Humanistisen tiedekunnan uusi koulutusdekaani Matti Enbuske haluaa säilyttää tiedekunnan vetovoimaisuuden ja yhteistyöhaluisen ilmapiirin

Koulutusdekaanin tehtävä oli luonteva jatkumo Matti Enbusken pitkälle ja monipuoliselle uralle yliopistossa. Hänen kaudellaan humanistiseen tiedekuntaan suunnitellaan muun muassa uutta englanninkielistä sivuainetta tai maisteriohjelmakokonaisuutta.

TEKSTI Julia Asikainen

KUVAT Iida Putkonen

”Tulevaisuuden humanistinen tiedekunta näyttäytyy minulle monialaista koulutusta tarjoavana tiedekuntana, jossa on yhtenäiset tutkinto-ohjelmat ja vetovoimaiset opintosuunnat”, sanoo humanistisen tiedekunnan koulutusdekaanin saappaisiin astunut Matti Enbuske.

Enbuske aloitti työnsä koulutusdekaanina vuodenvaihteessa, kun aiemmin tiedekunnan koulutusdekaanina toiminut Harri Mantila jäi eläkkeelle. Enbuske työskentelee tehtävässään vuoden loppuun asti ja tekee samalla töitä yliopistonlehtorina historian oppiaineessa.

”Dekaanin työtehtävät tulevat viemään nyt huomattavan osan työajastani, mutta jonkin verran tulen tekemään myös opetus- ja ohjaustyötä tässä ohessa”, hän sanoo.

Dekaanin tehtävän hakeminen tuntui pitkään yliopistossa työskennelleestä Enbuskesta loogiselta askeleelta uralla etenemiseen. Hänen työhistoriansa yliopistossa alkoi jo 1980-luvulla, ja hän on ollut mukana erilaisissa hallinnollisissa ja koulutusasioihin liittyvissä tehtävissä aiemminkin.

”Toimin useamman vuoden ajan historian-, kulttuurin-, ja viestintätieteiden tutkinto-ohjelman vastaavana, jolloin pääsin työskentelemään koulutusasioiden parissa. Kun olin jo aiemmin perehtynyt näihin asioihin niin tiedekunnan ja yliopiston sisällä kuin valtakunnallisestikin, tuntui koulutusdekaanin tehtävään haku luontevalta.”

Enbuske odottaa dekaanin työn tuovan hänelle uusia kokemuksia ja laajentavan asiantuntemusta koulutuskentästä entistä enemmän. Hän pitää työtä myös hienona mahdollisuutena päästä vaikuttamaan humanistisen alan kehittämiseen.

Töitä opintojen läpäisyn tehostamiseksi

Enbusken mukaan yksi humanistisen tiedekunnan tärkeimmistä kehittämiskohteista on opiskelijoiden ohjauksen ja opintojen läpäisyn tehostaminen. Hänestä on huolestuttavaa, että humanistisen tiedekunnan opiskelijoiden teettämän kyselyn mukaan opiskelumotivaatio on laskenut noin puolella opiskelijoista koronan aiheuttaman etäopetuksen aikana.

”Opiskelijoiden motivaation ylläpitäminen on selkeästi yksi niistä asioista, johon pitää nyt miettiä ratkaisuja, sillä etäopetus näyttäisi jatkuvan vielä ainakin tämän kevään ajan. Motivaation lasku heijastuu myös opintojen läpäisyyn niin, ettei tutkintoa välttämättä suoriteta tavoiteajassa.”

Enbuske näkee motivaation kannalta merkittävänä myös sen, että opiskelijat löytävät opiskeluun tavoitteellisuuden ammatillisesta näkökulmasta.

”Humanistisen tiedekunnan pääaineet eivät kouluta suoraan mihinkään ammattiin, logopedeja ja aineenopettajia lukuun ottamatta, joten ammatillisen tavoitteellisuuden löytäminen voi olla haastavaa. Yksi ratkaisu tähän on suunnitella opintosisällöt työelämän tarpeita vastaaviksi.”

Enbuskelle on tärkeää kuunnella opiskelijoiden näkemyksiä erityisesti ohjaukseen ja opintosisältöihin liittyvissä asioissa, ja hän haluaakin ottaa opiskelijat mukaan näiden asioiden kehittämiseen.

”Olen ajatellut, että opiskelijoiden kanssa voisi olla säännöllisesti tapaamisia, joissa voitaisiin keskustella koulutusasioihin liittyvistä kysymyksistä.”

Digitaalisen ja kansainvälisen opetustarjonnan kehittämistä

Kautensa aikana Enbuske tarttuu myös digitaalisen ja kansainvälisen opetustarjonnan kehittämiseen. Hänen mukaan digitaaliset kurssit ovat erityisen tärkeitä avoimen väylän opinnoissa ja siellä jatkuvan oppimisen tarjontana. Niiden kautta kiinnostus ja vetovoima Oulun yliopistoa kohtaan kasvavat.

”Tarkoituksena olisi sisällyttää avoimessa yliopistossa tarjolla olevia digikursseja myös humanistisen tiedekunnan pääaineisiin sekä tarjota niitä laajemmin muillekin kuin oman tiedekunnan opiskelijoille.”

Kansainväliset verkkokurssit puolestaan ovat välttämätöntä tarjontaa ulkomaisissa yliopistoissa opiskeleville. Oulun yliopisto on mukana kahdeksan eurooppalaisen yliopiston UNIC-verkostossa, ja näihin yliopistoihin kuuluvat opiskelijat saavat vapaasti sisällyttää opintoihinsa kursseja eri yliopistoista.

”Olisi tärkeää, että myös meillä olisi humanistisen tiedekunnan kursseja, jotka kiinnostaisivat kansainvälisesti. Suunnitelmissa on lisätä tarjontaan esimerkiksi uusi englanninkielinen sivuaine tai maisteriohjelmakokonaisuus.”

Ennen kaikkea Enbuske toivoo kaudeltaan sitä, että tiedekunnassa säilyisi kannustava ja yhteistyöhaluinen ilmapiiri, jossa sekä opetushenkilökunta että opiskelijat olisivat motivoituneita tekemään työtä tiedekunnan koulutuksen kehittämiseksi.

”Humanistinen tiedekunta saa minusta rauhallisen, mutta määrätietoisen ja vastuullisen koulutusdekaanin, joka perehtyy asioihin huolella ja pyrkii ylläpitämään tiedekunnassa välitöntä, oppiainerajat ylittävää hyvää ja tavoitteellista yhteishenkeä”, Enbuske kuvailee.

 

 

KUKA?

MATTI ENBUSKE

58-vuotias.

Syntynyt Pellossa. Muutti Ouluun 1981, ja asui Oulussa 20 vuotta. Asuu nykyisin Simossa.

Nimitetty humanistisen tiedekunnan koulutusdekaaniksi aikavälille 1.1–31.12.2021. Työskentelee dekaanin työn ohella yliopistonlehtorina historian oppiaineessa.

Valmistunut filosofian maisteriksi vuonna 1992 ja tohtoriksi vuonna 2008. Historian dosentti vuodesta 2011 lähtien.

Työskennellyt yleisen historian tuntiopettajana, Suomen ja Skandinavian amanuenssina ja assistenttina, apurahatutkijana, yliopistonlehtorina ja professorina.

On vapaa-ajalla innokas penkkiurheilija ja Simon Kiri -seuran aktiivitoimija erityisesti pesäpallon parissa. Lukee paljon ja katsoo putkeen tv-sarjoja, erityisesti toiminta- ja dekkarisarjoja.

Haaveilee siitä, että järkeä säilyisi vanhoilla päivillä niin, että pystyy tekemään tutkimusta itseä kiinnostavista aiheista.

 

Julia Asikainen

Media-alan freelancer, joka innostuu tarinoista ja rakastaa hitaita aamuja. Toivoisi olevansa vielä joskus se viherpeukalo, joka elää huonekasviviidakossa ja saa pidettyä kaikki kasvinsa elossa.

Lue lisää:

Uudet dekaanit ja koulutusdekaanit valittu, kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin haku uudestaan auki

Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaaniksi haki vain yksi ehdokas, sosiologian professori Vesa Puuronen. Häntä ei valittu, vaan tehtävä laitettiin uudelleen hakuun. "En tiedä, miksi minua ei ole valittu tehtävään. On sinänsä erikoista, että syytä ei ole minullekaan mainittu – en ymmärrä, miksei asioista voi keskustella", hän kommentoi.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston dekaanit ja koulutusdekaanit seuraavalle nelivuotiskaudelle (2018–2021) on valittu.

Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan dekaanina jatkaa Jukka Riekki, uudeksi koulutusdekaaniksi valittiin Jari Iinatti. 

Lääketieteellisen tiedekunnan uudeksi dekaaniksi valittiin jo aiemmin Anne Remes, koulutusdekaanina jatkaa Jyrki Mäkelä. 

Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa dekaanina jatkaa Peppi Karppinen ja koulutusdekaanina Tuomo Glumoff. 

Teknillisessä tiedekunnassa dekaanina jatkaa Riitta Keiski ja koulutusdekaanina Juha Tanskanen.

Luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina jatkaa Maarit Järvenpää, uudeksi koulutusdekaaniksi valittiin Saana-Maija Huttula. 

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa dekaanina jatkaa Mikko Puhakka, uudeksi koulutusdekaaniksi valittiin Janne Järvinen. 

Humanistisessa tiedekunnassa dekaanina jatkaa Paula Rossi ja koulutusdekaanina Harri Mantila. 

UNIOGS-tutkijakoulun uudeksi dekaaniksi valittiin Harri Oinas-Kukkonen ja uudeksi varadekaaniksi Jouko Miettunen. 

 

Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaaniksi yksi hakija, ei valittu

Listasta puuttuu kasvatustieteiden tiedekunta, jossa dekaanin valintaprosessi on edelleen kesken.

Oulun ylioppilaslehden tietojen mukaan paikkaa haki vain yksi ehdokas, sosiologian professori Vesa Puuronen. Asiasta kirjoitti myös sanomalehti Kaleva.

Puuronen on esittänyt kritiikkiä Oulun yliopistoa kohtaan Kalevan mielipidepalstalla.

”Tiedekunnan dekaaniksi oli tosiaan yksi hakija, joka ei kuitenkaan tullut valituksi.  Vaikka hakijalla on omat vahvuutensa, KTK tarvitsisi nykytilanteessa toisenlaista johtajuutta. Tehtävä avataan hakuun uudestaan ensi viikon alussa. Valinta sekä uuden dekaanin aloitus menee todennäköisesti ensi vuoden puolelle”, kertoo Oulun yliopiston henkilöstöjohtaja Jarmo Okkonen.

Puuronen kertoo, ettei itse tiedä syytä valitsematta jättämiseen. Hän ei halua spekuloida syillä, miksei tullut valituksi.

”En tiedä, miksi minua ei ole valittu tehtävään. On sinänsä erikoista, että syytä ei ole minullekaan mainittu – en ymmärrä, miksei asioista voi keskustella. Asioista pitäisi pystyä puhumaan. Päätös oli kuitenkin yllätys, sillä tiedekunnan henkilöstö oli yksimielisesti takanani.”

Kalevan mukaan yhteensä 70 kasvatustieteiden tiedekunnan työntekijää on allekirjoittanut Oulun yliopiston rehtorille Jouko Niinimäelle osoitetun kirjelmän, jossa otetaan kantaa Puurosen puolesta. Tämä kirjelmä on mennyt tiedoksi myös yliopiston vararehtoreille, henkilöstöjohtaja Jarmo Okkoselle ja hallintojohtajalle Essi Kiurulle.

Puuronen aikoo hakea dekaanin paikkaa uudestaan.

”Sittenhän näkee, kuinka asiassa menetellään sen jälkeen. Olen tutustunut syrjimättömyyttä koskevaan lainsäädäntöön, näen, että voi olla syytä jatkotoimenpiteisiin. En osaa vielä sanoa, ryhdynkö niihin vain en.”

Kasvatustieteiden tiedekunnan koulutusdekaanina jatkaa Sari Harmoinen. 

Oulun yliopiston johtosäännön mukaan yliopiston rehtori nimeää dekaanin ja koulutusdekaanin tehtäviin ilmoittautuneista henkilöistä tiedekuntaa kuultuaan.

Kaikissa tiedekunnissa järjestettiin ennen valintaa kuulemistilaisuus, josta tehdyssä muistiossa eriteltiin hakijoiden vahvuuksia. Rehtorit ja henkilöstöjohtaja ovat haastatelleet ne ehdokkaat, jotka eivät ole aiemmin toimineet hakemassaan tehtävässä.

Mikäli ehdolla oli useita henkilöitä, kustakin tiedekunnasta haastateltiin kaikki ehdokkaat.

 

Muokattu 17.11. kello 8.00: Lisätty Puurosen kommentit ja Kalevan linkki.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: