Pänttääminen on edellissukupolvien synti

Ilmiöt  | 

Teksti Juuso Syngelmä

Kuvat Maiju Putkonen

Aivojen hyvinvointi otetaan nykyään paremmin huomioon. Aiemmilta sukupolvilta jälkimmäisille kulkeutunut käsitys asioiden pänttäämisestä on korona-aikana tullut kyseenalaistetuksi. Pitkään ajateltiin, että opiskeluun käytetty tuntimäärä ratkaisee. Maailma on viisastunut. Tauot, mielekäs tapa oppia, prodktiivisuus ja stressinhallinta ovat tärkeitä teemoja niin oppimisessa kuin työnteossa.

Pänttääminen on vanhentunut oppimiskäsitys, jolla tarkoitetaan asioiden takomista päähän. Pänttääminen tapahtuu usein silloin, kun opiskeltava asia jätetään viimeiseen iltaan ennen koetta tai tenttiä. Uusia asioita yritetään takoa päähän ilman niiden todellista ymmärtämistä. Tauot jäävät usein lyhyiksi ja stressitaso nousee, kun kaikkea luettua ei hetken päästä muisteta. Tällöin puhutaan aivojen ylikuormittumisesta. Kuvittele, että aivosi ovat esimerkiksi vesikannu, joka alkaa täyttyä vedestä. Vaikka vesikannu on jo aivan täynnä, kaadat sinne lisää vettä ja kannu tulvii yli. Sama tapahtuu aivoissa pitkän pänttäämisen seurauksena. Aivot ja muisti ovat täynnä tietoa, mutta opiskelija yrittää tästä huolimatta ahtaa päähänsä lisää tietoa. Kun näin tapahtuu, aivot menevät eräänlaiseen estotilaan. Vaikka opiskelija haluaisi kerätä lisää tietoa, hänen aivonsa eivät ota enää uutta tietoa vastaan. Aivot siirtyvät ajattelemaan muita asioita tauon tarpeessa, jolloin oppiminen on olematonta ja kuormittaa aivoja.

Maailma kehittyy kovaa vauhtia, joten myös ihmisellä on tarve kehittää itseään oppimalla uutta. Seurauksena on aivojen jatkuva kuormittuminen. Jokainen sähköposti-, tekstiviesti- ja sosiaalisen median ilmoitus katkaisevat yhtäjaksoisen keskittymisen. Uusia järjestelmiä ja uutta tekniikkaa joutuu opettelemaan jatkuvasti. Kaikki tämä kuormittaa aivojamme. Monella meistä ajattelutyö ja aivojen kuormittuminen jatkuvat vapaa-ajalla. Aivokuormitus nähtiin pitkään työn laatuun vaikuttavana tekijänä. Nyt siitä on tulossa työhyvinvointiasia.

Itsekurilla on suuri merkitys aivojen kuormittumisen ehkäisemisessä. Voit esimerkiksi laittaa puhelimen äänettömälle taskuusi työskentelyn ajaksi tai kytkeä eri sovellusten ilmoitukset pois päältä. Tällöin yhtäjaksoinen keskittyminen ei keskeydy ja aivot eivät joudu pinnistelemään pysyäkseen sovitussa asiassa. Oli se sitten uuden oppimista tai vanhan kertaamista. Jokaisella on myös vapaus poistua työskentelemään omaan rauhalliseen tilaansa, mikäli esimerkiksi muut ihmiset tai meteli haittaavat keskittymistä.

Muistaminen on taito siinä missä kitaransoitto tai jalkapallon pelaaminen. Ilman harjoittelua muisti ei kehity.

Muistipalatsi auttaa muistamaan asiakokonaisuuksia

Aivoillamme on hämmästyttävä kapasiteetti varastoida tietoa. Northwesternin yliopiston psykologian professori Paul Reber arvioi vuonna 2010 aivojen muistikapasiteetin vastaavan 2,5 miljoonan gigabitin muistitikkua. Jos haluaisit muuttaa kaiken tietosi TV-ohjelmaksi, ohjelmaa olisi mahdollista tehdä kolmen miljoonan tunnin verran.

Muistaminen on taito siinä missä kitaransoitto tai jalkapallon pelaaminen. Ilman harjoittelua muisti ei kehity. Muistamista voi harjoitella erilaisilla tekniikoilla ja säännöillä. Muistipalatsi on ikivanha, jo Antiikin Kreikassa käytetty tekniikka, joka perustuu siihen, miten hyvin ihminen muistaa tuttuja paikkoja ja reittejä. Tavoitteena on yhdistää uudet asiat tuttuihin asioihin, jolloin muistaminen nopeutuu ja oppiminen paranee. Muistipalatsissa luodaan oma reitti esimerkiksi kotona. Reitti voi olla esimerkiksi oma huone > olohuone > vessa > keittiö > eteinen. Yhdistä jokainen muistettava asia eri huoneeseen. Jos tavoitteena on oppia esimerkiksi ympäristömyrkyistä, kuvittele huoneeseesi lyijykynä (viittaa lyijyyn), olohuoneeseen paristo (viittaa kadmiumiin), vessaan purkillinen elohopeaa, keittiöön hyönteismyrkkypurkki (viittaa DDT:hen) ja eteiseen roskia, jotka palavat (viittaa dioksiineihin). Toista tämä reitti mielessäsi muutama kerta. Kun sitten kokeessa kysytään ympäristömyrkyistä, voit kuvitella oman huoneesi ja siellä olevan lyijykynän. Seuraavaksi voit kuvitella olohuoneen, jossa on paristo. Tätä jatketaan, kunnes päästään mielessä eteiseen asti.

Muistisääntöjä voi myös kehittää itse. Suomen kielen opiskelijana olen kehittänyt muistisääntöjä eri sijamuodoille. Adessiivin sijapäätteen -lla tai -llä muistan virkkeestä Adelella on kaunis ääni. Translatiivin sijapäätteen -ksi puolestaan muistan englannin kielen avulla. Trans – transform – ’muuttua’. Siemen muuttui kukaksi.

Lyhyestä meditaatiosta apua stressinhallintaan

Kuvitus: Maiju Putkonen

Stressi on salakavala vihollinen. Lyhytaikainen stressi on jopa hyödyksi, mutta stressin muuttuessa pitkäaikaiseksi sen haittavaikutukset tulevat esiin. Oppimisvaikeus.fi kirjoittaa stressin vaikutuksesta oppimiseen sivuillaan.

”Stressi voi haitata oppimista monella eri tavalla. Pitkäaikainen tai voimakas stressi voi heikentää keskittymistä ja muistin toimintaa. Stressi voi vaikeuttaa nukahtamista tai huonontaa unenlaatua. Puutteet unessa voivat heikentää oppimista. Pitkään jatkuessaan stressi voi johtaa uupumiseen, johon liittyy kiinnostumattomuus asioihin.”

Aivot, muisti ja mieli ovat kaikki yhteydessä toisiinsa. Jos mieli ei voi hyvin, oppiminen vaikeutuu. Masennus heikentää keskittymiskykyä ja vaikeuttaa uuden oppimista. Onkin tärkeää huolehtia omasta henkisestä jaksamisesta ja mielenterveydestä. Mielekäs, stressitön tekeminen työskentely- ja opiskeluajan ulkopuolella vähentää stressiä ja lepuuttaa aivoja.

Lyhytaikainen stressi motivoi tekemään asioita eteenpäin. Tietoinen tunne siitä, että deadline lähestyy, saa ihmisen tekemään projektiaan eteenpäin tehokkaammin. Itsekuri on myös stressinhallinnassa tärkeää. On kuunneltava omaa kehoa, mieltä ja aivoja. Jos projekti on vaiheessa ja stressiä alkaa kerääntyä liikaa, on hyvä käydä esimerkiksi kävelylenkillä, jotta aivot ja mieli saavat lepoa. Rentouttavan tekemisen ja taukojen olisi hyvä koostua asioista, jotka ovat itselle hauskoja ja mieluisia. Tällöin aivot saavat aidosti muuta ajateltavaa ja hyviä virikkeitä jatkaa varsinaista työntekoa tauon jälkeen. Rentoutuminen vähentää stressihormonien tuotantoa ja selkeyttää omia ajatuksia. Rentoutumista voi harjoitella esimerkiksi lyhyellä meditaatiolla. Kun tunnet stressiä, laita puhelimesta esimerkiksi 5 minuutin ajastin päälle ja keskity ainoastaan hengittämiseen. Tällaisen harjoituksen tavoitteena on saada mieli ymmärtämään, ettei jokaiseen ajatukseen ole pakko tarttua. Voit ajatella sanovasi ”sisään” jokaisella sisäänhengityksellä ja ”ulos” jokaisella uloshengityksellä. Anna ajatusten virrata niin päähäsi kuin pois sieltä.

Rentouttavan tekemisen ja taukojen olisi hyvä koostua asioista, jotka ovat itselle hauskoja ja mieluisia.

Oikeanlaiset tauot edesauttavat palautumista

Stressitaso nousee liian korkeaksi silloin, kun emme pääse palautumaan. Opiskelu on kokopäiväistä työtä. Tentit, kurssitehtävät ja harjoitteluun liittyvät asiat ajautuvat ajatuksiimme ja toimiimme vielä opiskelupäivän iltana. Opiskelijalle suuri haaste onkin löytää selkeä aika palautumiselle ilman kiireen tuntua palautettavista kurssitehtävistä tai tulevista tenteistä.

Toisinaan unohdetaan, että palautuminen tapahtuu iltojen ja viikonloppujen lisäksi myös tauoilla. Iskostunut ajatus siitä, että taukoja saa pitää vasta kun on opiskellut tarpeeksi, on lopulta haitaksi oppimiselle. Kun paloittelemme oppimisen pienempiin, esimerkiksi puolen tunnin, osiin ja pidämme jokaisen osan välissä lyhyen noin viiden minuutin tauon jonkin mielekkään ja rentouttavan asian parissa, aivomme palautuvat jo opiskelun aikana. Opiskelu tuntuu pitempään mukavalta, kiinnostavalta ja mieluisalta. Tauot pitävät myös energiatasot korkealla, jolloin oppiminen on tehokkaampaa.

Se, millainen tauko jokaisella toimii parhaiten, on lopulta yksilöllistä. Toisen aivot palautuvat paremmin hiljaisuudessa, toisen kahvitauolla ystävien kanssa. Itselle sopivan tyylin löytää kokeilemalla. Ajankäytön suunnittelu, ihmissuhteiden ylläpitäminen ja murehtimisen sivuuttaminen ehkäisevät stressiä.

Pomodoro-tekniikasta apua opiskelun jaksottamiseen

Lähestyvä tentti tai kurssitehtävän deadline voivat tuntua vastenmieliseltä urakalta. Oppimateriaalia voi olla niin paljon, ettei tiedä mistä tenttiin lukemisen aloittaisi. Tällöin on hyvä jakaa suuri kokonaisuus pienempiin osiin. Yksi keino opiskelun jaksottamiseen taukoineen on pomodoro-, eli tomaattitekniikka. Tekniikan nimi tulee italian kielen sanasta pomodoro, ’tomaatti’. Opiskelu tapahtuu 25 minuutin jaksoissa. Tavoitteena on työskennellä 25 minuuttia ilman keskeytyksiä. Tähän voi käyttää apuna esimerkiksi puhelimen ajastinta. Kun olet työskennellyt 25 minuuttia, pidä 5 minuutin tauko. Tällaista 25 minuutin työjaksoa ja 5 minuutin taukoa kutsutaan yhdeksi tomaatiksi. Kolmen tai neljän tomaatin jälkeen voit pitää pidemmän, noin 30 minuutin, tauon.

Tekniikan hyötynä on esimerkiksi se, että 25 minuuttia on riittävän lyhyt aika motivoitumiselle ja keskittymiselle. Toisaalta voit yllättyä miten paljon yhden tomaatin, eli noin puolen tunnin aikana voi saada aikaan. Voi olla helpompi ajatella tekevänsä vielä yhden tomaatin, kuin opiskelevansa vielä tunnin.

Unohtaminen on oppimista

Tauot ovat siis tärkeä osa tehokasta oppimista. Ne lataavat aivoja, lieventävät stressiä ja lisäävät oppimisen tehokkuutta. Tauot auttavat myös huomaamaan mitkä asiat ovat muistissa ja mitkä on unohdettu. Kun tietää mitkä asiat eivät pysy muistissa, voi tauon jälkeen keskittyä opiskelemaan niitä asioita. Jos käymme läpi opittuja asioita liian nopeasti ilman kunnon taukoja, emme ehdi unohtaa opittuja asioita. Luomme haitallisen illuusion, jossa luulemme muistavamme kaiken, vaikka todellisuudessa emme voin ole ehtineet unohtaa opittuja asioita. Pidä siis taukoja ja unohda. Mikäli alussa tuntuu, että unohdat paljon asioita, älä huoli. Unohtaminen on voimakkainta uuden oppimisen alkuvaiheessa. Unohtaminen tasoittuu vähitellen.

Unohtaminen on oppimista. Oppiminen vaatii alitajuista tiedon hautumista. Tämä tapahtuu unohtamisen kautta. Samalla unohtaminen auttaa karsimaan hallussa olevan asian opiskelua vaativasta asiasta. Lisäksi kerran unohdettu ja myöhemmin mieleen palautettu asia vahvistaa kyseisen asian oppimista.

Unohtaminen, rentoutuminen, yhteinen aika kavereiden kanssa, mieluisat tauot ja sopivan mittaiset työskentelyajat ovat kaikki edellytyksiä tehokkaalle ja produktiiviselle oppimiselle. Vanhat käsitykset tuntikausien pänttäämisestä on heitetty roskakoriin ja tilalle ovat tulleet stressinhallinta, järkevä ajankäyttö, riittävä lepo ja mielekäs tapa oppia.

Julkaistu 27.8.2021

Juuso Syngelmä

Suomen kielen maisterivaiheen opiskelija, joka nauttii suuresti hyvistä tarinoista niin lauluissa, videopeleissä, elokuvissa kuin kirjoissa. Kuuntelee äänikirjoja, koska on liian laiska lukemaan itse.

Lue seuraavaksi

Sosiaaliset taidot ruosteessa ja raastepöydässä

Essi Erkkilä

Kolumni

1.12.2021

Voimaantumisen vaellus

Kaisa-Reetta Seppänen

Ilmiöt

16.11.2021

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821