Taas tapahtuu digikorttimarkkinoilla: Frank avasi palvelunsa kaikille opiskelijoille, ammattikorkeakouluopiskelijoita edustava SAMOK varautuu muutoksiin

Syyskuussa se tapahtui: Frank Students avasi verkkopalvelunsa kaikille Suomen opiskelijoille. Avoimuus tarkoittaa myös sitä, että digitaalisen opiskelijakortin saadakseen korkeakouluopiskelijan ei tarvitse enää kuulua järjestöön, jolla on sopimus Frankin kanssa. Frankin palvelun avautuminen on ollut tiedossa jo vuosien ajan. Muutos on herättänyt huolta siitä, miten opiskelijajärjestöjen jäsenhankinnalle tulevaisuudessa käy. Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) toiminnanjohtaja Armi Murto toteaa, että muutoksen mahdolliset vaikutukset tiedetään vasta myöhemmin syksyllä. "Toimintaympäristömuutos on pakottanut tekemään valtavaa kehittämistyötä, mutta kukaan ei ole heittänyt kirvestä kaivoon vaan pyritty pitämään positiivinen henki yllä – vaikkakin tämä on vakava asia."

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

In English

Opiskelijaetupalvelu Frank Students tiedotti maanantaina 16. syyskuuta Frank App -palvelun avautuneen kaikille Suomen opiskelijoille. Jokainen toisen ja korkea-asteen opiskelija voi siis rekisteröityä käyttämään palvelua päästäkseen käsiksi Frankin neuvottelemiin opiskelija-alennuksiin.

Avoimuus tarkoittaa myös sitä, että digitaalisen opiskelijakortin saadakseen opiskelijan ei tarvitse enää välttämättä kuulua opiskelijajärjestöön, jolla on sopimus Frankin kanssa. Frank voi varmistaa opiskelijuuden nyt joko yhteistyöjärjestöjen tai Opetushallituksen Oma Opintopolku -palvelun kautta.

Lähes kaikki Suomen ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat sekä Vaasan ja Oulun yliopistojen ylioppilaskunnat ovat päättäneet yhteistyönsä Frankin kanssa. Frankin opiskelijakortin ulkopuolella ovat olleet myös Tampereen korkeakoulut. Nyt Frank pystyy tarjoamaan ensimmäistä kertaa korttiaan myös tamperelaisille korkeakouluopiskelijoille.

Digikortti aluksi vain korkeakouluopiskelijoille

Digitaalista opiskelijakorttia koskeva muutos koskee toistaiseksi vain niiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoita, joiden opiskelijajärjestö ei tee yhteistyötä Frankin kanssa. Esimerkiksi toisen asteen opiskelijoiden tulee siis edelleen kuulua joko Suomen Lukiolaisten liittoon tai Suomen Ammattiin Opiskelevien Liittoon Frankin kortin saadakseen.

Frankin toimitusjohtajalla Tiia Lehtolalla on tälle ratkaisulle kaksi syytä. Ensinnäkin alaikäisten asiakkaiden kanssa tulee hänen mukaansa huomioida erilaisia asioita kuin täysi-ikäisten. Esimerkiksi kaikilla ei ole pankkitunnuksia, jotka uusi rekisteröitymisputki vaatii. Lisäksi Frank haluaa porrastaa isoa muutosta.

”Nyt selvitetään asiaa yhdessä liittojen kanssa, edetään sitten kun olemme valmiita. Viimeistään palvelun avautuessa myös järjestöön kuulumattomille toisen asteen opiskelijoille tulee Frankin palvelusta löytymään myös seuraava versio opiskelijajärjestöjen jäsenmyynnin integraatiosta, jolla tuemme edelleen opiskelijajärjestöjen jäsenhankintaa.”

Palvelu avautui viikolla 37. Lehtolan mukaan jo reilussa viikossa Frankin digikortin oli uutta rekisteröitymisputkea käyttäen ladannut yli tuhat uutta opiskelijaa. Iso osa uusista liittyneistä oli maan suurimpien ammattikorkeakoulujen opiskelijoita, Lehtola sanoo.

Hän iloitsee siitä, että käyttäjien joukossa on opiskelijoita kaikista korkeakouluista ympäri Suomen – siis myös niistä, joissa Frank-yhteistyö ei ole enää ollut voimassa.

”Ollaan iloisia siitä, että opiskelijat ovat löytäneet Frankin. Emme ole viestineet asiasta vielä erikseen muuten kuin ilmoittamalla sovelluspäivityksestä ja kertomalla asiasta omissa kanavissamme. Vaikuttaa siltä, että sana mahdollisuudesta käyttää Frankia on kiirinyt aika orgaanisesti opiskelijoiden keskuudessa”, Lehtola kuvailee.

Tiia Lehtolan mukaan Frank Appilla on tällä hetkellä noin 80 000 kuukausittaista käyttäjää. Hän on määrään tyytyväinen.

”Uskon, että aktiivisten käyttäjien kuukausittainen keskiarvo nousee 80 000:een, enkä näe syytä siihen, etteikö 100 000 voisi mennä rikki viimeistään ensi vuonna.”

Tieto avautumisesta jo vuonna 2016

Frankista enemmistön omistaa matkatoimisto Kilroy ja pienemmillä omistuksilla valtakunnalliset opiskelijajärjestöt Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL), Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK) ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto (SAKKI).

Frank tiedotti digikortin avautumista koskevista suunnitelmista ensimmäisen kerran jo vuonna 2016. Jo silloin kerrottiin, että palvelu avautuisi ensin korkeakouluopiskelijoille. Oulun ylioppilaslehti kertoi 29. elokuuta julkaistussa jutussa, että palvelun avautuminen tapahtuisi mahdollisesti jo tämän syksyn puolella.

Frankin avautumista koskevalle muutokselle kerrotaan ylioppilaslehdille lähetetyssä tiedotteessa kaksi syytä: tavoite tehdä kaikkien opiskelijoiden elämästä parempaa sekä toimintaympäristön muutos. 

Opiskelijakorttimarkkinat ovat mullistuneet nopeasti, kun tieto opiskelijuudesta ei ole enää yksinoikeudella opiskelijajärjestöjen hallussa. 38 suomalaisen korkeakoulun, eli yhteensä 1,3 miljoonan tutkinto-opiskelijan tiedot löytyvät korkeakoulujen VIRTA-opintotietopalvelusta. Määrä sisältää aktiivisten opiskelijoiden lisäksi jo valmistuneiden opiskelijoiden tiedot: Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2018 Suomessa oli 153 400 yliopisto-opiskelijaa ja ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa noin 128 500 opiskelijaa. Tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa taas opiskeli 322 300 opiskelijaa ja lukiossa yhteensä 103 400 opiskelijaa.

Tieto Frankin digikortin avautumisesta herätti loppuvuonna 2016 huolta siitä, miten opiskelijajärjestöjen jäsenhankinnalle käy. Yliopisto-opiskelijan on nykylain mukaan kuuluttava ylioppilaskuntaan tutkintoa suorittaakseen, mutta toisen asteen opiskelijoilla ja ammattikorkeakouluopiskelijoilla tätä velvoitetta ei ole. Siksi opiskelijakortin tarjoaminen on ollut opiskelijakunnille tehokas jäsenhankinnan väline.

Kun opiskelijakortin saamiseksi ei tarvitakaan enää väliin järjestöä, miten käy jäsenhankinnalle?

Vuonna 2016 opiskelijajärjestöjen huolista kirjoittivat muun muassa Turun Sanomat (16.12.2016) ja Kaleva (15.12.2016).

Frankin tiedotteessa kolme opiskelijajärjestöä tosin vakuutti, että järjestö tuo liittyjälle kortin lisäksi paljon muutakin iloa.

“Opiskelijajärjestöön liittymisen asetelma tulee kääntymään Frankista riippumatta, kun opiskelijakortin voi tulevaisuudessa saada itselleen jo ennen järjestöön liittymistä. Yhteistyössä Frankin kanssa pystymme kuitenkin tekemään liittymisestä jatkossakin mahdollisimman helppoa ja houkuttelevaa. Tietenkin opiskelijajärjestön jäsenyydestä on jatkossakin myös paljon muuta iloa ja hyötyä kuin pelkkä kortti. Jos käyttäjähankinta sujuu hyvin, pystymme jatkossa kertomaan tämän viestin paljon nykyistä tehokkaammin niillekin opiskelijoille, joita emme olisi muuten tavoittaneet”, kommentoivat pääsihteerit Heikki Luoto Suomen Lukiolaisten Liitosta, Hanna Huumonen Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitosta sekä Eero Manninen Suomen ylioppilaskuntien liitosta.

Muutoksia tulossa, mutta millaisia?

Kommentoijien listasta puuttui yksi omistajajärjestö, ammattikorkeakouluopiskelijoita edustava SAMOK. Valtaosa ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnista on irtisanonut sopimuksensa Frankin kanssa, ja SAMOK itsekin on syksyllä 2018 liittokokouksessa syntyneen kannan mukaan ollut myymässä omistustaan Frankista. 

SAMOKin toiminnanjohtaja Armi Murto totesi, että omistusta ei ole vielä myyty. Se on silti edelleen tavoitteena, hän sanoo.

”Sitä kohti me pyrimme ottamaan askelia. Se on se päätös mikä on tehty, ja sitä pyrin parhaani mukaan toteuttamaan.”

Kesäkuussa SAMOKin toiminnanjohtajana aloittaneen Murron mukaan on harmillista, että ”yhteistyö ei ole onnistunut Frankin ja opiskelijakuntien välillä”.

”Meillä on ollut tiedossa, että erilaisia opiskelijakorttitarjontaan liittyviä asioita saattaa tapahtua ja opiskelijakunnat ovat valmistautuneet suuriin muutoksiin parhaansa mukaan. Tällä hetkellä toivon, että omistajuuden myyntitavoitteemme toteutuu mahdollisimman pian ja saamme saatettua päätökseen liittokokouksemme toiveen.”

Tarkoittaako Frankissa tapahtunut muutos isoa myllerrystä opiskelijakuntakenttään?

”Muutoksia se on ainakin tuonut tullessaan ja myös huolestuttanut. Toimintaympäristömuutos on pakottanut tekemään valtavaa kehittämistyötä, mutta kukaan ei ole heittänyt kirvestä kaivoon vaan pyritty pitämään positiivinen henki yllä – vaikkakin tämä on vakava asia”, Armi Murto muotoilee.

Murron mukaan on vaikeaa vielä tässä vaiheessa ennustaa, miten Frankin avautuminen vaikuttaa opiskelijakuntien toimintaan. Opiskelijakunnissa on pohdittu, viekö uudistus heiltä potentiaalisia jäseniä.

Toisaalta Murto arvioi, että opiskelijakunnat ovat nyt myös keskittyneet oman jäsentoimintansa kehittämiseen, laajentamiseen ja ”viestimään edunvalvontatyöstään ja mitä kaikkea tärkeää he tekevät ammattikorkeakouluopiskelijoiden eteen sen saralla”. Hänestä opiskelijakuntien kehittämistoiminta on ollut hienoa seurattavaa.

”He ovat löytäneet erilaisia ratkaisuja: on tiivistetty keskinäistä yhteistyötä, etsitty myös erilaisia vaihtoehtoja palveluntarjoajien kanssa, esimerkiksi opiskelijakorttien suhteen. On erinomaisesti valmistauduttu toimintaympäristömuutokseen keskittymällä siihen, mihin pitääkin: oman toiminnan kehittämiseen. Toisaalta huoli jäsenkadosta on aiheellinen, ja ymmärrän opiskelijakuntien huolen.”

Hänen mukaansa muutoksen mahdolliset vaikutukset tiedetään vasta myöhemmin syksyllä: ”On aina fiksua käydä läpi sitä, mitä vaikutuksia voi olla, ja miten toimia, jos vaikutuksia tulee. Tänä syksynä keskitytään siihen, että [opiskelijakunnat] rekrytoivat jäseniä ja mahdollisimman positiivisella hengellä. Sen jälkeen näemme onko heidän kehitystyönsä tuottanut hedelmää ja voimme arvioida, mitä tulisi muuttaa vielä jatkoa varten.”

Liitto katsoo eteenpäin

Tällä hetkellä Suomen 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijasta noin puolet kuuluu opiskelijakuntiin. Armi Murron mukaan järjestäytymisasteen kehitys on SAMOKin historiassa ollut nousujohteista.

”Vuosien varrella on ollut notkahduksia, mutta hienosti niitä on saatu käännettyä taas nousuun.”

Myös SAMOK seuraa opiskelijakuntien jäsenmäärän kehitystä. Murron mukaan liitto on juuri laatinut talousarvion ensi vuotta varten, ja osana sitä on arvioitu ensi vuodeksi notkahdusta jäsenmäärässä toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi.

Talouden suunnittelua tehdään Armi Murron mukaan mahdollisimman realistisesti, perustuen opiskelijakunnilta tulleisiin jäsenkehityssignaaleihin.

”Katsotaan tästä huolimatta kuitenkin eteenpäin ja pyritään tarjoamaan jatkossakin parasta palvelua ja edunvalvonta- sekä vaikuttamistoimintaa ammattikorkeakouluopiskelijoille.”

Lue lisää opiskelijakorttimuutoksista: Korttien sota – suuri alennusooppera, Oliko opiskelijakorttia? – Opiskelijakorttikenttä elää murrosvaihetta, uusimpana tulokkaana digikorttia tarjoaa oululainen Tuudo, Oululaisille taas lisää vaihtoehtoja digikortille: OYY irtisanoi Frankin sopimuksen ja teki sopimuksen sähköisestä opiskelijakortista Pivon kanssa.

 

Jutun kuvituksessa käytetty Prettyconsin ja Good Waren ikoneita sivustolta flaticon.com.

 

Muokattu 18.10.2019 kello 8.57: Muokattu kohtaa VIRTA-tietopalvelun sisältämästä tietomäärästä, lisätty selventävä tieto siitä, että 1,3 miljoonaa ei muodostu vain nykyisistä korkeakouluopiskelijoista. Lisätty Tilastokeskuksen koulutustilastotietoja opiskelijamääristä korkeakouluissa ja toisella asteella. 

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oululaisille taas lisää vaihtoehtoja digikortille: OYY irtisanoi Frankin sopimuksen ja teki sopimuksen sähköisestä opiskelijakortista Pivon kanssa

Opiskelijakorttimarkkinoilla tapahtuu taas muutoksia. Tänä syksynä Oulun yliopiston opiskelijalla voi olla joko Pivon, Tuudon tai Frankin opiskelijakortti puhelimessaan.

In English.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) on tehnyt uuden sopimuksen sähköisen opiskelijakortin toimittajasta. OYY on loppukesällä päättänyt yhteistyönsä Frank Studentsin kanssa ja tehnyt sopimuksen OP Ryhmään kuuluvan Pivon kanssa.

Pivo on vuonna 2013 julkaistu mobiilisovellus, jolla voi maksaa ostoksia verkkokaupoissa ja kassoilla sekä lähettää ja pyytää rahaa riippumatta omasta tai vastaanottajan pankista. Pivosta löytyy myös digitaalinen opiskelijakortti,  joka on käytössä 20 opiskelijajärjestössä – ja nyt myös Oulussa.

Tammikuussa Oulun yliopiston opiskelijoille tuli käyttöön myös Tuudo-mobiilisovelluksessa oleva opiskelijatunniste. Opiskelija voi siis tästä syksystä alkaen käyttää joko Tuudosta löytyvää sähköistä opiskelijakorttia tai Pivon korttia. Myös valtakunnallista Frank Appia voi edelleen käyttää, vaikka OYY onkin irtisanonut sopimuksensa.

”Opiskelijat voivat käyttää korttia vanhan JOLLA-koontirekisteriyhteyden varjolla siihen asti, että meillä on uusi rekisteröitymisputki auki, jonka jälkeen varmennamme esimerkiksi Oulun yliopiston opiskelijoiden opiskelijastatuksen sitä kautta”, sanoo Frankin toimitusjohtaja Tiia Lehtola.

Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Miriam Putula perustelee Pivo-yhteistyötä sillä, että Pivo ja Tuudo ovat palveluntarjoajana erilaisia.

”Tuudo tarjoaa alustan erilaisille palveluille, joita opiskelija tarvitsee. Pivo tarjoaa kortin lisäksi Slicen neuvottelemia opiskelijaetuuksia. Palvelukonsepti on erilaisempi, hyvin Frankin tyyppinen.”

OYY:n hallitus päätti elokuussa, ettei se tee uutta sopimusta Frankin kanssa opiskelijakortin toimittamisesta. Putula ei kommentoi Frankin sopimuksen sisältöä, mutta sanoo sen sisältäneen kohtia, jotka ovat ylioppilaskunnalle epäedullisia.

”Haluamme tarjota opiskelijoille mahdollisimman laajasti palveluita, se oli esteellinen siihen suuntaan.”

Frankin sopimuksen päättymisen jälkeen OYY tilaa uudet muoviset opiskelijakortit Antennasta. Jo tilattua ja käytössä olevaa Frankin muovisen opiskelijakortin käyttöä voi jatkaa normaalisti.

Pivon digikortti on ollut käytössä jo useamman vuoden Tampereen ylioppilaskunnassa ja tästä elokuusta alkaen myös Vaasan yliopiston ylioppilaskunnassa. Pivon sovelluksessa ja verkkosivuilla ovat listattuna ylioppilaskunnista lisäksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (LTKY) ja Itä-Suomen ylioppilaskunta (ISYY), tosin LTKY:n omilla verkkosivuilla mainitaan opiskelijakortin toimittajana Frank ja ISYY:lla Frank ja Pivo.

Oulun ylioppilaslehti kertoi sähköisten opiskelijakorttien myllerryksestä alkuvuonna. Voit lukea jutun tämän linkin takaa.

Pivo ja Slice yhteistyöhön

Myös Pivolla itsellään on ollut loppukesällä tiedotettavaa. Pivo ja Satakunnassa perustettu opiskelijaetupalvelu Slice kertoivat yhteistyöstä 7. elokuuta.

Liiketoimintaomistaja Matti Rusila kertoo yhteistyön tarkoittavan käytännössä sitä, että Slice voi tarjota neuvottelemiaan opiskelijaetuja Pivon kanssa sopimuksen tehneille järjestöille. Lisäksi ne järjestöt, jotka olivat aiemmin Slicen oman opiskelijakortin käyttäjiä, tulivat nyt Pivon kortin piiriin.

”Slicen vahvuutena ovat edut, meillä taas on iso alusta. Näin on hyvä tehdä yhteistyötä.”

Miten Pivo hyötyy yhteistyökuviosta? Matti Rusilan mukaan Pivo haluaa tarjota korttiaan mahdollisimman laajalle ja olla markkinoilla merkittävä toimija. Koska opiskelijakorttimarkkina on tällä hetkellä Rusilan mukaan melko sirpaleinen, Slice ja Pivo huomasivat voimien yhdistämisen olevan vain järkevää.

Mitä kuuluu, Frank?

Mutta mitä kuuluu Frank Students Ab:lle? Frank oli Suomessa digitaalisten opiskelijakorttien pioneeri: Frank App lanseerattiin kolme vuotta sitten. Vaikka ideaa digikortista pidettiinkin edistyksellisenä ja hyvänä, kritiikkiä satoi sovelluksessa olevista mainoksista ja erilaisista ongelmista sen käytössä.

Oulun ylioppilaslehti kertoi Frank Appin saamasta kritiikistä alkuvuonna julkaistussa jutussaan. Yksi kritiikin kohde oli digikortin maksullisuus.

Frank Appin digitaalisen opiskelijakortin on saanut jälleen ilmaiseksi 25. kesäkuuta alkaen. Nyt Frankin digikortti on ilmainen niin Danske Bankin maksuominaisuuden sisältävän muovikortin kanssa kuin ilmankin. Uutena täkynä on myös se, että maksuominaisuuden sisältävän kortin kanssa opiskelija saa ilmaiseksi myös viiden vuoden kansainvälisen ISIC-opiskelijatunnisteen (arvo 16 euroa).  Pelkkä muovinen opiskelijakortti ilman Danske Bank -yhteistyötä Frankilta tilattuna maksaa 16,10 euroa plus toimituskulut.

Frankin tuloksessa näkyvät aiemmin tehdyt investoinnit palvelun kehittämiseen. Vuoden 2018 tilikauden lopussa omavaraisuusaste oli miinuksella 68 prosenttia. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 952 000 euroa, ja liiketoiminnan tulos oli miinuksella 362 000 euroa. Siinäkin oli tosin jo reilu nousu vuoteen 2017, jolloin tulos oli miinuksella 674 000 euroa.

Frankin toimitusjohtajan Tiia Lehtolan mukaan viime vuoden luvuissa päästiin siihen, mitä haettiinkin.

”On totta, että taustalla on isot investoinnit, kasvu vaatii investointeja. Olemme investoineet vuodesta 2016 digitaalisen palvelumme kehitykseen. Viime vuoden luvuissa käyttökate, tulos ja kertaeristä puhdistettu liikevaihto parani. Ainahan sitä mietitään, miten kasvun kulmakerrointa saataisiin isommaksi, ja siihen liittyen on keskusteluita auki.”

Nyt Frankissa ollaan sillä polulla, millä halutaankin olla, Lehtola sanoo.

”Alkuvuosi on tehty hyvää tulosta. Nyt ollaan suunnitellulla ja halutulla polulla.”

Frank tekee tällä hetkellä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnista enää Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (PolAmk) ja Ahvenanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan kanssa. Muut opiskelijakunnat ovat irtisanoneet sopimuksensa.

”Toki meitä harmittaa, että opiskelijajärjestöt eivät ole nähneet sitä lisäarvoa palvelussamme, mitä me pystymme heille tarjoamaan. Haluttaisiin tietysti olla opiskelijajärjestöjen valinta, sillä uskotaan siihen, että rakennamme opiskelijajärjestöille lisäarvoa, ja voimme toimia jatkossa entistä paremmin jäsenhankinnan tukena. Me koetaan todella tärkeänä opiskelijajärjestöjen yhteistyö, ja siksi kehitämme uusia palveluita myös heille – yksittäisten opiskelijoiden lisäksi”, Tiia Lehtola sanoo.

Lehtolan toiveena on, että jo yhteistyönsä päättäneet järjestöt kiinnostuisivat vielä uudelleen Frankin palveluista: yritys nimittäin haluaisi olla järjestöjen jäsenhankinnan tukena. Uusina avauksina järjestöille suunnatuista palveluista Lehtola mainitsee ainakin edustajistovaaleihin liittyvän viestinnän ylioppilaskunnille, jota pilotoidaan ensin Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) kanssa. Lisäksi ainejärjestöille on luvassa ”jotain kivaa”.

”Kerromme siitä lisää, kun asia tulee ajankohtaiseksi.”

SYL:lla ei myyntiaikeita

Frankin omistajia ovat matkatoimisto Kilroy ja valtakunnalliset opiskelijajärjestöt Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK), Suomen lukiolaisten liitto (SLL) ja Suomen Ammattiin Opiskelevien liitto (SAKKI). Vuonna 2017 tehtyjen kauppojen myötä Frankin enemmistöomistus on nyt Kilroylla.

Mutta miltä tilanne näyttää SYL:n kannalta, jos ylioppilaskunnatkin päättävät luopua Frankista? Kannattaako ylioppilaskuntien olla omistajana vielä jatkossa? Ovathan Oulun, Vaasan ja Tampereen ylioppilaskunnat Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kautta myös Frankin omistajia. Tampere tosin poikkeaa muista ylioppilaskunnasta siinä, ettei Frank ole ollut käytössä siellä aiemminkaan. Tampereen korkeakoulut eivät lähteneet mukaan Frankiin, eivätkä myöskään Frankia edeltäneeseen Lyyraan.

Liiton pääsihteeri Eero Mannisen mukaan SYL:ssa ei ole käyty keskustelua omistajuudesta. Myyntiaikeita ei siis ole tiedossa.

Vaikka ammattikorkeakouluopiskelijoita edustava SAMOK on myymässä omistustaan, Mannisen mukaan muut omistajajärjestöistä ovat sitoutuneet omistukseen.

Ylioppilaskuntien päätöksiä Frankin yhteistyöstä luopumisesta hän pitää harmillisena. Silti keskustelu sekä Vaasan että Oulun kanssa on ollut hyvää ja rakentavaa, hän sanoo.

”Ymmärsin, että Oulussakaan ei olla suljettu ovia lopullisesti yhteistyöltä tulevaisuudessa.”

”Jotenkin toivoisi, että ymmärrettäisiin se, että Frank on ainutlaatuinen firma. Ainakin niistä Euroopan maista joista tiedän, Frank on ainoa, jossa opiskelijajärjestöt ovat itse isolla paikalla omistamassa ja päätöksiä tekemässä. Sen arvon näkeminen ylioppilaskunnassa ja korkeakoulukentällä olisi hienoa. Mutta se ei riitä nykymaailmassa: pitää tietysti olla myös sellainen palvelu, jota opiskelijat tykkää käyttää.”

Frankia on kritisoitu opiskelijoiden taholta niin App Storen ja Google Playn kaupoissa kuin viime marraskuussa SYL:n liittokokouksessakin. Liittokokous on vuosittain kokoontuva SYL:n ylin päättävä elin, johon jokainen liiton jäsen eli ylioppilaskunta lähettää delegaationsa päättämään liiton seuraavan vuoden toiminnasta ja taloudesta sekä valitsemaan seuraavan vuoden hallituksen.

Eero Mannisen mukaan erityisesti viime vuoden syksy oli vaikeaa aikaa. Hän ymmärtää sen, miksi kritiikkiä kuului niin paljon.

”Jälkiviisaana kun katsoo, niin asioita tehtiin liikaa lyhyellä aikavälillä. Ymmärrän närkästyksen: palvelu ei toiminut niin hyvin kuin olisi pitänyt. Palautetta purettiin yhdessä Frankin ja ylioppilaskuntien kanssa. Tämän vuoden puolella on skulannut hyvin. Toivotaan, että jatkossakin.”

Mannisen mukaan liittokokouksessa esitetty Frank-kritiikki tuli yllättäen, eikä SYL ollut varautunut siihen. Keskustelu olisi voinut mennä paremminkin, Manninen arvioi.

”Keskustelussa ei silti menty isommin omistukseen asti, vaan oltiin tyytymättömiä toimivuuteen ja digikortin maksullisuuteen.”

Frank avautumassa kaikille

Tällä hetkellä opiskelijan pitää kuulua Frankin kanssa yhteistyötä tekevään opiskelijajärjestöön saadakseen Frankin opiskelijakortin. Tämä on muuttumassa, mahdollisesti vielä tämän syksyn aikana, Tiia Lehtola sanoo.

Frank valmistelee paraikaa toista polkua, jota kautta opiskelija voisi hankkia Frankin kortin, riippumatta siitä, onko hän opiskelijajärjestön jäsen, tai tekeekö juuri hänen järjestönsä yhteistyötä Frankin kanssa vai ei.

Lanseeraushetkeä Lehtola ei vielä kerro.

”Viestimme, kun asia tulee ajankohtaiseksi. Tuotekehitys etenee sykleissä. Mutta alustava aikataulu on, että se olisi tämän syksyn aikana käytössä.”

Lehtola sanoo, että muutos tullaan tekemään vaiheissa: palvelu ei siis luultavasti avaudu yhtä aikaa kaikille opiskelijoille.

Aikooko Pivo tulevaisuudessa tarjota opiskelijakorttiaan muuten kuin järjestöjen kautta?

”Tieto opiskelijuudesta voitaisiin saada muutakin kautta kuin järjestöiltä. On katsottu, että reiluin tapa on toimia järjestöjen kanssa yhteistyössä, eli tarjota kortti järjestön jäsenille”, Matti Rusila sanoo.

Tulevaisuuskuva positiivinen

Opiskelijatietojen vapautuminen on avannut aivan uudenlaiset markkinat opiskelijakorttien tarjonnalle.

Kun korttimarkkinoita nyt myllerretään, miksi järjestöjen edes pitäisi omistaa yhtä opiskelijakorttia?

SYL:n pääsihteerillä Eero Mannisella on asialle monta perustetta. Yksi tärkeimmistä ei ole muuttunut myllerrysvuosien aikana miksikään.

”Perusperiaate on muuttumaton: se, että saadaan olla kehittämässä ja sanomassa toiveitamme Suomen suurimpaan opiskelija-ID:n tarjoamaan firmaan. Sillä on oma arvonsa, että voidaan saada ajantasaista, opiskelijoiden toiveita mukailevaa palvelua.”

Toki Frankin omistuksessa voisi olla myös mahdollisuus tienaamiseen, Manninen sanoo.

”Jos tuon markkinan saisi isosti haltuunsa ja kansainvälistyisi, se olisi iso tulolähde. Sitä on Frankin perustamisesta asti ajateltu. Tosi monet kaupalliset yhteistyökumppanitkin näkevät sen erittäin merkittävänä lisäaarvona, että yrityksessä ovat mukana valtakunnalliset opiskelijajärjestöt. Myös toiselle omistajalle, Kilroylle, opiskelijajärjestöjen mukanaolo on ensiarvoisen tärkeää.”

Kun korttitoimittajia on monia ja niin järjestöt kuin opiskelijat voivat valita monesta eri vaihtoehdosta, miksi valinta sattuisi juuri Frankiin?

Tiia Lehtola listaa monia etuja. On verkkokauppaintegraatiota, kortin helppokäyttöisyys, ISIC-yhteistyö.

Iso myyntivaltti on etutarjonta, eli opiskelija-alennukset milloin mistäkin: maanantaina 19.8. nopealla selauksella vastaan tulevat muun muassa Thaimaan matka jopa 70 prosentin alennuksella, opiskelijalippu Helsingin kaupunginorkesteriin (8 euroa) ja 25 prosentin alennus urheiluliike Stadiumiin.

Paikallisia etuja Frankissa on ollut kuitenkin muille kuin helsinkiläisille varsin vähän.

”On keskitytty valtakunnalliseen etuihin, koska palvelemme toisen ja korkea-asteen opiskelijoita valtakunnallisesti, ja tunnettuihin brändeihin, koska ne on todettu opiskelijoita kiinnostavaksi. Mutta haluamme lisätä myös paikallisetutarjontaa. Paikallisedut pääsevät palveluumme tälläkin hetkellä ilmaiseksi”, Lehtola sanoo.

Onko Frankin kansainvälistyminen edelleen suunnitelmissa?

”On se edelleen mahdollinen tulevaisuuden skenaario. Selvityksiä tehdään, keskusteluja käydään. Siitä ei ole tehty varsinaisia päätöksiä.”

Missä Frank on viiden vuoden päästä, Tiia Lehtola?

”Frank on jokaisen suomalaisen, tai Suomessa opiskelevan, opiskelijan palvelu. Ollaan siinä pisteessä, että jokainen opiskelija voi löytää meidän tarjoamat hyödyt. Meidän ISIC-yhteistyö on sujunut tosi hyvin Suomessa, katsotaan, olisiko jotain annettavaa myös kansainvälisesti – ainakin tällaisia asioita näkyy kristallipallossa. Katsotaan, mitä muita asioita alalla tapahtuu.”

SYL:n pääsihteeri Eero Manninen suhtautuu Frankin tulevaisuuteen positiivisesti.

”Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Frankin tuote on hyvä, myös kehitysideat on hyvää tavaraa. Toivotaan, että saadaan kovaan lentoon, että se olisi kannattava bisnes tulevaisuudessa ja valtakunnallinen ykköstoimija tulevaisuudessakin.”

Mutta jos SYL päätyisi joskus myymään omistustaan, mitä kautta se tapahtuisi? Eero Manninen pitää tätä skenaariota hyvin kaukaisena, mutta arvioi, että tilanteesta riippuen asiasta päätettäisiin joko SYL:n hallituksen kesken tai ylimääräisessä liittokokouksessa.

”Mutta toivoisin, että koska kyse on bisneksestä, se olisi jotain ihan muuta kuin järjestöpoliittinen päätös.”

 

Muokattu 30.8.2019 kello 8.27: Täsmennetty kohtaa ylioppilaskunnista, joissa Pivo on käytössä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oliko opiskelijakorttia? – Opiskelijakorttikenttä elää murrosvaihetta, uusimpana tulokkaana digikorttia tarjoaa oululainen Tuudo

Sähköisten opiskelijakorttien markkinoilla käy kova myllerrys. Satakunnassa opiskelijoiden puhelimessa toimii Slice.fi, Tampereella opiskeluoikeus todistetaan Pivolla. Opiskelijajärjestöjen omistaman Frankin valtakunnallista digikorttia on kritisoitu mainoksista, maksulliseksi muuttumisesta ja ongelmista kirjautumisessa. Silti Frankin toimitusjohtaja Tiia Lehtola uskoo, että valinnanvara korteissa on Frankillekin vain hyväksi: "Muiden toimijoiden tulo myös kirittää meitä entisestään: onhan palvelumme hyvä ja koetaanhan se mielekkäänä?" Oulussa yliopisto-opiskelija voi nyt Frankin ohella valita digikortikseen Tuudon. Tuudon toimitusjohtajan Iikka Meriläisen mukaan opiskelijoilta saadun palautteen voi tiivistää yhteen sanaan: vihdoinkin.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Vuonna 2017 Oulun ylioppilaslehti kirjoitti opiskelijakorttibisnestä koskevasta myllerryksestä otsikolla Korttien sota. Juttumme päättyi enteellisesti kysymykseen:

”Opiskelijakorttien kanssa työskennelleet ennustavatkin, että korttisodan voittaa se taho, joka ensimmäisenä kehittää toimivan mobiiliapplikaation. Onko se Pivoon pohjautuva Tampereen malli, valtakunnallinen Frank App vai saapuuko galaksiin joku kolmas tekijä?”

Saapui kolmas – ja neljäskin.

Opiskelijan älypuhelimesta ei löydy enää yhtä ainoaa opiskelijakorttisovellusta, vaan korkeakoulusta ja kaupungista riippuen sovelluksena on voinut olla Frank App, Pivo tai Slice.fi.

Uusimpana tulijana digikorttimarkkinoille saapuu oululainen Tuudo. Digitaalinen opiskelijakortti on nyt osa Tuudo-mobiilisovellusta Oulun yliopiston ja Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijoilla.

Ensimmäisenä Tuudon opiskelijatunnisteen otti käyttöön Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA. Tuudon digitaalisella opiskelijakortilla kaikki Metropolian opiskelijat saavat valtakunnalliset opiskelija-alennukset, VR:n ja Matkahuollon opiskelijahintaiset liput ja sekä lounasedun opiskelijaravintoloista, kuuluivat he opiskelijakuntaan tai ei. Kaikkea ei opiskelijakuntaan kuulumaton saa: METKAn jäsenille sovelluksesta löytyy lisäksi opiskelijakunnan oma jäsenkortti, jolla saa liikuntapalvelut ja opiskelijakunnan omat edut. Samaten muovisen opiskelijakortin tilaamiseen tarvitaan edelleen opiskelijakunnan jäsenyys.

Oulun yliopisto-opiskelijoille opiskelijatunnisteominaisuus tuli Tuudossa käyttöön maanantaina 28.1., ja siitä tiedotettiin sovelluksessa tiistaina 29.1.

Tuudon tunniste on ollut nyt käytössä reilut pari viikkoa METKAlla, puolitoista viikkoa Oulussa. Tuudon toimitusjohtajan Iikka Meriläisen mukaan kortin on ottanut käyttöön lähes 5000 opiskelijaa, sisältäen niin Oulun yliopiston kuin Metropolian opiskelijat.

Hänen mukaansa opiskelijoilta saadun palautteen voi tiivistää yhteen sanaan: vihdoinkin.

”Pieniä bugeja on ilmennyt, ja niihin on nopeasti reagoitu. Ilmiselvät lapsentaudit on nyt kitketty pois.”

Meriläisen mukaan opiskelijakortin käyttö Tuudossa onnistuu Oulussa kaikilla, joilla on opiskelijastatus Oulun yliopistossa, siis myös kansainvälisillä tutkinto-opiskelijoilla ja vaihto-opiskelijoilla.

”Hyvä nyrkkisääntö on, että jos pääset kirjautumaan Tuudoon opiskelijatunnuksilla ja sinulla on etuihin oikeuttava opiskeluoikeus, niin tunniste toimii”, Meriläinen sanoo. Siksi esimerkiksi jatko-opiskelijat, avoimen yliopiston opiskelijat ja yliopiston henkilökunta pystyvät käyttämään kyllä Tuudoa, mutta opiskelijakortti ei heille avaudu.

Oulussa mainostetaan nyt kahta korttia

Nyt Oulussa yliopisto-opiskelijalla on mahdollisuus käyttää kahta digitaalista opiskelijakorttia: joko Frank App -sovelluksessa olevaa digikorttia tai Tuudon korttia – tai vaikka molempia.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan Miriam Putulan mukaan ylioppilaskunta on tehnyt yhteistyösopimuksen myös Tuudon kanssa. Jatkossa ylioppilaskunta mainostaa opiskelijoille sekä Frank Appia että Tuudon digikorttia – tosin Frankin kortti on ylioppilaskunnalle edelleen ensisijainen. OYY on Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kautta myös yksi Frankin omistajista.

”Frank on kuitenkin laajempi kortti, johon voi hakea esimerkiksi ISIC-lisenssin. Sen lisäksi sillä on omia, neuvoteltuja etuja, joita ei löydy Tuudosta. Mainostamme molempia, ja opiskelijalla on oikeus valita, kumpaa hän käyttää”, Putula perustelee.

”Kun on kaksi sovellusta, se luo käyttövarmuutta: jos jompikumpi kortti ei toimi, voi sitten käyttää toista.”

Miriam Putulan mukaan ylioppilaskunta tulee sopimuksen myötä saamaan Tuudoon oman valikon. Jo nyt OYY:n tiedotteet näkyvät Tuudossa.

Putulan mukaan Tuudossa ylioppilaskunnan kannalta etuna on, että se on jo ennestään monella päivittäisessä käytössä.

”Me saamme tällä sopimuksella tuotua näkyvämmälle paikalle palveluitamme. Jos opiskelijat selaavat Tuudoa päivittäin, on todennäköisempää, että he löytävät sitä kautta tietoa meidän palveluistamme kuin vaikka verkkosivuiltamme.”

Putulan mukaan OYY kannustaa mahdollisimman monia käyttämään nimenomaan mobiilikorttia.

”Toimivasta, nopeasti opiskeluoikeuden todistavasta sovelluksesta on hyötyä niin opiskelijoille kuin esimerkiksi kampuksen ravintoloille. Se vähentää ruuhkaa. Mobiilikortti vähentää jonoja myös ylioppilaskunnan toimistolla.”

Silti mahdollisuus muovikortin tilaamiselle säilyy jatkossakin, Putula sanoo. Kaikilla ei ole älypuhelinta, tai jos esimerkiksi puhelin hajoaa, opiskeluoikeuden voi silti muovikortilla edelleen todistaa. Frank toimittaa Oulun yliopiston opiskelijoille jatkossakin muoviset opiskelijakortit.

Miten käy maksuttomuudelle?

Tuudoon opiskelijakortti tuli opiskelijoiden toiveesta, Iikka Meriläinen sanoo.

Sovelluksen koko ideana on kerätä yhteen opiskelijoiden tarvitsemia palveluja ja tietoja. Tuudosta löytyvät ennestään esimerkiksi Linnanmaan ja Kontinkankaan kampuskartat, kampusravintoloiden ruokalistat, oma opintopistekertymä ja yritysten työ- ja harjoittelupaikkoja. Oulussa yliopisto-opiskelijat voivat lukea sovelluksen kautta esimerkiksi Oulun ylioppilaslehden uusimmat jutut.

”Viime vuonna tehdyssä käyttäjäkyselyn tuloksissa selvisi, että Tuudo olisi lähellä täydellistä, jos siinä olisi toimiva opiskelijakortti. Nähtiin, että ominaisuus olisi luontevaa jatkoa, ja meillä olisi hyvät valmiudet toteuttaa se. Keskustelu käynnistyi Etelä-Suomen opiskelijakunnissa: kysyttiin, voisiko meillä olla tarjolla olla vaihtoehtoa opiskelijatunnisteen toimittamiselle. Asiat johtivat toiseen: METKA oli ensimmäinen käyttöönottaja, ja OYY ensimmäinen sen käyttöön ottanut ylioppilaskunta”, Meriläinen sanoo.

Tuudon kortilla saa valtakunnalliset opiskelijaedut, kuten alennukset VR:n ja Matkahuollon matkoista ja opiskelijahintaisen lounaan. Omia paikallisia etuja ei kortilla vielä saa.

Tilanne voi kuitenkin vielä muuttua, Meriläinen sanoo.

”Opiskelijajärjestöjen kanssa on käyty ajatuksenvaihtoa siitä, miten paikallisia etuja saataisiin Tuudoon mukaan, ja millä tavalla tämä organisoitiin. Asiassa ei Tuudon puolelta tehty päätöksiä, mutta meihin on oltu yhteydessä muiden korttitoimittajien taholta. Olemme avoimin mielin liikkeellä.”

”Työjonossani ei ole suunnitella, miten tehdä pop up -mainoksia Tuudoon.”

Tarkoittaako ”paikallisten etujen tarjoaminen” siis mainoksia Tuudoon?

”Meitä kiinnostaa tuottaa palvelua, joka tuo lisäarvoa ja hyötyä opiskelijalle. Aika hyvin tiedämme omasta kokemuksesta ja muiden toimijoiden saamasta palautteesta, mitä asioita käyttäjät pitävät hyvinä ja mitä huonoina. Käyttöä haittaavia asioita emme ole tuomassa mukaan”, Meriläinen sanoo.

”Toisaalta, mikä on mainos? Mainoksen ja sisältömarkkinoinnin ero on häilyvä”, hän jatkaa. ”Työjonossani ei ole suunnitella, miten tehdä pop up -mainoksia Tuudoon.”

Tuudo on ollut maksuton sovellus opiskelijalle, ja maksuttomuus säilyy edelleen, Iikka Meriläinen vakuuttaa: ”Meille maksavia asiakkaita ovat korkeakoulut ja työnantajat, jotka haluavat tuoda rekryilmoituksiaan näkyville.”

Opiskelijakunnat jättivät Frankin

Vuonna 2013 perustetun opiskelijoiden etupalvelu Frank Studentsin tarjoama Frank-opiskelijakortti oli pitkään käytössä lähes kaikissa maamme ylioppilas- ja opiskelijakunnissa.

Valtakunnallinen digitaalinen opiskelijakortti Frank App tuli markkinoille elokuussa 2016. Uusi digikortti sai heti kätevyydestään kiitosta – näkemiin vanhanaikainen muovikortti tuskallisen pitkine toimitusaikoineen ja syksyn tarrajonoineen, tervetuloa nopea ja näppärä tulevaisuus! Sovellus palkittiinkin heti lanseerausvuonnaan Slushissa Suomen parhaat mobiilisovellukset –kilpailussa parhaana hyötypalveluna. Kiitosta seurasivat tosin myös kysymykset: Tampereen ylioppilaslehti Aviisi kertoi pian digikortin lanseeraamisen jälkeen, että Frank Appia pystyi harhauttamaan ja luomaan tilin toisen henkilön tiedoilla ja kuvalla.

Yhden suuren korttitoimittajan monopoliasema on nyt kuitenkin varsin nopeassa tahdissa murtunut.

Toimitusjohtaja Tiia Lehtolan mukaan muiden digikorttitoimittajien tulo ei ole kuitenkaan Frankille kohtalokasta.

”Emme näe eri kortteja toisiaan poissulkevana. Opiskelijan parempi elämä on meidän DNA:ssa, ja se näkyy kaikissa ratkaisuissa, mitä olemme tehneet. Meistä on vain hyvä, että on valinnanvaraa: näin opiskelija voi valita palvelut, jotka ovat itselleen mielekkäitä. Muiden toimijoiden tulo myös kirittää meitä entisestään: onhan palvelumme hyvä ja koetaanhan se mielekkäänä?”

Tiia Lehtolan näkemyksen mukaan eri korttitoimittajat tarjoavat lopulta varsin erilaisia palveluita ja ne tuottavat käyttäjilleen erilaista lisäarvoa. Frankilla ne ovat opiskelijaedut, kansainvälinen opiskelijakortti (ISIC) sekä ”suoraan eri palveluympäristöihin integroidut opiskelijana asioinnin ratkaisut”.

Joulukuussa 2016 Frank ilmoitti tarjoavansa opiskelijakortin maksutta jatkossa kaikille toisen ja korkea-asteen opiskelijoille, riippumatta siitä, kuuluuko opiskelija opiskelijajärjestöön vai ei.

Ylioppilaskuntaan kuuluvat automaatiojäsenyyden vuoksi kaikki yliopistojen perustutkinto-opiskelijat, mutta samaa velvoitetta ei ole ammattikorkeakoulujen tai toisen asteen opiskelijoilla. Siksi päätös oli järisyttävä juuri niiden järjestöjen jäsenhankinnan kannalta.

Frankin päätöksen taustalla oli opiskelijastatuksen tarkistamista koskeva iso muutos: tiedon opiskelijuudesta voi saada avoimesta ja valtakunnallisesta VIRTA-opintotietopalvelusta, eikä väliin tarvita enää opiskelijajärjestöä.

Siksi järjestöt eivät voi nojata jäsenhankinnassaan enää pelkän opiskelijakortin tarjoamiseen – saman kortin kun voi nyt saada muutakin kautta, ja esimerkiksi HSL voi pian tunnistaa opiskelijat omassa palvelussaan ilman kenenkään korttia, Tiia Lehtola sanoo. Pääkaupunkiseudulla UniCafen opiskelijaravintoloissa on mahdollista yhdellä sovelluksella hoitaa kaikki lounasvelvollisuudet: tarkistaa lounaslistat, todistaa opiskelijastatus ja myös maksaa lounas Mobile Payn kautta.

Digitaalisessa opiskelijakortissa kyseessä onkin lopulta hyvin yksinkertaisesta asiasta: sähköisessä muodossa olevasta todisteesta siitä, että henkilöllä on voimassaoleva opiskelijastatus.

”Omistajamme katsoivat, että maailman muuttuminen tulee hyväksyä. Siksi Frankin palvelu avattiin niin, että saamme mahdollisimman paljon opiskelijoita meidän piiriimme, mitä kautta voisimme edelleen tukea tehokkaasti opiskelijajärjestöjen jäsenhankintaa. Muutos on jatkuvaa ja pysyvää. Ei ole järkevää lukita liian pitkälle sitä, mikä on juuri se syy, mikä saa juuri tämän opiskelijan kiinnostumaan opiskelijajärjestöjen jäsenyydestä, vaan käyttää oppimiskykyisiä ja ketteriä palveluita, joiden kautta opiskelijan tarpeisiin voidaan vastata tänään ja huomenna”, Lehtola muotoilee.

Lehtolan mukaan palvelulla on nyt 120 00 rekisteröitynyttä käyttäjää, joista aktiivisia kuukausikäyttäjiä on 60 000.

Viime vuonna Frank tiedotti digitaalisen opiskelijakortin muuttumisesta maksulliseksi: aiemmin ilmainen sähköinen opiskelijakortti maksaa nyt 2,9 euroa vuodessa. Sen sijaan muovikortti Danske Bankin maksukorttiin yhdistettynä on ilmainen

Ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat ovat tehneet omat ratkaisunsa. Syksyyn mennessä kaikki Suomen opiskelijakunnat ovat päättäneet yhteistyön Frankin kanssa opiskelijakorttien osalta.

Moni opiskelijakunta on siirtynyt käyttämään Slice.fi-mobiilisovellusta, jossa on mukana myös digitaalinen opiskelijakortti. Kortin lisäksi Slicessä on myös paikallisia opiskelijaetuja.

Slicen digikortti tuli käyttöön viime vuoden helmikuussa. Satakunnan Kansan mukaan sovelluksen otti käyttöön heti lanseerauksen ensimmäisellä viikolla yli tuhat Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (SAMMAKKO) jäsentä.

Sittemmin Sliceen ovat vaihtaneet esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO, Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta VAMOK ja Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Lamko. Niissä opiskelijakunnissa, jotka vielä muovikorttia käyttävät, digikortin rinnalla on käytössä useimmiten AMK-kortti.

Omissa tiedotteissaan opiskelijakunnat perustelevat Frankin sopimuksen irtisanomista digikortin maksullisuudella, käytössä ilmenneillä häiriöillä ja halulla panostaa erityisesti paikallisiin etuihin.

Toisaalta vaihtaminen Slice.fi-sovellukseen ei ole kaikkialla sujunut ongelmitta: journalistiopiskelijoiden verkkojulkaisu Tutkan mukaan uuteen korttiin vaihtamiseen liittyvät ongelmat olivat Turun ammattikorkeakoulussa ”aiheuttaneet opiskelijoille henkisen mielipahan lisäksi taloudellista tappiota”, kun kortti ei ollut toiminut esimerkiksi lounasravintolassa.

Opiskelijakuntien kanssa jäsentunnistetta koskevaa yhteistyötä ei tulla tällaisenaan näillä näkymin jatkamaan, Tiia Lehtola sanoo. Frank on kuitenkin avoin edelleen myös kaikille ammattikorkeakouluopiskelijoille, ja Frankin intresseissä on tehdä yhteistyötä opiskelijakuntien kanssa myös tulevaisuudessa, Lehtola sanoo.

”Siitä, missä muodossa yhteistyötä jatketaan, keskustellaan nyt.”

Kysyttäessä opiskelijakuntien lähdön taloudellisista vaikutuksista Frankille Tiia Lehtola vastaa näin:

”Koska olemme joka tapauksessa kiinnittymässä KOSKI-tietokantaan, jonka kautta voimme tarjota palvelumme ihan jokaiselle korkea-asteen ja toisen asteen opiskelijalle, opiskelijakuntien yhteistyön päättyminen jäsentunnisteen osalta ei vaikuta meidän mahdollisuuksiin tarjota palveluamme opiskelijakuntien jäsenille ja kaikille muillekin ammattikorkeakoulujen opiskelijoille.”

Samok myymässä omistustaan

Frankin omistajia ovat valtakunnalliset opiskelijajärjestöt Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen lukiolaisten liitto (SLL), Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK), Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto (SAKKI) sekä matkatoimisto KILROY.

Aiemmin Frankin enemmistöomistajia olivat opiskelijajärjestöt, mutta vuoden 2017 syksyllä tehtyjen osakekauppojen myötä enemmistöomistajaksi tuli KILROY.

Omistajuussuhteisiin on odotettavissa lisää muutoksia. SAMOKin toiminnanjohtaja Miikka Lönnqvistin mukaan Frank-yhteistyöstä on käyty keskustelua. Viime syksynä SAMOKin liittokokous hyväksyi esityksen myyntivaltuuksien myöntämisestä vuoden 2019 hallitukselle, sillä varauksella, ettei myynti aiheuta merkittäviä alaskirjauksia taseeseen.

”Koko skene on nyt muuttumassa perustavanlaatuisesti.”

Lönnqvistin mukaan asia on edennyt jatkovalmisteluun, ja tämän vuoden aikana on tarkoitus tehdä ratkaisuja. SAMOK on siis myymässä omistustaan.

Lönnqvistin mukaan opiskelijakunnat kokevat SAMOKin omistuksen ongelmallisena juuri siksi, että opiskelijakunnat ovat irtisanoneet sopimuksensa Frankin kanssa. Miksi olla yhden korttitoimittajan omistajana, etenkin kun opiskelijakunnat eivät enää käytä sen korttia?

Miikka Lönnqvist näkee, että Frankin taannoisella ilmoituksella tarjota ilmainen opiskelijakortti kaikille suomalaisille opiskelijoille on ollut vaikutusta lähtöpäätökseen.

Silti suurempi vaikutus on ollut koko korttikentän isolla muutoksella.

”Koko skene on nyt muuttumassa perustavanlaatuisesti. Näkemyksenä on, että jotain täytyy tehdä koko palvelukokonaisuudelle, ja se taas vaatii pohdintaa, millaisella järjestelmällä palvelut on toteutettavissa. Frankin ilmoitus käynnisti pohdinnan siitä, mikä opiskelijakortin funktio on, ja millä lailla sitä toteutetaan.”

Lönnqvist ei usko, että SAMOK lähtee enää jatkossa omistajaksi korttitoimittajille.

”Liittokokouksessa käydyn keskustelun ajatuksena oli, ettei meidän tulisi lähteä edistämään palvelutuotantoa, joka ei ole kaikkien opiskelijakuntien käytössä. Palveluvalikoiman tulisi olla sellainen, että se palvelisi mahdollisimman hyvin kaikkia. Meidän täytyy miettiä, missä ollaan vahvoja, mikä on järkevää ajan ja resurssien käyttöä – pienet resurssit pitäisi kohdistaa oikein niin, että ne auttaisivat opiskelijoiden elämää mahdollisimman paljon.”

Oulussa kahden eri toimijan kortit toimivat rinnakkain. Voiko tulevaisuudessa OYY:llä edessä olla Frankin sopimuksen irtisanominen?

”Ainakaan toistaiseksi ei sellaista ole tiedossa. Mutta jos nykyinen käyttäjäpalaute, joka on ollut hyvin negatiivista, jatkuu, on velvollisuus miettiä, miten voitaisiin tarjota opiskelijoille parempia etuja”, hallituksen puheenjohtaja Miriam Putula sanoo.

Mainokset harmittavat käyttäjiä

Frank App on saanut kritiikkiä sovelluksessa olevista mainoksista ja sen käytön epäluotettavuudesta: sovellus saattaa kirjata käyttäjän ulos yllättäen vaikka ravintolan ruokajonossa, juuri kun opiskelijuus pitäisi todistaa.

Tiia Lehtolan mukaan saatuun palautteeseen on suhtauduttu vakavasti.

”Moni negatiivisista palautteista koskee viime syksyä, jolloin toimme sovelluksesta uuden digitaalisen version ulos. Silloin vanhojen käyttäjien piti rekisteröityä palveluun uudelleen. Viestinnässä ei onnistuttu niin hyvin kuin piti, ja kaikki eivät tienneet, miksi pitää kirjautua uudelleen, tai muistaneet omia tunnuksiaan”, Lehtola luonnehtii.

”Kyselyiden perusteella opiskelijakortin hinta on koettu kohtuulliseksi ottaen huomioon sen hyödyn mitä sillä saa – se on kannattava investointi, vuodessa saman verran kuin yksi korkeakouluasteen lounas.”

Myös sovelluksessa olevista mainoksista annettuun palautteeseen on reagoitu: ”Niiden logiikkaa on muutettu ja niitä kehitetään koko ajan. Kriittisillä käyttöhetkillä mainosta ei saisi tulla opiskelijakortin päälle. Ilman muuta palautetta kuullaan ja huomioidaan.”

”Frank Appilla on myös paljon tyytyväisiä käyttäjiä, joista valitettavasti harvemmin kuulee, koska palvelu toimii”, Lehtola sanoo.

Sen sijaan Frank Appissa olevan digitaalisen opiskelijakortin maksullisuus ei ole Lehtolan mukaan herättänyt kovin suuria tunteita. Sitä koskevat palautteet ovat olleet yksittäisiä.

”Kyselyiden perusteella opiskelijakortin hinta on koettu kohtuulliseksi ottaen huomioon sen hyödyn mitä sillä saa – se on kannattava investointi, vuodessa saman verran kuin yksi korkeakouluasteen lounas.”

Senkin summan voi ehkä tulevaisuudessa sijoittaa taas opiskelijalounaaseen.

Tiia Lehtolan mukaan Frank tulee tarjoamaan viimeistään ensi syksystä alkaen digikorttinsa taas ilmaiseksi, ainakin niille opiskelijoille, jotka ovat Frankin kanssa yhteistyötä tekevien opiskelijajärjestöjen jäseniä.

”Hinnoittelua hiotaan vielä ja käymme siitä nyt keskustelua omistajapohjamme kanssa.”

Pivo laajenee Tampereen ulkopuolelle

Tampere on ollut opiskelijakorttikentällä oman tiensä kulkija. Tampereen korkeakoulut eivät lähteneet mukaan Frankiin, eivätkä myöskään Frankia edeltäneeseen Lyyraan.

Nyt Tampereen ylioppilaskunnassa (TREY) ja Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnassa (TAMKO) mobiilikorttina toimii OP Ryhmän Pivo-palveluun kytketty mobiilikortti. Tampereen oma mobiilikortti julkistettiin joulukuussa 2016.

Liiketoimintaomistaja Matti Rusilan mukaan Pivoa tullaan tarjoamaan kansallisesti kaikille Suomen opiskelijajärjestöille. Rusila ei kysyttäessä paljasta, minne kaikkialle Pivo on tulossa. Hänen mukaansa asiasta on kuitenkin luvassa lisätietoa jo aivan lähiaikoina. Muun muassa Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Jamkon sivuilta selviää, että opiskelijakunta on siirtynyt Frankista Pivoon vuoden alussa.

Matti Rusila ei kerro myöskään Pivon opiskelijakortin tarkkoja käyttäjälukuja, mutta kertoo määrän olevan tällä hetkellä tuhansissa.

Pivoon on siirtymässä myös Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO. OSAKOn hallituksen puheenjohtaja Emma Salminen kertoo, että opiskelijakunta on tehnyt Pivon kanssa aiesopimuksen digitaalisesta opiskelijakortista. Kortti tulee käyttöön helmi-maaliskuussa, kun Pivolta tulee sovelluspäivitys.

Salmisen mukaan yhtenä syynä Frankista luopumiselle on se, että niin moni muu opiskelijakunta on jo siitä luopunut. Emma Salmisen mukaan Frank Appin toimivuudessa on lisäksi ollut ongelmia, joista OSAKO on saanut palautetta. Palautetta ropisi myös digikortin muuttumisesta maksulliseksi.

Matti Rusilan mukaan Pivossa ei ole mainoksia, eikä niitä ole tulossa jatkossakaan.

”Tällä hetkellä sovelluksessa on kyllä olemassa etujen osasto, jonne opiskelijajärjestöt saavat lisätä paikallisia etuja ja valtakunnallisiakin etuja on osastolle tulossa.”

Rusilan mukaan asiakkaan käyttökokemus on ”ykkösjuttu”: ”Emme halua pakkomyydä asioita, jotka eivät heitä kiinnosta.”

Pivo on maksuton sovellus niin opiskelijalle kuin opiskelijajärjestöllekin. Mistä tulot sitten tulevat, jos eivät mainoksista eivätkä käyttömaksuista?

”Ansaintamme tulee muista paikoista kuin opiskelijakorteista. Uskomme, että kun tarjoamme hyvän kokemuksen, asiakas voi tehdä itsenäisesti päätöksen, jos hän haluaa käyttää muuten Pivon palveluita”, Rusila sanoo.

Millä konsteilla korttisota voitetaan?

Miltä opiskelijakorttien tulevaisuus näyttää? Kuinka monta eri korttitoimijaa markkinoille oikein mahtuu?

Matti Rusilan mukaan mobiiliopiskelijakortit ovat tällä hetkellä isossa muutostilassa. Kun uusia tulokkaita tulee lisää, opiskelijajärjestöillä on nyt aiempaa enemmän vaihtoehtoja. Korttitoimittajan pitäisi pystyä tarjoamaan jotain muutakin kortin ohella.

”Kiinnostusta näyttää olevan nyt niin paljon, että olemme ilmeisesti oikealla ajatuksella liikenteessä.”

Tiia Lehtola ennustaa Frankin tulevaisuuteen fiksujen palvelurakenteiden hyödyntämistä.

”Opiskelijoiden lounasruokailun pitää hoitua niin, että järjestelmä ottaa lounasasiakkaan vastaan ja maksaessa tunnistaa, että hänelle kuuluu tietyn hintainen lounas. Näin on jo parissakymmenessä ravintolassa, joissa MobilePay on yhdistetty Frank Appiin. Tai digi-Hesaria tilatessa järjestelmä suoraan tunnistaa, että olet opiskelija. Sanomalla on jo käytössä Frank Connect, jonka kautta opiskelijastatuksen varmistaminen onnistuu suoraan Helsingin Sanomien tilausputkessa.”

Frankin etuna ovat jatkossakin opiskelija-alennukset. Lehtolan mukaan Frank haluaa ”auttaa opiskelijoita säästämään rahaa päivittäisessä elämässä”: ”Verkkokaupat, tunnetut brändit, kasvua haetaan niistä voimakkaasti, toki kiinnostuneita ollaan myös paikallisesta etutarjonnasta. Käydään nyt keskusteluja siitä, mikä on paras malli. Uskomme, että opiskelijalle olisi mielekästä, että edut löytyisivät yhdestä palvelusta.”

Suunnitelmissa on myös kansainvälistyminen. Tiia Lehtolan mukaan Frankilla on mietinnässä jonkinlainen pilointi tai selvitys toimimisesta Suomen rajojen ulkopuolella.

”Se ei ole vielä tällä hetkellä aktiivinen asia, mutta horisontissa.”

”Kiinnostusta näyttää olevan nyt niin paljon, että olemme ilmeisesti oikealla ajatuksella liikenteessä.”

Palataan vielä lopuksi Tuudoon. Kuinka kauas se aikoo kortillaan kurkottaa?

Iikka Meriläisen mukaan tilannetta ylioppilaskunnissa ja opiskelijakunnissa kuulostellaan nyt ”herkällä korvalla”.

”Yhteydenottoja on tullut, ja mielihyvin niihin vastaamme. Ei ole estettä laajentamiselle muihin oppilaitoksiin.”

Kansainvälistyminen kiinnostaa myös Tuudoa.

Iikka Meriläisen mukaan Tuudo on kasvamassa Suomen lisäksi Latinalaisessa Amerikassa, jossa sillä on tällä hetkellä neljä yliopistoasiakasta Kolumbiassa. Sopimukset on solmittu Pontificia Universidad Javerianan, Fundación Universitaria Cafamin, Universidad de Ciencias Aplicadas y Ambientalesin ja Asociación Red Universitaria de Alta Velocidad del Valle del Caucan kanssa.

”Näihin yliopistoihin toimitamme Tuudon, ja harkitsemme, voisiko Tuudon myötä myös opiskelijatunnisteen ja siihen liittyvät edut paketoida vientituotteeksi. Suoraa vastinetta kansalliselle opiskelijatunnisteelle ei Kolumbiassa vielä ole.”

 

Muokattu 7.2.2019 kello 15.55: Muokattu Tiia Lehtolan sitaattia ingressissä ja leipätekstissä. 

Muokattu 8.2.2019 kello 11:45: Lisätty täsmennys: Ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat. 

Kuvituskuvassa hyödynnetty British Libraryn Flicker-kuvia, kuvan kortti- ja puhelinikonit: smashicons/flaticon.com.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Museo- ja tiedekeskus Luupin museoissa torstaina 27.9. opiskelijapäivä – ilmainen sisäänpääsy opiskelijakortilla

Oulun taidemuseoon ja Pohjois-Pohjanmaan museoon on torstaina 27. syyskuuta erittäin opiskelijaystävällinen hinta: opiskelijakortilla on molempiin museoihin ilmainen sisäänpääsy. Oulun taidemuseossa on opiskelijapäivänä ohjelmassa kello 17 starttaava näyttelyesittely, jossa tutustutaan Näytönpaikka pohjoisessa piilaaksossa -näyttelyyn. Taidemuseossa on päivän ajan myös mahdollisuus osallistua suklaamunajahtiin sekä Draamaa, teatteria ja kehonhuoltoa -työpajaan. Näytönpaikka pohjoisessa piilaaksossa kertoo ajasta, jolloin Oulun teknologiabuumi oli kaikista […]

Oulun taidemuseoon ja Pohjois-Pohjanmaan museoon on torstaina 27. syyskuuta erittäin opiskelijaystävällinen hinta: opiskelijakortilla on molempiin museoihin ilmainen sisäänpääsy.

Oulun taidemuseossa on opiskelijapäivänä ohjelmassa kello 17 starttaava näyttelyesittely, jossa tutustutaan Näytönpaikka pohjoisessa piilaaksossa -näyttelyyn. Taidemuseossa on päivän ajan myös mahdollisuus osallistua suklaamunajahtiin sekä Draamaa, teatteria ja kehonhuoltoa -työpajaan.

Näytönpaikka pohjoisessa piilaaksossa kertoo ajasta, jolloin Oulun teknologiabuumi oli kaikista kuumimmillaan. Uudentyyppisessä näyttelyssä yhdistyvät tutkimustieto, kaunokirjallinen kerronta, toiminnallisuus ja visuaalisuus. Yhtenä lähtökohtana Näyttelyn punaisena lankana kulkee Toivo Ruokon ja Raakku-mittareiden fiktiivinen yritystarina, jonka on luonut oululainen kirjailija ja viestintäkonsultti Antti Leikas.

Taidemuseolla 26.9. avattu Luonnollisesti Anni Rapinoja -näyttely esittelee laajasti taiteilijan 2000-luvun tuotantoa. Mukana on muun muassa uusia videoteoksia, papanoista tehty installaatio ja vaatteita ja asusteita Luonnon Garderobi -sarjasta.

Pohjois-Pohjanmaan museossa on torstaina mahdollisuus valmistaa rintanappi opiskelijahaalariin. Museon perusnäyttelyn lisäksi avoinna on Mauri Kunnaksen kirjoihin perustuva Koiramäkiosasto sekä juuri avattu Kakaravaara – lasten elämää Oulussa -näyttely.

Molemmat museot ovat opiskelijapäivänä avoinna kello 9–18.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Korttien sota – suuri alennusooppera

Opiskelijakorttimarkkinoilla isot tykit on kannettu poteroihin ja seuraavaa siirtoa odotellaan. Uskaltaako joku vielä lähteä mukaan korttisotaan omalla applikaatiollaan, pankkiyhteistyöllään ja innovaatioillaan?

TEKSTI Juho Karjalainen

KUVAT Anni Hyypiö

Opiskelijaelämään kuuluvat olennaisina opiskelija-alennukset eri tuotteista ja palveluista. Monelle opiskelunsa aloittavalle opiskelijakortti on statussymbolin lisäksi myös rahanarvoinen alennuksien antaja.

Suomessa opiskelijakorttien valtakunnallinen myyjä on miehekkäästi nimetty Frank. Se toimittaa opiskelijakortit ja neuvottelee eri yritysten kanssa opiskelijaeduista.

Frankin omistavat valtakunnalliset opiskelijajärjestöt Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen lukiolaisten liitto (SLL), Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK), Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto (SAKKI) sekä Kilroy Travels. Frankin kortti on käytössä lähes kaikissa maamme ylioppilas- ja opiskelijakunnissa. 

Tämä on tarina suomalaisen opiskelijakorttibisneksen kiemuroista, hyökkäyksistä ja vastahyökkäyksistä, ja siitä, miksi Tampereella on oma opiskelijakorttinsa.

 

Kauan sitten kaukaisessa galaksissa

Ennen Frankia opiskelijat saivat korttinsa vuonna 2006–2013 toimineelta Lyyralta. Toimistosihteerit ja muut korttien tilausten kanssa työskennelleet muistavat Lyyran korttien kanssa koetut toimitusongelmat, mutta useat heistä uskalsivat toivoa, että uusi systeemi toisi helpotusta korttien kestämättömiin jonotusaikoihin.

Frankin lanseerauksen jälkeen tuli yllättävän selväksi, ettei mikään ollutkaan muuttunut: itse asiassa korttitilaukset jopa vaikeutuivat entisestään. Pahimmissa tapauksissa puoleksi vuodeksi vaihtoon tullut opiskelija ei ehtinyt saada korttiaan vaihdon aikana.

Lyyran loppuaikoina lapsentaudit oli jo suurimmaksi osaksi parannettu, mutta toiminta oli tuottamatonta.

Jo Lyyrassa aikoinaan vaikuttanut, Frankin taannoinen toimitusjohtaja Mikko Jauhiainen kertoi Turun ylioppilaslehden haastattelussa vuonna 2014, että uuden ja dynaamisen Frankin tarkoitus oli hankkia mahdollisimman paljon houkuttelevia ja hyödyllisiä tarjouksia. Tällöin opiskelijakorttia voi kaupata opiskelijoille hyvien etujen avulla.

Frankin yliopisto-omistajajäsenille kortin myyminen voi kuulostaa oudolta, koska automaatiojäsenyyden kautta kaikkien omistajien on kuitenkin hankittava opiskelijakortti.

Näin ei ole asian laita muun muassa ammattikorkeakoulujen ja lukiolaisten ja ammattikoululaisten opiskelijakunnissa. Heille Frankin hankkimat opiskelijaedut ovat hyvä tapa houkutella jäsenistöä ja rahoitusta.


Uusi Toivo

Jokasyksyiset, kuukausia kestäneet korttijonot eivät suinkaan lämmittäneet korttien kanssa työskenteleviä ylioppilaskuntien työntekijöitä.

Frank kysyi palautetta, mutta nimettömänä pysyvien, ylioppilaskuntien työntekijöiden mukaan palautteella ei ollut paljon väliä. Kortit eivät vieläkään, neljän vuoden jälkeen sämähdä käteen kahden viikon sisällä. Samoista asioista annetaan palautetta kerta toisensa jälkeen, mutta mikään ei tunnu muuttuvan.

Jo Lyyran aikoina valtakunnassamme oli kuitenkin yksi iso korkeakouluklusteri, joka ei kuulunut samaan korttibisnekseen.

Tampereen yliopistossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa ja Tampereen ammattikorkeakoulussa on käytössä omat opiskelijakorttinsa. Esimerkiksi Tampereen yliopiston opiskelijakorttiin voi ladata opiskelijaravintolan lounaita ja Unipol Sportin liikuntamaksu, ja se toimii myös kulkulupana ja kirjastokorttina. Samaa teknologiaa ei saatu toimimaan Lyyran kortissa, joten Tampere jäi omaksi linnakkeekseen. Myöskään Frankin saapuessa näyttämölle vuonna 2013 Tampereen opiskelijajärjestöt eivät nähneet hyötyä liittyä järjestelmään.

Tilanne oli vähintään erikoinen, sillä ylioppilaskunnat ja ammattikorkeakoulun opiskelijakunnat olivat kyllä korttifirman omistajia, mutta vailla oikeutta Frankin korttiin.

Tampereella ei kuitenkaan tuntunut menevän huonosti, omien opiskelijakorttien ongelmista ei kirjoiteltu ja yhteistyökumppaneita löytyi runsaasti. Jo vuonna 2007 Tampereelle oli perustettu korkeakouluopiskelijoiden yhteinen yhdistys Opiskelijan Tampere ry, joka keräsi Pirkanmaan seudulta opiskelija-alennuksia keskitetysti omalle sivulleen. Keväällä 2015 OP Ryhmä lähti mukaan peliin omistamallaan Pivo-mobiilisovelluksella. Yhtäkkiä Tampereella saattoi löytää kootusti kaikki opiskelija-alennukset yhdellä mobiiliapplikaatiolla.

 

Imperiumin Vastaisku

Frank ei ollut toimeton: elokuussa 2016 se esitteli oman mobiiliapplikaationsa, Frank Appin suuren rummutuksen saattelemana. Sovellus oli suosittu ja sai vuoden 2016 Slush-tapahtumassa parhaat mobiilisovellukset -sarjassa parhaan hyötypalvelun palkinnon. Sovellus käyttää hyväkseen paikannustietoa ja näyttää kätevästi sinua lähellä olevat opiskelija-alennukset. Ennen kaikkea sen avulla pystyi myös todistamaan opiskelijastatuksensa sähköisesti, ilman muovista korttia.

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi kertoi kuitenkin pian Frankin applikaation julkistamisen jälkeen sen tietoturva-aukoista. Sovellus kysyy nimen, sosiaaliturvatunnuksen ja oppilaitoksen nimen, jonka jälkeen sovellukseen ladataan kuva. Aktivointi vahvistetaan vielä puhelinnumerolla. Jos joku tietää nämä tiedot, voisi hän varastaa opiskelijastatuksesi.

Frank on tietoinen näistä ongelmista, ja aktiivisesti poistaa kaksoistilejä. Nykyinen toimitusjohtaja Tiia Lehtola kertoi vuonna 2016 niin ikään Aviisille, ettei tarkoituksena ole lisätä henkilöllisyyttä todistavia kysymyksiä, sillä tietosuoja on mitoitettu vastaamaan sitä, millä kortilla saa. Joka tapauksessa toisen kortin käyttämiseen tarvittavien tietojen kalastelu on identiteettivarkaus, joka on rikos.

Korttirumban keskellä Suomen hallitus teki avauksen avoimesta datasta, jonka perusteella opiskelijastatuksen voi nyt tarkistaa avoimesta VIRTA-tietokannasta. Tämä oli todellinen gamechanger, joka mahdollisti aikaisemmin ylioppilaskuntien omassa tiedossa olevien opiskelijastatuksien tarkastamisen jostain muualta.

Tämän myötä opiskelijajärjestöjen rekisterit eivät enää olleetkaan opiskelijastatuksen selvittämisen monopoleja.

Joulukuussa 2016 tamperelaiset ylioppilas- ja opiskelijakunnat Tamy, TTYY ja Tamko kertoivat mobiiliopiskelijakortin lanseerauksesta. Mobiilikortti toimii kuin muovinenkin opiskelijakortti, sitä näyttämällä saa muun muassa VR:n ja Matkahuollon opiskelijaedut sekä Kelan ateriatuen.

Hetkeä ennen tamperelaisia Frank tiputti melkoisen uutispommin:  vuoden 2017 aikana kuka tahansa korkea-asteen opiskelija saattoi tilata tai ladata Frankin ilmaisen opiskelijakortin – riippumatta siitä, kuuluiko opiskelijakuntaan tai ylioppilaskuntaan vai ei! Tulevaisuudessa etu laajennettaisiin koskemaan myös kaikkia toisen asteen opiskelijoita.

Nyt tamperelaisetkin pääsisivät Frankin piiriin ja heidän ei tarvitsisi käyttää omaa korttiaan. Ota Frank ja olet osa jengiä, Opiskelijan Tampere ja Pivo – so last season!

Mutta kuten Ylioppilaslehden päätoimittaja viime vuoden lopulla kommentissaan huomautti, tämä isku ei ollut ainoastaan reagointia muuttuneeseen markkinatilanteeseen, vaan myös mahdollisesti kylmää kyytiä automaatiojäsenyyden ulkopuolella oleville järjestöille. Muun muassa ammattikorkeakoulut eivät voi enää markkinoida jäsenyyttään keinona päästä Frankin opiskelija-alennuksien piiriin, vaan sen voi saada jokainen, joka opinahjossa opiskelee.

Samanlaiseen asemaan joutuu Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL), jonka valttia ollaan kovaa vauhtia viemässä pois kädestä. SLL:n pääsihteeri Saara Hyrkkö tietää, että tilanne on haastava. Hänen mukaansa kyseessä on myös muutos kohti yhteiskuntaa, jossa ihmiset saavat paremmin hallita heistä kerättävää dataa. Oman liiton olemassaolo on ehkä myytävä uudelleen, mutta Hyrkkö lupaa, että keinot tullaan keksimään.

Useat opiskelijakunnat ovat nyt saman haasteen edessä.

Näyttäisi siltä, että Frank pelätessään asemansa puolesta heittää kumppaneitaan bussin alle hamutessaan mahdollisimman suuren määrän opiskelijoita korttinsa piiriin. Mahdolliset kilpailijat joutuisivat vaikeaan takaa-ajoasemaan lähtiessään peliin tilanteessa, jossa käytännössä jokaisella on puhelimessaan Frankin sovellus tai taskussaan frankkilaista muovia.

 

Järjen paluu

Keväällä Frankin osaomistaja Kilroy julkisti tiedotteessaan, että Frankin applikaatioon voidaan nyt ladata 3 euron hinnalla kansainvälinen Isic-opiskelijakortti. Muovisena vastaavalla ominaisuudella varustettu opiskelijakortti maksaa 30 euroa. Frankin Isic-kortilla saa myös opiskelija-alennuksen Kilroyn lennoista.

Alkuvuonna Frank julkisti myös yhteistyön Danske Bankin kanssa. Yhdessä he kauppaavat mobiilimaksamista, jolloin opiskelijan ei maksaessa enää tarvitse erikseen näyttää opiskelijakorttia – opiskelijaruokalan maksulaite tunnistaa sen välittömästi. Palvelu toimii tietyissä opiskelijaravintoloissa MobilePaylla, kun se on yhdistetty Frank Appiin. Lisäksi Danske Bank ja Frank tarjoavat tästä syksystä alkaen Mastercard Debit-opiskelijakorttia ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille. Kortti on samalla sekä maksu- että opiskelijakortti.

Nyt isot tykit on siis kannettu poteroihin ja seuraavaa siirtoa odotellaan. Uskaltaako joku vielä lähteä mukaan korttisotaan omalla applikaatiollaan, pankkiyhteistyöllään ja innovaatioillaan?

Muutoksen keskiössä olevalla Anne Bernerin (kesk.) Liikenne- ja viestintäministeriön valmistelemalla avoimen datan periaatepäätöksellä halutaan edistää datan hyödyntämistä liiketoiminnassa. Virta-tietokannasta löytyy 1,3 miljoonan tutkinto-opiskelijan opiskelijatiedot, ja niissä on jättimäinen potentiaali uutta yritystoimintaa varten.

Jotta myyjä voi myöntää opiskelijakortin, hänen täytyy pystyä todentamaan hakijan opiskelijastatus. Avoimen datan aikakautena tämän tiedon voi vahvistaa vaikkapa pankkiyhtiö tai opiskelijakortteja kauppaava firma Virta-tietokannasta.

Tulevaisuuden visioissa opiskelijatiedoista voisi vaikka kalastella matematiikan tai fysiikan opiskelijat ja kaupata heille valmennuskursseja lääkikseen – kohdennetusti ja tehokkaasti. Tietokannan avulla voidaan myös analysoida isoja trendejä vaikkapa kurssien läpäisyjen suhteen, sillä myös arvosanat ovat julkista tietoa. Uusien dataa hyödyntävien firmojen synty on vain ajan kysymys. Toinen asia onkin, saadaanko niillä Suomi nousuun.

Frankin asema korttisotien voittajana ei ole vielä varma. Tampereen oma, paikallinen ratkaisu toimii hyvin ja monia ylioppilaskuntia saattaisi vastaava malli kiinnostaa. Kuvitelkaa mobiiliapplikaatio, joka toimii opiskelijakorttina ja josta näet opintopistesaldosi, lukujärjestyksesi, bussiaikataulut, lähellä olevat opiskelija-alennukset ja voit ostaa liput vaikkapa seuraavaan Kärppien peliin.

Rehellisesti katsottuna muovisten korttien aika on ohi. Tarrojen jonottaminen muoviseen läpyskään tuntuu monesta naurettavalta ja vanhanaikaiselta toiminnalta.

Opiskelijakorttien kanssa työskennelleet ennustavatkin, että korttisodan voittaa se taho, joka ensimmäisenä kehittää toimivan mobiiliapplikaation.

Onko se Pivoon pohjautuva Tampereen malli, valtakunnallinen Frank App vai saapuuko galaksiin joku kolmas tekijä?

Juho Karjalainen

Oulun yliopiston alumni, joka on valmistunut tiedeviestinnästä filosofian maisteriksi.  

Lue lisää: