Kampuksilla on odotettavissa enemmän elämää, kun palvelut aukeavat ja opiskelu ja työnteko helpottuvat. Arkistokuva Linnanmaalta.

“Pääasiassa harmittamaan jäi aiheesta tiedottaminen” – TAIKA- ja TEKNO-painotteisten opintojen lakkauttaminen ja siitä viestiminen jätti opiskelijat tyytymättömiksi

Päätös kahden luokanopettajaopiskelijoiden painotteisten opintojen lakkauttamisesta herätti vastustusta kasvatustieteiden tiedekunnassa. Aiheessa on puhuttanut myös tiedottaminen.

Ilmiöt  | 

Teksti Anni Hyypiö

Kuvat Iida Putkonen

Tiistaina 10. joulukuuta 2019 Linnanmaan kampuksella sijaitseva luokanopettajaopiskelijoiden Olokahvila täyttyi mustahaalarisista ja mustiin pukeutuneista opiskelijoista. Seinille heijastettiin valokuvia ja videoita opiskelijajuhlista. Tussiseinälle oli liimattu post it -lappuja: Taikaperhe on perhe joka huolehtii toisistaan, Taika ja Tekno on parasta!, Taidekasvatus on tärkeää eikä sitä saa vähentää!

Yhdellä pöydällä askarrellaan mustaa kylttiä: RIP TAIKA JA TEKNO.

Synkkien kylttien syynä oli Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan päätös lakkauttaa kahden luokanopettajille tarkoitettujen painotteisten opintojen tarjoaminen ensi syksystä alkaen. Painotuksia on ollut kaksi: taide- ja taitopainotteinen luokanopettajan koulutus (TAIKA) ja teknologiapainotteinen luokanopettajan koulutus (TEKNO). 

Molemmissa tapauksissa luokanopettajaksi opiskeleva on voinut valita joko TAIKA- tai TEKNO-opintoja yhteensä 20 opintopistettä. Kyse ei ole siis kokonaisesta sivuaineesta, vaan nimenomaan painotteisista opinnoista, sanoo kasvatustieteiden tiedekunnan koulutusdekaani Sari Harmoinen.

Taide- ja  taitopainotteinen  luokanopettajan  koulutus oli vuoteen 2013 saakka Oulussa oma erillinen hakukohteensa. Sen jälkeen opintonsa vuosittain aloittavista luokanopettajaopiskelijoista on muodostettu yksi TAIKA-painotteinen ja yksi TEKNO-painotteinen ryhmä. Sari Harmoisen mukaan etenkin teknologiapainotteisten opintojen suosio on ollut viime vuosien aikana varsin vähäistä: joinakin vuosina TEKNO-ryhmään on ollut vain muutama sinne erikseen hakenut opiskelija, ja loput 20 opiskelijasta  on opiskelijan omasta toiveesta riippumatta sijoitettu ryhmään.

“Monesti opiskelijat ovat olleet lopputulokseen tyytyväisiä, mutta meidän täytyy miettiä myös opiskelijan oikeusturvaa – onko [ryhmään joutuminen] oikeudenmukaista opiskelijalle.”

Puutteellista viestintää ja salailua

Oulun Luokanopettajaopiskelijat järjestivät joulukuisena tiistaina tempauksen, jossa osallistujat kulkivat parijonossa kahvilalta kampuksen toiseen päähän ja takaisin. OLOn hallituksen vuoden 2019 puheenjohtaja Sara Hagelberg sanoi tuolloin lehdelle, että tempauksen tarkoituksena oli osoittaa eriävä mielipide päätökseen.

Hallituksen varapuheenjohtaja 2019 Emma Määttä taas totesi että päätös tehtiin kuulematta opiskelijoita. Mutta tempauksessa kyseessä oli nimenomaan tempaus, ei mielenosoitus – päätös on tehty, ja se hyväksytään. Mutta samaa mieltä OLO ei asiasta ollut. 

Oulun Luokanopettajaopiskelijat julkaisi 5. marraskuuta 2019 Facebook-sivullaan myös kannanoton. OLOn mielestä lakkauttamispäätös on lyhytnäköinen, sillä TAIKA ja TEKNO ovat houkutelleet hakijoita ympäri Suomen Ouluun opiskelemaan opettajiksi. Kannanotossaan järjestö toivoi, että tiedekunta todella ”reflektoi tekemänsä päätöksen seurauksia, sekä jatkossa pyrkii tekemään opiskelijoita osallistaen ratkaisuja, joilla Oulun yliopiston luokanopettajakoulutus pysyy omaleimaisena ja sitä kautta houkuttelee hakijoita yliopistoomme kautta Suomen myös tulevaisuudessa.”

Kritiikin kärki tuntuu kohdistuvan seurausten ohella siihen, kuinka päätöksestä viestittiin – tai ei viestitty – opiskelijoille. 

OLOn kannanoton mukaan päätöksestä ei keskusteltu opiskelijoiden kanssa eikä siitä oltu tiedotettu virallisesti.

Sama viesti toistui kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoiden ainejärjestöjen jakaman kiltahuoneen seinälle joulukuussa 2019 kiinnitetyssä tekstissä, jonka kerrottiin olevan “kannanotto kasvatustieteiden tiedekunnassa vallitsevalle keskustelukulttuurille”. “Huolestuneen opiskelijan” allekirjoittamassa viestissä kritisoitiin TAIKA- ja TEKNO-painotusten lakkauttamista salailevana ja ilman opiskelijoiden läsnäoloa toteutettuna. 

Tiedotustapaa harmittelee myös Sara Hagelberg.

“Pääasiassa tässä tapauksessa harmittamaan jäi aiheesta tiedottaminen. Kokouksen ja päätöksen jälkeen emme saaneet tiedekunnalta kirjallista lausuntoa tai perusteluja päätöksestä vaan lähdimme itse selvittämään huhuja ja kyselemään niiden todenmukaisuudesta. Senkään jälkeen, kun ilmaisimme harmituksemme päätöksestä ja siitä tiedottamisesta, opiskelijoille ei ole lähetetty minkään näköistä tiedotetta asiasta, vaan opiskelijat saivat tiedon koulutuslinjan lakkauttamisesta meidän tekemän tiedottamisen ja tempauksemme kautta.”

Jatkossa STEAM-sivuaine

Milloin asiasta sitten lopulta päätettiin?

Päätös lakkauttamisesta tehtiin Sari Harmoisen mukaan kasvatustieteiden tiedekunnan koulutustoimikunnassa viime vuonna. Koulutustoimikunnan kokouksiin osallistuvat eri koulutusten edustajat ja opiskelijajäsenet sekä normaalikoulun edustaja. Harmoisen mukaan päätös oli yksimielinen. 

Sara Hagelberg sanoo, että OLOn tietojen mukaan opiskelijaedustaja on päässyt hallinnon kokouksiin vaihtelevasti, eikä esityslistassa oltu avattu sen tarkemmin tulevassa kokouksessa käsiteltäviä asioita. 

“Kyseistä asiakohtaa ei oltu selkeästi avattu esityslistaan. Ja käsityksemme mukaan tähän päätökseen opiskelijan olisi ollut mahdoton vaikuttaa.”

Teknologian ja taiteen teemat eivät kuitenkaan poistu tiedekunnassa opetettavista teemoista kokonaan: Harmoisen mukaan tiedekunnan 1. elokuuta voimaan tulevassa uudessa opetussuunnitelmassa läpileikkaavina teemoina tulevat olemaan STEAM, monialaisuus ja yhteisöllisyys. STEAM-pedagogiikka käyttää tekniikkaa, luonnontieteitä ja taidetta lähestymistapoina oppilaiden itseohjautuvuuden, vuorovaikutustaitojen ja kriittisen ajattelun opettamiseen. Lisäksi tiedekunnassa tullaan tarjoamaan STEAM-opintoja sivuaineena, eli sitä voi suorittaa perus- ja aineopinnot (25 + 35 opintopistettä). 

Opiskelijat, jotka ovat aloittaneet TAIKA- tai TEKNO-opintojen suorittamisen, voivat suorittaa opintonsa loppuun.

Sari Harmoisen mukaan suunnitelmia ei ole salailtu eikä piiloteltu. Aiheesta on keskusteltu viime vuoden aikana niin tiedekunnan johtoryhmässä, tiedekuntahallituksessa kuin koulutustoimikunnassakin. Myös tiedekunnan opiskelijaedustajat ovat olleet päätöksenteossa mukana. 

Harmoinen kertoo myös tavanneensa opiskelijoita ja kertonut koulutusta koskevista ajankohtaisista asioista. Hän sanoo, että opiskelijaedustajia pyydettiin organisoimaan ajankohtaa kaikille tiedekunnan opiskelijoille suunnattua koulutusdekaanikahveja, mutta tämä ei ole vielä toteutunut. Aiempina vuosina näitä tapaamisia on ollut säännöllisesti.

Viestintä on ikuisuusongelma

Tiedonkulun puutteellisuus kasvatustieteellisen tiedekunnan sisällä nousi esille myös marraskuussa 2019 myös niin sanotun Mannerheim-kohun yhteydessä. Tuolloinkin OLO kritisoi tapaa, jolla tiedekunnassa asiasta viestittiin. 

Myös tiedekunnan muuttoa käsittelevässä uutisoinnissa asia nousi esille loppuvuonna 2018, kun opiskelijoiden edustajana kasvatustieteiden tilatyöryhmässä toiminut Tino Nissinen sanoi, että vastuuta muuttoon liittyvästä tiedotuksesta oli ajoittain sälytetty turhan paljon opiskelijoiden harteille.

Miksi kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoista sitten tuntuu, ettei viesti ole kulkenut heille saakka?

Tiedekunnan dekaani Kati Mäkitalon kokemuksen mukaan tiedottaminen on asia, joka puhuttaa aina, oli yhteisö mikä hyvänsä.

Mäkitalon mukaan tiedekunnassa on järjestetty nyt alkuvuonna palaveri, jossa opiskelijoiden kanssa etsittiin ratkaisuja siihen, miten tiedottaminen voitaisiin hoitaa entistä paremmin.

Kati Mäkitalo nostaa esille myös tiedekunnassa vaikuttavien hallinnon opiskelijaedustajien eli hallopedien roolin tiedotuksessa. Opiskelijaedustus löytyy tiedekuntahallituksesta, johtoryhmästä ja koulutustoimikunnasta. Mäkitalon mukaan ennen kokousta osallistujille toimitetaan esityslistat, kokouksissa keskustellaan esityksistä ja päätöksiä pyritään tekemään yhteisen pöydän ääressä.

“Se on meillä kaikilla haaste, että [vaikka] on hyvin monta erilaista viestintäkanavaa, niin ovatko ne oikeita kanavia tiettyjen asioiden viestintään ja saavutetaanko niillä tarpeeksi kattavasti kohderyhmät?”

Esimerkiksi sähköpostissa on Mäkitalon mukaan ongelmana se, että niitä “tulee nykyään niin valtavasti”. Jotain tärkeitä asioita voi jäädä lukematta. Ongelmia aiheuttaa Mäkitalon mukaan myös se, että vaikka viesti löytäisikin perille, se voidaan tulkita väärin.

“Perustavanlaatuiset ongelmat ovat väärinymmärryksiä siinä, miten halutaan tulkita viestiä ja halutaanko mahdollisesti selvittää asianomaiselta viestin sanoma esimerkiksi ottamalla yhteyttä ja kysymällä tarkentavia kysymyksiä. Kun kysymyksiä ei aina esitetä, alkaa pyöriä vääriä tulkintoja ja väärää informaatiota. Nämä ovat haasteellisia paikkoja.”

Jos väärinymmärrykset syntyvät kirjallisessa viestinnässä, tarvittaisiinko sitten enemmän kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia?

Mäkitalon mukaan erilaisia palavereita onkin järjestetty. Niihinkään eivät kaikki pääse aina paikalle – “kaikilla on omat esteensä ja menonsa”.

“En tarkoita sitä, etteikö kasvokkainkin tulisi väärinymmärryksiä, mutta silloin voi kuitenkin heti kysyä ja oikaista, jos toinen ymmärtää asian väärin. Viestintä ja kommunikointi on hyvinkin haasteellista joka paikassa, ei vain meidän alalla”, Mäkitalo sanoo.

“Toivoisin, että olisi matala kynnys ottaa yhteyttä, joko sitten ainejärjestöjen kautta, tai tulla suoraan juttelemaan ja keskustelemaan.”

Kasvatustieteiden tiedekunta on ollut isojen muutosten keskellä. Vuoden 2018 loppupuolella tiedekunta muutti kampuksen pohjoispäädystä uusiin tiloihin keskelle kampusta. Keväällä 2019 taas yhdessä tiedekunnan tutkimusyksikössä käytiin yt-neuvotteluita.

Mäkitalo arvelee, että tyytymättömyys viestintään ei kytkeydy vain näihin asioihin. Hän ei osaa ottaa kantaa siihen, ovatko ongelmat kuinka vanhaa perää, sillä hän aloitti tiedekunnan dekaanina vuonna 2017. 

“Mutta mitä olen jutellut pidempään työskennelleiden kanssa, viestinnän kritisoiminen ei ole ainutlaatuista. Muutokset voivat tietenkin nostaa esille helpommin tyytymättömyyttä ja tulee hetkiä, jolloin joku aihe tai teema nousee esille, ja saa enemmän tuulta allensa. Siitä, mistä se kertoo, on hyvä keskustella opiskelijoiden kanssa.”

Jos kritiikki ei kumpua viimeaikaisista myllerryksistä, niin mistä? 

Kati Mäkitalo ymmärtää, että viimeaikaiset myllerrykset ovat herättäneet suuria tunteita. Nyt on hyvä rauhoittaa tilanne ja edetä rakentavasti eteenpäin. 

“Asiaa täytyy keskusteluttaa ja yhdessä täytyy löytää hyviä menettelytapoja.”

Julkaistu 11.3.2020

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue seuraavaksi

Psykologian koulutusohjelman valmistelut etenevät

Kerttu Juutilainen

Opiskelu

5.11.2020

Etäopiskelu jatkuu koko kevään – lisäksi maskisuositus yliopistolla

Iida Putkonen

Opiskelu

28.10.2020

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821