Oulun Teekkariyhdistyksen (OTY) vaalikokous päätti 11. marraskuuta lopettaa n-sanan käytön Teekkarihymnissä. OTY:n hallitus suosittaa jäsenistöään noudattamaan päätöstä. Lopullinen korvaava ratkaisu päätetään vuoden 2017 aikana yhdistyksen kokouksessa.
TEKSTI Minna Koivunen
Oulun Teekkariyhdistyksen (OTY) vaalikokous päätti 11. marraskuuta lopettaa n-sanan käytön Teekkarihymnissä.
OTY:n hallitus suosittaa jäsenistöään noudattamaan päätöstä.
Lopullinen korvaava ratkaisu päätetään vuoden 2017 aikana yhdistyksen kokouksessa.
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna
Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta ja humanistinen tiedekunta siirtyvät keskelle Linnanmaan kampusta, Virransillan etelänpuoleiselle alueelle. He tarvitsevat uudet tilat, koska Oulun ammattikorkeakoulu muuttaa kampukselle kyseisten tiedekuntien sekä eläinmuseon nykyisiin tiloihin. Kasvatustieteiden tiedekunta sijoittuu luonnontieteelliseltä tiedekunnalta vapautuneisiin tiloihin ja osaan nykyisen kemian tiloista. Humanistinen tiedekunta sijoittuu nykyisiin tietojenkäsittelytieteiden sekä elektronioptiikan ja lähialueen tiloihin. Tietojenkäsittelytiede muuttaa vaiheittain Tietotalo […]
TEKSTI Minna Koivunen
Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta ja humanistinen tiedekunta siirtyvät keskelle Linnanmaan kampusta, Virransillan etelänpuoleiselle alueelle. He tarvitsevat uudet tilat, koska Oulun ammattikorkeakoulu muuttaa kampukselle kyseisten tiedekuntien sekä eläinmuseon nykyisiin tiloihin.
Kasvatustieteiden tiedekunta sijoittuu luonnontieteelliseltä tiedekunnalta vapautuneisiin tiloihin ja osaan nykyisen kemian tiloista.
Humanistinen tiedekunta sijoittuu nykyisiin tietojenkäsittelytieteiden sekä elektronioptiikan ja lähialueen tiloihin. Tietojenkäsittelytiede muuttaa vaiheittain Tietotalo I:een, jossa tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan muut toiminnot jo sijaitsevat.
Päätöksen sijoitussuunnitelmasta tekivät siirtyvien tiedekuntien dekaanit 25. marraskuuta. Siirtyville tiedekunnille on haettu mahdollisimman toimivia ja yhtenäisiä tiloja Linnanmaan vapaina olevista tai vapautuvista tiloista.
Eläinmuseon tutkimus- ja näyttelytoiminnan siirtoa suunnitellaan kasvitieteellisen puutarhan yhteyteen. Entisessä Snellmanian kirjastossa sijaitseva talouspalveluiden palvelupiste siirtyy alustavan suunnitelman mukaan Telluksen yläpuolelle.
Muutot tapahtuvat vaiheittain vuosien 2017–2018 aikana.
Valitut sijoitusvaihtoehdot mahdollistavat toimivat, tiedekuntien erityispiirteet huomioivat sekä taloudelliset ja aikataulun kannalta järkevät tilaratkaisut.
Henkilöstö ja opiskelijat kutsutaan mukaan tilojen ideointiin ja suunnitteluun. Suunnittelu aloitetaan henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteisillä ideointitilaisuuksilla, joissa määritellään yksikön ja opiskelijoiden tarpeet. Varsinaista hankesuunnittelua ja muutostyörakentamista varten yksikkö ja opiskelijat nimeävät yhdyshenkilöt tilaryhmiin.
Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu muodostavat Linnanmaalle yhteiskampuksen vuosien 2019–2020 aikana.
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on palkinnut Oulun yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston avoimessa toimintakulttuurissa parhaiten edistyneen organisaation tunnustuksella. OKM on tehnyt vuoden 2016 aikana selvityksen korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten toimintakulttuurin avoimuudesta. Siinä parhaiten onnistuivat edellä mainitut korkeakoulut. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi tunnustuksia tutkimuksen avoimuutta edistävästä esimerkillisestä toiminnasta kaikkiaan kolmessa kategoriassa. Tiedon saatavuuden edistämisestä palkinnon sai Seinäjoen […]
TEKSTI Minna Koivunen
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on palkinnut Oulun yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston avoimessa toimintakulttuurissa parhaiten edistyneen organisaation tunnustuksella.
OKM on tehnyt vuoden 2016 aikana selvityksen korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten toimintakulttuurin avoimuudesta. Siinä parhaiten onnistuivat edellä mainitut korkeakoulut.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi tunnustuksia tutkimuksen avoimuutta edistävästä esimerkillisestä toiminnasta kaikkiaan kolmessa kategoriassa.
Tiedon saatavuuden edistämisestä palkinnon sai Seinäjoen ammattikorkeakoulun Seliina Päällysaho, Jaana Latvanen ja työryhmä. He ovat Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä -hankkeessa luoneet erinomaisen perustan koko ammattikorkeakoulukentän avoimen toimintakulttuurin edistämiseksi.
Palkinnon innovatiivisesta hyödyntämisestä sai Mikko Tolonen työryhmineen Helsingin yliopistosta.
Digitaalisten aineistojen professori Mikko Tolonen tutkii yhdessä tietojenkäsittelytieteilijä Leo Lahden ja tutkimusryhmän kanssa julkisen keskustelun kehitystä ja varhaismodernin ajan tiedontuotantoa Euroopassa. Hankkeen kaikki tutkimusaineistot ovat avoimesti käytettävissä, ja hanke on avoin kaikille kiinnostuneille.
Tunnustukset jaettiin pohjoismaisessa avoimen tieteen ja tutkimuksen foorumissa Nordic Open Science and Research Forumissa 22. marraskuuta. Foorumi on osa Suomen pohjoismaista puheenjohtajuusvuotta 2016.
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen jäsen Veera Alahuhta on valittu Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallitukseen vuodelle 2017. Kulttuuriantropologiaa opiskelevan Alahuhdan vastuualueena OYY:n hallituksessa ovat olleet kuluvana vuonna kansainväliset asiat, kehitysyhteistyö ja järjestöasiat. “On ilo ja kunnia päästä jatkamaan työtä koulutuksellisen tasa-arvon, kansainvälisyyden ja maksuttoman koulutuksen puolesta Suomen ylioppilaskuntien liitossa. Ensi vuodesta tulee haastava. Haluan olla […]
TEKSTI Minna Koivunen
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen jäsen Veera Alahuhta on valittu Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallitukseen vuodelle 2017. Kulttuuriantropologiaa opiskelevan Alahuhdan vastuualueena OYY:n hallituksessa ovat olleet kuluvana vuonna kansainväliset asiat, kehitysyhteistyö ja järjestöasiat.
“On ilo ja kunnia päästä jatkamaan työtä koulutuksellisen tasa-arvon, kansainvälisyyden ja maksuttoman koulutuksen puolesta Suomen ylioppilaskuntien liitossa. Ensi vuodesta tulee haastava. Haluan olla tekemässä SYL:stä ensi vuonna aitoa edelläkävijää ja rohkeaa opiskelijoiden puolestapuhujaa”, Alahuhta sanoo.
Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous järjestettiin Espoon Korpilammella 18.-19. marraskuuta. Liittokokous valitsi SYL:n hallituksen puheenjohtajaksi Riina Lumpeen Turun yliopiston ylioppilaskunnasta (TYY). Hallitukseen tulivat valituksi myös Tarik Ahsanullah ja Maria Loima Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta, Jyri Lähdemaa TYY:stä, Jimmy Nylund Aalto-yliopiston ylioppilaskunnasta (AYY) ja Jani Sillanpää Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnasta (TTYY).
Suomen ylioppilaskuntien liittoon kuuluu 14 ylioppilaskuntaa ympäri maata ja se edustaa noin 135 000 yliopisto-opiskelijaa.
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna
Oulun ammattikorkeakoulun Kotkantien ja Teuvo Pakkalan kadun kampukset siirtyvät Linnanmaan yliopistokampukselle. Ammattikorkeakoulu muuttaa humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekunnan tiloihin, joten humanistit ja kasvatustieteilijät joutuvat muuttamaan keskusaulan tietämille. Muuttouutinen on herättänyt monessa opiskelijassa huolta tiedekuntien tulevaisuudesta. Rehtori Jouko Niinimäki sanoo, että yksikään yliopiston tiedekunta ei ole lakkautusuhan alla.
Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) hallitus on päättänyt, että Oamkin Kotkantien ja Teuvo Pakkalan kadun kampukset siirtyvät Oulun Linnanmaalle.
Oamk vuokraa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä (SYK) noin 23 000 neliön tilat Linnanmaan pohjoisosasta humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekunnan päädystä.
Linnanmaalle muuttavat tekniikan, luonnonvara-alan, kulttuurin ja liiketalouden alat. Sosiaali- ja terveysalan opetus jatkaa Kontinkankaan kampuksella.
Oamkin pääasiallinen muuttovuosi on 2019. Sitä ennen SYK peruskorjaa Oamkin käyttöön tulevat tilat.
Yliopiston rehtorin Jouko Niinimäen mukaan muutosta oli alustavasti keskusteltu jo viime vuonna, joten lokakuun lopun uutinen ”ei tullut ihan puun takaa.”
”Toivoin, että he päätyisivät tähän ratkaisuun, molemmat vaihtoehdot olivat mahdollisia loppuun asti.”
Oamkin rehtorin Jouko Paason mukaan päätöksestä hyötyvät nyt molemmat, sekä yliopisto että ammattikorkeakoulu.
”Tässä on mahdollisuus luoda korkeakoulukampus, joka on kaikissa suhteissa huippuhyvä, sekä opiskelijoiden että tuloksellisuuden kannalta.”
Muuton myötä humanistit ja kasvatustieteilijät siirtyvät yliopiston vanhalle puolelle Virransillan ja ATK-kadun väliselle alueelle.
Tiedekuntien tarkka sijoittuminen on vielä mysteeri. Yliopiston hallintojohtajan Essi Kiurun mukaan yksityiskohdista on vielä vaikea puhua, sillä muuttoa koskevat suunnitelmat ovat alkuvaiheessa.
Hän ei esimerkiksi osaa sanoa sitä, kuinka paljon neliöitä tiedekunnat toiminnalleen vaativat. Kiurun mukaan tavoitteena olisi se, että humanistinen ja kasvatustieteiden tiedekunta olisivat edelleen omia kokonaisuuksiaan, eli niitä ei paloiteltaisi pieniin osioihin ympäri Linnanmaata.
”Tämä on nyt hyvin tuore asia. Pitää muistaa, että pääasiallinen muuttovuosi on 2019. Siihen mennessä saadaan mahdollisimman hyvät tilat. Korostan, että kaikki voivat olla rauhallisella mielellä ja opiskella nykytiloissa. Vuoteen 2019 on pitkä aika, meillä on hyvin aikaa suunnittelulle.”
Muuton jälkeen yhteiskampuksella opiskelee ja työskentelee noin 20 000 henkeä. Korkeakoulujen yhteiskäyttöön tulevat muun muassa tiedekirjasto Pegasus ja kampuksen ravintolat.
Kiuru ei osaa vielä sanoa, tarvitaanko Linnanmaalle lisää ravintoloita tai kirjastoja.
”Ravintola- ja kirjastokapasiteetti mietitään huolella, kunhan suunnitelma etenee.”
Oamkin rehtorin Jouko Paason mukaan korkeakoulut ovat sopineet tilojen yhteiskäytöstä noin kolmen ja puolen tuhannen neliön osalta. Yhteistyötä voidaan tehdä esimerkiksi laboratorioiden käytössä, sillä niitä tarvitaan myös ammattikorkean tekniikan ja luonnonvarojen opinnoissa.
”Meiltä löytyy auto- ja rakennuslaboratorioita, joita yliopistolla ei ole, ja yliopistolla on hienot kemian laboratoriot, joita me voimme hyödyntää.”
”Linnanmaalle ei tarvitse rakentaa kalliita kirkkosaleja, sillä kirkkomusiikin koulutus lakkautetaan. Musiikkipedagogikoulutukselle on Linnanmaalla tulossa koulutuksen vaatimat tilat. Tanssinopettajien tilojen pohdinta on vielä kesken. On mietitty, että tanssijat voisivat käyttää joko tanssikoulujen tiloja harjoitteluunsa, tai mahdollisesti myös Linnanmaalta voi löytyä tiloja.”
Oamkin muutto on herättänyt opiskelijoissa ristiriitaisia tuntemuksia. Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) toivottaa Oamkin tervetulleeksi Linnanmaalle. Kannanotossaan OYY näkee muutoksen positiivisena asiana Oulun kehitykselle ja opintoalojen yhteistyölle.
Samaten Oamkin opiskelijakunta OSAKO suhtautuu muuttoon positiivisesti, kunhan opiskelijoiden palvelut turvataan, sanoo hallituksen puheenjohtaja Toni Hyvönen.
Humanistisen Killan puheenjohtajan Mari Partasen mukaan muutto ei ole lähtökohtaisesti paha asia, mutta sen vaikutukset pelottavat. Hän ihmettelee, miten asiasta on voitu päättää, ennen kuin muuttajien sijoituspaikka on selvillä.
”Mielestäni olisi ollut suotavaa pohtia etukäteen sitä, minne mahdutaan, ja voiko meitä sijoittaa yhdelle alueelle, että olisimme edelleen yhtenäinen tiedekunta.”
Partanen pitää päätöstä Oamkin sijoitusta arvovalintana.
”Siitä näkyy se, ketkä ovat tärkeitä ja kenestä pidetään. Tiiviimpi yhteistyö voi kyllä avata hyviä mahdollisuuksia, eikä muutto ole paha asia sinällään, mutta nyt sitä ollaan tekemässä humanistien ja kasvatustieteilijöiden kustannuksella.”
Partasen mukaan tiedekunnassa pelätään jopa humanististen alojen lopettamista.
”Viimeaikaiset mullistukset, kitsas tiedotus ja päätöksenteko suljettujen ovien takana ovat luoneet pelkoa siitä, onko tässä todellisuudessa kyse tiedekunnan alasajosta. HuTK on edullinen ja tuottelias tiedekunta ja tärkeä osa monitieteistä yhteisöä, ja sen alasajolla ei voitettaisi mitään.”
Myös yliopiston tiedotus saa kritiikkiä, sillä muuttoon liittyvästä päätöksenteon etenemisestä on kuultu lähinnä sanomalehti Kalevan kautta.
”Ulkoisessa viestinnässä on annettu kuva, että kaikki olisivat innoissaan muutosta. Se ei pidä paikkaansa, ja sen kuuleminen tuntuu aika absurdilta. Asia aiheuttaa myös paljon huolta ja murhetta.”
Oulun Luokanopettajaopiskelijoiden Olo ry:n puheenjohtaja Ville Saviluodon mukaan Oamkin muutossa on hyviä puolia, mutta Partasen tapaan hän kritisoi asiasta tiedottamista.
”Vaikka muutosta on huhuiltu pitemmän aikaa, lopullinen päätös tuli käsittääkseni yllätyksenä niin henkilökunnalle kuin opiskelijoille. Ymmärrän yhteisen kampusalueen ajamisen, mutta samaan aikaan kyseenalaistaisin sitä, miten hiljaisuudessa tämä päätös on viety läpi.”
Saviluotoa mietityttää se, millaiset ovat uudet taito- ja taideaineiden opetuksen tilat.
”Muutto ei saa olla tekosyy tilojen heikentämiselle tai pienenemiselle. Opiskelijat ja henkilökunta tulisi osallistaa alusta asti tilojen suunnitteluun, jotta ne opiskelijamäärien kasvaessa palvelisivat nykyisiä ja tulevia tarpeitamme. ”
Humanistisen tiedekunnan dekaani Paula Rossi suhtautuu muuttouutisiin positiivisemmin.
”Nyt otetaan rauhallisesti. Kaikki on vielä kesken, ja hyvässä yhteistyössä suunnitellaan johdon kanssa. Työntekijöitä ja opiskelijoita kuullaan. Tässä on paljon hyvää, esimerkiksi yhteistyömahdollisuuksia”, Rossi kertoi tekstiviestillä.
Onko huoli tiedekunnan alasajosta perusteltua?
”Ei todellakaan ole. Päinvastoin. Me vahvistumme, olemme monessa mukana”, Rossi vastasi.
Samaa vakuuttaa Jouko Niinimäki.
”Mikään tiedekunta ei ole lakkautusuhan alla, eli humanistien ei tarvitse olla asiasta ollenkaan huolissaan. ”
Yksi ratkaistava arvoitus on se, minne Humanistisen Killan omistama Humus-kahvila ja Oulun Luokanopettajaopiskelijoiden OLOhuone-kahvio sijoittuvat.
Mari Partasen mukaan Humuksen säilyminen on Killalle taloudellisesti erittäin tärkeää. Sen tuottoja käytetään muun muassa graduapurahojen jakamiseen. Rahan lisäksi Humuksella on sosiaalinen merkitys.
”Humus on humanistien yhteisöllisyyden kehto, jossa humanistiopiskelijat ja henkilökunta tapaavat toisiaan. Nyt pohditaan sitä, löytyykö vanhalta puolelta asianmukaiset tilat. Toistaiseksi yliopiston johto ei ole ollut kiinnostunut asiasta. ”
Kahviloiden tulevaisuudesta ei tiedä Essi Kiurukaan.
”Lähtökohtana on se, että ne tilat luovutetaan Oamkin käyttöön. Mutta Humus on yhtenä asiana sellainen, joka pitää ottaa huomioon. Kuppilan tilanne ja sijoittuminen varmasti huomioidaan. Mutta vielä on aikaa miettiä sitä, miten se jatkaa elämäänsä ja toimintaansa”, Kiuru toteaa.
Oulun Teekkariyhdistys (OTY) käsittelee vaalikokouksessaan 11. marraskuuta n-sanan käyttöä Teekkarihymnissä. OTYn puheenjohtaja Visa Seppänen kertoo yhdistyksen pohtineen jo aiemmin sitä, tulisiko asia nostaa tänä vuonna uudelleen päätettäväksi. Viimeksi asia oli esillä vaalikokouksessa marraskuussa 2015. “Nyt on selvää, että asia pitää käsitellä”, Seppänen toteaa ja viittaa lähiaikojen keskusteluun. Sosiaalisessa mediassa tiistaina 25. lokakuuta alkoi kiivas keskustelu […]
TEKSTI Minna Koivunen
Oulun Teekkariyhdistys (OTY) käsittelee vaalikokouksessaan 11. marraskuuta n-sanan käyttöä Teekkarihymnissä.
OTYn puheenjohtaja Visa Seppänen kertoo yhdistyksen pohtineen jo aiemmin sitä, tulisiko asia nostaa tänä vuonna uudelleen päätettäväksi. Viimeksi asia oli esillä vaalikokouksessa marraskuussa 2015.
“Nyt on selvää, että asia pitää käsitellä”, Seppänen toteaa ja viittaa lähiaikojen keskusteluun.
Sosiaalisessa mediassa tiistaina 25. lokakuuta alkoi kiivas keskustelu n-sanan käytöstä puolesta ja vastaan sen jälkeen, kun Oulun ylioppilaslehti käsitteli asiaa artikkelissaan.
Seppänen toivoo, että teekkarit, joilla on asiasta mielipide, tulisivat vaalikokoukseen sen kertomaan ja äänestämään.
Syyskuussa 2015 ammattiliitto Tekniikan akateemisten (TEK) teekkarivaliokunta antoi suosituksen, että Teekkarihymnissä ei käytettäisi n-sanaa. Valiokunta suositteli, että laulun ensimmäisen säkeen n-sana korvattaisiin sanalla ”teekkari”, jolloin laulun alku kuuluisi uusien suositusten mukaan ”Yö kuin sielu teekkarin on pimiä”.
Oulun Teekkariyhdistys päätti säilyttää n-sanan Teekkarihymnissä vaalikokouksessaan 16. marraskuuta 2015 äänin 48–12. Yhdistys ei kuitenkaan ole pakottanut ketään laulamaan hymniä tietyllä tavalla, vaan jokainen oululainen teekkari on saanut päättää, miten sen laulaa.
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna
