"Haluan uskoa, että nuoriso- ja opiskelijaliike on historian oikealla puolella", sanoo OYY:n koulutuspoliittisena asiantuntijana työskentelevä Valtteri Törmänen.

Ylioppilaskunnan koulutuspoliittista asiantuntijaa Valtteri Törmästä ohjaa elämässä vahva oikeudenmukaisuuden taju

OYY valitsi marraskuussa uudeksi koulutuspoliittiseksi asiantuntijaksi Valtteri Törmäsen. Hän näkee, että ylioppilaskunnan tärkein tehtävä on antaa opiskelijoille kanava vaikuttamiseen.

Ihmiset  | 

Teksti Iida Putkonen

Kuvat Anni Hyypiö

Valtteri Törmänen valittiin marraskuussa Oulun yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittiseksi asiantuntijaksi. Vaikka Törmäsellä on pitkä ura opiskelijavaikuttajana, hän ei näe tietään ylioppilaskuntaan suoraviivaisena.

“Urapolkuni voi näyttää että se on nimenomaan polku: todella suoraa nousukiitoa ja kaikki on mennyt niin kuin pitää – mutta ei se niin ole mennyt. Enemmänkin siinä on hirveästi yrityksiä ja epäonnistumisia. Mitään ei saavuta ilman yrittämistä”, Törmänen sanoo.

Törmänen opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa journalismia. Hän ei pitänyt alaa ykkösvaihtoehtonaan. Lukion jälkeen Törmänen haki oikeustieteelliseen haluten parantaa maailmaa, mutta ei läpäissyt pääsykokeita toisellakaan kertaa.

Journalismiin hän haki lopulta siksi, ettei alalle ei ollut pääsykoekirjoja. Aluksi sattumanvaraisesti valikoitunut ala on kuitenkin muotoutunut omaksi. Törmänen näkee journalismin jatkumona halulle parantaa maailmaa paljastamalla epäoikeudenmukaisuutta.

“Se kuulostaa naiivilta ja pörröiseltä ja kirkasotsaiselta, että journalisti tai lakimies pelastaa maailman. Kumpikaan ei lopulta pelasta, mutta se oli osittain kimmoke alan valintaan”, hän kertoo.

Nyt innostus vaikuttamiseen on johtanut Törmäsen ammattikorkeakoulusta yliopistomaailmaan. Syynä ylioppilaskuntaan hakeutumiseen oli halu laajentaa koulutuspoliittista osaamistaan myös duaalimallin toiselle puolelle. Myös paikkakunta vaikutti päätökseen. Törmänen uskoo, että samassa kaupungissa olevat opiskelu- ja työpaikka auttavat häntä saamaan opiskelunsa loppuun.

”Minulla on myös hyvä tietämys Oulusta ja siitä, miten politiikkaa ja vaikuttamista kannattaa tehdä täällä”, hän lisää.

Hän uskoo tuntemuksen kaupungista ja myös ammattikorkeakoulumaailmasta auttavan häntä työssään etenkin, kun Oamkin Teuvo Pakkalan ja Kotkantien kampukset muuttavat Linnanmaan kampukselle ensi vuonna.

Kaikki eivät mahdu kopon kämpille

Vaikka Törmäsellä on aiempaa kokemusta opiskelijavaikuttamisesta, oli siirtyminen yliopistoon silti totuttelemisen paikka.

Hänelle suurin ero yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä on vaikuttamisen suoraviivaisuudessa.

“Täällä on suunnittelijaa suunnittelijan päälle, ja päätöksenteko on sitä myöten hitaampaa”, Törmänen sanoo.

“Aika on resurssi, jota emme voi antaa antaa kenellekään yhtään enempää.”

Hän kertoo, että ammattikorkeakoulussa oli helppo oppia tuntemaan omassa työssä keskeiset ihmiset, koska asioista vastasi pienempi määrä ihmisiä. Yliopistolla oikean henkilön löytäminen taas vie aikaa jo pelkästään ihmismäärän takia.

Myös opiskelijoiden kanssa vuorovaikuttamisessa on yliopistolla haasteensa. Yliopistolla toimivien järjestöjen määrä on moninkertainen ammattikorkeakouluun nähden, ja näin ihmisiä, joiden kanssa koulutuspoliittinen asiantuntijakin on työssään tekemisissä, on paljon aiempaa enemmän.

“Ammattikorkeakoulussa oli mahdollista tuntea kaikki puheenjohtajat ja tapahtumavastaavat, ja pystyin siksi sanomaan että voitte tulla kaikki kämpilleni puhumaan asiat halki. Kun ihmisiä on yli sata, ei saa sovittua aikaa joka sopisi kaikille”, Törmänen kertoo.

Eroja on myös resursseissa, mikä Törmäsen mielestä vaikuttaa järjestöjen määrän lisäksi myös esimerkiksi opiskelija-aktiivien huomioimiseen. Hän näkee aktiivisuuden huomioimisen olevan merkittävä kannustin opiskelijoille – etenkin, kun opintoajat kiristyvät.

“Aika on resurssi, jota emme voi antaa kenellekään yhtään enempää”, hän sanoo.

Opiskelijapolitiikassa viehättävät osaaminen ja nuorten motivaatio

Pitkän vaikuttamisuransa aikana Törmänen on tutustunut politiikkaan niin ammattijärjestöissä kuin nuorisoliikkeissä.

Mikä tekee koulutuspolitiikasta erityistä?

Opiskelijapolitiikassa parasta on Törmäsen mielestä sen ainutlaatuinen yhdistelmä asiantuntijoiden osaamista ja vasta-alkajien korkeaa motivaatiota.

“Edustajiston ja päättäjien lisäksi myös asiantuntijat vaihtuvat muutaman vuoden sykleissä ja siten mukaan tulee uusia, intohimoisia ja nälkäisiä toimijoita”, Törmänen kertoo.

Vallanpitäjien ja asiantuntijoiden vaihtuvuus on Törmäsen mielestä syynä myös opiskelijaliikkeen poliittiselle edistysmielisyydelle. Hän näkee opiskelijoiden olevan politiikassa jopa edelläkävijöitä. Hän nostaa esimerkiksi häirintäyhdyshenkilöt, jotka tulivat opiskelijaliikkeeseen ennen #metoo-keskustelua ja asian nousemista yhteiskunnalliseksi puheenaiheeksi.

Törmänen näkee opiskelijapolitiikan tärkeänä, koska opiskelijoilla on uusin kokemus yhteiskunnasta, toisin kuin päättäjillä, joista suurin osa opiskeli vuosikymmeniä sitten.

“20 vuotta sitten kenelläkään ei ollut älypuhelimia, Fintelligens oli juuri lyönyt läpi biisillä Voittamaton, vuosi oli 1999. Jos maailmankuvasi on niiltä ajoilta, teet päätöksiä vanhentuneilla tiedoilla”, Törmänen sanoo. Hänestä olisi tärkeää, että päättäjät kuuntelevat opiskelijoita tai ainakin päivittävät tietoaan opiskelusta ja yhteiskunnasta.

Törmänen korostaa myös, että poliittisia päätöksiä tulisi tehdä kauaskantoisesti, eikä vain nykyhetken pohjalta.  

“Jos teemme lapsiamme varten politiikkaa niiden ihmisten kokemusten perusteella, jotka ovat opiskelleet 20 vuotta sitten, niin lapset saavat päätöksiä lopulta 40 vuotta vanhojen kokemusten pohjalta.”

 

Kuka?

Valtteri Törmänen

» 26-vuotias.
» Oulun yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen asiantuntija.
» Opiskelee journalismia Oulun ammattikorkeakoulussa.
» Kotoisin Iistä, mutta mieltää Oulun kotikaupungikseen lapsuudesta asti.
» Vaikuttaa ylioppilaskunnan lisäksi myös Vihreissä nuorissa ja Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssissa.
» Toiminut aiemmin muun muassa Kultti ry:ssä, Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKOssa, Suomen opiskelijakuntien liitossa (SAMOK) ja Journalistiliitossa.
» Vapaa-ajallaan kuuntelee puheradiota, lenkkeilee koirakaverinsa kanssa ja hioo puujalkavitsejä.
» Unelmoi yksinkertaisista asioista kuten lämpimistä villasukista ja hyvästä elokuvasta.

Julkaistu 1.4.2019

Iida Putkonen

Tiedeviestinnän opiskelija ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue seuraavaksi

Oamk ja Oulun yliopisto yhdistävät sisäiset palvelunsa, 137 ammattikorkeakoulun työntekijää siirtyy yliopiston palkkalistoille

Anni Hyypiö

Uutiset

12.12.2019

Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Sakari Kallo, varapuheenjohtajaksi Liisa Jaakonsaari

Anni Hyypiö

Uutiset

12.12.2019

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821