Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) hallitus on päättänyt, että Oamkin Kotkantien ja Teuvo Pakkalan kadun kampukset siirtyvät Oulun Linnanmaalle.
Oamk vuokraa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä (SYK) noin 23 000 neliön tilat Linnanmaan pohjoisosasta humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekunnan päädystä.
Linnanmaalle muuttavat tekniikan, luonnonvara-alan, kulttuurin ja liiketalouden alat. Sosiaali- ja terveysalan opetus jatkaa Kontinkankaan kampuksella.
Oamkin pääasiallinen muuttovuosi on 2019. Sitä ennen SYK peruskorjaa Oamkin käyttöön tulevat tilat.
Yliopiston rehtorin Jouko Niinimäen mukaan muutosta oli alustavasti keskusteltu jo viime vuonna, joten lokakuun lopun uutinen ”ei tullut ihan puun takaa.”
”Toivoin, että he päätyisivät tähän ratkaisuun, molemmat vaihtoehdot olivat mahdollisia loppuun asti.”
Oamkin rehtorin Jouko Paason mukaan päätöksestä hyötyvät nyt molemmat, sekä yliopisto että ammattikorkeakoulu.
”Tässä on mahdollisuus luoda korkeakoulukampus, joka on kaikissa suhteissa huippuhyvä, sekä opiskelijoiden että tuloksellisuuden kannalta.”
Humanistit ja kasvatustieteilijät muuttavat
Muuton myötä humanistit ja kasvatustieteilijät siirtyvät yliopiston vanhalle puolelle Virransillan ja ATK-kadun väliselle alueelle.
Tiedekuntien tarkka sijoittuminen on vielä mysteeri. Yliopiston hallintojohtajan Essi Kiurun mukaan yksityiskohdista on vielä vaikea puhua, sillä muuttoa koskevat suunnitelmat ovat alkuvaiheessa.
Hän ei esimerkiksi osaa sanoa sitä, kuinka paljon neliöitä tiedekunnat toiminnalleen vaativat. Kiurun mukaan tavoitteena olisi se, että humanistinen ja kasvatustieteiden tiedekunta olisivat edelleen omia kokonaisuuksiaan, eli niitä ei paloiteltaisi pieniin osioihin ympäri Linnanmaata.
”Tämä on nyt hyvin tuore asia. Pitää muistaa, että pääasiallinen muuttovuosi on 2019. Siihen mennessä saadaan mahdollisimman hyvät tilat. Korostan, että kaikki voivat olla rauhallisella mielellä ja opiskella nykytiloissa. Vuoteen 2019 on pitkä aika, meillä on hyvin aikaa suunnittelulle.”
Muuton jälkeen yhteiskampuksella opiskelee ja työskentelee noin 20 000 henkeä. Korkeakoulujen yhteiskäyttöön tulevat muun muassa tiedekirjasto Pegasus ja kampuksen ravintolat.
Kiuru ei osaa vielä sanoa, tarvitaanko Linnanmaalle lisää ravintoloita tai kirjastoja.
”Ravintola- ja kirjastokapasiteetti mietitään huolella, kunhan suunnitelma etenee.”
Oamkin rehtorin Jouko Paason mukaan korkeakoulut ovat sopineet tilojen yhteiskäytöstä noin kolmen ja puolen tuhannen neliön osalta. Yhteistyötä voidaan tehdä esimerkiksi laboratorioiden käytössä, sillä niitä tarvitaan myös ammattikorkean tekniikan ja luonnonvarojen opinnoissa.
”Meiltä löytyy auto- ja rakennuslaboratorioita, joita yliopistolla ei ole, ja yliopistolla on hienot kemian laboratoriot, joita me voimme hyödyntää.”
”Linnanmaalle ei tarvitse rakentaa kalliita kirkkosaleja, sillä kirkkomusiikin koulutus lakkautetaan. Musiikkipedagogikoulutukselle on Linnanmaalla tulossa koulutuksen vaatimat tilat. Tanssinopettajien tilojen pohdinta on vielä kesken. On mietitty, että tanssijat voisivat käyttää joko tanssikoulujen tiloja harjoitteluunsa, tai mahdollisesti myös Linnanmaalta voi löytyä tiloja.”
Muutto herättää myös pelkoa
Oamkin muutto on herättänyt opiskelijoissa ristiriitaisia tuntemuksia. Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) toivottaa Oamkin tervetulleeksi Linnanmaalle. Kannanotossaan OYY näkee muutoksen positiivisena asiana Oulun kehitykselle ja opintoalojen yhteistyölle.
Samaten Oamkin opiskelijakunta OSAKO suhtautuu muuttoon positiivisesti, kunhan opiskelijoiden palvelut turvataan, sanoo hallituksen puheenjohtaja Toni Hyvönen.
Humanistisen Killan puheenjohtajan Mari Partasen mukaan muutto ei ole lähtökohtaisesti paha asia, mutta sen vaikutukset pelottavat. Hän ihmettelee, miten asiasta on voitu päättää, ennen kuin muuttajien sijoituspaikka on selvillä.
”Mielestäni olisi ollut suotavaa pohtia etukäteen sitä, minne mahdutaan, ja voiko meitä sijoittaa yhdelle alueelle, että olisimme edelleen yhtenäinen tiedekunta.”
Partanen pitää päätöstä Oamkin sijoitusta arvovalintana.
”Siitä näkyy se, ketkä ovat tärkeitä ja kenestä pidetään. Tiiviimpi yhteistyö voi kyllä avata hyviä mahdollisuuksia, eikä muutto ole paha asia sinällään, mutta nyt sitä ollaan tekemässä humanistien ja kasvatustieteilijöiden kustannuksella.”
Partasen mukaan tiedekunnassa pelätään jopa humanististen alojen lopettamista.
”Viimeaikaiset mullistukset, kitsas tiedotus ja päätöksenteko suljettujen ovien takana ovat luoneet pelkoa siitä, onko tässä todellisuudessa kyse tiedekunnan alasajosta. HuTK on edullinen ja tuottelias tiedekunta ja tärkeä osa monitieteistä yhteisöä, ja sen alasajolla ei voitettaisi mitään.”
Myös yliopiston tiedotus saa kritiikkiä, sillä muuttoon liittyvästä päätöksenteon etenemisestä on kuultu lähinnä sanomalehti Kalevan kautta.
”Ulkoisessa viestinnässä on annettu kuva, että kaikki olisivat innoissaan muutosta. Se ei pidä paikkaansa, ja sen kuuleminen tuntuu aika absurdilta. Asia aiheuttaa myös paljon huolta ja murhetta.”
Oulun Luokanopettajaopiskelijoiden Olo ry:n puheenjohtaja Ville Saviluodon mukaan Oamkin muutossa on hyviä puolia, mutta Partasen tapaan hän kritisoi asiasta tiedottamista.
”Vaikka muutosta on huhuiltu pitemmän aikaa, lopullinen päätös tuli käsittääkseni yllätyksenä niin henkilökunnalle kuin opiskelijoille. Ymmärrän yhteisen kampusalueen ajamisen, mutta samaan aikaan kyseenalaistaisin sitä, miten hiljaisuudessa tämä päätös on viety läpi.”
Saviluotoa mietityttää se, millaiset ovat uudet taito- ja taideaineiden opetuksen tilat.
”Muutto ei saa olla tekosyy tilojen heikentämiselle tai pienenemiselle. Opiskelijat ja henkilökunta tulisi osallistaa alusta asti tilojen suunnitteluun, jotta ne opiskelijamäärien kasvaessa palvelisivat nykyisiä ja tulevia tarpeitamme. ”
Humanistisen tiedekunnan dekaani Paula Rossi suhtautuu muuttouutisiin positiivisemmin.
”Nyt otetaan rauhallisesti. Kaikki on vielä kesken, ja hyvässä yhteistyössä suunnitellaan johdon kanssa. Työntekijöitä ja opiskelijoita kuullaan. Tässä on paljon hyvää, esimerkiksi yhteistyömahdollisuuksia”, Rossi kertoi tekstiviestillä.
Onko huoli tiedekunnan alasajosta perusteltua?
”Ei todellakaan ole. Päinvastoin. Me vahvistumme, olemme monessa mukana”, Rossi vastasi.
Samaa vakuuttaa Jouko Niinimäki.
”Mikään tiedekunta ei ole lakkautusuhan alla, eli humanistien ei tarvitse olla asiasta ollenkaan huolissaan. ”
Miten käy Humuksen ja OLOhuoneen?
Yksi ratkaistava arvoitus on se, minne Humanistisen Killan omistama Humus-kahvila ja Oulun Luokanopettajaopiskelijoiden OLOhuone-kahvio sijoittuvat.
Mari Partasen mukaan Humuksen säilyminen on Killalle taloudellisesti erittäin tärkeää. Sen tuottoja käytetään muun muassa graduapurahojen jakamiseen. Rahan lisäksi Humuksella on sosiaalinen merkitys.
”Humus on humanistien yhteisöllisyyden kehto, jossa humanistiopiskelijat ja henkilökunta tapaavat toisiaan. Nyt pohditaan sitä, löytyykö vanhalta puolelta asianmukaiset tilat. Toistaiseksi yliopiston johto ei ole ollut kiinnostunut asiasta. ”
Kahviloiden tulevaisuudesta ei tiedä Essi Kiurukaan.
”Lähtökohtana on se, että ne tilat luovutetaan Oamkin käyttöön. Mutta Humus on yhtenä asiana sellainen, joka pitää ottaa huomioon. Kuppilan tilanne ja sijoittuminen varmasti huomioidaan. Mutta vielä on aikaa miettiä sitä, miten se jatkaa elämäänsä ja toimintaansa”, Kiuru toteaa.
