Kansainvälisten opiskelijoiden apurahoista päätetään torstaina – OYY toivoo kannanotossaan, että asia palautettaisiin valmisteluun

Oulun yliopiston hallitus käsittelee kokouksessaan kansainvälisten opiskelijoiden apurahamallin uudistamista torstaina 25. helmikuuta. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan mukaan uudet mallit heikentävät kansainvälisten opiskelijoiden asemaa ja niiden valmistelu on ollut epädemokraattista.

Teksti Iida Putkonen

Read this story in English.

“Käytännössähän tämä on tarkoittanut, että apurahamallia halutaan heikentää EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden osalta”, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) puheenjohtaja Olli Joki kertoo. 

OYY julkaisi tänään kannanoton Oulun yliopiston kansainvälisten opiskelijoiden apurahamallin uudistukseen. Mallia on tarkoitus käsitellä Oulun yliopiston hallituksen kokouksessa huomenna, torstaina 25. helmikuuta.

”Tämänhetkinen päätösesitys heikentää kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden apurahoja merkittävästi ja jatkaa niiden heikentämistä yliopiston koko strategiakauden ajan”, kannanotossa sanotaan.

Kannanotto koskee apurahojen uudistuksen lisäksi myös aiheen käsittelyä yliopiston hallinnon sisällä. OYY:n hallitus kertoo, että vaikka keskusteluja on käyty esimerkiksi koulutuksen johtoryhmässä, hallitukselle torstaina vietävä esitys eroaa käydyistä keskusteluista huomattavasti.

Koulutuksen johtoryhmä on yliopiston hallinnon osa, joka päättää koulutuksen kehittämisestä. Sen tehtävänä on ollut suunnitella apurahamallin uudistamista. Joen mukaan koulutuksen johtoryhmässä käytyjä keskusteluja ei ole kuitenkaan otettu huomioon.

“Nyt hallitukselle esitellään täysin erilaista mallia, kuin keskustelujen pohjalta oli tarkoitus esittää. Tämä malli on huomattavasti heikompi opiskelijan näkökulmasta.”

Kannanotossaan OYY vaatii, että päätöksentekoprosessi keskeytetään ja apurahamallin uudistaminen valmistellaan perusteellisemmin. Tavoitteena on, että yliopiston hallituksen kokous ei torstaina hyväksyisi sille esitettyjä malleja. OYY kertoo olevansa huolissaan myös siitä, että uudistuksen seurauksia ei ole arvioitu.

”Meidän mielestämme tällainen kiireellinen ja huolimaton valmistelu ei ole hyvää hallinnollista tapaa tai yliopiston arvojen mukaista”, Joki sanoo.

Jatkossa opiskelijalle vähemmän tukea?

Hallitukselle torstaina esiteltävissä apurahamalleissa on neljä eri vaihtoehtoa.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa opiskelijalle ei myönnetäisi lainkaan apurahaa.

Toisessa vaihtoehdossa jokainen opiskelija maksaa ensimmäisen opiskeluvuotensa maksun täysin itse. Toisesta vuodesta lähtien opiskelijalla on mahdollisuus saada 70 prosentin korvaus lukuvuosimaksusta, kunhan tämä on suorittanut tarvittavan määrän opintoja ja menestynyt niissä hyvin. Kandiohjelmissa kolmannelle vuodelle ja maisteriopinnoille apuraha on 70 prosenttia vuodessa, jos samat ehdot täyttyvät.

Kolmannessa vaihtoehdossa opiskelija maksaa edellisen tapaan ensimmäisenä vuonna täyden lukuvuosimaksun. Toiselle opintovuodelle apuraha on 50 prosenttia, jos ehdot täyttyvät. Kandiohjelmissa kolmannelle vuodelle ja maisterivuosille apuraha on 50 prosenttia.

Neljäs vaihtoehto on poikkeustapauksia varten. Siinä apurahaa myönnetään joka vuosi ja se pysyy samana läpi opintojen.

Verrattuna nykyisiin malleihin muutoksia on tulossa niin apurahan määrään kuin sen alkamisaikaan. Nykyisillä malleilla apuraha alkaa jo ensimmäisenä opiskeluvuonna toisin kuin ehdotetuissa uusissa malleissa.

Nykyisillä apurahamalleilla opiskelija voi saada joko 50 prosentin apurahan, 75 prosentin apurahan tai täyden apurahan opintojensa alusta alkaen. Jokaisessa mallissa apuraha jatkuu läpi opintojen, jos opiskelija suorittaa 60 opintopistettä vuoden aikana. Muutos olisi siis suuri erityisesti ensimmäisen opiskeluvuoden kohdalla.

“Etenkään yksittäinen opiskelija ei voi olla yhtään varma, saako hän apurahaa koko opiskeluajalle. Uusi apurahajärjestelmä rajaa myös hakijat vain hyvästä sosioekonomisesta taustasta tuleviin, mikä saattaa rajoittaa hyvien hakijoiden määrää”, Joki kertoo.

Rahallisesti muutos tarkoittaisi opiskelijalle sitä, että lukukausimaksut kasvavat. Ensimmäinen lukuvuosi on myös pystyttävä kustantamaan täysin omasta taskusta. 

Tämänhetkiset lukuvuosimaksut ovat noin 10 000 euroa alasta riippuen. 10 000 euron lukuvuosimaksusta maksettavaksi jää nykyisellä apurahamallilla opiskelijalle maksimissaan 5000 euroa ja parhaimmillaan ei mitään. 

Yliopiston hallitukselle ehdotetuissa malleissa opiskelijan maksettavaksi jää ensimmäiseltä vuodelta koko 10 000 euroa. Tämän jälkeen maksettavana on mallista riippuen joko 5000 euroa tai 3000 euroa lukuvuodelta. Esimerkiksi kolmen vuoden kandidaatintutkinto maksaa siis nykyiseltään nollasta 15 000 euroon ja ehdotetun mallin pohjalta vähintään 16 000 euroa.

Ehdotetuista malleista opiskelijalle edullisin vastaa nykyisen mallin kalleinta vaihtoehtoa, minkä päälle opiskelija joutuu joka tapauksessa maksamaan ensimmäisestä vuodestaan täyden 10 000 euron summan. Kokonaisuudessaan uudet ehdotukset siis kasvattavat yksittäisen opiskelijan lukuvuosimaksuja.

Tavoitteena viivyttää päätöstä

“En tiedä mikä muutosta motivoi. Kaikki menee nyt hyvin, joten miksi järjestelmää pitäisi muuttaa? Suomen koulutuksen perustuskiviä ovat ilmainen koulutus ja hyvät yliopistot ja tämä muutosehdotus yliopistolta heikentää sitä”, OYY:n hallituksen Vivek Manjunatha Swamy sanoo.

“Apurahajärjestelmän muuttaminen rajoittaa kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuuksia. Enää ei ole kyse siitä, ovatko he akateemisesti päteviä vaan siitä, millainen heidän taloudellinen tilanteensa on”, hän lisää.

Apurahojen määrät ovat laskeneet vuodesta 2018 asti ja nyt valmisteilla oleva malli vähentäisi opiskelijan saamaa apurahaa entisestään. Yliopisto perustelee mallin uudistamista byrokratian vähentämisellä ja koulutuksen kehittämisellä. 

Myös myönnettävien apurahojen määrä vähenee huomattavasti: yliopiston hallitukselle esiteltävissä malleissa apurahojen saajat vähenisivät 90 prosentista opiskelijoista 50 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä.

“Yksi merkittävä asia mikä muuttuu on, että apurahan saajien määrää vähennetään. Tästä ei keskusteltu lainkaan koulutuksen johtoryhmässä ennen kuin asiaa menee hallituksen päätettäväksi”, OYY:n koulutuspoliittinen asiantuntija Eetu Leinonen kertoo.

“Meidän tarkoitus on se, että päätöstä ei tehtäisi.”

OYY toivoisi päätöksen tekoon myös laajempia näkökulmia ja itse opiskelijoiden huomioimista. Manjunatha Swamy toivoo, että kansainvälisiltä opiskelijoilta kysyttäisiin palautetta ennen suuren päätöksen tekemistä. Myös Joki korostaa, että kansainvälisillä opiskelijoilla on muitakin vaihtoehtoja kuin Oulu.

“Vaikka tämä ei vaikuta nykyisten kansainvälisten opiskelijoiden elämään, pitäisi kysyä että miksi opiskelijat valitsivat juuri Oulun. Vaikuttiko saatavilla oleva apuraha siihen?” Joki miettii.

Päätös uudesta apurahamallista tehdään yliopiston hallituksen kokouksessa torstaina 25. helmikuuta. Nähtäväksi jää, onnistuuko OYY viivyttämään päätöksen tekoa ja palautetaanko asia valmisteluun, kuten kannanotossa toivotaan.

Julkaistu 24.2.2021

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue seuraavaksi

Sosiaaliset taidot ruosteessa ja raastepöydässä

Essi Erkkilä

Kolumni

1.12.2021

Ovatko opiskeluvuodet muuttuneet pian ylikiehuvaksi painekattilaksi?

Essi Erkkilä

Kolumni

11.11.2021

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821