Korttien sota – suuri alennusooppera

Opiskelijakorttimarkkinoilla isot tykit on kannettu poteroihin ja seuraavaa siirtoa odotellaan. Uskaltaako joku vielä lähteä mukaan korttisotaan omalla applikaatiollaan, pankkiyhteistyöllään ja innovaatioillaan?

TEKSTI Juho Karjalainen

KUVAT Anni Hyypiö

Opiskelijaelämään kuuluvat olennaisina opiskelija-alennukset eri tuotteista ja palveluista. Monelle opiskelunsa aloittavalle opiskelijakortti on statussymbolin lisäksi myös rahanarvoinen alennuksien antaja.

Suomessa opiskelijakorttien valtakunnallinen myyjä on miehekkäästi nimetty Frank. Se toimittaa opiskelijakortit ja neuvottelee eri yritysten kanssa opiskelijaeduista.

Frankin omistavat valtakunnalliset opiskelijajärjestöt Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen lukiolaisten liitto (SLL), Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK), Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto (SAKKI) sekä Kilroy Travels. Frankin kortti on käytössä lähes kaikissa maamme ylioppilas- ja opiskelijakunnissa. 

Tämä on tarina suomalaisen opiskelijakorttibisneksen kiemuroista, hyökkäyksistä ja vastahyökkäyksistä, ja siitä, miksi Tampereella on oma opiskelijakorttinsa.

 

Kauan sitten kaukaisessa galaksissa

Ennen Frankia opiskelijat saivat korttinsa vuonna 2006–2013 toimineelta Lyyralta. Toimistosihteerit ja muut korttien tilausten kanssa työskennelleet muistavat Lyyran korttien kanssa koetut toimitusongelmat, mutta useat heistä uskalsivat toivoa, että uusi systeemi toisi helpotusta korttien kestämättömiin jonotusaikoihin.

Frankin lanseerauksen jälkeen tuli yllättävän selväksi, ettei mikään ollutkaan muuttunut: itse asiassa korttitilaukset jopa vaikeutuivat entisestään. Pahimmissa tapauksissa puoleksi vuodeksi vaihtoon tullut opiskelija ei ehtinyt saada korttiaan vaihdon aikana.

Lyyran loppuaikoina lapsentaudit oli jo suurimmaksi osaksi parannettu, mutta toiminta oli tuottamatonta.

Jo Lyyrassa aikoinaan vaikuttanut, Frankin taannoinen toimitusjohtaja Mikko Jauhiainen kertoi Turun ylioppilaslehden haastattelussa vuonna 2014, että uuden ja dynaamisen Frankin tarkoitus oli hankkia mahdollisimman paljon houkuttelevia ja hyödyllisiä tarjouksia. Tällöin opiskelijakorttia voi kaupata opiskelijoille hyvien etujen avulla.

Frankin yliopisto-omistajajäsenille kortin myyminen voi kuulostaa oudolta, koska automaatiojäsenyyden kautta kaikkien omistajien on kuitenkin hankittava opiskelijakortti.

Näin ei ole asian laita muun muassa ammattikorkeakoulujen ja lukiolaisten ja ammattikoululaisten opiskelijakunnissa. Heille Frankin hankkimat opiskelijaedut ovat hyvä tapa houkutella jäsenistöä ja rahoitusta.


Uusi Toivo

Jokasyksyiset, kuukausia kestäneet korttijonot eivät suinkaan lämmittäneet korttien kanssa työskenteleviä ylioppilaskuntien työntekijöitä.

Frank kysyi palautetta, mutta nimettömänä pysyvien, ylioppilaskuntien työntekijöiden mukaan palautteella ei ollut paljon väliä. Kortit eivät vieläkään, neljän vuoden jälkeen sämähdä käteen kahden viikon sisällä. Samoista asioista annetaan palautetta kerta toisensa jälkeen, mutta mikään ei tunnu muuttuvan.

Jo Lyyran aikoina valtakunnassamme oli kuitenkin yksi iso korkeakouluklusteri, joka ei kuulunut samaan korttibisnekseen.

Tampereen yliopistossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa ja Tampereen ammattikorkeakoulussa on käytössä omat opiskelijakorttinsa. Esimerkiksi Tampereen yliopiston opiskelijakorttiin voi ladata opiskelijaravintolan lounaita ja Unipol Sportin liikuntamaksu, ja se toimii myös kulkulupana ja kirjastokorttina. Samaa teknologiaa ei saatu toimimaan Lyyran kortissa, joten Tampere jäi omaksi linnakkeekseen. Myöskään Frankin saapuessa näyttämölle vuonna 2013 Tampereen opiskelijajärjestöt eivät nähneet hyötyä liittyä järjestelmään.

Tilanne oli vähintään erikoinen, sillä ylioppilaskunnat ja ammattikorkeakoulun opiskelijakunnat olivat kyllä korttifirman omistajia, mutta vailla oikeutta Frankin korttiin.

Tampereella ei kuitenkaan tuntunut menevän huonosti, omien opiskelijakorttien ongelmista ei kirjoiteltu ja yhteistyökumppaneita löytyi runsaasti. Jo vuonna 2007 Tampereelle oli perustettu korkeakouluopiskelijoiden yhteinen yhdistys Opiskelijan Tampere ry, joka keräsi Pirkanmaan seudulta opiskelija-alennuksia keskitetysti omalle sivulleen. Keväällä 2015 OP Ryhmä lähti mukaan peliin omistamallaan Pivo-mobiilisovelluksella. Yhtäkkiä Tampereella saattoi löytää kootusti kaikki opiskelija-alennukset yhdellä mobiiliapplikaatiolla.

 

Imperiumin Vastaisku

Frank ei ollut toimeton: elokuussa 2016 se esitteli oman mobiiliapplikaationsa, Frank Appin suuren rummutuksen saattelemana. Sovellus oli suosittu ja sai vuoden 2016 Slush-tapahtumassa parhaat mobiilisovellukset -sarjassa parhaan hyötypalvelun palkinnon. Sovellus käyttää hyväkseen paikannustietoa ja näyttää kätevästi sinua lähellä olevat opiskelija-alennukset. Ennen kaikkea sen avulla pystyi myös todistamaan opiskelijastatuksensa sähköisesti, ilman muovista korttia.

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi kertoi kuitenkin pian Frankin applikaation julkistamisen jälkeen sen tietoturva-aukoista. Sovellus kysyy nimen, sosiaaliturvatunnuksen ja oppilaitoksen nimen, jonka jälkeen sovellukseen ladataan kuva. Aktivointi vahvistetaan vielä puhelinnumerolla. Jos joku tietää nämä tiedot, voisi hän varastaa opiskelijastatuksesi.

Frank on tietoinen näistä ongelmista, ja aktiivisesti poistaa kaksoistilejä. Nykyinen toimitusjohtaja Tiia Lehtola kertoi vuonna 2016 niin ikään Aviisille, ettei tarkoituksena ole lisätä henkilöllisyyttä todistavia kysymyksiä, sillä tietosuoja on mitoitettu vastaamaan sitä, millä kortilla saa. Joka tapauksessa toisen kortin käyttämiseen tarvittavien tietojen kalastelu on identiteettivarkaus, joka on rikos.

Korttirumban keskellä Suomen hallitus teki avauksen avoimesta datasta, jonka perusteella opiskelijastatuksen voi nyt tarkistaa avoimesta VIRTA-tietokannasta. Tämä oli todellinen gamechanger, joka mahdollisti aikaisemmin ylioppilaskuntien omassa tiedossa olevien opiskelijastatuksien tarkastamisen jostain muualta.

Tämän myötä opiskelijajärjestöjen rekisterit eivät enää olleetkaan opiskelijastatuksen selvittämisen monopoleja.

Joulukuussa 2016 tamperelaiset ylioppilas- ja opiskelijakunnat Tamy, TTYY ja Tamko kertoivat mobiiliopiskelijakortin lanseerauksesta. Mobiilikortti toimii kuin muovinenkin opiskelijakortti, sitä näyttämällä saa muun muassa VR:n ja Matkahuollon opiskelijaedut sekä Kelan ateriatuen.

Hetkeä ennen tamperelaisia Frank tiputti melkoisen uutispommin:  vuoden 2017 aikana kuka tahansa korkea-asteen opiskelija saattoi tilata tai ladata Frankin ilmaisen opiskelijakortin – riippumatta siitä, kuuluiko opiskelijakuntaan tai ylioppilaskuntaan vai ei! Tulevaisuudessa etu laajennettaisiin koskemaan myös kaikkia toisen asteen opiskelijoita.

Nyt tamperelaisetkin pääsisivät Frankin piiriin ja heidän ei tarvitsisi käyttää omaa korttiaan. Ota Frank ja olet osa jengiä, Opiskelijan Tampere ja Pivo – so last season!

Mutta kuten Ylioppilaslehden päätoimittaja viime vuoden lopulla kommentissaan huomautti, tämä isku ei ollut ainoastaan reagointia muuttuneeseen markkinatilanteeseen, vaan myös mahdollisesti kylmää kyytiä automaatiojäsenyyden ulkopuolella oleville järjestöille. Muun muassa ammattikorkeakoulut eivät voi enää markkinoida jäsenyyttään keinona päästä Frankin opiskelija-alennuksien piiriin, vaan sen voi saada jokainen, joka opinahjossa opiskelee.

Samanlaiseen asemaan joutuu Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL), jonka valttia ollaan kovaa vauhtia viemässä pois kädestä. SLL:n pääsihteeri Saara Hyrkkö tietää, että tilanne on haastava. Hänen mukaansa kyseessä on myös muutos kohti yhteiskuntaa, jossa ihmiset saavat paremmin hallita heistä kerättävää dataa. Oman liiton olemassaolo on ehkä myytävä uudelleen, mutta Hyrkkö lupaa, että keinot tullaan keksimään.

Useat opiskelijakunnat ovat nyt saman haasteen edessä.

Näyttäisi siltä, että Frank pelätessään asemansa puolesta heittää kumppaneitaan bussin alle hamutessaan mahdollisimman suuren määrän opiskelijoita korttinsa piiriin. Mahdolliset kilpailijat joutuisivat vaikeaan takaa-ajoasemaan lähtiessään peliin tilanteessa, jossa käytännössä jokaisella on puhelimessaan Frankin sovellus tai taskussaan frankkilaista muovia.

 

Järjen paluu

Keväällä Frankin osaomistaja Kilroy julkisti tiedotteessaan, että Frankin applikaatioon voidaan nyt ladata 3 euron hinnalla kansainvälinen Isic-opiskelijakortti. Muovisena vastaavalla ominaisuudella varustettu opiskelijakortti maksaa 30 euroa. Frankin Isic-kortilla saa myös opiskelija-alennuksen Kilroyn lennoista.

Alkuvuonna Frank julkisti myös yhteistyön Danske Bankin kanssa. Yhdessä he kauppaavat mobiilimaksamista, jolloin opiskelijan ei maksaessa enää tarvitse erikseen näyttää opiskelijakorttia – opiskelijaruokalan maksulaite tunnistaa sen välittömästi. Palvelu toimii tietyissä opiskelijaravintoloissa MobilePaylla, kun se on yhdistetty Frank Appiin. Lisäksi Danske Bank ja Frank tarjoavat tästä syksystä alkaen Mastercard Debit-opiskelijakorttia ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille. Kortti on samalla sekä maksu- että opiskelijakortti.

Nyt isot tykit on siis kannettu poteroihin ja seuraavaa siirtoa odotellaan. Uskaltaako joku vielä lähteä mukaan korttisotaan omalla applikaatiollaan, pankkiyhteistyöllään ja innovaatioillaan?

Muutoksen keskiössä olevalla Anne Bernerin (kesk.) Liikenne- ja viestintäministeriön valmistelemalla avoimen datan periaatepäätöksellä halutaan edistää datan hyödyntämistä liiketoiminnassa. Virta-tietokannasta löytyy 1,3 miljoonan tutkinto-opiskelijan opiskelijatiedot, ja niissä on jättimäinen potentiaali uutta yritystoimintaa varten.

Jotta myyjä voi myöntää opiskelijakortin, hänen täytyy pystyä todentamaan hakijan opiskelijastatus. Avoimen datan aikakautena tämän tiedon voi vahvistaa vaikkapa pankkiyhtiö tai opiskelijakortteja kauppaava firma Virta-tietokannasta.

Tulevaisuuden visioissa opiskelijatiedoista voisi vaikka kalastella matematiikan tai fysiikan opiskelijat ja kaupata heille valmennuskursseja lääkikseen – kohdennetusti ja tehokkaasti. Tietokannan avulla voidaan myös analysoida isoja trendejä vaikkapa kurssien läpäisyjen suhteen, sillä myös arvosanat ovat julkista tietoa. Uusien dataa hyödyntävien firmojen synty on vain ajan kysymys. Toinen asia onkin, saadaanko niillä Suomi nousuun.

Frankin asema korttisotien voittajana ei ole vielä varma. Tampereen oma, paikallinen ratkaisu toimii hyvin ja monia ylioppilaskuntia saattaisi vastaava malli kiinnostaa. Kuvitelkaa mobiiliapplikaatio, joka toimii opiskelijakorttina ja josta näet opintopistesaldosi, lukujärjestyksesi, bussiaikataulut, lähellä olevat opiskelija-alennukset ja voit ostaa liput vaikkapa seuraavaan Kärppien peliin.

Rehellisesti katsottuna muovisten korttien aika on ohi. Tarrojen jonottaminen muoviseen läpyskään tuntuu monesta naurettavalta ja vanhanaikaiselta toiminnalta.

Opiskelijakorttien kanssa työskennelleet ennustavatkin, että korttisodan voittaa se taho, joka ensimmäisenä kehittää toimivan mobiiliapplikaation.

Onko se Pivoon pohjautuva Tampereen malli, valtakunnallinen Frank App vai saapuuko galaksiin joku kolmas tekijä?

Juho Karjalainen

Oulun yliopiston alumni, joka on valmistunut tiedeviestinnästä filosofian maisteriksi.  

Lue lisää:

Viikonloppuna luvassa tupla-annos tiedettä Tieteen päivillä ja Tutkijoiden yössä

Perjantai-iltana 29.9. Oulun Tutkijoiden yössä kaikenikäiset pääsevät tutustumaan tieteeseen työpajoissa, näyttelyissä, tiedeluennoilla ja näytöksissä.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Sanna Häyrynen

Kuinka ruokahuijaus tunnistetaan, mikä on tieteen tehtävä ja merkitys yhteiskunnassa, onko patterissa vielä virtaa?

Muun muassa tällaisia kysymyksiä selvitetään viikonloppuna Tieteen päivillä ja Tutkijoiden yössä, tiedetapahtumissa, jossa Oulun yliopiston tutkijat tekevät tiedettä tutuksi ja avaavat ajankohtaisia aiheita.

Tieteen päivien valtakunnallinen pääteema on tänä vuonna ”Vapauden rajat”.

Oulun Tieteen päivät käynnistyy perjantaina 29.9. kello 12 Linnanmaan kampuksella digiajan taloutta käsittelevällä keskustelupaneelilla. Panelisteja ovat ekonomisti Olli Kärkkäinen, markkinoinnin professori Satu Nätti, rahoituksen professori Jukka Perttunen ja tohtoriopiskelija Marianne Ylilehto. 

Paneelin ohella päivällä järjestetään 9.-luokkalaisille ja lukiolaisille suunnattuja tiedeaiheisia työpajoja ja esityksiä. Nuoret pääsevät muun muassa tunnistamaan malmikiviä, ottamaan tiedekirjastoselfieitä ja kokeilemaan teknologiasuunnittelua.

 

Perjantai-iltana Linnanmaan kampuksen Tutkijoiden yössä kaikenikäiset pääsevät tutustumaan tieteeseen työpajoissa, näyttelyissä, tiedeluennoilla ja näytöksissä.

Mikäli halajat askartelun pariin, illan aikana voi esimerkiksi rakennella elektroniikkaa Fab Labin tiloissa, valmistaa itse paperia ja rakentaa alumiinitölkistä antennin, jolla pääsee langattomasti internetiin.

Revontulia ja tähtitaivasta esittelevissä näytöksissä pääsee tutustumaan taivaan ihmeisiin. Keskustelualustuksissa käsitellään muun muassa kyberturvallisuutta, reittiä tutkijaksi ja satavuotiaan Suomi-neidon geeniperimää.

Tellus Stagella kello 18.30–19.30 järjestettävässä Luontoillassa yleisö taas voi kysyä asiantuntijoilta kasveista, linnuista ja hyönteisistä.

Mikäli keskittymiskyky ei riitä pitkiin luentoihin, kannattaa tutustua kello 18 L2-salissa starttaaviin tutkijoiden Pecha Kucha -esityksiin. Pecha Kucha -esityksessä puhuja näyttää 20 kuvaa, ja kutakin kuvaa 20 sekunnin ajan. Yksi esitys kestää siis 6 minuuttia 40 sekuntia.

Missasitko Oulun ylioppilaslehden tiedejutun Team FutuRenan suunnittelemasta 3D-minimunuaisesta? Voit tutustua aiheeseen kello 20 L2-salin edustalla starttaavassa tiedepitchauksessa, jonka pitää väitöskirjatutkija Susanna Kaisto.

Voit tutustua Oulun Tutkijoiden yön ohjelmaan täällä.

Myös Kajaanissa ja Sodankylän geofysiikan observatoriossa järjestetään omia Tutkijoiden yön tapahtumia. Voit tutustua Kajaanin tarjontaan täällä ja Sodankylän tapahtumiin täällä.

Tieteen päivät jatkuvat lauantaina 30.9. kello 11 Oulun keskustassa Cafe Antell Pihassa, jossa järjestetään kolme keskustelupaneelia. Paneelien aiheita ovat ”tieteen vapaus ja rajat”, ”kestääkö luonto, kestääkö ihminen – tuhlailutalouden aika on ohi”  ja ”sananvapaus – vihan ja valheen rajat”.

Kaikki viikonlopun tapahtumat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille ja kaikenikäisille.

 

Tieteen päivät on tiedetapahtuma, jossa eri alojen tutkijat kertovat laaja-alaisesti tieteestä ja tutkimuksesta sekä tieteen mahdollisuuksista. Helsingissä Tieteen päivät järjestetään viisipäiväisinä, muissa yliopistokaupungeissa kaksipäiväisinä.

Tutkijoiden yö järjestetään vuosittain yli 250 paikkakunnalla eri puolilla Eurooppaa. Suomessa ohjelmaa on tänä vuonna 14 paikkakunnalla. Tapahtuma on osa Suomen 100-vuotisjuhlavuotta, ja sitä rahoittaa Euroopan komission Marie Skłodowska-Curie-toimet.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Nämä ovat helpot jäähyväiset

Kyösti Oikarinen lähtee Kontinkankaalta samana vuonna hammaslääketieteen vanhan rakennuksen kanssa. Dekaanin työhuoneen jättäminen ei ole vaikeaa, vaikka se hieman haikeaa onkin. “Olen hyvä jättämään asioita taakseni.”

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oululaisen hammaslääketieteen koulutuksen alkamisesta tulee ensi vuonna täyteen 45 vuotta.

Silloin kelpaa kohottaa maljaa kaikille Oulun yliopistosta valmistuneille hammaslääketieteen lisensiaateille, erikoishammaslääkäreille, tohtoreille!

Mutta juhlavuonna jokin on toisin, ikään kuin joku puuttuisi joukosta.

Oulun yliopistolla hammaslääketieteen alan opettajana ja tutkijana lähemmäs 40 vuotta työskennellyt Kyösti Oikarinen ei enää ensi vuonna istu työhuoneessaan Kontinkankaalla. Kampus vaihtuu kaupungiksi: Oikarinen seuraa Riikka Moilasta (kesk.) Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Oikarinen valittiin Moilasen seuraajaksi 28.8. pidetyssä kokouksessa.

Hieman ennen Oikarista Kontinkankaalta poistui myös eräs toinen. Aapistiellä vuodesta 1978 seissyt vanha home- ja kosteusvaurioinen hammaslääketieteen rakennus on alkukesästä revitty alas. Sen on korvannut uusi ja hieno Dentopolis.

Sattumassa on helppo nähdä outoa symmetriaa: tuossa rakennuksessa pian eläkkeelle jäävä Oikarinen aikoinaan aloitti työnsä vastavalmistuneena hammaslääkärinä.

 

Turku hitsasti oululaisjoukon tiiviiksi

Jouluna 1972 nuori Oikarinen sai kuulla uudesta kiinnostavasta koulutuksesta: Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta alkaisi syksyllä 1973 kouluttaa hammaslääkäreitä. Vaikka Oikarisen lapsuuden unelma-ammattina oli ollut kemian opettaja, päätti hän hakea hammaslääkäriksi.

Uusi mahdollisuus kiinnosti muitakin muhoslaisia: Oikarisen kanssa samalta luokalta hammaslääkäritoivoja lähti Ouluun opiskelemaan neljä kappaletta.

Ensimmäiset kaksi vuotta Oulun yliopiston ensimmäinen hammaslääkäriopiskelijoiden vuosikurssi opiskeli Oulussa, jonka jälkeen oli edessä siirtyminen Turkuun kolmivuotiseen klinikkavaiheeseen. Intensiivinen opiskeluaika Turussa hammaslääketieteen laitoksessa hitsasi oululaisista niin tiiviin ryhmän, että yhteydenpito ryhmäläisten kesken jatkuu edelleen.

Mutta ainakaan yhdestä muhoslaisesta ei ollut pysyvästi Aurajoen rannalle. Valmistuttuaan hammaslääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1978 Oikarinen palasi takaisin Ouluun. Hän aloitti työskentelynsä vasta valmistuneessa hammaslääketieteen laitoksen rakennuksessa Aapistie 3:ssa, erikoistumisala löytyi suukirurgian puolelta.

Oikarinen sanoo nyt, ettei hänen yliopistoon ollut tarkoitus lopullisesti jäädä, eihän hän ollut kovin tutkimusorientoitunutkaan. Samaan aikaan hän avasikin hammaslääkärin yksityisvastaanoton Pakkahuoneenkatu 9:ään. Sieltä hän lähti pian muutamaksi vuodeksi Saksaan Hampuriin, teki töitä ja väitöskirjaa työn ohella.

Vuonna 1987 hän sai hammasvaurioita käsittelevän Suomessa tehdyn väitöskirjansa valmiiksi, vuotta myöhemmin valmistui saksankielinen väitöskirja.

Sen jälkeen ei-tutkimusorientoituneeksi itsensä määritellyt Oikarinen alkoi edetä Oulun yliopiston tutkijaportailla varsin nopeasti: suu- ja leukakirurgian vt. professorina hän aloitti 1994, varsinaisena professorina vuonna 2000.

Vuodet 2000–2002 hän työskenteli professorina Kuwaitissa. Kuwaitin vuosiaan hän pitää mielenkiintoisena, kenties jopa turhan lyhyenä aikana. Maassa olisi viihtynyt pitempäänkin.

“Yliopistolta kuitenkin soitettiin, että nyt pitää joko luopua Oulun virasta tai tulla takaisin.”

Oikarinen valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon.

 

“Nyt on rauha maassa”

Kyösti Oikarinen aloitti lääketieteellisen tiedekunnan dekaanina vuonna 2013, toimittuaan suu- ja leukakirurgian professorina yli kymmenen vuotta.

Tuolloin siirtyminen tutkimuksesta tiedekunnan hallintoon tuntui luonnolliselta: tutkimusryhmän työ eteni omalla painollaan, häntä ei enää tarvittu ohjaamaan.

Lääketieteellisen dekaanin työstä Oikarinen jää eläkkeelle lokakuun lopulla. Tiedekunnan uusi dekaani viisivuotiskaudeksi (1.11.2017 –31.12.2021) valitaan lokakuussa. Oikarisen mukaan hakijoita tehtävään oli kaksi.

Oikarisen mukaan ”tiedekuntaa kuullaan niin kuin johtosääntö sen määrittelee”, mutta viime kädessä dekaanin valitsee rehtori Jouko Niinimäki.

Millaisen tiedekunnan hän jättää nyt häntä seuraavalle dekaanille?

Tuntemukset tulevasta ovat positiiviset: “Nyt on aika rauha maassa.”

Oikarisen mukaan monessa suhteessa on jo parannettu aiemmasta, ja esimerkiksi väitöskirjamäärät ja julkaisumäärät ovat kasvussa. Hän mainitsee myös Kandipalautteen, sähköisen opiskelijapalautekyselyn, jota tiedekunnan opiskelijat täyttävät poikkeuksellisen ahkerasti.

“Toivon nyt jättäväni seuraajalleni tiedekunnan, joka on taloudellisesti tasapainossa, joka tekee hyvää tulosta, on verkostoitunut sekä yritysmaailman että muiden yliopistojen kanssa, ja jolla on terveet ja hyvässä kunnossa olevat tilat”, Oikarinen luettelee.

Lääketieteellisessä tiedekunnassa on omat taloudelliset haasteensa. Yksi on se, etteivät kaikki tiedekunnan tutkimusyksiköt pärjää taloudellisesti yhtä hyvin kuin toiset.

“Jotkut yksiköt ovat vahvempia kuin toiset, ilman tukea jotkin tutkimusyksiköt eivät pärjäisi omillaan. Mutta kuitenkin kaikkia tarvitaan, jotta lääketieteen opetusta on mahdollista antaa. Emme voi opettaa vain joistain taudeista, ja jättää toisista opettamatta, kaikkia tarvitaan.“

 

Kaksi yritystä rehtoriksi

Olisi Oikarisella ollut toiveita nousta yliopiston hallinnossa vielä korkeammallekin.

Hän on ollut kahdesti ehdolla Oulun yliopiston rehtoriksi. Vuonna 2006 tehtävään valittiin silloinen rehtori Lauri Lajunen, vuonna 2014 nykyinen rehtori Jouko Niinimäki.

Vuonna 2006 rehtorivalinnasta äänesti yliopiston vaalikollegio, johon kuuluivat yliopiston hallituksen ja tiedekuntaneuvostojen jäsenet, vararehtorit, erillisten laitosten johtajat ja hallintojohtaja.

Lopulta ero Oikarisen ja Lajusen välillä oli selvä: Lajunen sai ensimmäisellä äänestyskierroksella 92 ääntä, Oikarinen 42. Tyhjiä äänestyslippuja jätettiin yksi.

Nyt on pakko kysyä: kuinka kovasti kakkoseksi jääminen kahteen otteeseen harmitti?

Joko aika parantaa haavat tai pettymys ei oikeasti ole jäänyt kalvamaan, niin tyynesti Oikarinen tuntuu suhtautuvan häviämiseen.

“Vuonna 2006 jos opiskelijat olisivat kääntyneet puolelleni, tilanne olisi ollut eri. Ja toisella kerralla lopputulosta ennakoi se, että Jouko erikseen pyydettiin rehtorikisaan.”

Mutta eduskuntavaaleissa rannalle jääminen häntä kirpaisi, sen hän myöntää. Keskustan ehdokkaana Oulun vaalipiirissä hän sai vuonna 2003 3306 ääntä, vuonna 2007 3533 ääntä ja vuonna 2011 3791 ääntä.

Ei nyt kehnosti, muttei läheskään tarpeeksi valituksi tulemiseen. Odotukset tulosta kohtaan olivat korkeammalla.

Toisaalta ajat olivat vuonna 2011 hankalat myös Oikarisen puolueelle, vaalirahakohun raskaasti ryvettämälle keskustalle: vuoden 2011 vaaleissa keskusta menetti peräti 16 paikkaa, ja kannatus tipahti 15 prosenttiin.

“Jos keskustalla olisi ollut vaaleissa normaali tulosvuosi, olisi läpipääsy ollut lähempänä.”

Oikarinen näkee pettymyksen tuottaneelle tulokselle myös toisen syyn. Koulutus voi vaaleissa olla äänestäjiä karkottava taakka, ei suinkaan etu.

“Professoriin ei ole helppo samaistua”, hän pohtii.

Samaa epäileväistä asennetta hän koki myös ensimmäisellä valtuustokaudellaan vuosina 2005–2008. Silloin häneltä vakavissaan tiedusteltiin, mitä hammaslääkäri voisi ymmärtää esimerkiksi varhaiskasvatuksesta tai kaavoituksesta.

“Moni koki, että osaamisalueni on liian aivan kapea, ymmärrän jotain ainoastaan hampaista”, hän naureskelee.

Puoluevalinta tuli Oikariselle, pienviljelijän pojalle, verenperintönä ja itsestäänselvyytenä.

“Tiedostan sen, että jollei Suomessa olisi ollut tasa-arvoista koulutusta, en olisi itse päässyt tähän asemaan. Hyvinvointiyhteiskunnan ansiosta olen tässä missä nyt olen.”

Toisaalta juuri keskusta on ajanut hallituksessa raskaita koulutusleikkauksia.

Puolueen linjan hyväksyminen ei ole aina ollut helppoa, Oikarinen myöntää. Erityisen raskaana hän pitää leikkausten aiheuttamia yt-neuvotteluita. Hän itse vei lääketieteellisessä tiedekunnassa läpi kaksi yt-kierrosta.

Yt:t eivät vain sovi tähän ympäristöön ollenkaan. Paljon pystyimme onneksi hoitamaan eläköitymisten kautta.”

Toisaalta leikkaukset ovat Oikarisen mukaan pakottaneet yliopiston myös uudistumaan ja kehittämään uusia toimintamalleja, siis sopeutumaan pakon edessä.

 

Ei golfia, ei veneilyä

Pitkän yliopistouran lisäksi Oikarinen on pitänyt yksityispraktiikkaa liki 40 vuoden ajan, toki viimeisinä vuosina jo melko harvakseltaan. Sekin ovi on nyt suljettu, viimeiset vastaanottokerrat hän piti elokuussa.

Eläkkeelle jääminen ei tarkoita vapaaherran elämää. Oikarinen näyttää tietokoneen ruudulta kalenteriaan, jossa on pitkiä värikkäitä palkkeja: tuossa kohtaa on edessä seminaari, tuossa taas kokous. Laakereille lepäämään jääminen ei hänelle ole luontaista.

“En ole urallani kertaakaan pitänyt vapaata: ei sapattivapaita, ei vuorotteluvapaita.”

Oulun kaupunginvaltuustoon kaudelle 2017–2021 Oikarinen valittiin 970 äänellä. Paluuseen politiikkaan tauon jälkeen hän nimeää kaksi syytä: halun vaikuttaa isoihin murroksiin ja tarpeen keksiä eläkevuosille järjellistä tekemistä.

“En pelaa golfia, en ole mukana Rotaryklubissa, en veneile. Politiikka tuntui luontevalta tavalta keksiä eläkevuosille uutta tekemistä”, hän nauraa.

Politiikan houkuttelevuutta lisäsi se, että ratkaistavana on useita sote- ja maakuntahallintoa koskevia kysymyksiä. Soteuudistus ja laajemmin maakunnan asiat ovat selvästi Oikarisen sydäntä lähellä, sillä “Minun pitkän tähtäimen suuntani on maakunta, muistaen se, että Oulu on puolet Pohjois-Pohjanmaasta”.

Maakuntavaaleihin hän onkin jo lupautunut lähteä ehdolle, eduskuntavaaleja “pitää vielä miettiä”.

Mutta ennen kuin ehditään taas uusiin vaaleihin, vielä sananen yliopistosta. Kirpaiseeko Kontinkankaan kampuksen jättäminen?

“Olen hyvä jättämään menneitä asioita taakse ja myös luopumaan asioista. Vaikka se vähän haikeata onkin ja olen kaikesta toki kiitollinen, niin nyt on suunnattava nokka kohti uusia seikkailuita.”

Eikä hän Oulun yliopistoa eläkkeelläkään kokonaan jätä. Tulevaisuudessa hän seuraa sitä nyt eri roolista, kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Näköalapaikalta, niin kuin hän sanoo.

“Katselen maailmaa sote- ja yliopiston silmin. Olen tämän yliopiston kasvatti, ja koko urani on yliopiston ansiota.”

 

Kuka?

>> Kyösti Oikarinen

>> 64-vuotias.

>> Asuu Oulussa.

>> Suu- ja leukakirurgian professori Oulun yliopiston suun terveyden tutkimusyksikössä. Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani 1.11.2017 asti.

>> Useita luottamustehtäviä, mm.  Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja, Hammaslääkäriliiton hallituksen jäsen, Edistyksellisen tiedeliiton hallituksen jäsen. Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja valtuustokaudella 2017–2021.

>> Valmistunut vuonna 1978 hammaslääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistossa, suukirurgian erikoishammaslääkäriksi 1984, hammaslääketieteen tohtoriksi Oulun yliopistosta 1987 ja Hampurin yliopistosta 1988.

>> Professorin pätevyys Helsingin, Uumajan, Oulun ja Kuwaitin yliopistoissa.

>> Vapaa-ajallaan harrastaa omakotitaloa, kesäpaikkaa, helppoa liikuntaa ja kulttuuria.

>> Lapsuuden unelma-ammattina oli joko kemian opettaja tai radion musiikkitoimittaja.

>> Haaveilee joistakin viikottaisista vapaapäivistä ja kiireettömistä aamuista nyt kun eläköityminen koittaa.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Suomen Ekonomeilta 40 000 euron lahjoitus Oulun yliopistolle

Suomen Ekonomit lahjoittaa tiistaina 26.9. Oulun yliopiston kauppatieteelliselle koulutukselle ja tutkimukselle 40 000 euroa. Lahjoitus on osa Ekonomien valtakunnallista puolen miljoonan euron panostusta, joka jaetaan kymmenelle yliopistolle suhteutettuna kauppatieteen alan maisteritutkintojen määrään. ”Suomen Ekonomit tarjoaa jäsenilleen monipuolista tukea työuran eri vaiheissa. Ekonomin työuran perustana on laadukas sekä kansainvälisesti kilpailukykyinen koulutus ja osaaminen. Haluamme tukea ja […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Suomen Ekonomit lahjoittaa tiistaina 26.9. Oulun yliopiston kauppatieteelliselle koulutukselle ja tutkimukselle 40 000 euroa.

Lahjoitus on osa Ekonomien valtakunnallista puolen miljoonan euron panostusta, joka jaetaan kymmenelle yliopistolle suhteutettuna kauppatieteen alan maisteritutkintojen määrään.

”Suomen Ekonomit tarjoaa jäsenilleen monipuolista tukea työuran eri vaiheissa. Ekonomin työuran perustana on laadukas sekä kansainvälisesti kilpailukykyinen koulutus ja osaaminen. Haluamme tukea ja kehittää kauppatieteiden opetusta ja tutkimusta Suomessa. Kannustamme kaikkia kauppatieteellisiä yksiköitä tieteenalaa vahvistavaan yhteistyöhön, sillä osaavista ekonomeista hyötyy koko Suomen talous”, sanoo Suomen Ekonomien varapuheenjohtaja Juuso Heinilä tiedotteessa.

Suomen Ekonomit on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden ja alan opiskelijoiden palvelu- ja etujärjestö. Liiton muodostavat 25 ekonomiyhdistystä ja 13 opiskelijayhteisöä. Järjestö on yli 52 000 jäsenellään Akavan neljänneksi suurin jäsenjärjestö.

”Suomen Ekonomit on ollut Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun tärkeä yhteistyökumppani koko historiamme ajan. Kauppatieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen korkea laatu sekä yhteiskunnallinen relevanssi ovat keskeisiä yhteisiä tavoitteitamme. Suomen Ekonomit on merkittävästi tukenut opiskelijoitamme ja heidän järjestöänsä, Finanssi ry:tä. Tavoitteenamme on edistää alan kehitystä yhdessä myös tulevaisuudessa”, toteaa Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Mikko Puhakka tiedotteessa.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Talo täynnä synergiaa, simulaatiota ja uusinta tekniikkaa – Uusi Dentopolis vihittiin käyttöön

Aapistie 3:ssa seisova uusi Dentopolis yhdistää hammaslääketieteen hoidon, tutkimuksen ja koulutuksen yhteen rakennukseen. Saman katon alla työskentelevät nyt nykyiset ja tulevat hammaslääkärit.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anna Mansisto

Oulun hammaslääketieteen hoidon, tutkimuksen ja koulutuksen keskittymä Dentopolis vihittiin lauantaina 23.9. käyttöön juhlallisin menoin.

Saman katon alla Aapistiellä toimii tästä vuodesta alkaen Oulun kaupungin suun terveydenhuolto, Oulun yliopiston hammaslääkärikoulutus ja Oulun ammattikorkeakoulun suuhygienistikoulutus.

Vuokralaisten käytössä rakennus on ollut jo tammikuun lopusta, mutta lauantaisessa vihkiäisjuhlassa rakennukseen pääsivät tutustumaan kutsuvieraat, kuten pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

Noin 10 000 neliömetrin Dentopolis on ilmeeltään valoisa, moderni ja erittäin värikäs: seinissä on käytetty rohkeasti kirkkaita värejä, vihreää, keltaista, turkoosia ja violettia. Valkoista sairaalaseinää on vähän, lasia ja suuria ikkunoita taas paljon. Tilan tuntua on erityisesti pääsisäänkäynnin huikean korkeassa aulassa.

Ero entiseen on tyrmäävä. Hammaslääketieteen laitoksen vanhat toimitilat olivat kärsineet jo vuosia vaikeista sisäilmaongelmista. Myös Oulun ylioppilaslehti kirjoitti ongelmista numerossa 6/2012, voit tutustua siihen täällä. Home- ja kosteusvaurioisen rakennuksen purkaminen tuli päätökseensä alkukesästä.

Tosin vihkiäisjuhlan aikaan oli Dentopoliksessa jotain vielä keskenkin: esimerkiksi osasta kolmannen kerroksen opetushoitolan bokseista puuttuu hammaslääkärin tuoleja, sillä niiden hankintaa koskeva valitus on vireillä markkinaoikeudessa.

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Simulaatiosalissa hammaslääkäriopiskelija voi harjoitella esimerkiksi poraamista. Näytöltä opiskelija voi seurata omaa työskentelyään.

 

Synergiaa ja yhteiskäyttöä

Lääketieteellisen tiedekunnan päärakennuksen Leena Palotie -salissa pidetyn vihkiäisjuhlan kaikkia puheita yhdisti yksi teema – yhdessä tekeminen. Kaikki Dentopoliksen rakennuttamiseen osallistuneet kiittelivät toisiaan erinomaisesti sujuneesta yhteistyöstä.

Tosin rakennuttajan (Suomen Yliopistokiinteistöt Oy) ja rakentajan (YIT Oyj) edustajien puheenvuoroista ilmeni, että kolmelle eri toimijalle ja kolmeen eri käyttöön tarkoitetun rakennuksen toteuttaminen on ollut myös haasteellista. 

Dentopoliksen arveltiin olevan suunnannäyttäjä tulevaisuuden rakennusprojekteille.

“Yhä useammalla kampusrakennuksella tulee olemaan synergiaa, yhteiskäyttöä ja myös kaupallista luonnetta”, arvioi SYK Oy:n varatoimitusjohtaja Anssi Koski puheenvuorossaan.

Dentopoliksen omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Rakennuksen suurin käyttäjä on Oulun kaupunki, jolla on käytössä 8000 neliömetriä.

Dentopoliksen ensimmäisessä kerroksessa on kaupungin perushammashoito ja päivystys, kerrosta ylempänä oikominen ja erikoishammaslääkärien vastaanotot, kolmannessa kerroksessa on opetushammashoitola, jossa hammaslääkäriopiskelijat suorittavat kliinisen opetusharjoittelunsa.

Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala kertoi puheessaan Dentopoliksen palvelevan vuosittain 50 000 oululaista. Uuteen rakennukseen muuttivat keskustan, Myllyojan, Kontinkankaan ja Maikkulan hammashoitolat.  Ensimmäiset potilaat asioivat hammashoitolassa 23. tammikuuta.

Laajala kuvaili Dentopoliksen olevan “täynnä uusinta huipputekniikkaa”. Rakennuksen erikoisuutena on muun muassa se, ettei Dentopoliksessa ole tavanomaisia varastohuoneita, vaan eri kerrosten välillä sukkuloi tavarahissi.

Eräänlainen liikkumista koskeva erikoisuus on Laajalan mukaan myös se, että perushammashoitoa ja erikoishammashoitoa ei eriytetä toisistaan. Potilaan tulisi päästä erikoishammaslääkärin luo ilman lähetettä. Periaatteena on, että lääkäri liikkuu, ei potilas.

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Vuonna 1973 perustetun Oulun hammaslääketieteellisen killan kiltahuone sijaitsee uudessa Dentopoliksessa. Opiskelijat ovat tyytyväisiä huoneeseensa. Kuvassa Elina Karjalainen (vas.), Patrick Saikkonen, Sara Liukkonen ja Annika Wimmer.

 

Ei enää tekohampaita rippilahjaksi

Oulun yliopistolla on Dentopoliksesta käytössä noin 2000 neliömetriä. Rakennuksessa on yliopiston hammaslääketieteen koulutuskeskus ja Suun terveyden tutkimusyksikkö

Uudesta rakennuksesta löytyy muun muassa luentosaleja, opiskelutiloja, tenttiakvaario, fantom-sali ja moderni simulaatiosali. Myös Oulun hammaslääketieteen killan kiltahuone sijaitsee uudessa rakennuksessa.

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki kertasi puheessaan suomalaisen hammashoidon kehitystä 1800-luvun lopulta nykypäivään.

Niinimäen mukaan hammaslääketieteessä sekä tutkimus että tekniikka ovat kehittyneet huimasti viimeisten vuosikymmenten aikana.

Ennen keinot hammassäryn hoitoon olivat rajatut: jos hammasta särki, se vedettiin pois. Moni nuori saikin ennen 1960-lukua tekohampaat rippilahjaksi. Kiitos amalgaamipaikkojen, sähköporien, puudutusaineiden kehityksen ja fluorauksen, hammasproteesi ei ole enää käytännöllinen rippilahja. 

Dentopolis on taas tässä kehityskulussa taas yksi edistysaskel eteenpäin. Niinimäki nosti tästä esimerkiksi modernit simulaatio-opiskelujärjestelmät. Niiden avulla opiskelijoilla on mahdollisuus harjoitella toimenpiteitä turvallisesti ja realistisessa ympäristössä. 

Näin opiskelijat ovat potilaiden kanssa harjoitellessa entistäkin harjaantuneempia ja varmaotteisimpiä, Niinimäki totesi.

“Mutta pora on edelleen pora”, aloitti Niinimäkeä seurannut pääministeri Juha Sipilä oman puheenvuoronsa. Tällä hän viittasi siihen, että vaikka tekniikka ja tutkimus kuinka kehittyvät, jotkin perusasiat aina säilyvät –  hammaslääkärin kädessä on siis edelleen pora.

Sipilän puheessa Dentopolis linkittyi esimerkillisenä tapauksena laajemmin ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin asioihin, sote- ja maakuntauudistukseen. Sipilä muistutti myös koulutuksen alueellisesta merkityksestä. Hammaslääketieteen koulutus Oulussa varmistaa sen, että hammaslääkäreitä on alueella tulevaisuudessakin, jäähän moni Oulussa opiskellut alueelle valmistumisensakin jälkeen.

Pohjois-Suomen ja Oulun vahvuutena Sipilä piti innovatiivisuutta, yrittäjähenkisyyttä ja osaamista terveysteknologian alalla. Kontinkangasta Sipilä kehui peräti poikkeukselliseksi terveydenhuollon keskittymäksi, josta syntyy kansainvälisen tason huippuosaajia. Tässäkin suhteessa Dentopolis viitoittaa oikeaan suuntaan.

 

Ennen kuin hammaslääkäriopiskelija pääsee operoimaan oikean potilaan hampaita, hänen tulee harjoitella fantom-tekopään kanssa.

 

Rakentavaa yhteistyötä

Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Jouko Paaso korosti omassa puheessaan hyvin sujunutta yhteistyötä yliopiston kanssa.

Oamkilla on rakennuksen kolmannessa kerroksessa käytössään noin 400 neliömetriä suuhygienistien kliinistä potilasharjoittelua varten, integroituna samoihin tiloihin hammaslääkäreiden opetushammashoitolan kanssa. Näin yhteistyö ja työnjako hammaslääkärin ja suuhygienistin välillä opitaan jo opiskeluaikana.

Paason mukaan Dentopolis ja Linnanmaan yhteiskampus ovatkin hyviä esimerkkejä siitä, kuinka yliopiston ja kampuksen yhteistyö onnistuu ilman yhteistä hallinnollista organisaatiotakin.

“Odotan yhteistyön jatkuvan yhtä rakentavana tulevaisuudessakin. Dentopolis on esimerkki siitä, kuinka oululaisella yhteistyöllä saavutetaan menestystä.”

Vihkiäisjuhlan loppusanat piti lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Kyösti Oikarinen. Hän kertoi pohtineensa viime aikoina sitä, mikä olisi erityisen oululaista, ja päätyneensä lopulta yhdessä tekemiseen.

Tätä oululaisuutta edustaa nyt Dentopoliskin, joka “on tehty yhdessä vahvalla yhteishengellä”.

Puheenvuorossaan Oikarinen kehui oululaista hammaslääketieteen opetusta edelläkävijäksi. Hän esittikin, että hammaslääkäripuolella käytössä oleva malli opetusharjoittelusta oikeassa ympäristössä tulisi laajentaa myös perusterveydenhuoltoon. Se olisi myyntivaltti, jolla Oulu voisi erottua muista ensi keväänä, kun samalla hakukerralla voi pyrkiä kaikkiin Suomen lääketieteellisiin tiedekuntiin. 

Oikarinen aloitti hammaslääkärin työuransa vuonna 1978 tuliterässä rakennuksessa Aapistie 3:ssa. Tänä syksynä dekaanin tehtävistään eläkkeelle jäävä Oikarinen vertasi omaa uraansa vanhan rakennuksen elinkaareen.

“Vanha rakennus oli oman urani mittainen. Toivottavasti uudella Dentopoliksella on pitempi ura edessä.”

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Dentopoliksen kolmannessa kerroksessa sijaitsevassa klinikkasalissa hammaslääkäriopiskelijat suorittavat kliinisen potilasharjoittelun.

 

Muokattu 25.9. kello 23.15: Korjattu kuvatekstin väärä tieto kiltiksen varustelusta.

Muokattu 27.9. kello 13:25: Muokattu hammaslääkärituolien hankintaa koskevaa kohtaa, lisätty sana valitus. 

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopisto mukaan Nokia Bell Labsin Distinguished Academic Partner -ohjelmaan

Suomesta ohjelmassa ovat mukana Oulun yliopiston lisäksi Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto.

Oulun yliopisto on valittu Nokia Bell Labsin Distinguished Academic Partner -kumppanuusohjelmaan. Ohjelmassa mukana olevat yliopistot ja tutkimusorganisaatiot tekevät tutkimus-, koulutus- ja innovaatioyhteistyötä Nokia Bell Labsin kanssa sekä luovat yhteistä näkemystä langattoman teknologian tulevaisuudesta.

Ohjelmaan on kutsuttu 25 yliopistoa eri puolilta maailmaa. Suomesta ohjelmassa ovat mukana Oulun yliopiston lisäksi Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto.

”Nokia Bell Labs on perustanut akateemisen kumppaniohjelman tuomaan parhaat yliopistot yhteen globaalien haasteiden ratkaisemisessa. Oulun yliopisto on johtava tutkimusyhteistyökumppanimme, ja olemme iloisia saadessamme globaaliin verkkoomme vahvaa langattoman tietoliikenteen osaamista. Odotamme mielenkiinnolla uudenlaista yhteistyötämme”, Nokia Bell Labsin tutkimusjohtaja Lauri Oksanen sanoo tiedotteessa.

”Oulun yliopisto kuuluu langattoman tietoliikenteen tutkimus- ja innovaatioekosysteemin ytimeen. Teemme maailmanluokan tutkimusta, jonka vaikuttavuutta vahvistamme yhdessä merkittävien yhteistyökumppaneidemme kanssa. Oulun yliopistolle on hieno tunnustus olla osa Nokia Bell Labsin Distinguished Academic Partner -ohjelmaa. Nokialla ja Oulun yliopistolla on jo pitkä yhteinen historia, ja olemme ilahtuneita yhteistyön uudesta vaiheesta”, sanoo Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki tiedotteessa.

Tiedotteen mukaan kumppanuusohjelma ”kokoaa maailman huippututkijat mahdollistamaan tulevaisuuden teknologiamurroksia, jotka yhdistävät ihmisiä ja palveluja välittömässä ja mukautuvassa verkossa”. Tutkimuksen ja johtajuuden kehittämisen lisäksi ohjelma tarjoaa harjoittelumahdollisuuksia opiskelijoille.

Bell Labs on alun perin yhdysvaltalainen, elektroniikkaan ja tietojenkäsittelyyn keskittynyt tutkimus- ja kehitysorganisaatio, jonka keksintöjä ovat muun muassa laser, Unix-käyttöjärjestelmä ja ohjelmointikielet C ja C++. Vuosien aikana Bell Labsin tutkijat on palkittu seitsemällä fysiikan Nobel-palkinnolla ja yhdellä kemian Nobelilla. Bell Labs siirtyi Nokian omistukseen Alcatel-Lucent-kaupan yhteydessä tammikuussa 2016.

Helmikuussa tiedotettiin Nokia Bell Labsin ja Oulun yliopiston perustavan yhteisen Joint Center for Future Connectivity -keskuksen.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: