Hyvinvointiviikolla edistetään opiskelijoiden mielenterveyttä

Oulun yliopistolla vietetään tällä viikolla (9.10.–15.10.) perinteistä Hyvinvointiviikkoa. Hyvinvointiviikko on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan, Oulun yliopiston ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) yhdessä järjestämä, opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointiin keskittyvä vuosittainen tapahtuma. Tänä vuonna tapahtuman teemana on opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja psyykkisen terveyden edistäminen. Viikon tarkoituksena on ”rohkaista puhumaan, puuttumaan ja tarttumaan tilanteisiin”. Hyvinvointiviikon ohjelmassa on muun muassa Hyvinvointimessut (10.10. […]

Oulun yliopistolla vietetään tällä viikolla (9.10.–15.10.) perinteistä Hyvinvointiviikkoa.

Hyvinvointiviikko on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan, Oulun yliopiston ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) yhdessä järjestämä, opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointiin keskittyvä vuosittainen tapahtuma.

Tänä vuonna tapahtuman teemana on opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja psyykkisen terveyden edistäminen. Viikon tarkoituksena on ”rohkaista puhumaan, puuttumaan ja tarttumaan tilanteisiin”.

Hyvinvointiviikon ohjelmassa on muun muassa Hyvinvointimessut (10.10. Linnanmaa, 11.10. Kontinkangas), keskustelutilaisuus yhdenvertaisuudesta yliopistolla (10.10.) ja liikuntailtapäivä Linnanmaan liikuntahallilla (12.10.). Hyvinvointimessuilla ständeilevät esimerkiksi Oulun Astma- ja Allergiayhdistys ry, Beauty Center Oulu, Byströmin nuorten talo, Juvenes ja Teknopalatsi.

Hyvinvointiviikolla voi tehdä hyvää myös muille. Tiistaina kello 10–14 Oulun Teekkariyhdistys ja Suomen Punainen Risti järjestävät Linnanmaan kampuksella Saalastinsalissa verenluovutustempauksen.

Viikolla voi lisäksi tutustua maksutta uusiin urheilulajeihin ja oululaisiin kuntosaleihin. Ilman Sporttipassia pääsee viikon aikana testaamaan Oulun korkeakoululiikunnan lajeista esimerkiksi jääkiekkoa, pumppia, lentopalloa ja futsalia.

Koko viikon ohjelman löydät ylioppilaskunnan nettisivuilta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Seitsemän haki Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäseneksi

Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäseneksi kaudelle 2018–2019 haki seitsemän henkilöä. Hakuaikaan päättymiseen 3.10. mennessä hakemuksensa jättivät Jonne Kettunen, Miina-Anniina Heiskanen, Antero Metso, Kalle Parviainen, Sallamari Tolonen, Jussi Vaara ja Pauli Väisänen. Nyt päättyvällä kaudella opiskelijäseniä olivat Jonne Kettunen ja Pauli Väisänen. Yliopiston hallitus on yliopistolain mukaan yliopiston ylin päätöksentekoelin. Yliopiston hallitus päättää muun muassa yliopiston strategiasta, budjetista sekä […]

Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäseneksi kaudelle 2018–2019 haki seitsemän henkilöä.

Hakuaikaan päättymiseen 3.10. mennessä hakemuksensa jättivät Jonne Kettunen, Miina-Anniina Heiskanen, Antero Metso, Kalle Parviainen, Sallamari Tolonen, Jussi Vaara ja Pauli Väisänen. Nyt päättyvällä kaudella opiskelijäseniä olivat Jonne Kettunen ja Pauli Väisänen.

Yliopiston hallitus on yliopistolain mukaan yliopiston ylin päätöksentekoelin. Yliopiston hallitus päättää muun muassa yliopiston strategiasta, budjetista sekä periaatteista, joilla rahaa jaetaan tiedekunnille.

Opiskelijajäseniä valitaan kaksi. Yliopiston hallituksen opiskelijajäsenillä ei ole varajäseniä.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan johtosäännön opiskelijaedustajien 4 §:n mukaan yliopistokollegion ja yliopiston hallituksen opiskelijaedustajat nimeää edustajisto.

Hakijoille järjestetään avoin haastattelutilaisuus OYY:n edustajiston kokouksen yhteydessä tiistaina 10.10.2017. Opiskelijajäsenet valitaan edustajiston kokouksessa tiistaina 31.10.2017.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopistolla järjestetään marraskuussa hyväntekeväisyystanssiaiset

Oulun yliopistolla tanssitaan marraskuussa hyvän asian puolesta. Lauantaina 18.11. Linnanmaalla Saalastinsalissa järjestetään konserttitanssiaiset, joiden tuotot luovutetaan Hope – Yhdessä ja Yhteisesti Oulu ry:lle. Yhdistys auttaa lapsiperheitä vaate- ja tarvikelahjoituksin ja tukee lasten ja nuorten harrastamista. Tanssiaisillassa esiintyvät Oulun yliopiston kamariorkesteri, puhallinorkesteri Viventi, Tervakaupungin puhaltajat, ONMKY:n puhallinyhtye Vaskiveikot sekä tilaisuutta varten koottu puhallincombo. Illan laulusolisteja ovat Jouni Kokkoniemi sekä Sini […]

Oulun yliopistolla tanssitaan marraskuussa hyvän asian puolesta.

Lauantaina 18.11. Linnanmaalla Saalastinsalissa järjestetään konserttitanssiaiset, joiden tuotot luovutetaan Hope – Yhdessä ja Yhteisesti Oulu ry:lle. Yhdistys auttaa lapsiperheitä vaate- ja tarvikelahjoituksin ja tukee lasten ja nuorten harrastamista.

Tanssiaisillassa esiintyvät Oulun yliopiston kamariorkesteri, puhallinorkesteri Viventi, Tervakaupungin puhaltajat, ONMKY:n puhallinyhtye Vaskiveikot sekä tilaisuutta varten koottu puhallincombo. Illan laulusolisteja ovat Jouni Kokkoniemi sekä Sini Mäki (os. Alatalo) ja Juho Schroderus. Tapahtuman juontaa Tuukka Myllymäki.

Tanssiaiset alkavat kello 19 ja päättyvät kello 23.

Konserttitanssiaisten ohjelmisto koostuu eri vuosikymmenten tunnetuista tanssikappaleista. Yleisö pääsee illan aikana tanssimaan muun muassa valssia, tangoa, humppaa ja foxia. Illalle ei ole asetettu erityistä pukukoodia, mutta järjestäjien mukaan juhlava pukeutuminen on suotavaa.

Liput maksavat 25 euroa (pelkkä tanssiaislippu) ja 40 euroa (tanssiaislippu buffetiltapalalla). Lippuja voi ostaa ennakkoon kaikista Oulu10-palvelupisteistä sekä tanssiaisissa mukana olevien orkestereiden soittajilta.

Tanssiaiset ovat osa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaa. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Vuolle, Oulu-opisto, ONMKY, Oulun yliopisto, Oulun seurakunnat ja Oulun konservatorio.

 

Muokattu 6.10.2017 kello 9:31: Lisätty tieto tapahtuman juontajasta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Suomen Ekonomeilta 40 000 euron lahjoitus Oulun yliopistolle

Suomen Ekonomit lahjoittaa tiistaina 26.9. Oulun yliopiston kauppatieteelliselle koulutukselle ja tutkimukselle 40 000 euroa. Lahjoitus on osa Ekonomien valtakunnallista puolen miljoonan euron panostusta, joka jaetaan kymmenelle yliopistolle suhteutettuna kauppatieteen alan maisteritutkintojen määrään. ”Suomen Ekonomit tarjoaa jäsenilleen monipuolista tukea työuran eri vaiheissa. Ekonomin työuran perustana on laadukas sekä kansainvälisesti kilpailukykyinen koulutus ja osaaminen. Haluamme tukea ja […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Suomen Ekonomit lahjoittaa tiistaina 26.9. Oulun yliopiston kauppatieteelliselle koulutukselle ja tutkimukselle 40 000 euroa.

Lahjoitus on osa Ekonomien valtakunnallista puolen miljoonan euron panostusta, joka jaetaan kymmenelle yliopistolle suhteutettuna kauppatieteen alan maisteritutkintojen määrään.

”Suomen Ekonomit tarjoaa jäsenilleen monipuolista tukea työuran eri vaiheissa. Ekonomin työuran perustana on laadukas sekä kansainvälisesti kilpailukykyinen koulutus ja osaaminen. Haluamme tukea ja kehittää kauppatieteiden opetusta ja tutkimusta Suomessa. Kannustamme kaikkia kauppatieteellisiä yksiköitä tieteenalaa vahvistavaan yhteistyöhön, sillä osaavista ekonomeista hyötyy koko Suomen talous”, sanoo Suomen Ekonomien varapuheenjohtaja Juuso Heinilä tiedotteessa.

Suomen Ekonomit on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden ja alan opiskelijoiden palvelu- ja etujärjestö. Liiton muodostavat 25 ekonomiyhdistystä ja 13 opiskelijayhteisöä. Järjestö on yli 52 000 jäsenellään Akavan neljänneksi suurin jäsenjärjestö.

”Suomen Ekonomit on ollut Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun tärkeä yhteistyökumppani koko historiamme ajan. Kauppatieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen korkea laatu sekä yhteiskunnallinen relevanssi ovat keskeisiä yhteisiä tavoitteitamme. Suomen Ekonomit on merkittävästi tukenut opiskelijoitamme ja heidän järjestöänsä, Finanssi ry:tä. Tavoitteenamme on edistää alan kehitystä yhdessä myös tulevaisuudessa”, toteaa Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Mikko Puhakka tiedotteessa.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopisto mukaan Nokia Bell Labsin Distinguished Academic Partner -ohjelmaan

Suomesta ohjelmassa ovat mukana Oulun yliopiston lisäksi Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto.

Oulun yliopisto on valittu Nokia Bell Labsin Distinguished Academic Partner -kumppanuusohjelmaan. Ohjelmassa mukana olevat yliopistot ja tutkimusorganisaatiot tekevät tutkimus-, koulutus- ja innovaatioyhteistyötä Nokia Bell Labsin kanssa sekä luovat yhteistä näkemystä langattoman teknologian tulevaisuudesta.

Ohjelmaan on kutsuttu 25 yliopistoa eri puolilta maailmaa. Suomesta ohjelmassa ovat mukana Oulun yliopiston lisäksi Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto.

”Nokia Bell Labs on perustanut akateemisen kumppaniohjelman tuomaan parhaat yliopistot yhteen globaalien haasteiden ratkaisemisessa. Oulun yliopisto on johtava tutkimusyhteistyökumppanimme, ja olemme iloisia saadessamme globaaliin verkkoomme vahvaa langattoman tietoliikenteen osaamista. Odotamme mielenkiinnolla uudenlaista yhteistyötämme”, Nokia Bell Labsin tutkimusjohtaja Lauri Oksanen sanoo tiedotteessa.

”Oulun yliopisto kuuluu langattoman tietoliikenteen tutkimus- ja innovaatioekosysteemin ytimeen. Teemme maailmanluokan tutkimusta, jonka vaikuttavuutta vahvistamme yhdessä merkittävien yhteistyökumppaneidemme kanssa. Oulun yliopistolle on hieno tunnustus olla osa Nokia Bell Labsin Distinguished Academic Partner -ohjelmaa. Nokialla ja Oulun yliopistolla on jo pitkä yhteinen historia, ja olemme ilahtuneita yhteistyön uudesta vaiheesta”, sanoo Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki tiedotteessa.

Tiedotteen mukaan kumppanuusohjelma ”kokoaa maailman huippututkijat mahdollistamaan tulevaisuuden teknologiamurroksia, jotka yhdistävät ihmisiä ja palveluja välittömässä ja mukautuvassa verkossa”. Tutkimuksen ja johtajuuden kehittämisen lisäksi ohjelma tarjoaa harjoittelumahdollisuuksia opiskelijoille.

Bell Labs on alun perin yhdysvaltalainen, elektroniikkaan ja tietojenkäsittelyyn keskittynyt tutkimus- ja kehitysorganisaatio, jonka keksintöjä ovat muun muassa laser, Unix-käyttöjärjestelmä ja ohjelmointikielet C ja C++. Vuosien aikana Bell Labsin tutkijat on palkittu seitsemällä fysiikan Nobel-palkinnolla ja yhdellä kemian Nobelilla. Bell Labs siirtyi Nokian omistukseen Alcatel-Lucent-kaupan yhteydessä tammikuussa 2016.

Helmikuussa tiedotettiin Nokia Bell Labsin ja Oulun yliopiston perustavan yhteisen Joint Center for Future Connectivity -keskuksen.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopisto yhdistää arkkitehtuurin ja kaivannaisalan tiedekunnat teknilliseen tiedekuntaan

Oulun yliopiston hallintojohtajan Essi Kiurun mukaan yhdistymisen perusteena on yliopiston organisaation yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen. Yhdistetyssä tiedekunnassa opiskelijoita on 2311 ja työntekijöitä 328.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta, arkkitehtuurin tiedekunta ja kaivannaisalan tiedekunta yhdistetään 1.1.2018 alkaen yhdeksi tiedekunnaksi, jonka nimeksi tulee teknillinen tiedekunta.

Yhdistymisen perusteena on yliopiston organisaation yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen, sanoo yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru.

Suurin yhdistyvistä tiedekunnista on teknillinen tiedekunta, jossa on 1810 opiskelijaa ja 271 työntekijää. Arkkitehtuurin tiedekunnassa opiskelijoita on 313 ja työntekijöitä on 28, kaivannaisalan tiedekunnassa opiskelijoita on 188 ja työntekijöitä 29.

Uudessa yhdistetyssä tiedekunnassa opiskelijoita olisi 2311 ja työntekijöitä 328.

Tarkoittaako yhdistyminen yt-neuvotteluja tiedekuntien nykyiselle henkilöstölle?

”Ei missään nimessä. Yt-neuvottelutarpeita ei tässä yhteydessä ole ilmennyt”, Essi Kiuru painottaa.

Oulun yliopisto kasvatti tiedekuntien määrää kuudesta yhdeksään vuoden 2014 alussa. Silloin uusina tiedekuntina aloittivat arkkitehtuurin, biokemian ja molekyylilääketieteen sekä tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta. Kaivannaisalan tiedekunta perustettiin 1. elokuuta 2014.

Tiedekuntien yhdistymisestä päätettiin Oulun yliopiston hallituksen kokouksessa keskiviikkona 6.9.

Yhdistyvät tiedekunnat käyvät omat tulosneuvottelut vuoden 2018 osalta. Arkkitehtuurin taidealaperusteinen lisärahoitus ja kaivannaisalan tiedekunnan ylösajorahoitus käsitellään yliopistotason budjetoinnissa jatkossakin erillisinä kysymyksinä. Lisäksi hallituksen kokouksessa todettiin, että Oulu School of Architecture ja Oulu Mining School -identiteetit säilyvät tiedekuntien yhdistymisen jälkeenkin.

 

Tärkeät tavoitteet toteutumassa

Tiedekunnat aloittivat rehtori Jouko Niinimäen toimeksiannosta 19.6.2017 valmistelun ja keskustelut toimintojensa yhdistämisestä.

Torstaina 31.8. julkaistun kokouskutsun mukaan tiedekunnat ovat valmistelutyön aikana löytäneet yhdistymisestä hyviä ja huonoja puolia. Niitä on listattu kokouskutsussa.

Arkkitehtuurin tiedekunta näkee yhdistymissuunnitelmissa positiivisena suuremman tiedekuntapohjan ja säästöt hallinto- ja muissa resursseissa. Lisäksi rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opetus tukee arkkitehtien koulutusta. Yhdistymisen katsotaan tuovan integraatiota teknillisen ja kaivannaisalan tiedekunnan koulutusohjelmien kanssa.

Tiedekunnan kannalta ratkaistavia asioita ovat tasapuolinen oikeus osallistua opetus- ja tutkimushallinnon yhteisiin hallintoelimiin, koulutuksen tukeminen erillisellä rahoituksella sekä oman kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetun brändin vaaliminen.

Arkkitehtuurin tiedekunnan dekaani Rainer Mahlamäki näkee yhdistymisen edenneen arkkitehtien kannalta hyvin. Tilanne ei ole sinänsä uusi, olihan arkkitehtuuri Oulussa osa teknillistä tiedekuntaa vuoteen 2014 saakka. Arkkitehtuurin tiedekunnalle erityisen tärkeää on säilyttää oma itsenäinen identiteetti tiedekuntien yhdistymisen jälkeenkin.

”Pidämme huolta omasta taloudestamme, ja tutkimuksen alueella muodostetaan yksi tutkimusyksikkö. Toivomme toki myös vaikutusmahdollisuuksia tiedekuntahallitukseen. Meille tärkeät tavoitteet ovat toteutumassa.”

Mahlamäki pitää yhdistymisen aikataulua tosin kiireellisenä.

”Asiaa on valmisteltu tavattomalla kiireellä. Mutta tässä vaiheessa sanoisin, että ongelmia ei ole nähtävissä, prosessi on edennyt toivomustemme mukaan. Arjessamme näkyy enemmän se, että muutamme pian Linnanmaalla uusiin tiloihin.”

 

Yhdistymisessä hyvää ja huonoa

Teknillisen tiedekunnan dekaani Riitta Keiski näkee yhdistymisessä sekä hyvää että haasteita.

Yhdistymisen suurimpana vahvuutena hän pitää teknillisen tiedekunnan monitieteisyyden kasvamista. Lisäksi hän näkee yhdistymisessä mahdollisuuden profiloitua entistä selkeämmin arktisena ja pohjoisena tiedekuntana.

”Arkkitehdeillä ja kaivannaisalalla pohjoisuus on näkynyt selvästi toimenpideohjelmissa, mutta tekniikan alalla pohjoisuustematiikkaa ei ole tuotu vielä voimallisesti esiin. Jos kaikki menee hyvin, oululainen tekniikan ala saa tässä uudistuksessa oman leimansa. Oululaisilla onkin nyt erinomainen mahdollisuus näyttää osaamisensa ja erottua muista. Uudistus ei kuitenkaan tule helpolla: edessä on vielä paljon suunniteltavaa, nyt pitää olla luova ja viisas. Hyviä merkkejä on jo näköpiirissä.”

Lisäksi yhdistymisen katsotaan mahdollistavan uusia avauksia koulutuksessa ja tutkimuksessa ja parantavan tutkinto-ohjelmien resurssitehokkuutta ja laatua. Opiskelijoille tiedekuntien yhdistyminen tarkoittaa mutkattomampaa liikkumista eri tutkinto-ohjelmien välillä. Vaikka tästä ilmeisin hyöty koituu arkkitehtuuria ja rakennus- ja yhdyskuntatekniikkaa opiskeleville, Keiskin mukaan myös muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijat hyötyvät.

Yhdistymisen aikataulu ei kuitenkaan ole tekniikan tiedekunnalle kaikista helpoin, sillä tiedekunnassa on jo meneillään monia muitakin uudistuksia. Alkuvuonna tiedekuntaan siirtyivät kemian tutkimusyksiköt, ja paraikaa tiedekuntaan rakennetaan rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelmaa.

Lisäksi teknillisessä tiedekunnassa on käynnissä tutkimusyksikköjen yhdistymisiä: vuoteen 2019 mennessä tarkoituksena olisi pienentää yksiköiden määrää neljästätoista tutkimusyksiköstä 6–8 yksikköön.

”Jokapäiväistä tehtävää on tiedekunnassa muidenkin uudistusten myötä jo paljon. Siksi toivoisin, että yhdistymisen suunnitteluun olisi enemmän aikaa. Kyse on kuitenkin hyvin kattavasta uudistuksesta, joka koskettaa kaikkia tiedekunnassamme. Samalla se tuo meille ennennäkemättömiä uusia mahdollisuuksia”, Keiski sanoo.

Riitta Keiski ei osaa vielä sanoa, mitä arkkitehtuurin, teknillisen ja kaivannaisalan tiedekuntien nykyiselle dekaanimäärälle tapahtuu yhdistymisen myötä.

”Uudessa tiedekunnassa olisi yhdelle dekaanille aika kova työ. Voisi olla hyvä miettiä, olisiko mahdollista tuoda dekaanin ja koulutusdekaanin lisäksi tutkimusdekaanin tehtävä, ainakin tiedekuntiin, joissa kilpaillun rahan osuus rahoituksesta on suuri?” hän pohtii.

Teknillisen tiedekunnan kannalta ratkaistavaksi jää lisäksi koulutusprofiilien selkeys ja näkyvyys sekä koulutusohjelmien houkuttelevuus, uudistustarpeiden tunnistaminen sekä ”tutkinto-ohjelmakohtaisten opiskelijamäärien pienuuden haasteen ratkaisu”.

Pienuuden haasteeseen vaikuttaa rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksen tulo. Aloituspaikat uuteen ohjelmaan koottiin jo olemassa olevien ohjelmien aloituspaikoista.

”Osalla opettajista on ollut huolena se, kuinka säilyttää pienissäkin ohjelmissa opiskelijoiden identiteetti niin, etteivät ne ole päällekkäisiä muiden alojen kanssa, eikä toisista tutkinto-ohjelmista tule houkuttelevampia kuin toisista. Pelkona voi olla, että tämän seurauksena voisi osa ohjelmista supistua liian pieniksi”, Keiski sanoo.

Teknillisen tiedekunnan kannalta ratkaistavia asioita ovat lisäksi aidon yhteistyön edistäminen, tutkimuksen integrointi ja infrastruktuurikulujen kattaminen, yhdistyvien tiedekuntien taloudelliset haasteet sekä infrakustannukset.

Kaivannaisalan tiedekunnan raportin mukaan yhdistyminen hyödyttäisi poistamalla tiedekuntien koulutuksen raja-aitoja ja tiettyjen koulutusalojen päällekkäisyyksiä, tuomalla yhteiskäyttöä tutkimusinfraan, muodostamalla yhteisiä tutkimusprojekteja, vähentämällä hallinnollisia tehtäviä ja tuomalla opiskelijoille aiempaa suurempaa kurssitarjontaa.

Haasteina kaivannaisalan tiedekunta näkee tiedekunnan koulutusbrändin ja koulutusrekrytoinnin heikentymisen ja luonnontieteellisen koulutuksen aseman heikkenemisen. Lisäksi tutkimuksen osalta sisäinen kilpailu kiristyisi. Henkilöstön osalta haasteena on organisaatiouudistuksen aiheuttama epävarmuus, opiskelijoiden kohdalla taas opiskelijaidentiteetin säilyminen tiedekuntauudistuksen jälkeenkin, opiskelijoiden integroituminen ja vaikutukset opiskelijarekrytointiin. Raportin mukaan uudistus aiheuttaisi haasteen myös kaivannaisalan tiedekunnan sidosryhmien suuntaan.

Kaivannaisalan tiedekunnan dekaani Juha Pekka Lunkka ei halunnut kommentoida asiaa sen keskeneräisyyden vuoksi.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: