, mitä annettavaa on.

2. Haluaisin kehittää OYY:n näkyvyyttä ja kuulla laajasti jäsenistön kommentteja siitä, mitä ylioppilaskunnan kuuluisi tehdä tulevaisuudessa.

3. Olen tullut ylioppilaskuntaan tekemään opiskelijan hyvää elämää.

4. Tapahtumat, kulttuuri ja järjestö ja miksei työelämäasiatkin kiinnostavat.

5. Emme kai tänne olisi tulleet, jos olisimme kyynisiä! Vaikka takana onkin monella tapaa raskas syksy, sekään ei ole kyynistänyt. Sanotaan niin, että toimintaan on tullut pikemminkin realistisempi näkökulma.

Jussi-Pekka Tolonen, lääketiet., 27

Lääketieteen opiskelija, aloitusvuosi 2011

1. Olen ollut muun muassa lääketieteen koulutustoimikunnan ja tiedekuntahallituksen jäsen ja toiminut monella kurssilla opiskelijavastaavana.  Nyt aika on hyvä ylioppilaskunnalle, sillä vietän tällä hetkellä välivuotta väitöstutkimuksen parissa, ja TervaSpeksikään ei työllistä enää yhtä paljon kuin aiempina vuosina.

2. Olen huolestunut koulutukseen kohdistuvien leikkausten vaikutuksista. Esimerkiksi lääketieteen tiedekunnassa on tällä hetkellä tosi isot säästöpaineet, ja opiskelijamäärät vain nousevat. Olemme jo omalla pienellä porukalla yrittäneet selvittää, mitä asialle voitaisiin opiskelijoina tehdä.

3.  OYY:ssä haluan ajaa opiskelijan etua ja kiinnittää huomiota erityisesti opiskelujen sujuvuuteen ja koulutuksen laadun kehittämiseen.

4. Kansainvälisyys ja koulutuspolitiikka.

5. Vaikka lääkiksen viime vuosi onkin ollut raskas, edes se ei saanut minua kyynistymään. Siinä auttaa se, että hyväksyy monien asioiden tapahtuvan todella hitaasti. Pitää malttaa olla kärsivällinen.

Susa Vikeväkorva, HuKa, 23

Varhaiskasvatuksen opiskelija, aloitusvuosi 2012

1. Kokemusta on kertynyt ainejärjestöhommista varhaiskasvatuksen opiskelijoiden ainejärjestö Lastareista varapuheenjohtajana, kopona ja kulttuurivastaavana. Syksyllä minut valittiin varsinaiseksi jäseneksi OYY:n edustajistoon ja kasvatustieteen tiedekuntahallitukseen. Lisäksi olen toiminut muun muassa koulutusohjelman toimikunnassa ja pienryhmäohjaajana. Olen antanut ainejärjestötoiminnalle kaiken, nyt haluan oppia ja kehittää itseäni entisestään.

2. OYY:n viestintästrategia ja sen uudistaminen kiinnostaa kovasti, odotan sitä työtä innokkaasti. Lisäksi haluaisin kehittää ja monipuolistaa OYY:n viestintää. Pohdittavaa on erityisesti siinä, miten oikeasti tavoitetaan opiskelijat ja sidosryhmät.

3. Täällä ollaan tekemässä opiskelijan hyvää elämää ja vaikuttamassa koko yliopiston tasolla. Haluan jatkaa myös hyvää vakalaisten [varhaiskasvatuksen opiskelijoiden] aikaa OYY:ssä, viedä viestiä meidänkin päätyyn vielä entistä enemmän.

4. Viestintä.

5. Oma motivaatio vaikuttaa paljon. Jos itsellä vain on sinnikkyytä ja tahtoa, asioita saa vietyä eteenpäin. Jotkut asiat etenevät nopeammin, toiset hitaammin, ja tämä on vain pakko hyväksyä. Kärsimättömyys on ollut yksi omista paheistani, mutta onneksi luottamustoimet ovat auttaneet sen kehittämisessä. Yhdessä toimiessa on pakko oppia näkemään asioiden toiset laidat.

 

Antoivatko tuoreet hallituslaiset uutta intoa opiskelijavaikuttamiseen? Lue lisää kiinnostavista vaikutuspaikoista tai opiskelijoiden kokemuksista vallankahvassa. Mikäli OYY:n edustajistovaalien tulokset ovat unohtuneet, virkistä muistiasi täällä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

TeTa kahmi OYY:n johtotehtävät vuodelle 2016

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2016 on valittu tekniikan ylioppilas, Tekniikan ja talouden edustajistoryhmän (TeTa) Kati Hannila ja edustajiston puheenjohtajaksi kauppatieteiden ylioppilas, TeTan Nico Numminen. Sekä Hannila että Numminen olivat OYY:n halituksessa vuonna 2015. Edustajiston varapuheenjohtajaksi valittiin kasvatustieteiden kandidaatti, Humanistien ja kasvatustieteilijöiden edustajistoryhmän (HuKa) Muusa Jyrkinen, joka on toisen kauden edaattori. Jyrkinen oli ehdolla edustajiston […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2016 on valittu tekniikan ylioppilas, Tekniikan ja talouden edustajistoryhmän (TeTa) Kati Hannila ja edustajiston puheenjohtajaksi kauppatieteiden ylioppilas, TeTan Nico Numminen. Sekä Hannila että Numminen olivat OYY:n halituksessa vuonna 2015.

Edustajiston varapuheenjohtajaksi valittiin kasvatustieteiden kandidaatti, Humanistien ja kasvatustieteilijöiden edustajistoryhmän (HuKa) Muusa Jyrkinen, joka on toisen kauden edaattori. Jyrkinen oli ehdolla edustajiston puheenjohtajaksi, mutta hävisi vaalin Nummiselle äänin 16–21.

OYY:n hallitukseen nimitettiin Hannilan lisäksi Susa Vikeväkorva (HuKa), Maria Ronkainen (TeTa), Veera Alahuhta (HuKa), Terje Juutilainen (Lääkis), Joonas Kivioja (HuKa), Jussi-Pekka Tolonen (Lääkis) ja Tiina Strand (Tieteelliset). Hallituksen jäsenten vastuualueet selviävät tammikuussa hallituksen järjestäytymiskokouksessa.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto valitsi luottamushenkilöt vuodelle 2016 kokouksessaan torstaina 10. joulukuuta.

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää:

Oulun ylioppilaslehden paperiversio lakkautetaan

Oulun ylioppilaslehden printtiversio lakkautetaan ja sen nettomenoista leikataan tulevana vuonna 20 000 euroa, eli toimitusapulaisen vuosipalkan verran. Asia nuijittiin päätökseen Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa keskiviikkoiltana. Tekniikan ja talouden edustajisto TeTa:n ryhmäjohtaja Tero Marinin mukaan leikkauspäätös kera digitalisoinnin, joka oli kirjattu OYY:n hallituksen pohjaesitykseen, on askel kohti modernia opiskelijat paremmin tavoittavaa  jäsenpalvelua sekä osallistavaa mediaa. […]

Oulun ylioppilaslehden printtiversio lakkautetaan ja sen nettomenoista leikataan tulevana vuonna 20 000 euroa, eli toimitusapulaisen vuosipalkan verran. Asia nuijittiin päätökseen Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa keskiviikkoiltana.

Tekniikan ja talouden edustajisto TeTa:n ryhmäjohtaja Tero Marinin mukaan leikkauspäätös kera digitalisoinnin, joka oli kirjattu OYY:n hallituksen pohjaesitykseen, on askel kohti modernia opiskelijat paremmin tavoittavaa  jäsenpalvelua sekä osallistavaa mediaa.

”Esitimme aikataulutavoitteen, jossa ylioppilaslehden digitalisointi olisi valmis alkuvuodesta 2017, mutta hallituksen pohjaesitys vei voiton. Näin ollen digitalisoinnin aikataulusta päättäminen jää tulevan edustajiston tehtäväksi. Tehty päätös on kuitenkin perusteltu ja suunta on oikea.”

Kolmanneksen leikkaus kohtuuton

Humanistit ja kasvatustieteilijöiden edustajisto HuKa:n ryhmäjohtaja Liisa Väisänen on leikkauspäätöksestä harmissaan. Hän kertoo HuKa:n olevan ryhmänä kiinnostunut digitalisoinnin mahdollisuuksista, mutta toteaa päätetyn leikkauksen olevan kohtuuton.

”Olimme heti sitä mieltä, että hallituksen pohjaesitys oli kohtuuton. Nyt kun leikataan kolmannes lehden budjetista, vaikuttaa se väistämättä lehden toimintakykyyn ja laatuun.”

Digitalisoimiseen ei Väisäsen mukaan myöskään pidä rynnätä, vaan toteutus pitää suunnitella hyvin.

Päätoimittaja: ”Lehden tulevaisuus näyttää haastavalta”

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja Minna Koivusen mukaan leikkauksen suurin yksittäinen kielteinen seikka on se, että toimitusapulaisen pesti käytännössä loppuu. Toimituksen arki muuttuu hänen mukaansa radikaalisti.

”Kaksi työntekijää toimituksessa on enemmän kuin osiensa summa. Lisäksi jos yksi työntekijä on sairaana, on toimituksessa kuitenkin toinen tekemässä lehteä. Tätä mahdollisuutta ei tulevaisuudessa enää ole. Lehden tulevaisuus näyttää nyt haastavalta.”

Koivunen kuitenkin vannoo, että leikkauksista huolimatta lehteä pyritään tekemään parhaan mukaan.

”Vaikka leikkauspäätös on suuri pettymys, pyritään toimituksessa pitämään laatua korkealla tulevaisuudessakin”, Koivunen toteaa.

Marko Pinola

Tiedeviestinnän opiskelija, joka on kateellinen Brian Maylle hänen astrofysiikan tohtoriudesta sekä kitaransoittotaidoista.

Lue lisää:

Vaalipanelistit: edunvalvonta ylioppilaskunnan tärkein tehtävä

Meneillään olevien edustajistovaalien ehdokkaita kuultiin tänään Linnanmaan kampuksen keskusaulassa. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) järjestämään paneeliin osallistuivat Lääkis-tieteellinen vaalirenkaan Meeri Haataja, Tekniikan ja talouden vaalirenkaan Kati Hannila, Oulun Akateemisten Perussuomalaisten vaaliliiton Juha Karjalainen, Keskustaopiskelijoiden vaaliliiton Kimmo Mäkelä, Humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirenkaan Muusa Jyrkinen, Solidaarinen vaalirenkaan Elmo Rautio ja vaaliliitto Yksilön valinnan Antto Trög. Kaikki ehdokkaat pitivät […]

TEKSTI Minna Koivunen

KUVAT Anni Hyypiö

Meneillään olevien edustajistovaalien ehdokkaita kuultiin tänään Linnanmaan kampuksen keskusaulassa. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) järjestämään paneeliin osallistuivat Lääkis-tieteellinen vaalirenkaan Meeri Haataja, Tekniikan ja talouden vaalirenkaan Kati Hannila, Oulun Akateemisten Perussuomalaisten vaaliliiton Juha Karjalainen, Keskustaopiskelijoiden vaaliliiton Kimmo Mäkelä, Humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirenkaan Muusa Jyrkinen, Solidaarinen vaalirenkaan Elmo Rautio ja vaaliliitto Yksilön valinnan Antto Trög.

Kaikki ehdokkaat pitivät edunvalvontaa OYY:n tärkeimpänä tehtävänä. Meeri Haatajalle edunvalvonta tarkoittaa opiskelujen sujumista ja sitä, että opiskelijoiden perusedut ovat kunnossa. Samoin Antto Trög piti tärkeimpänä koulutuspoliittista edunvalvontaa. Kati Hannila peräänkuulutti työelämäedunvalvontaa, että se pitäisi saada kuntoon ja silloin opiskelijat saisivat jäsenmaksulle vastinetta.

Ylioppilaskunnan tuominen lähemmäs opiskelijoita on edustajistovaalien vakioaiheita. Paneelin vetäjä Vili Koistinen kysyi ehdokkailta, miten he edesauttaisivat tätä? HuKan Jyrkinen kertoi, että he ovat kasvatustieteellisessä tiedekunnassa jo tehneet tätä työtä, kun he pian loppuvalla kaudella toivat kasvatustietelijät edustajistoon ja tällä hetkellä fuksit ovat hyvin perillä siitä, että vaalit ovat käynnissä ja ovat jo äänestäneet. Jyrkinen ehdotti, että ainejärjestöjä voisi käyttää apuna tietoisuuden lisäämisessä.

Keskustan Mäkelä oli sitä mieltä, että ylioppilaskunnan pitäisi järjestää enemmän tapahtumia, joissa on poikkitieteellisyyttä ja edustajiston kokouksista pitäisi tiedottaa enemmän, jotta opiskelijat voisivat osallistua niihin. Perussuomalaisten Karjalainen ehdotti jalkautumista lukioihin ja ammattikouluihin, jotta tiedotustyötä tehtäisiin jo ennen yliopistoon tuloa.

TeTan Hannila nosti esiin fuksikasvatuksen. Hän kertoi omasta kokemuksestaan OYY:n hallituksessa tiedekuntakummina toimimisesta, että se on hyödyllistä. Hänestä edaattoritkin voisivat tehdä osansa tietoisuuden nostamisessa. Tieteellisten Haataja painotti sitä, että OYY:n edunvalvontatyötä pitäisi tuoda enemmän esille. Oulun vihreän vasemmiston Rautio pohti, tarvitseeko ylioppilaskunnan päästä lähemmäs opiskelijoita. Hänelle riittää, että hänen puoliaan pidetään.

Osa kysymyksistä käsiteltiin peukku ylös- peukku alas -menetelmällä. Lukukausimaksuja EU- ja  ETA-maiden ulkopuolelle kannattivat Trög ja Karjalainen. Kukaan panelisteista ei kannattanut lukukausimaksuja kaikille opiskelijoille. Ylioppilaskunta voi ottaa kantaa arvokysymyksiin Haataja, Jyrkinen ja Rautio. Hallintovaaleja pitä järjestää nykymuodossaan Mäkelän, Jyrkisen ja Raution mielestä. OYY:n tulee tehdä kehitysyhteistyötä Haatajan, Hannilan, Jyrkisen ja Raution mielestä. Opintotuen lainapainotteisuutta myönteisenä pitävä Karjalainen ja Mäkelä. Kaikki pitivät suomea oikeana kielenä edustajistolle.

Edustajistovaalien ennakkoäänestäminen on käynnissä parhaillaan sähköisesti osoitteessa https://vaalit.oyy.fi. Vaalit huipentuvat varsinaisena vaalipäivänä keskiviikkona 4. marraskuuta, jolloin voi äänestää sekä perinteisellä kirjekuorimenetelmällä että sähköisesti.

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää:

Elämä pöytäkirjoissa

Kokopäiväisen toimimisen ylioppilasliikkeen parissa lopettanut OYY:n entinen pääsihteeri Ilari Nisula muistelee viime vuosia lämmöllä. OYY:n toimijoille hän toivoo kauaskatseisuutta etenkin talousasioissa.

TEKSTI Ville Koivuniemi

KUVAT Ville Koivuniemi

Harvan 27-vuotiaan elämää on kirjoitettu virallisiin pöytäkirjoihin yhtä paljon kuin Oulun yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteerin tehtävistä opintojen pariin siirtyneen Ilari Nisulan.

Järjestötoimintaa Suomen lukiolaisten liitossa ja harrastejärjestöissä. Sitten vuodet Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäsenenä. Sieltä lennosta kahdeksi vuodeksi OYY:n pääsihteeriksi. Viimeiset viisi vuotta Nisulan viikot ja päivät ovat täyttyneet vaikutustyöstä, joka pitää sisällään runsaasti palavereja. Nyt se kaikki on hetkeksi ohi – ainakin melkein.

Yliopiston hallituspaikka jäi

Nisula aloitti tänä vuonna Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäsenenä. Paikka on haastava, mutta Nisulan kaltaiselle kokouksissa istujalle jäähdyttelyä, kokouksia kun on vain noin kerran kuussa.
”Fiilis on tällä hetkellä väsynyt mutta onnellinen. Tai oikeastaan tyytyväinen mutta helpottunut, sanotaan niin”, Nisula vastaa kliseiseen kysymykseen aktiivisten ylioppilaskuntavuosien loppumisesta.

Melkein samaan hengenvetoon hän kuitenkin kliseisesti toteaa, että aika oli oikea irti pästämiselle.

”Luottavaisin mielin jätän OYY:n. Kun nyt tulee uusi edustajisto, uusi hallitus ja uusi pääsihteeri, asioita on mahdollista tehdä aidosti uudella tavalla. Se tekee OYY:lle hyvää.”

Julkista testamenttia siitä, miten asioita kannattaisi kehittää, Nisula ei halua seuraajilleen antaa. ”Olisi tietysti ollut mukava saada maailma valmiiksi. Mutta ei minulla mitään suurempaa tekemätöntä jäänyt hampaankoloon. Esimerkiksi hallintoon, talouteen ja jäsenpalvelujen sekä -etujen vahvistamiseen liittyvät asiat tulevat ensimmäisenä mieleen, mutta luotan seuraajiini.”

OYY:n talouteen liittyen hän toivottaa vasta valitulle edustajistolle lehmän hermoja.

”Toivottavasti asioissa osataan katsoa tarpeeksi pitkälle.”

Yliopistolaki jäi eniten mieleen

Kun Nisula kelaa vuosiaan ylioppilasliikkeen parissa taaksepäin, yksi vuosi nousee oppimiskokoemuksena ylitse muiden.

”Kyllä se oli vuosi 2009. Uusi yliopistolaki oli tuloillaan. Laki oli niin suuri toimintakulttuurin muutos, että se vaikuttaa paljon edelleen. Se näkyy yliopiston arjessa: tilajärjestelyt puhuttavat, ajat ovat haastavat.”

Nisulan mukaan vuosi 2010 oli niin ikään erittäin merkittävä. Vuoteen sattui OYY:n 50-vuotisjuhlat, jotka antoivat perspektiiviä historiaan.
Hän kuitenkin korostaa, että kaikki vuodet ovat olleet omanlaisiaan näköalapaikkoja. Vuosi SYL:ssa opetti paljon poliittisesta päätöksenteosta, pääsihteerinä toimiminen toi mukaan esimiehenä toimimisen vastuukysymykset.

Matkan varrella hän on ymmärtänyt, ettei maailmaa voi saada ainakaan vuodessa valmiiksi, joten tavoitteiden pitää olla realistisia.

”SYL:ssa tavoitteenamme oli opiskelijoiden toimeentulon kohentaminen. Oli meillä muitakin tavoitteita, mutta huomasimme heti alkuvuodesta, että kaikkia emme saa läpi. Vuosi kuitenkin huipentui opintorahan sitomiseen indeksiin.”

Tappioitakin mahtuu mukaan

Voitosta voittoon kulkemista Nisulan taival järjestötoiminnassa ei ole ollut. Sekä Suomen lukiolaisten liiton että Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajaksi pyrkinyt Nisula hävisi molemmat koitokset täpärästi viime metreillä.

”Nyt ajattelen, että ne jos mitkä ovat olleet mahtavia oppimisen paikkoja. Pyrkiminen itsessään on antanut minulle paljon. Kun sihteeröin viimeisen OYY:n edustajiston kokoukseni, sanoin edustajille lopuksi, että hakekaa paikkoja, jotka teitä kiinnostavat. Isoissa saappaissa on mukavasti liikkumatilaa”, Nisula naurahtaa.

Vaikeita hetkiä on ollut muitakin. Julkisuudessa niistä eniten käsiteltiin polttopulloiskua Nisulan ollessa OYY:n hallituksen puheenjohtaja vuonna 2010. OYY:n toimistoon suunnattu isku liittyi suvaitsevaisuutta vaativaan julkilausumaan puolisentoista viikkoa ennen iskua.

Jälkikäteen Nisula arvioi, että OYY onnistui kriisin hoidossa tuolloin hyvin.

”Päällimmäisenä tulee mieleen, että onnistuimme. OYY ei ole tainnut aiemmin saada yhtä paljoa mediahuomiota. Kyllä me silloin tarkkaan mietimme, miten asiaa pitää käsitellä.”

Ikävien hetkien vastapainoksi viiteen vuoteen mahtuu kuitenkin lähes pelkästään hyvää. Yksi konkreettinen edistysaskel OYY:n viime vuosien toiminnassa on ollut Nisulan mukaan muutto Linnanmaalle vuonna 2012.

”Sen pureksimista kannattaa kyllä jatkaa. Olemme lähentyneet muuton ansiosta yliopiston hallintoa todella paljon, enkä edes usko että sekään on vielä koko voimaansa näyttänyt. Se on todella arvokasta. Jatkossa kannattaa keskittyä etenkin siihen, kokevatko opiskelijat nykyiset tilat hyviksi.”

Opiskelut jatkuvat

Nisula aloitti yliopisto-opintonsa opiskelemalla tekniikkaa informaatioverkostojen koulutusohjelmassa vuonna 2005. Nyt hän jatkaa opintojaan, vaikka työskenteleekin Streamteam-mediayrityksessä samanaikaisesti. Vaikuttaminen jatkuu kuitenkin, kuten todettua, Oulun yliopiston hallitusjäsenyydellä.

”Toivottavasti Oulun yliopiston toimintaa päästään kehittämään rakentavasti ja aidosti eteenpäin katsovasti. Suhtaudun hallituspaikkaan kunnioittavasti. Yliopiston hallitus on paljon vartijana. Tulen myös tekemään paljon yhteistyötä OYY:n kanssa.”

Oulun yliopistosta Nisulalta on vaikea saada kritiikkiä. Hallituksen jäseneltä sitä on tietysti turha julkisuudessa suuremmin odottaakaan.

Kritiikkiä numeroihin tuijottajille

Suomen hallituksen keinoille opintoaikojen lyhentämiseksi Nisula kuitenkin antaa moitteita. Hänen mukaansa opintoaikojen pituus korostuu keskustelussa ihan liikaa.

”En osaa tunnistaa työnantajaa, joka palkkaisi vain tutkinnon perusteella. Putkitutkinto ei istu myöskään siihen, että halutaan tukea yrittäjyyttä. Toivoisin, että kun opintoaikojen lyhentämisestä puhutaan, ymmärrettäisiin paremmin, mistä puhutaan.”

Nisula muistuttaa, että pitäisi ymmärtää syitä opintoaikojen pitenemiselle, eikä tuijottaa liikaa vuosimäärää, joka opiskelijoilla menee opintojen suorittamiseen. Esimerkiksi perhe tai työnteko voivat olla järkeviä syitä pitkittää opintoja.

Toinen asia, josta julkisuudessa puhutaan Nisulan mukaan paljon puutaheinää, liittyy Suomen koulutusvientiin ja ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuihin. Erityisesti lukukausimaksujen aggressiivisimmilla puolestapuhujilla ei näytä olevan täyttä ymmärrystä siitä, mitä lukukausimaksuilla voitaisiin saada tai menettää.

”Ei kukaan ulkomainen opiskelija tätä nykyistä järjestelmää tietoisesti hyväksikäytä.”

Ville Koivuniemi

Freelancer-toimittaja. Twitter: @VilleKoivuniemi

Lue lisää: