Kärsiikö koulutus rahoitusmallin uudistusten vuoksi?

Teksti Ville Koivuniemi

Yliopistojen rahoitusmallia viilataan ensi vuodesta alkaen. Yliopistoille vuosittain jaettavasta 1,6 miljardin euron potista jaetaan vuoden 2017 alusta alkaen entistä enemmän strategiaperusteiseen rahoitukseen suoran tutkimus- ja koulutusrahoituksen kustannuksella.

Yliopistojen rahoitusmallissa koulutukselle jaetaan tällä hetkellä 41 prosenttia ja tutkimukselle 34 prosenttia koko kakusta, mutta ensi vuoden alusta koulutus saa 39 prosenttia ja tutkimus 33 prosenttia rahoituksesta. Muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden rahoitusosuus nousee puolestaan merkittävästi: 25 prosentista 28 prosenttiin.

Mistä yleisistä lähtökohdista käsin Oulun yliopisto päättää sisäisestä rahanjaostaan, Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki?

”Oulun yliopiston hallitus on linjannut, että olemme tiedekorkeakoulu, joka menestyy kansainvälisesti tutkimuksessa. Sitä kohti on menty ja viime vuonna esimerkiksi julkaisujen määrä nousi 15 prosenttia.

Mielestäni rahanjakomallimme on kannustava, oikeudenmukainen ja läpinäkyvä. Oikeudenmukainen ja kannustava se on sillä tavalla, että siinä palkitaan tuloksen mukaan. Läpinäkyvä se on niin, että kerromme, miten rahat jakautuvat minnekin.”

Onko oikein, että yliopiston johto vaikuttaa valtiolta tulevan rahan suuntaamiseen?

”Jotenkin rahat on ohjattava käyttöön. Ja rahoitus on ainoa tapa, jolla me voimme ohjata toimintaa hallituksen vahvistaman strategian suuntaan. Emme me yliopiston johdosta tietenkään osaa sanoa professoreille tai tutkijoilla että, tehkää niin tai tehkää näin, vaan he ovat asiantuntijoita kukin omalla alallaan.”

Valtion rahanjakomallissa koulutuksen rahoitusta supistetaan prosentuaalisesti eniten. Näkyykö tämä Oulussa opetuksen laadun huononemisena?

”Koulutuksen rahoituksessa on tärkeää huomata, että huomioimme, että eri alojen opetuksen järjestäminen voi kovastikin vaihdella kustannuksiltaan. Meidän täytyy kaikissa tapauksissa varmistaa, että opetukseen löytyy tarvittavat rahat. Ja sen myös varmistamme. Rahoitusmallin kulmakivi on se, että tiedekunnissa koulutus resursoidaan ensimmäisenä.

Ei-tieteellisten julkaisujen rahoitus muuttuu Oulussa radikaalisti. Miksi?

”Meillä on jostain syystä ollut tapa, jossa 4 prosenttia yliopiston mallilla jakamasta rahoituksesta on mennyt ei-tieteellisille julkaisuille riippumatta siitä, että kuinka paljon rahaa niiden perusteella on saatu. Olemme katsoneet, että se ei ole perusteltua. Emme kuitenkaan halua luopua ei-tieteellisten julkaisujen rahoituksesta, koska joillakin tieteenaloilla osa vaikuttavuudesta syntyy niiden kautta.”

Tarkoitatko erityisesti humanistista tiedekuntaa?

”Kyllä, humanistinen tiedekunta ja kasvatustieteen tiedekunta ovat saaneet tuosta potista suurimman osan.”

Tätä päätöstä ja sen aiheuttamaa kehitystä on kritisoitu kovin sanoin. Esimerkiksi sosiologian professori Vesa Puuronen kommentoi Kalevaan (7.10.) kirjoittamassaan mielipidekirjoituksessa, että teknisiä aloja suositaan rahanjaossa törkeästi esimerkiksi humanistisen alan kustannuksella. Miten vastaatte kritiikkiin?

”Mielestäni käytäntö jakaa neljä prosenttia ei-tieteellisille julkaisuille on ollut epäoikeudenmukaista, suorastaan virhe. Uusitussa mallissa ei mitenkään suosita teknisiä aloja, eikä mitään tiedekuntaa jätetä pulaan. Rahoitamme muutoksessa kohtuuttomasti hävinneitä strategisella kehittymisrahoituksella vaikeiden aikojen yli. Puurosen kirjoitus oli faktoiltaan virheellinen. Ehkä sillä yritettiin jotenkin painostaa johtoa.”

Julkaistu 14.10.2016

Lue seuraavaksi

Oulun yliopiston professori Heli Jantuselle myönnettiin naisille suunnattu innovaatiopalkinto

Anni Hyypiö

Tiede

22.5.2019

Rehtorihakijoista Jouko Niinimäki, Helka-Liisa Hentilä ja Seppo Parkkila kutsuttiin haastatteluun – valinta tehdään kesäkuussa

Anni Hyypiö

Ilmiöt

22.5.2019

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821