SYL:n puheenjohtajaksi Annika Nevanpää – ensi vuonna mukana ei oululaisia

Suomen ylioppilaskuntien liiton uusi puheenjohtaja on Annika Nevanpää. Myös uusi hallitus vuodelle 2021 valittiin 12.–13.11. pidetyssä liittokokouksessa.

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) valitsi vuoden 2021 puheenjohtajaksi Tampereen ylioppilaskunnan (TREY) Annika Nevanpään. Nevanpää on kuluvana vuonna toiminut TREY:n puheenjohtajana.

26-vuotias hallintotieteiden opiskelija oli yksi kolmesta puheenjohtajaehdokkaasta. Ehdolla olivat myös Oulun yliopiston ylioppilaskunnan Teemu Virtanen sekä Aleksi Sandroos Vaasan yliopiston ylioppilaskunnasta.

12.–13.11. pidetyssä etäliittokokouksessa SYL lisäksi valitsi vuoden 2021 hallituksen toimijat sekä otti kantaa ilmastoasioihin.

Tulevana vuonna SYL:n hallituksen jäseniä ovat Tampereen ylioppilaskunnan Ville Jäppinen, Kokoomusopiskelijoiden Konstantin Kouzmitchev, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Akseli Rouvari, Turun yliopiston ylioppilaskunnan Camilla Saarinen, puheenjohtajaksikin hakenut Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan Aleksi Sandroos sekä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan Saara Tenhovuori.

Liittokokous päätti myös OYY:n jäsenaloitteen pohjalta irtautua opiskelijakorttipalvelu Frankista sekä palauttaa tulevan vuoden strategian valmisteluun.

Liittokokous kokoontuu vuosittain marraskuussa valmistelevaan tulevan vuoden toimintaa hallitusvalintojen lisäksi myös talouden osalta. Viime vuonna hallituksessa toimi OYY:n Teemu Virtanen, joka haki myös tulevan vuoden puheenjohtajaksi. Viimeksi SYL:n puheenjohtajana on toiminut oululainen opiskelija vuonna 1975.

Suomen ylioppilaskuntien liitto on opiskelijoiden etu-, palvelu- ja kansalaisjärjestö, jonka jäsenyhteisöihin kuuluu yhteensä noin 132 000 yliopistojen perustutkinto- ja jatko-opiskelijaa.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Vastuuta, ei politiikkaa – Eelis Palokangas pyrkii auttamaan niin harrastuksissa kuin töissä

Ylioppilasliikkeessä muutoksia ajanut Eelis Palokangas haluaa auttaa muita niin vapaa-ajallaan kuin töissäkin.

TEKSTI Laura Juntunen

KUVAT Laura Juntunen

Syksyllä 2018 kohistiin, kun Oulun yliopiston ylioppilaskunnan linjavedossa ehdotettiin ylioppilaskunnan automaatiojäsenyydestä luopumista. Ylioppilaskunnan linjapaperiin asian ajaneen, lääketieteen opiskelija Eelis Palokankaan alullepanemasta kannanotosta keskusteltiin ympäri Suomen, aina eduskuntaa myöten.

Seuraavan kerran Palokankaan nimi nousi esiin loppuvuodesta 2019, kun edustajisto päätti leikata ainejärjestöjen avustuksia. Jatkossa tukea saavat vain pienimmät ainejärjestöt. Aloitteen takana oli Lääketieteellisen vaaliliiton edustajistoryhmä (LED), johon Lääketieteellisen killan puheenjohtajanakin toimiva Palokangas kuuluu.

Vuoden 2017 vaaleissa edustajistoon noussut Palokangas on ehtinyt olla monessa mukana. Vaikka Palokangas on muuttanut ylioppilaskunnan käytäntöjä, hän ei halua nähdä itseään poliitikkona.

Politiikalla on vähän ikävä kaiku. Mielestäni siihen sanaan liittyy tietynlaista lyhytnäköisyyttä. Näen edustajistotyöni ja muun enemmän järjestövaikuttamisena kuin politiikkana”, Palokangas sanoo.

Miksi sitten vaikuttaa, ellei taustalla ole poliittinen motivaatio?

Järjestötoiminta on harrastus

23-vuotiaaksi Palokankaalla on paljon kokemusta erilaisissa kokouksissa istumisesta, valtuustoista ja järjestöistä. Rovaniemellä kasvanut Palokangas hakeutui yläasteella nuorisovaltuustoon opettajansa kannustamana.

Siellä vierähti kaksi kautta eli neljä vuotta. Seuraavaksi tie vei Suomen Nuorisovaltuustojen Liittoon, Lapin piirijärjestöön.

Yliopistossa kiltatoimintaan hakeutuminen tuntui varsin luonnolliselta jatkolta.

Voisi kai sanoa, että se on minulle harrastus. Olen aika vastuuntuntoinen tyyppi, joka haluaa osallistua asioihin sivustaseuraamisen sijaan. Tulee ajatus, että jos ei kukaan muu hae niin kai minun sitten pitäisi”, Palokangas sanoo.

Voisi kuvitella, että Palokankaalla olisi mielessä jokin visio uudenlaisesta ylioppilaskunnasta. Näin ei kuitenkaan ole. Hän ei myöskään allekirjoita mitään aatetta tai ideologiaa, eikä omista puolueen jäsenkirjaa.

En ole vielä halunnut valita mitään puoluetta. Antaa ajatusten sen osalta kypsyä vielä. Olisi harmillista valita kantansa liian nuorena ja huomata myöhemmin, ettei se tunnukaan omalta”, hän selittää.

Palokankaalle keskustelua herättäneissä muutosehdotuksissa on ollut kyse vastuuntunnosta. Esimerkiksi aiempi ainejärjestöjen rahoitusmalli oli aiheuttanut mielipahaa Kontinkankaan kampuksella jo pitkään.

Kontinkankaan killoista vain terveystieteet ovat saaneet avustuksia.  Se on harmittanut täällä aika paljon, ottaen huomioon, että Kontinkankaalta tulee kuitenkin noin 10 prosenttia koko ylioppilaskunnan jäsenmaksuista. Tässä oli siis puhtaasti kyse omien äänestäjiemme toiveesta”, Palokangas sanoo.

Vaikka Palokangas kokee yhä ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyden yksilönvapauden vastaisena hän korostaa, ettei ole millään tapaa ylioppilaskuntavastainen.

Se olisi mielestäni vähän outoakin, kun olen toiminnassa niin laajasti mukana”, hän hymähtää.

Maailman paras ammatti

Nyt Palokangas on alkanut suunnitella järjestötyöstä ja opiskelijavaikuttamisesta vetäytymistä.

Tämänkään päätöksen takaa ei löydy sen suurempaa dramatiikkaa. Palokangas on ehtinyt olla mukana jo monta vuotta, ja oma valmistuminen häämöttää keväällä 2021. Näin ollen kuluva vuosi 2020 tulee olemaan viimeinen, jonka hän voi olla kokonaisuudessaan toiminnassa mukana.

On aika antaa muillekin onnistumisen kokemuksia järjestökentällä. Mielestäni on myös tärkeää, että työssä on jatkuvuutta. Siksi vastuuta on ryhdytty jo jakamaan muille”, hän sanoo.

Kun Palokankaalta tiedustelee, onko hänellä vielä jotain radikaaleja yllätyksiä takataskussa ennen sivuun siirtymistä, häntä alkaa naurattaa.

Ei, Linnanmaalla voidaan henkäistä helpotuksesta. Mutta jos vakavasti puhutaan niin lähiaikoina näen tärkeänä ennen kaikkea sen, että OYS:n sairaalahanke toteutetaan myös opiskelijoiden etua ajatellen. Hanke tulee vaikuttamaan vuosikymmeniä eteenpäin. Jos sairaala tehdään opiskelijoiden kannalta hyvin eli huolehditaan siitä, että siellä on riittävät opiskelutilat, saadaan hyviä ja tyytyväisiä opiskelijoita joista yhä useampi toivottavasti jäisi pohjoiseen myös töihin.”

Palokankaalle ammatinvalinta on ollut selvä jo pitkään, vaikka ensikosketus lääketieteeseen ei niin mukava ollutkaan.

Olin yhdeksännellä luokalla isän työpaikalla tet-harjoittelussa. Se oli hyvin jännittävää. Kun pääsin ensimmäistä kertaa mukaan potilashuoneeseen, tuli saman tien huono olo”, hän muistelee huvittuneena.

Nykyään lääkärin ammatti tuntuu maailman parhaalta työltä.

Opiskeluaikana olen vasta ymmärtänyt, miten monipuolinen ammatti tämä on. Suuntautumisvaihtoehtoja on valtavasti. Tässä ammatissa pääsee todella lähelle ihmistä ja saa osakseen sellaista luottamusta, mitä harvoissa ammateissa pääsee koskaan kokemaan.”

Viime kädessä lääkärin työssä on kyse samoista asioista, jotka saivat Palokankaan lähtemään mukaan myös järjestötyöhön ja opiskelijapolitiikkaan: auttamisesta ja vastuuntunnosta.

Haluan olla hyödyksi, olla hyvä siinä mitä teen ja auttaa muita työlläni”, Palokangas tiivistää.

 

Kuka?

Eelis Palokangas

» 23-vuotias. Syntynyt ja kasvanut Rovaniemellä. Oululaistunut yliopisto-opintojen myötä.

» Lääketieteen opiskelija. Mukana järjestötoiminnassa ja opiskelijapolitiikassa. Toimii Oulun Lääketieteellisen killan puheenjohtajana vuonna 2020.

» Vapaa-ajallaan on itseoppinut valokuvaaja, joka tallentaa järjestelmäkameraansa tähtitaivasta, revontulia ja Oulua. Lisäksi Palokangas harrastaa kuntosalilla käymistä ja pelaa tennistä.

» Unelma-ammatti lapsena: Alakoulussa haaveili vielä yleisesti tiedemiehen tehtävistä. Luonnontieteet ja tekniikka ovat kiinnostaneet aina, ja haave lääkärinurasta selkiytyi yläasteella.

» Haluaa järjestötyöhön osallistumalla olla tekemässä parasta opiskelukokemusta Kontinkankaalla.

Toimitus huomauttaa, että Kontinkankaan killoista avustuksia ovat Terveystieteiden kilta ry:n lisäksi saaneet biokemian opiskelijoiden ainejärjestö Histoni ry sekä Oulun lääketieteen tekniikan opiskelijoiden ainejärjestö OLTO ry.

Laura Juntunen

Toimittaja, joka innostuu kaikesta ja elää tarinoista.

Lue lisää:

Siirin SYL-kuulumiset osa 2

OYY:n Siiri Nousiainen on vuoden 2016 Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen varapuheenjohtajana. Kysymme Nousiaiselta kuulumisia opiskelijapolitiikan ytimestä vuoden mittaan.

Ensimmäiset kuukaudet Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksessa menivät sinulla sylliläisten arkeen ja kuluvan vuoden suunnitteluun. Keväällä pääsitte jo tositoimiin muun muassa koulutusleikkausmielenosoituksen merkeissä. Millainen kevät SYL-hallituksessa kaiken kaikkiaan oli?

Tosi kiireinen ja työntäyteinen. Politiikan seuraamisen ja jatkuvan edunvalvontatyön lisäksi linjapaperin uudistaminen on pitänyt koko toimiston kiireisenä. Tempaisimme hallituksen budjettikehysriihen alla, rekrytoimme uuden pääsihteerin ja reissasimme ympäri Suomea ja Eurooppaakin osallistumassa tärkeiden sidosryhmien ja yhteistyökumppanien tilaisuuksiin. Kaiken tämän ohella olen osallistunut liiton johtamiseen yhdessä puheenjohtajan ja pääsihteerin kanssa, joten kesäloma ja pieni huili tuli tarpeeseen.

Sinun vastuullasi hallituksessa on muun muassa SYL:n linjapaperin uudistaminen. Miten työ sen parissa on lähtenyt käyntiin?

SYL:n linjapaperi on kaikkia ylioppilaskuntia ja koko toimistomme väkeä sitova projekti. Linjapaperissamme on tarkoitus määrittää strategisella tasolla keskeiset kantamme ja tavoitteemme yliopisto-opiskelijoiden elämää koskevissa kysymyksissä. Uudistamisprojekti etenee tavoiteajassa. Saimme keväällä ylioppilaskunnilta paljon hyviä kommentteja linjapaperin ensimmäiseen versioon. Noiden kommenttien ja palautteen perusteella täydennämme ja muokkaamme paperista nyt uutta versiota, jonka on määrä valmistua syyskuun puoleen väliin mennessä. Työtä siis riittää vielä, mutta loppusuora häämöttää jo.

Mitä tavoitteita sinulla on linjapaperin uudistamisen suhteen?

Linjapaperin uudistamisen johtaminen on ollut tähän mennessä haastava, mutta myös hyvin antoisa tehtävä. Projektin tavoitteena on saada aikaan koko ylioppilasliikkeen tunnustama ja omaksi kokema linjapaperi. Työhön osallistuu ylioppilaskuntien kautta valtavan paljon erilaisia ihmisiä ainakin osittain erilaisin tavoittein, joten hyvän ja monipuolisen, mutta samalla kaikki huomioonottavan keskustelun aikaansaaminen on haastavaa. Kokemus tällaisen projektin johtamisesta on tosi arvokas ja osoittautuu varmasti hyödyksi tulevaisuudessa.

Kerroit aiemmin keväällä, että ylioppilaskunnat tulevat olemaan linjapaperin uudistamisessa mukana. Millä tavalla?

Kuten sanottu, lausuntokierroksella pyydettiin jo keväällä kommentit kaikilta ylioppilaskunnilta. Lisäksi projektin vaiheita on käyty säännöllisesti läpi puheenjohtajien ja pääsihteerien yhteisissä tapaamisissa sekä muidenkin sektoriemme omissa tapaamisissa ylioppilaskuntien kanssa. Nyt syksyllä valmistelemme liittokokouksen lausuntokierrosta varten luonnoksen, jota ylioppilaskunnat pääsevät taas kommentoimaan ja ehdottamaan siihen muutoksia heti, kun se on valmis. Lopultahan asiasta päätetään liittokokouksessa, missä lienee luvassa tiukkaakin poliittista keskustelua eri ylioppilaskuntien tärkeinä pitämistä asioista ja tavoitteista.

Millä mielin odotat SYL-hallitusvuoden toista puolikasta?

Oikeastaanhan tässä on jäljellä enää selvästi alle puolet, kun syksy on hieman kevättä lyhyempi. Kevät meni kieltämättä aika paljon uusiin hommiin opetellessa, joten nyt on itsevarmempi ja osaavampi olo lähteä syksyn haasteisiin. Mielenkiintoista on nähdä, miten SYL:n ensi vuosi lähtee muotoutumaan – millaisen toimintasuunnitelman liittokokous hyväksyy ja millaisia tyyppejä se valitsee johtamaan liittoamme vuodelle 2017?

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää: