Oulun ylioppilaslehti 2015

Makujen maailmassa

Brasilialaisessa keittiössä seura on vähintään yhtä tärkeää kuin ruoka.

TEKSTI Heidi Hahtola

KUVAT Elina Korpi

Ekologian jatko-opiskelija Mariana Rocha tekee brownie-taikinan tottunein ottein. Mittoja tai ohjeita ei tarvita, sillä hän leipoo lähes viikoittain. Taidon hän oppi kotimaassaan Brasiliassa seuratessaan leipomon omistavan äitinsä työskentelyä.

Ruoka on tärkeä osa brasilialaista kulttuuria. Perheet ja ystävät kokoontuvat usein esimerkiksi grillaamaan yhdessä.

”On olemassa sanonta: jos paikalla on enemmän kuin yksi brasilialainen, paikalla on myös ääntä ja ruokaa”, Rocha nauraa.

Brasilia on suuri maa, minkä ansiosta sen ruokakulttuuri on hyvin moninainen. Ajan saatossa vaikutteita on tullut myös muulta, kuten Portugalista ja muista Euroopan maista sekä Lähi-idästä. Afrikasta tuotujen orjien perintöä on esimerkiksi feijoada, eräs tyypillisimmistä brasilialaisista ruokalajeista.

”Feijoada tarkoittaa kirjaimellisesti suurta määrää papuja. Pavuista tehtyyn pataan laitetaan perinteisesti myös possun korvia, häntiä ja sorkkia, sillä orjat eivät saaneet käyttää parempia ruhon osia”, Rocha kertoo.

Suomessa Rocha tekee kotimaansa ruokia harvakseltaan, sillä hän haluaa kokeilla erilaisia makuja ja reseptejä.

”Nautin muille kokkaamisesta. En ehkä tee tyypillistä brasilialaista ruokaa, mutta kokkaan kuin brasilialainen”, hän hymyilee.

Ruuan arvostaminen tärkeää

Eliöiden ja ympäristön suhdetta tutkiva Rocha toteaa, että luonnossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, niin myös ruuantuotannossa. Brasiliassa naudanlihankasvatuksen vuoksi on tuhottu paljon sademetsää.

”Lihankasvatus on tuottoisaa, mutta ongelma on, että ihmiset eivät tiedä tuotannon taustoja. Metsiä hakataan ja isoilla alueilla kasvatetaan ruokaa karjalle ihmisten sijaan”, hän kertoo.

Brasiliassa esiintyy edelleen aliravitsemusta, sillä tuloerot ovat suuria ja myös maaperän kuivuus asettaa haasteita ruuantuotannolle.

”Tästä syystä ruuan arvostaminen on minulle tärkeää, samoin erilaisten raaka-aineiden hyödyntäminen. Monien kasvien kuoret ja vihreät osat heitetään pois, vaikka niissä olisi eniten vitamiineja. Esimerkiksi ananaksen kuorista voi tehdä mehua”, Rocha mainitsee.

Peruna vaati totuttelua

Rocha saapui opiskelemaan Suomeen 1,5 vuotta sitten. Hän myöntää, että paikalliseen ruokakulttuuriin tottuminen otti aikansa. Miedot maut ja varsinkin perunan runsas käyttö tuntuivat alkuun oudolta.

”Brasiliassa käytetään perunan sijaan maniokkia, mutta olen oppinut arvostamaan perunaakin. Nykyään perunamuusi ja poronkäristys on suomalainen suosikkiruokani.”

Rocha kiittelee, että Suomessa on monipuolisesti saatavalla erilaisia aineksia, kuten sieniä. Hän on ihastunut myös puolukkaan, joka oli hänelle aivan uusi maku.

Kotimaastaan hän toisi Suomeen pidemmät lounaat.

”Brasiliassa lounastauko saattaa kestää jopa kaksi tuntia. Ihmiset ehtivät nauttia ruuasta rauhassa ja keskustella perheensä tai ystäviensä kanssa, levähtääkin hieman. Meille lounas on päivän tärkein hetki”, Rocha toteaa.

Heidi Hahtola

Tiedeviestinnän opiskelija ja freelancer, joka kurkottaa usein oman käsityskykynsä ulkopuolelle.

Lue lisää: