Opiskelijan arki haltuun artistien opeilla

Lukuvuosi 2024–25 on pyörähtämässä käyntiin ja opiskelijat saapuvat kampuksille. Heidän joukossaan on paljon tuoreita korkeakouluopiskelijoita, joille opiskelijan arki on uusi, jännittävä asia. Miten lukuvuoden pyörteissä kannattaa pitää huolta omasta hyvinvoinnista? Oulun ylioppilaslehti kysyi vinkkejä yllättävästä suunnasta.

TEKSTI Miia Torro

KUVAT Miia Torro

Niin tamperelainen Huora kuin oululainen Blind Channel ovat viettäneet kiireistä vuotta. Kumpikin yhtye julkaisi maaliskuussa uudet albumit, jotka veivät bändit tien päälle.

Huora on keikkaillut ahkerasti ympäri Suomen ja Blind Channel on kiertänyt niin Euroopassa, Yhdysvalloissa kuin käynyt keikalla Japanin Tokiossa – kotimaata unohtamatta.

Qstock toi yhtyeet Ouluun ja kummankin yhtyeen jäseniä istahti hetkeksi Oulun ylioppilaslehden jututettavaksi.

Vinkki: Yritä varautua stressikauteen etukäteen

Mitä yhteistä on opiskelijalla ja kiertävällä artistilla? Ainakin se, että stressi, paineet ja aikataulujen mukaan eläminen tulevat molemmille hyvin tutuksi. Mutta kun Huoran ja Blind Channelin jäseniltä kysyy, miten he käsittelevät näitä asioita, on vastaus alkuun naurunremakka.

”Sehän on pitänyt opetella tässä hommassa, kun lähti noviisina kolmekymppisenä tekemään musiikkia”, Qstock-viikonloppuna 41 vuotta täyttänyt Huoran laulaja Anni Lötjönen sanoo.

”Kaikki on pitänyt mennä perse edellä puuhun ja opetella sitä kautta, että on tehnyt ensin ne asiat vähän niin kuin väärin.”

Samoilla linjoilla on Blind Channelin sampleista ja perkussioista vastaava Aleksi Kaunisvesi.

”Sitä oppii koko ajan kantapään kautta lisää, että milloin pitää ottaa vähän iisimmin ja milloin on hyvä hetki valvoa koko yö hengaillessa.”

Yksi opetus on ollut se, että kun on pidemmälle välille olemassa suunnitelma ja tietää stressikauden ennakkoon, osaa siihen varautua ja latautua.

”Se on ollut sellainen tärkeä asia hoksata, että stressikaudet ja kuormitukset menevät aina aikakausittain. Sitten vain pitää muistaa oikeasti varata itselle luppoaikaa ja palautumisaikaa”, Blind Channelin basisti Olli Matela sanoo.

Blind Channelin Aleksi Kaunisvesi (vas.) ja Olli Matela.

Vinkki: Tutustu itseesi ja rajoihisi

Lötjönen kertoo, että musiikkiura on laittanut tutustumaan itseensä sekä siihen, mitä jaksaa ja mihin kykenee. Tätä tutustumista täytyy toistaa, koska vanhenemisen myötä voimavarat sekä jaksaminen muuttuvat. Opiskeluvuosien aikana voi havahtua samaan: fuksina voi jaksaa eri tavalla opiskelijan arkea kuin opintojen loppupuolella. 

Huoran rumpali Saku Sahlstedt painottaa myös itsetutkiskelun merkitystä, jotta voi löytää omat rajat, joihin voimavarat riittävät. Tämän lisäksi hän nostaa esiin puhumisen tärkeyden – myös huonoista fiiliksistä.

”Kun pääset puhumaan muiden kanssa, niin se on myös keino käsitellä paineita ja stressiä. Jos vain vellot, pidät ne sisällä, niin nehän puristavat sinut ihan hengettömäksi. On pakko päästää ne ulos johonkin”, Sahlstedt sanoo.

Kurssitehtävien deadlinet ja tenttipäivät voivat nostaa stressitasot korkealle, mutta puhumalla olo voi keventyä. Liikunta on toinen keino purkaa paineita ja pitää huolta hyvinvoinnista. Lötjönen mainitsee hiihdon yhtenä parhaimmista tavoista, jolla voi pitää huolta kehosta sekä mielestä. Hän hiihti paljon alkuvuodesta valmistautuessaan tuleviin kevät-, kesä- ja syyskiertueisiin.

Myös Blind Channelin kaksikolle liikunta on osa elämää. Kaunisvesi kertoo urheilevansa aika paljon ja Matelakin käy paljon liikkumassa. Basistin lempipaikat Oulussa löytyvätkin veden ääreltä: joenvartta ja meren rantaa pitkin menee kilometrikaupalla reittejä, joilla lenkkeillä. Oulusta löytyy myös latuja, ja hiihtolenkin mittainen tauko voikin virkistää ja auttaa keskittymään paremmin.

Vinkki: Jokaisen opiskelupolku on erilainen

Kampuksilla kulkee kirjava joukko opiskelijoita, joista jokaisella on omanlaisensa tausta. Sama on myös haastatelluilla artisteilla. Huoran Lötjönen suuntasi yläkoulusta lähihoitajaopintoihin ja Sahlstedt opiskeli ammattikorkeakoulussa tuotantotalousinsinööriksi. Lötjönen kertoo, että hän on ollut kiltti opiskelija ja panostanut opiskeluihin – lähihoitajakoulusta hän sai stipendin. 

”Olin ihan täysi vastakohta. Ryvin opiskelijayöelämässä ja kaverit meni neljässä vuodessa valmistumaan ja olin itse siellä vielä viidennen vuoden. Sitten ajattelin, että nyt on pakko valmistua”, Sahlstedt sanoo.

Huoran Saku Sahlstedt (vas.) ja Anni Lötjönen.

Lötjönen harmittelee, miten opiskelu on tehty hankalaksi, kalliiksi ja kuluttavaksi. Moni opiskelijakin sen tietää: opintojen ohella on tehtävä töitä, jotta pärjää, mutta se voi tehdä opiskeluvuosista entistä kuormittavampia. Lötjönen opiskelisi enemmän, jos se olisi henkisesti ja taloudellisesti vähemmän riipivää.

”Mutta tykkään opiskelusta, siinä on järkeä”, hän lisää nauraen.

Blind Channelin kaksikosta Matela kuvailee olleensa opiskelijana valikoiva, kun jotkut aineet kiinnostivat ja toiset eivät. Madetojan musiikkilukion jälkeen hän jatkoi opiskeluja Oulun konservatoriossa, joka oli ”pieni stressikoulu” ja opetti paljon.

Kaunisvesi sen sijaan lähti kesken lukiovuosien opiskelemaan musiikin tuottamista Amsterdamiin. Opiskeleminen ulkomailla oli mallia kaikki tai ei mitään.

”Siihen piti pistää kaikkensa, koska oli muuttanut toiseen maahan ja laittanut kaiken uusiksi sitä varten, että sieltä valmistuu. Olin tavallaan kiinni siinä 24/7”, Kaunisvesi muistelee.

Vinkki: Suunnitelmallisuus kannattaa

Niin Huoran kuin Blind Channelin jäsenillä on artistiuraa takana jo useita vuosia. Kun heitä pyytää ammentamaan omasta kokemuksesta vinkkejä opiskelijoille, tulee ensimmäisenä vastauksena uni. Kiertueella lepo voi jäädä vähiin – aivan kuin opiskelijoillakin, kun luennot, tapahtumat, mahdolliset työt ja harrastukset täyttävät arjen.

”Se tekee ihmeitä, kun saa hyvin nukuttua”, Kaunisvesi muistuttaa.

Lötjösen mukaan uni on pohja asioille. Lisäksi olisi hyvä olla lähellä ihmisiä, joista saa voimavaroja. Matela ottaa esiin aikatauluttamisen ja suunnitelmallisuuden, myös pitkällä tähtäimellä.

Samoilla linjoilla on Sahlstedt. Hän kehottaa miettimään, mihin kannattaa panostaa. Opiskelijan arkeen kuuluvat monet tapahtumat ja bileet, mutta on hyvä pohtia, lähteekö viikonloppuna juhlimaan, jos maanantaina on tiedossa tentti. 

”Tiedän, että se on vaikeaa. En tehnyt niin silloin nuorena, mutta jos saa antaa jollekin ohjeen, niin miettii sitä, että ne lyhyen aikavälin ’uhraukset’ kantaa hedelmää myöhemmässä vaiheessa”, rumpali vinkkaa.

”Yllättävän helposti se menee, kun ei ota kaikkea ihan liian vakavasti”, Kaunisvesi päättää.

Miia Torro

Kirjoittaja on Oulun ylioppilaslehden toimitusharjoittelija. Tiedeviestinnän opiskelija, joka erästä kotimaista artistia siteeraten on aikuinen, mutta omalla tyylillä.

Lue lisää:

”En ole kuullut, että kukaan vielä pelkän kynttilän valossa kotonaan asuisi” – näin sähkön korkeat hinnat vaikuttavat opiskelijan arkeen

Sähkökatkot, energiapula, kriisitalvi. Siinä muutama uhkaavalta kuulostava yhdyssana, jotka ovat tulleet uutisia viime aikoina seuraavalle tutuiksi. Onko tilanne todella nyt niin paha, ja kuinka opiskelijoiden tulisi selvitä ”kriisitalven” läpi?  ”Ihan sopivasti tulee seurattua. Kyllä sillä tavalla olen tietoinen koko ajan”.  Näin kuvailee Oulun yliopistossa toista vuotta ympäristötekniikkaa opiskeleva Ella Levanen omaa suhtautumistaan vallitsevaan tilanteeseen. Levanen […]

TEKSTI Oula Airiola

KUVAT Tuuli Heikura

Sähkökatkot, energiapula, kriisitalvi. Siinä muutama uhkaavalta kuulostava yhdyssana, jotka ovat tulleet uutisia viime aikoina seuraavalle tutuiksi. Onko tilanne todella nyt niin paha, ja kuinka opiskelijoiden tulisi selvitä ”kriisitalven” läpi? 

”Ihan sopivasti tulee seurattua. Kyllä sillä tavalla olen tietoinen koko ajan”. 

Näin kuvailee Oulun yliopistossa toista vuotta ympäristötekniikkaa opiskeleva Ella Levanen omaa suhtautumistaan vallitsevaan tilanteeseen. Levanen ei ole kuitenkaan ahdistunut, vaikka uutissovellusten sähköotsikot pomppivatkin jatkuvasti silmille. Opiskelukavereiden kesken aiheesta jutellaan silloin tällöin, mutta se ei hallitse lounaspöytäkeskusteluita. 

”Välillä puhutaan, välillä ei”. 

Ukrainan sodan seurauksena sähkön tuonti Venäjältä Suomeen on lopetettu, ja myös Euroopan kaasupula heijastuu yhteisten markkinoiden kautta Suomen hintoihin. Sähkö on ollut huomattavan kallista jo viime keväästä lähtien, ja talvesta näyttää tulevan vaikea. 

Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisen energiatalouden tutkimusprofessorin Maria Kopsakangas-Savolaisen mukaan hintakehitystä on tällä hetkellä hyvin vaikea arvioida, mutta talven hinta tulee riippumaan ennen kaikkea kahdesta tekijästä: säästä ja Olkiluoto 3:n käynnistymisestä. 

”Hinta riippuu tosi paljon siitä, tuleeko kovia pakkasia ennen kuin Olkiluoto 3 tulee verkkoon. Se kyllä helpottaa huomattavasti tilannetta”, Kopsakangas-Savolainen arvioi. 

Korkeatkin hintapiikit ovat toki mahdollisia myös reaktorin käynnistyttyä, mutta sähkökatkoja tutkija pitää epätodennäköisinä enää sen jälkeen. 

Olkiluodon ydinvoimalaitosta operoivan Teollisuuden Voiman viimeisimmän ilmoituksen mukaan Olkiluoto 3:n säännöllinen sähköntuotanto alkaa aikaisintaan helmikuussa. 

Pieniä asioita

Sähkön riittävyyden varmistamiseksi kotitalouksia on kannustettu leikkaamaan kulutustaan esimerkiksi valtionhallinnon Astetta Alemmas -kampanjalla. Sähkön kokonaiskulutus onkin säästötoimien ansiosta ollut edellissyksyä alhaisempaa.  

Kopsakangas-Savolaisen mukaan yksittäistenkin kuluttajien toiminnalla on merkitystä. ”Tietenkin lähdetään siitä ajatuksesta, että kotitaloussektorin kulutus koostuu yksittäisistä kotitalouksista. Kyllä jokaisella se oma pieni roolinsa on”. 

Vaikka tyypillisen, kaukolämmöllä lämpiävässä kerrostaloyksiössä asuvan opiskelijan säästömahdollisuudet ovat rajalliset, mainitsee tutkija muutaman asian, jotka kannattaa kotonaan tarkistaa. 

Huoneistossa oleva sähkösauna on iso sähkösyöppö, ja tutkija suosittelee saunomaan kaveriporukan kesken vuorotellen eri asunnoissa, jos se vain on mahdollista. Myös saunomisen ajankohtaa kannattaa miettiä ja pyrkiä välttämään ruuhkatunteja. 

Toinen merkittävä säästökohde on etenkin uusissa taloissa yleinen kylpyhuoneen lattialämmitys. On mahdollista, että asunnon säännöissä on kielletty lattialämmityksen sammuttaminen kokonaan, mutta tutkija kehottaa tarkistamaan, voisiko lämmitystä kääntää edes hieman pienemmälle. Myös kylpyhuoneen ovi kannattaa pitää kiinni, ettei sähköä turhaan kulu muun asunnon lämmittämiseen. 

Levanen on kiinnittänyt huomiota sähkönkulutukseensa ja kertookin sammuttavansa kylpyhuoneensa lattialämmityksen lähtiessään pidemmäksi aikaa pois kotoa. ”Ei sähkön säästäminen varsinaisesti rajoita elämää, mutta kyllä se on koko ajan alitajunnassa”, opiskelija kertoo. 

Opiskelijan mahdollisuudet säästää sähköä ovat kuitenkin Levasen omankin kokemuksen mukaan rajalliset. 

”Tiedostan, että omat kulutustottumukset on sellaisia, etten tiedä mistä voisin vielä paljoa enempää nipistää”. 

Pörssisähköä vai kiinteähintaista?

Sähkön säästäminen kannattaa sopimustyypistä riippumatta, mutta halvoista tunneista pääsee hyötymään vain niin sanotulla pörssisähkösopimuksella. Siinä sähkön hinta vaihtelee tunneittain markkinahinnan mukaan. 

Uutta sähkösopimusta solmivaa Kopsakangas-Savolainen neuvoo pohtimaan omaa luonteenlaatuaan. Jos pieni riskinotto ei hirvitä, voi pörssisähkö olla hyvä valinta. Jos taas kaihtaa riskiä, eikä toisaalta jaksa aktiivisesti seurata hintoja, voi kiinteähintainen sopimus olla parempi vaihtoehto. 

Levanen uusi hiljattain sopimuksensa ja päätyi kiinteähintaiseen, kahden vuoden määräaikaiseen sopimukseen. Hän koki sen olleen omalle mielenlaadulle paras vaihtoehto. 

”Luonteeni on sellainen, että tulisin hulluksi, jos minulla olisi pörssisähkö”. 

Vaikka maksaisikin sähköstään kiinteää hintaa, kannattaa kulutusta tutkijan mukaan välttää niinä tunteina, kun tarjontaa on niukalti. Siten voi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että sähköä riittää kaikille, mutta Kopsakangas-Savolainen nostaa esiin myös ympäristönäkökulman. 

”Jos ihmiset ovat valmiita säästämään energiaa silloin, kun sitä on järjestelmässä niukasti, voidaan välttyä käynnistämästä varavoimayksiköitä. Ne perustuvat pitkälti vielä öljyyn ja kaasuun, ja ovat saastuttavia teknologioita”, tutkija selvittää. 

”Eli jos haluaa sitä omaa ilmastoon liittyvää jalanjälkeä pienentää, niin sillä miten käyttäydyt, on kyllä merkitystä, vaikka siitä itselle ei suoraan taloudellisesti olisi hyötyä. Se viesti ei ole kauhean hyvin vielä mennyt perille”.

”Yleinen tilanne on sellainen, että kustannuspaineita on” 

Pohjois-Suomen Opiskelija-asuntosäätiö PSOAS on merkittävä vuokranantaja oululaisten opiskelijoiden keskuudessa. Toimitusjohtaja Juha Aitamurron mukaan sähkön hinnat ovat vaikuttaneet myös PSOASiin, mutta etukäteen hankittu sähkö on helpottanut tilannetta. 

Talouspäällikkö Antti Tumelius kertoo PSOASin ostavan suurimman osan käyttämästään sähköstä noin kahdeksi ja puoleksi vuodeksi eteenpäin, ja vanhojen sopimusten ansiosta se saa sähköä kohtuulliseen hintaan ainakin vielä vuonna 2023. 

Tumeliuksen mukaan PSOAS opastaa asukkaitaan sähkön säästämiseen, mutta tekee myös itse toimia oman kulutuksensa vähentämiseksi. Se esimerkiksi on vaihtanut kiinteistöjensä pihavalaistuksia LED-lamppuihin. 

”Aika varovasti isoja rahoja laitetaan kiinni investointeihin, mutta kyllä me innokkaasti tutkitaan ja pilotoidaan energiaa säästäviä ratkaisuja”, talouspäällikkö kertoo. 

PSOASin asiakkaista suurin osa tekee itse omat sähkösopimuksensa, mutta soluasuntojen asukkaat maksavat kiinteää sähkömaksua kymmenen euroa kuukaudessa. Nyt PSOASin hallitus on kuitenkin päättänyt nostaa tuon summan viiteentoista euroon. Hallituksen puheenjohtaja Jonne Kettusen mukaan korotukset astuvat voimaan maaliskuun alusta. 

Sähkön hinta on noussut, ja aiemmat maksut eivät ole enää vastanneet aiheutuvia kustannuksia”, Kettunen sanoo. 

Samassa yhteydessä hallitus päätti 2,5 % vuokrankorotuksesta, joka koskee valtaosaa PSOASin vuokralaisista. Vuokrankorotusten taustalla on Kettusen mukaan yleinen kustannustason nousu. 

”Yleinen tilanne on sellainen, että kustannuspaineita on, ja sen kanssa me tietysti täällä painitaan”.

Tukea on tarjolla, mutta millaista?

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen asiantuntija Essi Leinonen ei ole vielä saanut sähkön hintaan liittyviä yhteydenottoja opiskelijoilta. Hänen mukaansa kohonnut ruuan hinta näkyy ainakin vielä opiskelijoiden arjessa enemmän. 

”Sähköllä ei ole ollut vielä sellaista suurta merkitystä. Jossakin vaiheessa se varmaan nousee enemmän pinnalle”, Leinonen arvioi. 

”Mitä olen opiskelijoita kuunnellut, niin muutama euro ei vielä näy. Mutta jos lähtee enemmän kasvamaan, niin sitten alkaa näkymään”. 

Mikäli sähkölaskun maksamisen kanssa tulee ongelmia, kehottaa Leinonen neuvottelemaan maksuajasta oman sähköyhtiön kanssa. Omia kulutustottumuksia kannattaa miettiä ja sähkösopimusta kilpailuttamalla voi hakea säästöjä. Jos se ei auta riittävästi, niin rahallista tukea voi hakea eri tahoilta. 

”OYY antaa tietoa siitä, mitä kannattaa tehdä ja mistä lähteä liikkeelle. Meidän on mahdollista myös antaa jäsenille pieni laina, jos tilanne näyttää aivan toivottomalta”, Leinonen kertoo. 

Jos yhteydenottoja alkaa tulla, niin OYY pystyy maanlaajuisen ylioppilaskuntaverkoston kautta lähteä ajamaan jäsentensä etua kansallisella tasolla. Leinonen mainitsee esimerkiksi opiskelijoille suunnattujen kompensaatioiden esittämistä päättäjille. 

Syyskuussa Suomen hallitus sopi toimista sähkölaskujen kanssa kamppailevien kansalaisten tukemiseksi. Kopsakangas-Savolainen ei kuitenkaan ole tyytyväinen hallituksen malliin. 

”Monissa muissa maissahan on pienituloisille kotitalouksille annettu tämmöinen suora energiaraha, jonka voi käyttää sitten suoraan siihen sähkölaskuun, tai säästää ja käyttää johonkin muuhun”, tutkija avaa. 

”Suomessahan tämä on nyt toteutettu verovähennysten, arvonlisäveron alennuksen ja kelan maksaman harkinnanvaraisen tuen kautta, jotka eivät mielestäni auta kaikista pienituloisimpia, esimerkiksi opiskelijoita, millään tavalla.” 

Opiskelija Ella Levasen mukaan sähkön hinnat eivät ole vielä aiheuttaneet harmaita hiuksia, eikä hän sellaista opiskelukavereidensakaan keskuudessa ole havainnut. 

”En ole kuullut, että kukaan vielä pelkän kynttilän valossa kotonaan asuisi”. 

Sähkösopimustyypit

• Yleisesti ottaen sähkösopimuksissa on kolmea päätyyppiä. 

• Määräaikaisella sopimuksella sähköä saa kiinteään hintaan sopimuskauden ajan. Vain toiseen asuntoon muuttaminen oikeuttaa irtisanomaan sopimuksen kesken. Sopimuskausi on yleensä 12 tai 24 kuukautta. 

• Toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella sähköä saa kiinteään hintaan, mutta sähköyhtiöllä on oikeus muuttaa hintaa sopimuksessa määritellyin ehdoin. Sopimuksen irtisanomisaika on kaksi viikkoa. 

• Pörssisähkösopimuksella sähköstä maksetaan tunneittain vaihtuva spot-hinta ja sähköyhtiön marginaali. Seuraavan vuorokauden tuntihinnat julkaistaan päivittäin noin klo 13.45. Sopimus on voimassa toistaiseksi kahden viikon irtisanomisajalla. 

• Tarjolla on myös muun tyyppisiä sopimuksia. Tehdessäsi sähkösopimusta, mieti minkä tyyppinen sopimus sopii juuri sinulle ja lue sopimusehdot tarkkaan. 

Oula Airiola

Lue lisää:

Kaikki muu paitsi opiskelun laatu on turhaa

Voisiko opiskelijoita kannustaa vaihteeksi panostamaan nopeuden sijasta opiskelunsa laatuun, kysyy Juhani Kenttä.

Ainoa pysyvä asia on muutos. Tänä syksynä uudet opiskelijat aloittavat fuksivuotensa huomattavasti epämääräisemmiksi muuttuneissa olosuhteissa. Koronan takia myös pääsykoeprosessi oli poikkeuksellinen. 

Toisaalta haastavan kevään jälkeen myös lisättiin yhteensä yli 4000 opiskelupaikkaa sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin. 

Opiskelijan asema on alati altis muutoksille. Oman sukupolvenikin sisällä on ollut monia vaihtelevia lähtökohtia opintoihin. Aloitin itse ammattikorkeakoulussa vuonna 2008 ja opiskelen nyt yliopistossa toista tutkintoani. 

Vähän opintojeni aloittamista aiemmin yliopistoon päässeillä on käytännössä ikuinen opiskeluoikeus, jos he eivät ole syystä tai toisesta vielä valmistuneet. Minun jälkeen tulleilla taas on voinut olla jo hakiessaan enemmän paineita, kun valinnoissa painotettiin enemmän ylioppilastodistusta ja ensikertalaiskiintiötä. Peli kovenee.

Nyt valtiovarainministeriö ehdottaa, että jatkossa opintotuki käsittäisi määrältään vain tutkinnon tavoiteajan. Samalla opintojen ohella tehdyn työn tuloraja nousisi. Molempia ehdotuksia perustellaan niiden työllistävällä vaikutuksella. 

Opetusministeri Li Anderssonin mukaan muutokset lähettäisivät ristiriitaisen viestin. Pitäisi opiskella nopeasti ja siirtyä työelämään, mutta jos leikattu raha käytetään tulorajojen nostoon, opiskelijan oletetaankin tekevän töitä opintojen ohella, jolloin opiskeluaika tietenkin pitkittyy. 

Voisiko opiskelijoita kannustaa vaihteeksi panostamaan nopeuden sijasta opiskelunsa laatuun? Luulisi olevan kaikkien etu, että valmistuvat opiskelijat olisivat opintonsa huolella suorittaneita asiantuntijoita. Tietenkin on monia, jotka valmistuvat tavoiteajassa, mutta kaikilta se ei luonnistu erinäisistä syistä. Oma tavoiteaikani meni jo menojaan ja taidanpa joutua anomaan lisää opiskeluoikeuttakin ensi vuonna.

Kaikesta huolimatta, suhtaudun yhä yliopistoon idealistisesti. Tiedon kerryttäminen, itsensä kehittäminen, ja yhteisöllisyys kohtalotoverien kanssa sisältävät minulle itseisarvoja, joista haluan pitää kiinni niin kauan kuin itse koen sopivaksi. Koska en ihan tiedä, mitä tulen tekemään yliopiston jälkeen, sitä suuremmalla syyllä haluan ottaa opiskelumahdollisuudesta kaiken irti.

Oikeastaan kadehdin ikuisuusopiskelijoita, jotka eivät ole aikeissakaan valmistua. Tuntuu, että he ovat löytäneet huijauskoodin elämään. Täällä on hyvä ihmisen olla.

Juhani Kenttä

Englantilaisen filologian opiskelija, joka intoilee kulttuurista ja miettii ammatinvalintaa sitten myöhemmin.

Lue lisää: