Kuvagalleria: Promootiokulkue valloitti Oulun Kirkkokadun

Alkuviikon kolea ja sateinen sää oli lauantai-iltapäivänä enää muisto vain, ja Oulun yliopiston tohtoripromootiokulkue pääsi kulkemaan Mannerheimin puistosta Oulun tuomiokirkkoon upeassa kevätsäässä. Mustanpuhuvaa promootiokulkuetta johti juhlamenojen ohjaaja, professori Netta Iivari. Lippua kantoi Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston puheenjohtaja Susa Vikeväkorva. Tuomiokirkossa pidetyn jumalanpalveluksen jälkeen juhlallisuudet jatkuivat lauantai-iltana Ouluhallissa promootiopäivällisen ja tanssiaisten merkeissä. Sunnuntaina juhla jatkuu vielä […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Maiju Pohjanheimo

Alkuviikon kolea ja sateinen sää oli lauantai-iltapäivänä enää muisto vain, ja Oulun yliopiston tohtoripromootiokulkue pääsi kulkemaan Mannerheimin puistosta Oulun tuomiokirkkoon upeassa kevätsäässä.

Mustanpuhuvaa promootiokulkuetta johti juhlamenojen ohjaaja, professori Netta Iivari. Lippua kantoi Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston puheenjohtaja Susa Vikeväkorva.

Tuomiokirkossa pidetyn jumalanpalveluksen jälkeen juhlallisuudet jatkuivat lauantai-iltana Ouluhallissa promootiopäivällisen ja tanssiaisten merkeissä. Sunnuntaina juhla jatkuu vielä Maikkulan kartanolla järjestettävässä promootiopurjehduksessa.

Lue lisää promootioperinteestä Oulun ylioppilaslehden jutusta.

 

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Tohtoripromootio on akateeminen näytelmä

Viikonloppuna Oulun yliopistossa järjestetään kymmenes kaikkien tiedekuntien tohtoripromootio. Promootioakti on seremoniallinen ja symbolinen tapahtuma, jonka jokainen yksityiskohta on tarkkaan suunniteltu ja harjoiteltu. Aivan kaikkea ei kuitenkaan voi käsikirjoittaa — silloin täytyy luottaa siihen, ettei yleisö huomaa esimerkiksi promoottorin väärin päin ollutta hattua.

Kutsu on kaunis, linjakas ja häikäisevän valkoinen. Se saapuu kapeassa, elegantissa, materiaaliltaan aavistuksen verran karheassa kuoressa. Molemmilla puolin kutsua Oulun yliopiston logon hopeinen foliopainatus.

Kutsun sävy on kunnioittava:

 Oulun yliopisto kutsuu kohteliaimmin Teidät kymmenenteen kaikkien tiedekuntien yhteiseen tohtoripromootioon lauantaina 20.5.2017 kello 12.00 yliopiston päärakennukseen Saalastinsaliin (Pentti Kaiteran katu 1).

Kutsun osoittama muodollisuus ja silmä yksityiskohdille on leimallista koko tapahtumalle.

Tohtoripromootio on akateemisen maailman suurin ja näyttävin juhla, jonka syvin tarkoitus on vihkiä väitelleet tohtorit täysivaltaisiksi tiedeyhteisön jäseniksi.

Promootio eri juhlallisuuksineen sisältää valtavan määrän seremoniallisuutta, symboliikkaa ja perinteitä.

Jokaisen symbolisen eleen taustalla on lisäksi pitkä ja huolellinen suunnittelutyö – mikään juhlallisen viikonlopun osista ei tapahdu vain itsessään.

“Tohtoripromootion seremoniassa on kyse näytelmästä, akateemisesta näytelmästä” tiivistää Oulun yliopiston promootiotoimikunnan puheenjohtaja Seppo Saarela.

Promootioperinteellä on 800 vuoden historia

Ensimmäinen tohtoripromootio Oulun yliopistossa järjestettiin vuonna 1972. Nyt järjestettävä, kaikkien tiedekuntien yhteinen tohtoripromootio on jo kymmenes laatuaan.

Promootioperinteen juuret ovat 1200-luvulla, Bolognan yliopistossa ja sen mukaan järjestetyissä yliopistoissa sekä Pariisin yliopistossa pidetyissä seremonioissa. Jo tuolloin koettiin merkitykselliseksi juhlistaa tohtoriksi tai maisteriksi valmistuvan uuden jäsenen mukaanottoa tiedekuntaan. Näiden esikuvien pohjalta myös muiden yliopistojen promootiotavat alkoivat kehittyä jo keskiajalla hyvin loisteliaiksi.

Suomeen promootioperinne on tullut Ruotsin kautta, Upsalan yliopiston innoittamana. Ensimmäinen Upsalan yliopiston tarkkaan tunnettu promootio järjestettiin vuonna 1600. Tuolloin promovoitiin 15 baccalaureusta ja seitsemän maisteria eli tohtoria.

Ensimmäinen Turun yliopiston promootio järjestettiin vuonna 1643, yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Ensimmäisessä promootiossa promovoitiin kuusi maisteria. Titteli oli tohtorin sijaan maisteri, sillä filosofian tohtorin arvo tuli yliopistoon vasta 1820-luvulla. Promootioperinne säilyi Turussa vireänä, eikä se katkennut yliopiston muutettua Helsinkiin vuonna 1828.

Tänä vuonna promootioita järjestetään Oulussa, Turun yliopistossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä ja filosofisessa tiedekunnassa.

Osa yliopistoista promovoi sekä maistereita että tohtoreita, osa – kuten Oulu – taas ainoastaan tohtoreita.

Oulun tohtoripromootion järjestelyistä vastaavan promootiotoimikunnan puheenjohtajalle Seppo Saarelalle tämän vuoden promootio on jo peräti seitsemäs. Yhteen, vuoden 1983 tohtoripromootioon hän on osallistunut promovendinä, muihin joko kutsuvieraana tai tapahtuman järjestelijänä.

Tänä vuonna Oulun yliopiston promootio jakaantuu kolmelle päivälle. Perjantai-iltana 19.5. promootioissa vihittäville promovendeille ja kunniatohtoreille järjestettiin miekanhiojaiset hotelli-ravintola Lasaretissa.

Lauantaina kello 12 Linnanmaan Saalastinsalissa koittaa promootioakti, tohtorien vihkimistilaisuus, jossa tohtorit saavat monisataapäisen yleisön edessä tohtorin tunnuksensa, tohtorimiekan ja hatun sekä tohtoridiplomin.

Promootioaktia seuraa Tuomiokirkossa järjestettävä juhlajumalanpalvelus, jonne kuljetaan Kirkkokatua pitkin akateemisessa kulkueessa. Lauantai-iltana Ouluhallilla järjestetään juhlalliset promootiopäivälliset ja tanssiaiset. Päivälliset sisältävät lukuisia puheita, niistä viimeinen on aamulla 3.40 esitettävä puhe nousevalle auringolle. Sunnuntaina viikonloppu huipentuu vielä Maikkulan kartanossa järjestettävään promootiopurjehdukseen.

Viime vuosina Oulun yliopistossa promootioita on järjestetty neljän vuoden välein. Edellinen tohtoripromootio järjestettiin Oulussa vuonna 2013.

Seppo Saarelan arvion mukaan promootioita olisi viisasta järjestää nykyistä tiheämmin, noin kolmen vuoden välein. Nyt promootioon osallistuu 281 tohtoria ja 23 kunniatohtoria. Lisäksi 42 väitellyttä promovoidaan poissaolevana.

Eniten nuoria tohtoreita vihitään lääketieteellisestä tiedekunnasta (94 tohtoria). Tekniikan aloilta nuoria tohtoreita vihitään 90, luonnontieteistä 40, humanistisista ja kasvatustieteistä 37 ja kauppatieteistä 19.

Tohtoreiden kunnioitettavan suuri määrä asettaa melkoisia haasteita sekä aikataululle että tiloille.

Jotta jokainen nuori tohtori ehditään promovoida, tohtoria kohti varattu aika on rajattu tarkasti. Promovoitavat saavat jokainen 20 sekuntia aikaa osuudelleen, kunniatohtorit peräti kokonaisen minuutin. Silti lauantaipäivän promootioakti kestää jo kolme tuntia.

Myös promootioaktin tapahtumapaikka Saalastinsali on Saarelan mukaan lauantaina aivan ääriään myöten täynnä, osallistuuhan juhlaan vihittävien tohtoreiden lisäksi lähes vastaava määrä heidän seuralaisiaan, omaisiaan ja kutsuvieraita. Kaiken kaikkiaan Linnanmaalle kokoontuu lauantaina promootioaktin ajaksi yhteensä yli 900 henkilöä. Osa seuraa juhlaa itse Saalastinsalista, osa taas valkokankaalta Linnanmaan isossa luentosalissa. Promootioaktia on mahdollista myös seurata livelähetyksenä.

Säännöttömyys tekisi juhlasta epämääräisen

Oulussa noudatettava promootion kaava nojaa vahvasti satojen vuosien takaisiin perinteisiin. Jokaisella promootioon osallistuvalla on oma roolinsa.

Kaikista helpommalla pääsevät promootioaktin kutsuvieraat: heidän tehtävänään on seurata juhlaa käyttäytyä pahennusta herättämättömällä tavalla.

Sen sijaan muilla on promootiossa enemmän jännitettävää.

Promootioaktissa nuoret tohtorit eli promovendit vihitään tohtoreiksi. Sen merkiksi he saavat promootioaktissa tohtorin tunnukset, miekan ja tohtorinhatun sekä latinankielisen diplomin.

Tohtorinhattu symboloi vapautta. Hatun muodon kerrotaan olevan pyöreä siksi, että sen kantajan tulee antaa selkeät ja luonnolliset vastaukset hänelle tehtyihin kysymyksiin eikä hän saa saivarrella.

Hatun väri vaihtelee alan mukaan: esimerkiksi filosofian, kasvatustieteiden, terveystieteiden ja kauppatieteiden tohtoreilla hattu on musta, lääketieteen ja hammaslääketieteen tohtoreilla vihreä, ja tekniikan tohtoreilla on musta hattu, jossa on käännetty lieri.

Tohtorinmiekka taas symboloi totuutta — se on hengen ase tutkijan päättelemän totuuden, oikean ja hyvän, puolustamiseksi. Promootiomiekkaan kuuluu itse miekka, tuppi sekä musta tai kultainen pidike. Lisäksi miekkaan kiinnitetään yliopiston kultainen tunnus.

Promovendien joukossa on kaksi erikoisroolissa olevaa tohtoria, priimus ja ultimus.

Priimus on tohtoripromootion vihkiäisjuhlassa ensimmäisellä kunniasijalla vihittävä nuori tohtori. Priimusvalinnan perusteena on menestys väittelyssä.

Priimustohtorin roolina on vastata oman oppiaineensa professorin esittämään kysymykseen. Tällä hän osoittaa muiden promovendien edustajina näiden oppineisuuden.

Ultimus taas on myös erinomaisesti väitellyt tohtori, joka vihitään promootioaktissa viimeisellä kunniasijalla. Promootioaktin päätyttyä ja promoottorin lausuttua loppusanat ultimustohtorin tehtävänä on pitää puhe kutsuvieraille.

Promoottori vihkii promovendit ja ojentaa näille diplomin, miekan ja tohtorinhatun. Promoottoriksi valitaan tiedekuntiensa virkaiältään vanhimmat professorit.

Juhlan kunnaikkaassa toteutuksessa päävastu on offisianteilla, juhlamenojen ohjaajalla ja yliairueella. Tässä auttavat myös airueet, opiskelijat, jotka toimivat yliairuen apuna eri promootiojuhlallisuuksissa.

Oma osansa on tietenkin myös kunniatohtoreilla. Kunniatohtoreita (lat. Doctoris honoris causa) ovat henkilöt, joita yliopisto haluaa kunnioittaa myöntämällä heille yliopiston korkeimman mahdollisimman huomionosoituksen. Kunniatohtoriksi nimeämisen vaatimuksena ei ole välttämättä akateeminen menestys, vaan poikkeuksellisen menestyksekäs suoriutuminen esimerkiksi talouden, taiteen tai politiikan saralla.

Tässä promootiossa kunniatohtoriksi vihitään muun muassa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen, oppimisen ja teknologia-avusteisen oppimisen tutkija, professori  Paul Kirschner, tunnettu kirjailija ja kuvataiteilija Hannu Väisänen, lapsuudentutkimuksen, varhaiskasvatuksen ja lapsuudentutkimuksen etiikan tutkija, professori Jóhanna Einarsdóttir ja toimitusjohtaja, teollisuusneuvos Jorma Terentjeff.  Myös yliopiston entinen rehtori Lauri Lajunen saa kunniatohtorin arvon.

Päällystakit ja sateenvarjot kielletty

Tohtoripromootiossa säännöt ovat erittäin selvät — ei täällä voi olla ihan miten vain.

Erilaisia promootiota koskevia pukeutumis- ja käytössääntöjä on kymmeniä.

Ei käsilaukkuja naisille lauantaina aktiin, kulkueeseen tai kirkkoon. Avaimet, nenäliina yms pikkuesineet pitää piilottaa puvun alle. Kulkueeseen ei päällystakkeja tai sateenvarjoja. Ei housuasua naisille. Jos naisen puvussa hihat ovat vajaamittaiset, pitää käsineiden olla pidemmät niin ettei paljasta ihoa näy ranteista. Promootioaktissa ei saa valokuvata tai taputtaa. VAIN omaiset ja muut kutsuvieraat voivat halutessaan käyttää myös tummaa pukua/lyhyempää jakkupukua. Iltatilaisuudessa frakissa ei käytetä valkoista taskuliinaa samaan aikaan, kun kannetaan kunniamerkkejä.

Ja niin edelleen.

Säännöt ovat hyvin tarkat myös siinä, missä järjestyksessä promootioaktiin osallistuvat kulkevat Saalastinsaliin ja Saalastinsalista pois. Juhlakulkueeseen osallistuvilla on jokaisella oikea paikkansa. Sama sotilaallinen järjestys pätee myös lauantai-iltapäivän promootiokulkueessa, joka kulkee Mannerheimin puistosta Oulun tuomiokirkkoon juhlajumalanpalvelukseen.

Kuulostaako kenties hankalalta ja vaikealta? Seppo Saarelan mukaan tarkoitus on aivan päinvastainen.

Huolellisella suunnittelulla ja tarkalla ohjauksella tehdään itse juhlapäivästä mahdollisimman sujuva ja soljuva. Kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaankin on valmistauduttu. Miekat ja hatut on järjestetty takahuoneessa oikeaan järjestykseen, jotta yksikään hattu ei päätyisi väärään päähän.

Promootioaktin ohjelma ja promovoitavien nimilista on kiinnitetty puhujanpönttöön, jotta promoottori ei hermostuksissaan voi napata koko ohjelmaa mukaansa oman osuutensa päätyttyä.

Lisäksi promootioaktin sujumista harjoitellaan kahdesti, ensin perjantaina, ja lauantaiaamuna vielä uudestaan.

Muutoin tuloksena olisi lähes tuhatpäinen, hyvin pukeutunut mutta äärimmäisen epätietoinen juhlajoukko

“Linnanmaalle saapuu lauantaina lähes tuhat vierasta. Heistä osa on paikalla ensimmäistä kertaa, joten he vaeltelevat ympäriinsä. Mikäli mitään näitä sääntöjä ei noudatettaisi, olisi kyse vain epämääräinen joukko kulkemassa ympäriinsä epämääräisesti”, Saarela muotoilee.

Saarelan mukaan säännöt myös tuovat osallistujille turvaa — vaatteiden valintaa ei tarvitse turhaan pähkäillä tai aprikoida, kun sopivuuden voi tarkistaa pukukoodista.

Kaikkea ei tosin voi jämerimmälläkään suunnittelulla varmistaa. Inhimillisiä erehdyksiä nimittäin sattuu — promoottori saattaa pukea tohtorinhattunsa väärin päin tai unohtaa kokonaan promovointivuoronsa tulleen, airut saattaa tuoda promoottorille väärän hatun tai miekan.

Kaikesta tosin selvitään, ja usein vielä niinkin, ettei yleisö edes huomaa mitään, Saarela toteaa.

Onko promootio akateemisen eliitin juhla?

Pitkien iltapukujen kahinaa, arvokkaiden korujen säihkettä, kunniamerkkien himmeää loistoa. Promootion juhlallisuuksissa on aimo annos porvarillista charmia. Esimerkiksi promootio-ohjelmaan kuuluva miekanhiojaiset tahkojen kuohuviinien kostuttamisineen kuulostavat, no, elitistiseltä.

Voiko esimerkiksi duunaritaustaisella, akateemisia juhlia tuntemattomalla tohtorilla olla vaikeuksia sopeutua promootion maailmaan?

Seppo Saarela ei väitettä elitismistä oikein hyväksy. Elitismin sijaan hän puhuu promootion juhlallisuudesta.

Eihän tohtorin suinkaan ole pakko noutaa miekkaa, hattua ja diplomia mutkikkaiden vaiheiden kautta. Helpompaa toki olisi, mikäli pyytää diplomia postitse.

Noin 800 Oulussa viimeisen neljän vuoden aikana väitelleestä promovoitavaksi tulee vain reilu neljäsosa, noin 290. Se, ettei jokainen nuori tohtori kiiruhda promovoitavaksi, on järjestäjälle itse asiassa siunaus.

Mikäli kaikki tuoreet tohtorit olisivat osallistuneet tähän promootioon, tarkoittaisi se kaksikymmentä sekuntia per promovendi -tahdilla peräti puoli vuorokautta kestävää promootioaktia.

Mutta he, jotka promootioon osallistuvat, pääsevät osalliseksi satoja vuotta vanhaan perinteeseen. Vuosisatojen takaiset perinteet ja tarkasti vaalittu seremoniallisuus tekevät juhlasta juhlan, nostavat sen arjen yläpuolelle.

Tohtoripromootio on akateemisen maailman suurin ja näyttävin juhla — tämän juhlallisemmaksi ei akateemisissa piireissä enää pääse.

Tämä on vastapainona kehitykselle, jossa itse väittelemisen hohde ja erityisyys on viime vuosina himmentynyt, Saarela arvelee.

“Tohtorintutkintojen määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Samalla väitteleminen on tavanomaistunut, arkipäiväistynyt, samaten kuten väittelemistä seuraava karonkkakin. Ennen karonkka oli hyvin tarkkaan säädelty, ja sisälsi paljon muodollisuuksia”, Saarela toteaa.

Saarelan mukaan elitismiä vastaan puhuu myös promootiomatrikkeli. Siihen kootaan jokaisen nuoren tohtorin ja kunniatohtorin lyhyt esittely. Matrikkeliteksti sisältää lisäksi myös tietoja nuoren tohtorin vanhemmista.

Promootiomatrikkelia selatessa huomaakin, että vaikka monella tohtorilla tausta onkin akateeminen, vilahtelee vanhempien ammateissa myös alemman koulutustason ammatteja: osastonsihteeriä, muuraria, siivoojaa, autoilijaa

Seppo Saarelan mukaan juuri tämä kertoo jotain oleellista Suomen koulutuksesta, mutta myös tasa-arvosta.

“Matrikkeli näyttää sen, kenellä kaikilla on ollut mahdollisuus kouluttautua. Miten monista eri lähtökohdista on päästy mukaan tohtoritasolle!”

 

Oulun yliopiston kymmenes, kaikkien tiedekuntien yhteinen tohtoripromootio järjestetään Oulussa 19.–21.5. Promootio on osa Suomi 100-juhlavuotta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Apua, auditointi tulee!

Vuoden kopo-sana on auditointi: rakkaan yliopistomme pääsykoe kaltaistensa laadukkaiden korkeakoulujen joukkoon. Mutta mistä oikein on kyse?

TEKSTI Juho Karjalainen

KUVAT Anni Hyypiö

Yliopistoilla on päätehtävänsä: tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva ylin opetus sekä opiskelijoiden kasvattaminen palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa.

Yliopistoilla on myös tapansa varmistaa, että nuo tehtävät toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla – juuri sitä kutsutaan laatujärjestelmäksi.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan auditoinnissa tarkastellaan Oulun yliopiston laatujärjestelmää ja sitä, miten yliopistoamme systemaattisesti kehitetään. Yliopistoa syynätään perin pohjin ja arvostelun läpäistyään palkitaan laatuleimalla.

Auditoinnin suorittaa Karvi, kansallinen koulutuksen arviointikeskus, joka nimeää erityisestä korkeakoulujen arviointipoolista viisihenkisen auditointiryhmän tekemään tarvittavat haastattelut ja laatimaan varsinaisen auditoinnin. Tämä ryhmä koostuu niin opiskelijoista kuin opettajista ja tutkijoista ja voi olla myös kansainvälinen.

 

Mikä valikoituu jokerikohteeksi?

Auditoinnissa yliopistomme omat käytänteet pistetään testiin. Syksyllä 2015 yliopisto perusti Quality Assurance Project Group (QAP) -työryhmän, johon kuuluu henkilökuntaa eri yliopiston sektoreilta.

Opiskelijoiden ääntä työryhmässä käyttää OYY:n koulutuspoliittinen asiantuntija Henna Määttä, ja työryhmän tarkoituksena on valmistautua auditointiin. Oulussa auditointi on kansainvälinen, eli materiaalit laaditaan ja haastattelut käydään englanniksi.

Työryhmä laatii muun muassa yliopiston laatukäsikirjan ja muut tarvittavat auditointimateriaalit, joiden avulla itse auditoijat voivat tarkastella yliopistomme toimintaa.

Auditoitavan korkeakoulun perustehtävien ja tukitoimintojen arvioinnin lisäksi myös tutkinto-ohjelmia arvioidaan. Yliopisto saa itse esittää näistä tutkinto-ohjelmista kahta, ja kolmas on auditointiryhmän vapaavalintainen jokeri-kohde.

Oulun yliopistossa auditoitavat tutkinto-ohjelmat ovat upouusi opetus- ja kasvatusalan tutkinto-ohjelma sekä biokemian ja molekyylilääketieteen tohtoriohjelma. Jokerikohde voi olla mikä vain, minkä auditoijat valitsevat — esimerkiksi juuri sinun oppiaineesi.

 

Takana loistava tulevaisuus

Tällä hetkellä Suomen korkeakoulut käyvät läpi toista auditointiaan.

Oulun yliopisto auditoitiin vuonna 2010, ja sai kuusivuotisen laatuleimansa varsin hyvin arvosanoin.

Itse asiassa kansallisessa arvioinnissa Oulun yliopistolla on takanaan komea putki.

Ennen Karvia auditoinnit hoitanut KKA (korkeakoulujen arviointineuvosto) nimitti tutkimuksen ja koulutuksen huippuyksiköitä. Nämä olivat kaksivuotisia ”laatuleimoja”, joiden mukana tuli myös rahallinen tukiainen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Vuosina 1999–2012 käytössä olleen hankkeen aikana Oulun yliopisto sai peräti 13 koulutuksen huippuyksikkö-palkintoa, ja edellä oli vain Helsingin yliopisto (17 huippuyksikköä). Koska kukin huippuyksikkö toi rahallista tukea noin miljoona euroa yliopistolle, eli kyse ei ollut mistään nappikaupasta.

Käynnissä oleva auditointi ei moista rahallista tunnustusta sisällä, vaikka syyni on kova.

Taustalla on yliopistolain kirjaus, jossa korkeakouluja velvoitetaan osallistumaan ulkoisen toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin säännöllisesti. Toki korkeakoulut voivat toteuttaa tämän velvoitteen muutenkin kuin Karvin auditointiin osallistumalla, mutta käytännössä se olisi korkeakoulun maineen kannalta arveluttavaa, sekä hyvän mahdollisuuden hukkaamista.

Sillä mahdollisuus auditointi nimenomaan on. Se on ainutlaatuinen tilaisuus tarkastella yliopistoa kokonaisuutena ja vieläpä ulkopuolisen silmin. Aivan kuin kysyisi rehelliseltä kaverilta, että näyttääkö peppu isolta uusissa farkuissa.

 

Mistä laadun tunnistaa?

Suuri auditointipäivä koittaa syksyllä. Auditointi käsittää oikeastaan kolme päivää, 17.–19.10., joiden aikana yliopiston käytävillä liikkuu auditoijien ryhmä tarkkailemassa ja pistämässä huomiolle, kuinka asiat toimivat.

Metodeihin kuuluvat haastattelut, asiakirjoihin ja tuloksiin tutustuminen sekä vaikkapa pistokyselyt vastaantulevilta opiskelijoilta.

Auditoinnin tarkoitus ei kuitenkaan ole vikojen osoittelu, vaan pikemminkin hyvien käytänteiden tunnistaminen sekä kehityskohteiden löytäminen. Koko yliopistoyhteisö pääsee seuraamaan kuinka hyvin täällä oikeasti asioita tehdään.

Kyseessä ei ole tenteistä tuttu 1–5 -arvostelu, vaan kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunhallinnan luonnehdinnat kaikista auditointikohteista.

Jos tilille napsuu ”puuttuvia” kohteita, voi korkeakoulu saada hylätyn, ja sen täytyy 2–3:n vuoden päästä käydä uusinta-auditointi. Varsinaista rahallista sanktiota ei ”hylsystä” tule, mutta itse auditoinnin uusiminen on raskas prosessi ja totta kai vie paljon työaikaa.

Ehkä kuuluisin auditoinnin epäonnistuja on Tampereen yliopisto, jonka laatujärjestelmissä oli niin pahoja puutteita, ettei se päässyt auditointia läpi vuonna 2008 ja epäonnistui uusinnassaan vielä vuonna 2012. Uusinnan uusinnassa vuonna 2015 Tamperekin pääsi laatuleimattujen joukkoon.

Oulun yliopistolla tulee myös olemaan haasteita auditoinnissa. Vuoden 2010 jälkeen on tapahtunut paljon ja välillä laadunvalvonta on kaikessa muutoskiimassa tuntunut jääneen jalkoihin.

Auditoinnissa yliopistot voivat ehdottaa myös erillistä auditoitavaa kohdetta, joka ei vaikuta varsinaiseen arvosanaan. Varsin osuvasti yliopistomme on valinnut kohteeksi ”henkilöstön hyvinvoinnin johtaminen muutoksessa”.

Pian saamme tietää, mikä asian laita on.

 

Kirjoittaja Juho Karjalainen on työskennellyt ylioppilaskunnan koulutuspoliittisena sihteerinä sekä suunnittelijana humanistisessa tiedekunnassa.

Lue myös Juho Karjalaisen kommentti auditoinnista. 

Juho Karjalainen

Oulun yliopiston alumni, joka on valmistunut tiedeviestinnästä filosofian maisteriksi.  

Lue lisää:

Ankara takatalvi ei lannistanut suunnistajia – Amazing Oulun voitosta kilpaili 26 joukkuetta

Tehtävärastilta toiselle suunnistaessa ainoa sallittu kulkuväline on polkupyörä. Mikäli joukkue kiertää kaikki rastit, päivän aikana kilometrejä kertyy lähes neljäkymmentä. Tänä vuonna kisan voiton nappasi joukkue Hyvinvoivat.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

”Hyvännäköisiä heittoja, varsinkin nuo kaksi ensimmäistä. Heitoista ei puuttunut voimaa, ne vain menivät ohi”, Inkeri Sairanen arvioi.

Diplomaattinen kommentti kohdistui nelihenkisen Tasteless Gentlemen -joukkueen suoriutumiseen Linnanmaan kyykkäkentällä.

Kyykkää kalauteltiin keskiviikkona 10.5. kaupunkisuunnistuskisa Amazing Ouluun kuuluneella Oulun Akateemisen Mölökky- ja Kyykkäseuran pitämällä rastilla.

Rastitehtävänä oli pienten kyykkien kalauttaminen pois pelineliöstä puista kyykkämailaa eli karttua heittämällä. Jokaisella kilpailijalla oli käytettävänään kaksi heittoa.

Vaikka kaikki heitot eivät osuneet kohdalleen, Tasteless Gentlemen pärjäsi lopulta kahdeksan pisteen arvoisesti – ei siis ollenkaan huonosti, sillä rastin maksimipistemäärä oli 10.

Kyykkärasti oli Tasteless Gentlemenille jo päivän kolmas rasti.

”Kivahan se on kokeilla kaikkea hauskaa, eipä näitä lajeja ei tulisi muuten harrastettua”,  Juho Saari summasi päivän annin. 

Erityistä treeniä kisaan varten he eivät olleet harjoittaneet.

”Mitä nyt pumpattiin pyörien kumit täyteen. Ja saunomista on toki jo harjoiteltu”, Markus Stöckell nauroi.

 

Kisa kannustaa liikunnallisuuteen

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan järjestämässä Amazing Oulu –kaupunkisuunnistuksessa nelihenkiset joukkueet suunnistavat ristiin rastiin Oulua tehtäviä suorittamassa. Tänä vuonna kaupunkisuunnistukseen osallistui 26 joukkuetta.

Televisio-ohjelma Amazing Racen inspiroima kilpailu järjestettiin tänä vuonna jo yhdettätoista kertaa. Reipashenkinen ja päihteetön tapahtuma kannustaa liikunnallisuuteen ja Ouluun tutustumiseen. Ympäri kaupunkia sirotellut tehtävärastit esittelevät oululaisten harrastejärjestöjen toimintaa: kolmentoista eri rastin tehtävät vaihtelivat miekkailusta roller derbyyn ja keilauksesta kiipeilyyn.

Amazing Oulussa rastilta rastille suunnistaessa autot, taksit ja bussit ovat kiellettyjä, ja matkaa on taitettava pyörillä. Päivän aikana kilpailijat pyöräilevätkin lähemmäs 40 kilometriä.

Kilpailupäivä käynnistyi kauppatorilla aamuyhdeksältä aurinkoisessa säässä. Päivän aikana kilpailijat saivat kuitenkin yllättävää lisähaastetta erityisen oikuttelevasta säästä: rasteilla nautittiin auringonpaisteesta, rankasta lumisateesta ja välillä myös molemmista yhtä aikaa.

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Oulu Roller Derbyn rastilla kilpailijat pääsivät testaamaan nelirenkaisia quad-rullaluistimia. Oikealla ohjaamassa Pinja Korpi, vasemmalla kilpailija Virpi Kostama.

 

Tavoitteena 110-prosenttinen suoritus

Kyykkäurakasta alle vartissa selvinnyt Tasteless Gentlemen sai kyykän päälle myös vihjeen seuraavasta rastista. Vihjeet sisältävät erilaisia pulmia, sanaleikkeitä tai muita ovelia vinkkauksia seuraavan rastin olosijasta.

Tällä kertaa rastilta toiselle siirtyminen ei vaatinut mahdottoman pitkää matkustusta, sillä seuraava rasti odotteli jo humanistipallolla, humanistisen tiedekunnan sisäpihalla.

Siellä rastia piti Oulu Roller Derby, jonka antama tehtävä oli kaksivaiheinen.

Ensimmäisenä tehtävänä oli pareittain suoritettu kontaktiharjoitus, jossa tarkoituksena oli puskea kisakaveri pois kehästä. Ensimmäisen tehtäväosuuden sai suorittaa ilman rullaluistimia, sillä tehtävä ei ole helppo edes kengänpohjat tiukasti maanpinnalla.

Seuraavana tehtävänä oli luistella rastivahtien laatima rata, joka sisälsi muun muassa sirklausta ja takaperin luistelua.

Kesken keskiviikkoiltapäivän pahimman lumimyrskyn derbyrastille osunut Cykkeliryhmä suoritui varsin nopeasti molemmissa osuuksista – eniten aikaa joukkueella kului sopivien rullaluistimien ja ranne- ja polvisuojien löytämiseen ja pukemiseen.

Joukkueessa rullailivat matematiikkaa ja fysiikkaa opiskelevat Janne Klemola, Heikki Huhtamäki, Ahti Kemppainen ja Virpi Kostama. 

Luistelu- ja tasapainokykyjä haastava derbyrasti oli heille jo kisapäivän seitsemäs.

Humanistipallolle tultaessa rastikokemusta oli muun muassa kiipeilystä, miekkailusta ja pakohuoneen ongelmanratkaisusta.

”Tavoitteenamme on tietenkin kaikkien rastien suorittaminen, satakymmenprosenttisesti. Puolethan tässä on jo käyty, joten tilanne näyttää hyvältä!” Janne Klemola vakuutti rullaluistimia riisuessaan.

Kuusituntisen suunnistuskisan päätteeksi joukkueet kokoontuivat maalipaikalle ravintola Rauhalaan syömään ja saunomaan. Kisan nopeimmat, innostavimmat ja eniten pisteitä keränneet joukkueet myös palkittiin. Kisan pääpalkintona oli lahjakortti Skydive Oulun järjestämälle laskuvarjohypyn alkeiskurssille.

Komeimman pistesaaliin päivän suunnistusurakasta nappasi lopulta joukkue numero 13, Hyvinvoivat. Neljän parhaan joukkoon ylsivät myös joukkueet Swift gang, Pedakokikset ja Pepsi ja Ei kaikki muumit laaksossa.

 

Amazing Oulun tulokset julkaistaan myöhemmin myös OYY:n nettisivuilla.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Kuvagalleria: Franzén sai lakkinsa hyytävässä säässä – Vapunaaton juhlinta käynnistyi Oulussa perinteisin menoin

Vapunaaton viettäminen käynnistyi perinteisillä ohjelmanumeroilla. Oulun yliopiston Humanistinen Kilta lakitti Frans Michael Franzénin patsaan puolelta päivin. Kello kahdelta Åströmin puistossa käynnistyivät puolestaan oululaisten teekkarifuksien fuksiuitot. Vaikka Lasaretinväylä olikin vielä pääosin jäässä, jäähän sahattu avanto mahdollisti fuksien uimaretken. Tuttuun tapaan uittojen pukukoodi oli vapaa: veteen molskahdettiin niin puvussa, uimahousuissa kuin täysin alastomanakin.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Harmaa, sateinen ja tuulinen sää ei suosinut oululaisia vapunviettäjiä. Piknikpeiton (tai -pressun) levittäminen Ainolan puistoon vaati tänä vappuaattona tavallista enemmän intoa ja omistautumista, olihan maa vielä useassa kohdassa lumen ja jään peittämä.

Ankea sää ei kuitenkaan vähentänyt perinteisten vapunaaton tapahtumien viehätystä: Sekä Franzénin patsaan lakitusta, kaupungin läpi kulkenutta vappukulkuetta ja Åströmin puistossa teekkarifuksien lakitusta seuraamassa oli tuttuun tapaan iso joukko opiskelijoita.

Oulun ylioppilaslehti kokosi vapunaaton alkuhulinoista kuvagallerian.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Yleisopetustilojen remonttihanke keskeytetty – OYY järjestää mielenosoituksen

OYY kutsuu kaikki Oulun yliopiston opiskelijat valtaamaan Linnanmaan kampuksen vihreiden naulakoiden alueen. Tiistaina 2.5. järjestettävä mielenosoitus on kannanotto nykyaikaisten ja laadukkaiden opetusympäristöjen puolesta.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Minna Koivunen

Linnanmaan yleisopetustilojen (C-hankealue) remontointihanke on keskeytetty toistaiseksi.

Keskeytyspäätöksen ovat tehneet yhdessä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK), rakennuttajakonsultit ja Oulun yliopisto.

C-hankealue sijoittuu Kauppakadun ja Prosessikadun välille. Siihen kuuluu tiedekuntien yhteiskäytössä olevia luentokäyttöön, itsenäiseen opiskeluun ja ryhmätyöskentelyyn tarkoitettuja opetustiloja.

Oulun yliopiston hallintojohtajan Essi Kiurun mukaan syynä keskeytykselle on yliopiston halu ”suunnitella koko Linnanmaan kampukselle opetustilat, jotka parhaiten palvelevat nykyaikaista opettamista.”

”Se ei tarkoita sitä, että kaikki pitäisi remontoida uusiksi. Koska kyseessä on myös taloudellinen asia, pitää asia suunnitella huolellisesti. Remontteja ei pidä tehdä vain remontoinnin vuoksi.”

Essi Kiurun mukaan päätöksessä painoi myös se, että C-hankealueen remontointi ei olisi kasvattanut opetustilojen määrää aiemmasta: alueella olisi remontinkin jälkeen kymmenen opetustilaa. Tilat olisivat remontin jälkeen olleet kuitenkin aiempaa modernimmat ja laadukkaammat.

Maanantaina 24.4. Yleisopetustilat 2018 -tilatyöryhmän hankesuunnittelukokouksessa mukana olleen OYY:n hallituksen jäsenen Miina-Anniina Heiskasen mukaan keskeytykseen ilmoitettiin myös kaksi muuta syytä: C-hankealueen poikkeuksellisen korkeat vuokrakustannukset ja se, ettei Oamkin muutosta synny opetustilojen suhteen yhtä suurta synergiaetua kuin odotettiin.

 

Pitkiä päiviä, poikkeuksellisia tiloja

Oamkin muuton vuoksi Linnanmaan kampuksen tilankäyttöä joudutaan tiivistämään huomattavasti. Haasteena on saada opetustilat riittämään kaikille humanistien ja kasvatustieteilijöiden muuttovaiheessa, eli vuosien 2018–2019 aikana.

Ratkaisuksi tälle on kaavailtu aiempaa pitempiä opetuspäiviä ja kaikkien opetukseen soveltuvien tilojen käyttöönottoa. Siksi esimerkiksi Linnanmaan hallintopäädyn Saalastinsalista ja ravintolakabineteista voisi siirreltävillä väliseinillä ja AV-laitteiston avulla tulla opetustiloja.

Yliopiston suunnitelmissa myös tilankäyttöprosenttia tulisi parantaa niin, että olemassa olevat opetustilat ovat käytössä maanantaista perjantaihin kello 8–16. Opetusta saatetaan siirtää myös ilta-ajalle.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta pitää päätöstä hankesuunnittelun keskeytyksestä huonona. Ylioppilaskunta julkaisi tiistaina kannanoton, jossa se esitti huolensa keskeytyspäätöksen vaikutuksista.

Ylioppilaskunta järjestää lisäksi tiistaina 2.5. mielenosoituksen. Mielenosoitus järjestetään Linnanmaan kampuksen vihreillä naulakoilla kello 12–13.

Mielenosoitukselle on listattu liuta syitä: yleisopetustilojen hankesuunnittelun jäädytyksen lisäksi tapahtumassa protestoidaan päätöstä siirtää hiljaiset työskentelytilat Telluksesta Pegasukseen, itsenäisten opiskelun tilojen puutetta, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n liian korkeaa vuokratasoa ja yliopiston viestinnän olemattomuutta.

OYY:n hallituksen puheenjohtajan Joel Kronqvistin mukaan mielenilmauksen tavoitteena on ”yliopiston johdon silmien aukaiseminen”.

”Haluamme että opiskelijat huomioitaisiin aidosti näissä kehitysprosesseissa, ja meidät pidettäisiin aikatauluissa ja viestinnässä mukana. Haluamme, että meitä kohdellaan näiden tilojen käyttäjänä. Opiskelijoita tulisi kuunnella esimerkiksi siinä, että molemmilla kampuksilla saataisiin tarpeeksi itseopiskelutiloja. Erityisesti Kontinkankaalla on niiden riittävyydestä iso huoli.”

Kronqvistin mukaan ylioppilaskunta on tyytymätön Oulun yliopiston viestintään.

”Toivomme, että viestintä olisi yhtenäistä ja johdonmukaista, ja päätöksiä valmisteltaisiin enemmän opiskelijoiden kanssa, ettei tulisi aina näitä yllätyksiä.”

 

Hallitus päättää asiasta ensi viikolla

Oulun yliopiston hallitus kokoontuu päättämään tila-asioista toukokuun alussa.

Esityslistan mukaan yliopiston hallituksen 3.–4.5. pidettävässä kokouksessa vahvistetaan päätökset vain humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekuntien tilahankkeiden toteuttamisesta.

Tilahankkeissa aiemmin paljon vastustusta herättänyt kohde oli humanistien kiltahuoneiden ja Humus-kahvilan sijoittaminen. Sijoitukseensa tyytymättömät humanistit järjestivät aiheesta myös oman mielenilmauksensa.

Humanistien kiltahuoneiden sijoituksessa päästiin lopulta sopuratkaisuun: humanistien kolme kiltahuonetta sijoitetaan Geokadun sivukäytävälle ja itse Humus Geokadulla olevaan, käytävälle avautuvaan luokkatilaan.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: