Kännisen opiskelijan kuva kyllästyttää

Alkoholin kuuluminen opiskelijaelämään on kulunut kuva, kertoo Essi Erkkilä.

Alkusyksystä sain eteeni erään mobiilimaksusovelluksen mainoksen Jodelissa. Mainoksessa haalareihin sonnustautunut opiskelija havahtuu sohvalta. Avatessaan puhelimensa maksusovelluksen, liittyvät kaikki viimeisimmät rahasiirrot kännäämiseen: on otettu shottia, drinkkiä ja juomaa tuplana. Kaiken kruunaa loppuillan “taksu” kotiin. Mainoksen seurauksena tunsin turhautumista, kyllästymistä ja myötähäpeää. Miksi opiskelijakulttuuria edelleen markkinoidaan tunkkaisella vanhan viinan lemulla? 

Vaikka kuppia ei nosta opiskelija, aihepiiri on täynnä tunnelatausta. Alkoholikeskusteluja suorastaan vältellään, sillä usein ne aiheuttavat epämukavuutta. Juomisen lukuisat lyhyen ja pitkän aikavälin haittavaikutukset ovat yleisesti tiedossa: ryyppääminen ei ole terveellistä ja “ainahan sitä voisi vähän vähentää”. 

Toisaalta kupittelulla on vakiintunut paikka osana sosiaalisia tapahtumia, joihin liittyy täysin toisenlaisia tunteita. Työviikon päätteeksi nautitaan after workeista, illallisella otetaan lasi punkkua ja saunassa kaljat. Näissä tilanteissa tunteet ovat vahvasti positiivisia: rentoutumista, hauskanpitoa ja nautintoa. Kokemamme tunteet ovat täysin toisenlaisia, kuin ne jotka tekevät aiheesta epämukavan. Alkoholista keskusteleminen onkin ehkä juuri siksi niin vaikeaa, koska sen ympärille liittyy laaja ja ristiriitainen tunneskaala. 

Yksi keskustelua vaikeuttava tekijä on aiheeseen ladattu vahva hyvä vastaan paha -asetelma. Täysin holittomat tai maltillisesti alkoa ottavat ovat “parempia ihmisiä”. Jos kuppi taas maistuu enemmän, leimautuu helposti “huonommaksi ihmiseksi”. Tässä kohtaa alkoholisuhteen monimutkaisuus jo paljastuukin, sillä tilanne voi yhtä hyvin olla myös täysin päinvastoin ja kovimmalla viinapäällä varustettuihin tyyppeihin voidaan kohdistaa ihailua. Ilman alkoholia viihtyviin ihmisiin puolestaan voidaan suhtautua takakireinä, tylsinä tai tuomitsevina persoonina. 

Mitä tekemistä tällä sitten on tunteiden kanssa? Lähestulkoon kaikki! 

Psykologi Jarkko Rantanen on kirjoittanut ja puhunut paljon tunteista. Rantasen mukaan tunteet vaikuttavat toimintaamme jopa enemmän kuin järki. Perustelemme tekemisemme järjellä, mutta tunteet ovat tekemiseen vaadittava voima. 

Tunteet vaikuttavat siten myös oleellisesti toimintaamme ja käsityksiimme alkoholin suhteen. Opiskelijana alkoholi liittyy usein tilanteisiin, joissa toimintaan vaikuttavia tunteita voivat olla esimerkiksi pelko ulkopuolisuudesta, jännitys ja paineet tietynlaisen “opiskelijan identiteetin” odotuksien täyttämisestä. 

Näitä odotuksia rakennetaan sekä opiskelijakunnan sisällä että ulkopuolella. Rakentamisen keinoja voivat olla puhetyylit, mainonta, kuvat ja kirjoitukset. Samalla ilmaistaan myös tunteita. Viime aikainen uutisointi opiskelijoiden koronabileistä on ollut surullista luettavaa. Vaikka bileet ja massatapahtumat ovat näinä aikoina huono valinta, tulisiko yhteiskunnan silti katsoa myös peiliin? 

Julkisessa keskustelussa opiskelijan identiteettiä on vahvasti rakennettu juhlimisen ympärille. Ehkä jos keskustelun painopistettä tietoisesti siirrettäisiin koskemaan myös muita puolia opiskelusta, eivät bileetkään olisi niin hallitsevassa asemassa osana opiskelijakulttuuria. 

Jotta voisimme muuttaa keskustelua alkoholista ja siihen liittyvistä rituaaleista, kuten opiskelijoiden alkoholikulttuurista, täytyisi ensin purkaa aiheen ympärille muodostettua tunnelatausta. Tämä ei tapahdu toisintamalla mainonnassa pinttyneitä ja stereotyyppisiä mielikuvia ryyppäävistä opiskelijoista. Kenenkään suhde alkoholinkäyttöön ei määritä häntä opiskelijaksi. Elämme aikaa, jolloin tämän tulisi olla selvää jokaiselle taholle, myös yrityksille. 

Modernin opiskelijaidentiteetin rakentamiseksi voisi sen sijaan käydä esimerkiksi keskustelua opiskelijan monista kasvoista: opiskelija voi olla alanvaihtaja, perheellinen, työssäkäyvä tai vaikkapa ammattiurheilija. Olisikin tärkeää pohtia, miten moninaisia tunteita opiskelijana olemiseen voidaan liittää, eikä vain toisintaa vanhentuneita mielikuvia opiskelijoista. 

Essi Erkkilä

Vastikään Oulusta Vaasaan muuttanut opiskelija, joka pohtii opintoja ja elämää niiden ympärillä. Instagram: @rautainenmuija.

Lue lisää:

Viikon 4 Tiedekysymys: Kuinka paljon alkoholin vahvuudella on merkitystä terveyteen?

Tämän viikon kysyjä haluaa tietää, miten merkittävää on terveyden kannalta, pitäytyykö 4,7-prosenttisissa alkoholijuomissa vai valitseeko sittenkin vahvemman nelosoluen.

TEKSTI Heli Paaso-Rantala

KUVAT Heli Paaso-Rantala

Uusi alkoholilaki toi vahvemmat alkoholijuomat ruokakauppoihin vuoden alussa.

Mutta kuinka haitallista terveyden kannalta oikein on, juoko tavallisen kolmosoluen sijaan vahvempaa lonkeroa tai nelosolutta? 

Oulun yliopiston sisätautiopin professorin Markku Savolaisen mukaan terveyden kannalta myös prosentilla on merkitystä.

“Mitä enemmän alkoholia juodaan, sitä enemmän on haittavaikutuksia. Myös alkoholiprosentti vaikuttaa.”

Savolaisen mukaan yhä useampi henkilö ylittää riskirajat, jotka altistavat alkoholisairauksille. Käypä hoito -suosituksen mukaan miehillä riskiraja on 40 grammaa ja naisilla 20 grammaa säännöllisesti päivässä.

Lisäksi alkoholijuoman annoksen kasvulla on vaikutusta: 0, 33 litran keskiolutpullo tai vastaava pieni tölkki 4,7-prosenttista juomaa sisältää 11–12 grammaa alkoholia.

”Isommassa 0,5 litran tölkissä vahvempaa olutta on peräti 21,7 grammaa alkoholia – siis lähes kaksinkertainen määrä.”

Naisten riskiraja ylittyy silloin jo yhdellä annoksella, jolloin alkoholin suurkulutus altistaa monille sairauksille ja muille haitoille.

Savolainen mainitsee alkoholin terveyshaitoiksi maksakirroosin ja haimatulehduksen. Savolaisen mukaan maksakirroosin aiheuttaa yleensä useiden vuosien suurkulutus, mutta haimatulehdukselle sen sijaan ei ole selvää kynnysarvoa.

”Jo lyhytaikainenkin runsas kulutus saattaa laukaista hengenvaarallisen haimatulehduksen.”

Alkoholin suurkulutus lisää kuitenkin monia muitakin sairauksia, muun muassa tulehdussairauksia, kuten tuberkuloosia ja seksisairauksia, sillä alkoholi heikentää elimistön puolustuskykyä.

Alkoholisairauksien lisääntymisen lisäksi suuremmat alkoholiannokset vaikuttavat myös tapaturma-alttiuden kasvamiseen. Alkoholilla on vaikutusta myös autolla ajoon.

”Enää ei riitäkään kaksi tuntia yhden annoksen jälkeen niin kuin ennen, vaan isomman annoksen jälkeen veressä on alkoholia vielä 3–4 tunnin kuluttuakin.”

 

Mitä olet aina halunnut tietää tieteestä? Onko olemassa tiedeaiheinen kysymys, johon et löydä vastausta? Vaivaako mieltäsi tiedepulma, jonka kysyminen saisi sinut tuntemaan itsesi tyhmäksi? Nyt voit esittää sinua aina askarruttaneen tiedeaiheisen kysymyksen Oulun ylioppilaslehdelle! Tiedeuutisten jengi ottaa selvää hassuimmista ja höpsöimmistäkin kysymyksistä. Lähetä siis mieltäsi kaihertava kysymys osoitteeseen tiedeuutiset.oyl@gmail.com. Vastaukset selviävät Tiedeuutisissa.

Heli Paaso-Rantala

Oulun yliopiston tiedeviestinnän opiskelija, joka ei aina pysy mukana maailman menossa.

Lue lisää:

Opiskelijat aiempaa raittiimpia, mutta myös stressaantuneita, masentuneita ja ylirasittuneita

YTHS:n toteuttamaan tutkimukseen vastanneista opiskelijoista vain 66 prosenttia koki henkisen hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi.

Opiskelijat käyttävät entistä vähemmän päihteitä. Raittiiden yliopisto-opiskelijoiden osuus on kaksinkertaistunut vuodesta 2000, ja alkoholinkäyttö on vähentynyt etenkin miehillä. Yhdeksän prosenttia kaikista opiskelijoista on jo täysin raittiita.

Alkoholinkäyttöä koskevat sosiaaliset paineet ovat silti ennallaan. Opiskelijoista 17 prosentti koki, että joutuu kavereidensa vuoksi ainakin silloin tällöin käyttämään alkoholia enemmän kuin oikeastaan itse haluaisi. Puolet vastanneista koki, että alkoholittoman vaihtoehdon valinta herättää porukassa huomiota.

Alkoholinkäytön lisäksi opiskelijoiden tupakointi on vähentynyt. Sen sijaan nuuskan käyttö on vähitellen yleistynyt.

Kaikista opiskelijoista viidesosa oli kokeillut tai käyttänyt jotakin huumetta, lääkkeitä tai alkoholia ja lääkkeitä yhdessä päihtymistarkoituksessa. Huumeiden käyttö ja kokeilu yleistyi yliopisto-opiskelijoilla vuodesta 2000 vuoteen 2008 asti, mutta on sen jälkeen palautunut aiemmalle tasolle.

Opiskelijoiden päihteiden käyttöä koskevat tiedot löytyvät Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) toteuttamasta Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksesta 2016. Maanantaina 13.2. julkistetun tutkimuksen kohdejoukkona olivat alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat.

 

Kolmasosalla psyykkisiä vaikeuksia

Raittiuden kasvamisen vastapainona terveystutkimus osoittaa mielenterveyden ongelmien olevan opiskelijoiden keskuudessa yleisiä.

Opiskelijoilla diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden osuus on vuodesta 2000 alkaen lisääntynyt merkittävästi.

Tutkimukseen vastanneista opiskelijoista vain 66 prosenttia koki henkisen hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi, ja 30 prosenttia koki psyykkisiä vaikeuksia.

Vastanneista 16 prosenttia kärsi päivittäin jostakin psyykkisestä oireesta, kuten uniongelmista, keskittymisvaikeuksista, jännittyneisyydestä, masentuneisuudesta tai ahdistuneisuudesta.

”Opiskelijoiden fyysinen terveys on parantunut, mutta psyykkinen terveys on huonontunut merkittävästi koko 2000-luvun ajan”, summaa Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen asiantuntija Hennamari Toiviainen.

 

Esiintyminen ja opiskeluvaikeudet aiheuttavat stressiä

Yleisimpiä opiskelijoiden kokemia mielenterveyden ongelmia olivat jatkuvan ylirasituksen kokeminen, itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi, tehtäviin keskittymisen vaikeus sekä valvominen huolien takia.

Opiskelijoista 33 prosenttia koki runsaasti stressiä. Yleisimpiä stressin aiheuttajia olivat esiintyminen ja vaikeus saada otetta opiskelusta. Neljännes opiskelijoista kertoi murehtivansa opiskeluasioitaan paljon myös vapaa-aikanaan.

Yli viidennes opiskelijoista koki mielialansa, tulevaisuuden suunnittelemisen, omat voimansa ja kykynsä negatiivisiksi. Arkea häiritseviä pakonomaisia ajatuksia oli noin joka kymmenennellä vastaajalla. Psyykkiset ongelmat olivat yleisimpiä pisimpään opiskelleilla.

Hennamari Toiviaisen mukaan tulokset osoittavat sen, että korkeakoulujen ja YTHS:n tulisi tarjota entistä enemmän tukea opiskelijan elämänhallintaan liittyvissä asioissa.

”Terveystutkimuksen tuloksissa positiivista oli se, että opiskelijat tunnistavat ongelmansa aiempaa paremmin. Apua tarvitaan erityisesti ajan- ja stressinhallintaan sekä opiskeluun. Opiskelijoita tulisi nyt kuunnella, jotta tiedettäisiin, millaista apua he tarvitsevat. Korkeakoulujen tukipalveluista ei ainakaan tulisi karsia”, Toiviainen sanoo.

Tutkimuksen tulokset kirvoittivat huolestuneen kannanoton myös Suomen opiskelijakuntien liitolta (SAMOK) ja Suomen ylioppilaskuntien liitolta (SYL).

“Korkeakouluopiskelijoista yli kolmannes koki runsaasti stressiä. Psyykkiset ongelmat sekä opiskelu-uupumus ovat yleistyneet vuodesta 2000 alkaen, erityisesti miehillä. Kaikki muut tutkimuksen mittarit osoittavat myös yhtälailla opiskelijoiden mielenterveysongelmien yleistymistä. Nyt tarvitaan laajalla rintamalla panostuksia ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja matalan kynnyksen tukeen sekä hyvää yhteistyötä korkeakoulujen ja opiskeluterveydenhuollon välillä”, vaativat SAMOK:n puheenjohtaja Anni Koivisto ja SYL:n puheenjohtaja Riina Lumme.

YTHS on tuottanut tutkimustietoa korkeakouluopiskelijoiden terveydestä vuodesta 2000 lähtien.

Viidettä kertaa tehdyssä tutkimuksessa kartoitettiin laajasti opiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa ja terveyskäyttäytymistä sekä näihin liittyviä tekijöitä, kuten sosiaalisia suhteita, opiskelua ja toimeentuloa sekä terveyspalvelujen käyttöä.

Tutkimuksessa oli mukana myös erityisteemoja, kuten kiusaamis-, vainoamis- ja väkivaltakokemukset, istuminen, seksuaalinen suuntautuminen, hyvinvointiin liittyvien mobiilisovellusten käyttö, opiskelun ja perheen yhteensovittaminen sekä hampaiden narskuttelu.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: