Opiskelukyky muodostuu terveydestä ja voimavaroista, opiskelijan ympäristöstä, opiskelutaidoista sekä opetus- ja ohjaustoiminnasta. Jos jollain osa-alueella on ongelmia, opiskelu ei onnistu parhaalla mahdollisella tavalla.
Opiskelijat saavat tukea opiskelun suunnitteluun jo ensimmäisenä syksynä pienryhmäohjaajilta ja omaopettajilta. Tiedekuntien ja laitosten opinto-ohjaajilta, opiskelu- ja uraohjauksesta opiskelijoiden hyvinvointi- ja ohjauspalvelukeskuksessa saa neuvoja ja tukea pitkin opiskelu-uraa.
Kaikille nämä eivät kuitenkaan riitä, opintojen suorittaminen hidastuu ja lisäapu on tarpeen. Silloin yksi vaihtoehto on opintopsykologin tapaaminen opiskelijoiden hyvinvointi- ja ohjauspalveluissa. Opintopsykologi auttaa esimerkiksi silloin, kun opinnot ovat syystä tai toisesta jumissa, opiskeluitsetunto on kateissa tai motivaatio opiskeluihin on hiipunut.
Tammikuussa Oulun yliopistossa uutena opintopsykologina aloitti Pia Partanen. Hän on havainnut, että osa hänen asiakkaistaan pääsee ongelmansa ratkaisuun kiinni yhden käyntikerran jälkeen, kun taas joillain ongelmat ovat syvemmällä ja esimerkiksi elämänhallinta ja arjen hallinta tuottavat vaikeuksia.
Partasen tähän mennessä kohtaamat opiskelijat ovat kärsineet muun muassa ajan- ja arjenhallintaan, mielenterveyteen ja opintojen suunnitteluun liittyvistä ongelmista tai näiden yhdistelmistä. Kaikkia yhdistää se, etteivät opinnot etene.
Partanen on aiemmin työskennellyt eri ikäryhmien kanssa ja uudessa työssään opiskelijoiden parissa havahtunut siihen, että joillain opiskelijoilla vuorokausirytmi on sekaisin, eivätkä he itse koe sitä ongelmana.
“Joillain vuorokausirytmi on semmoinen, että valvotaan ja tehdään hommia öisin. Usein siihen liittyy läheisesti tietokone. Aikaan suhtaudutaan eri tavalla kuin vanhemmissa ikäryhmissä.”
Ratkaisut
Ongelmiin lähdetään hakemaan ratkaisua opiskelijan tavoitteista ja siitä, mihin opiskelija haluaa muutosta. Opintopsykologin opastuksella opiskelijan arjen- ja ajanhallintaa tutkitaan siten, että katsotaan, mikä estää tavoitteisiin pääsemistä ja mitä keinoja on jo kokeiltu ja mitä tarvitsisi lisää. Siis puhdasta suunnittelua ja arjen jäsentämistä.
“Keskitymme kokonaisuuteen. Käymme läpi kaikki kurssit, jotka opiskelija aikoo suorittaa ja millaisia suoritustapoja niissä on ja mitä niiden eteen pitää tehdä. Laadimme opiskelusuunnitelman päivä päivältä. Merkkaamme ylös, kuinka paljon pitää esimerkiksi lukea päivässä kahden viikon päästä olevaan tenttiin”, Partanen kertoo ja jatkaa: ”Rinnalla voi kulkea myös ohjausprosessi, jossa tarkastellaan omaa ajattelua ja tunteita sekä etsitään välineitä niiden hallitsemiseksi silloin, kun ne vaikeuttavat opiskelua ja arjessa selviytymistä.
Lisäksi opiskelijan kanssa konkreettisesti suunnitellaan ajankäyttöä aivan paikoista lähtien. Pohditaan missä on paras opiskella: kotona vai kenties yliopiston kirjastolla.
Ajanhallintaan liittyy Partasen huomio siitäkin, kun monilla opiskelijoilla on tunne, että koko ajan pitäisi tehdä jotakin. Mutta jokainen tarvitsee lepoa, joten olisi tärkeää tehdä ero opiskelun ja vapaa-ajan välille.
Ennaltaehkäisyä
Valtakunnallisen opiskelijabarometrin mukaan oman alan opiskelijoiden yhteisöön kokee kuuluvansa paljon tai erittäin paljon 26 prosenttia, jossain määrin, silloin tällöin tai vähän 51 prosenttia ja hyvin vähän tai ei lainkaan 24 prosenttia. Huolestuttavaa on, että neljäsosa kokee olevansa yhteisön ulkopuolella.
Partanen korostaa opiskeluporukan tärkeyttä opiskeluiden sujumisen kannalta. Kun on mukana porukassa ja saa vertaistukea, välttyy irrallisuuden kokemukselta. Yksinäisyys on myös yksi teema, joka on tullut esiin opintopsykologin alkutaipaleella.
“Ensimmäisellä opiskeluvuodella on todella suuri merkitys tässä. Olisi tärkeää löytää oma porukka ja tutustua oman laitoksen väkeen. Opiskelijat ovat samassa elämäntilanteessa, mutta tulevat eri lähtökohdista. Auttaa, kun ongelmista puhuu ja ne jakaa muiden kanssa.”
Hyvä tapa sujuvoittaa opintoja ja ennaltaehkäistä ongelmia on Partasen mielestä muodostaa opiskeluryhmiä esimerkiksi lukupiirejä, joissa käydä yhdessä kavereiden kanssa luentoja läpi. Omat taidot kehittyy, kun kuulee muiden ideoita.
Yksilöohjauksen lisäksi Partasen työnkuvaan kuuluvat ryhmäohjaukset, teemaluennot ja henkilökunnan koulutus sekä ohjauksen kehittäminen. Kevään aikana hän kehittää ohjauksen mallia yhteistyössä ohjaustyötä tekevien kanssa. Tarkoituksena on luoda opiskelijoille ja henkilökunnalle työvälineitä, joiden avulla he löytävät oikean ohjaustahon ohjaustarpeesta riippuen.
Merkittävä osa opintopsykologin työstä on opiskelijoiden ohjausta. Painopistettä on pyrkimys siirtää opiskelun sujuvuutta tukevaan ennaltaehkäisevään työhön, jota ovat muun muassa yksiköiden kanssa tehtävä yhteistyö ja henkilökunnan konsultaatio.
Syksyisin kaikille fukseille järjestetään teemaluennot aiheista Ajankäyttö ja suunnitelmallinen opiskelu sekä Oppiminen on taitolaji. Tammikuussa ne pidettiin kertaalleen uudelleen ja myös vanhemmat opiskelijat saivat osallistua niihin.
Helmikuussa aloittaneet gradu- ja kandiryhmät auttavat opinnäytetöiden valmistumiseen, ja niiden lähtökohta on opiskelijoiden ohjaustarve. Kaikki eivät koe omaa kandi- tai graduohjaajaa riittäväksi, mistä kertoo ryhmien suosiokin. Graduryhmään eivät kaikki halukkaat mahtuneet. Partanen arvio, että tieto kandiryhmästä ei ehkä tavoittanut kaikkia sitä tarvitsevia, koska ryhmä ei tullut täyteen. Hän kertoo opiskelijoiden kokevan, että ohjausta opinnäytetöihin on liian vähän. Työskentely ryhmissä lähtee opiskelijoiden toiveista. Ensimmäisellä kerralla ryhmät miettivät, mitä ryhmäohjauksesta haluavat ja laativat välitavoitteet sekä päätavoitteen toukokuulle.
Tutkielman sisältöihin ei näissä ryhmissä puututa, vaan ohjaus on prosessiohjausta. Jokaisella ryhmään tulevalla täytyy olla kandi- tai graduohjaaja nimettynä. Ryhmäohjauksen ja tutkielmaohjaajan töiden tulisi tukea toisiaan. “Opiskelijat tarvitsevat struktuuria ja positiivista painetta, jotta saavat tutkielman valmiiksi.”
Ajoissa apua
Aiemmin opintopsykologille pääsi vain ajanvarauksella ja jonot olivat huimia. Tammikuussa otettiin käyttöön viikoittainen avoin vastaanottoaika, joka on maanantaisin kello 9–11. Partanen kertoo, että palvelu on toiminut suunnitelmien mukaan: suurin osa asiakkaista on päässyt ongelmansa kanssa eteenpäin yhdellä käynnillä.
Kun opiskelija saa ajoissa apua, ongelmat eivät suurene. On tärkeää, ettei huoliensa kanssa tarvitse odottaa liian kauan. Partanen vakuuttaa, että kynnys hänen vastaanotolleen tuloon on matala.
“Ei tarvitse odottaa, että on hirveän huono tilanne ennen kuin voi tulla vastaanotolleni. Jos itse kokee, että jokin häiritsee arkea, opiskelua ja omiin tavoitteisiin pääsemistä, kannattaa luottaa omaan arvioon ja tulla käymään.”
Lisäksi opiskelijoiden hyvinvointi- ja ohjauspalveluissa Anita Perttusella ja Elina Koskisella on omat ohjauksen vastaanottoajat. Perttusen vastuualueena ovat opintojen ohjaus ja uraohjaus, ja Koskinen puolestaan hoitaa kansainvälisen harjoittelun ohjausta ja neuvontaa. Kysymyksestä riippuen voi valita, kenelle menee. Jos ei tiedä, kannattaa täyttää verkkolomake, jolloin tiimi katsoo, kuka opiskelijaa osaa parhaiten auttaa.
