Tuomas Vielma saa kiksejä puhuessaan kemian ilmiöistä ja ihmettelee, miksi nörtin mainetta pelätään, vaikka oman alan keskusteluihin osallistuminen on olennainen osa yliopistokoulutusta.

Kun arkijärki ei riitä

Tuutoropiskelija laajentaa yhteisten pohdintojen kautta sekä muitten että omien ajatustensa ratoja. Pelkkä luennoilla istuminen ei riitä siihen, että yliopisto pystyisi valmistamaan asiantuntevia osaajia työmaailmaan.

Ihmiset  | 

Teksti Sanna Häyrynen

Kuvat Anna Mansisto

Jos joku haluaa oppia, häntä pitää auttaa. Tätä mieltä on kemianopiskelija Tuomas Vielma, joka pyrkii estämään sen, että kenenkään opintopisteet – tai jopa tutkintotodistuksen saaminen – jäisivät roikkumaan ylitsepääsemättömien aivopähkinöiden vuoksi.

”Ovathan kurssit välillä aivan hemmetin vaikeita!” hän tuskastelee.

Siksi Vielma on opastanut opiskelukavereitaan kemianopiskelijoiden tuutortuvalla.

Reilu vuosikymmen sitten ainejärjestö Valenssi onnistui saamaan huoneen omatoimista tukiopetusta varten. Kemian laitoksen tammikuisesta muutosta asti tuutortupa on sijainnut Valenssin kopiksi kutsuttavalla kiltahuoneella.

Tupa on sermein rajattu tila. Sinne opiskelijat ovat vieneet yliopistolta pelastettuja tietokoneita ja kirjaston poistolaareista napattuja oppikirjoja. Tuvalle voi mennä milloin tahansa ja kysyä kiltahuoneella oleskelevilta kavereilta tukea.

Myös järjestettyä lisäoppia annetaan, jos kursseihin ei kuulu pakollisia laskuharjoituksia. Toissa vuonna fysikaalisen kemian ensimmäisen kurssin kanssa kävi onni, kun tuutoropetuksen toteuttamiseen saatiin ylioppilaskunnalta Universitas-rahaa. Avustuksen voi käyttää vain kerran, joten toiminta jatkuu vapaaehtoisten voimin.

”Nyt olen kaverin kanssa ideoinut, että laboratorioharjoitusten valmisteluun ja raportointiin voisi antaa tuutorointia, koska tehtävät ovat usein todella työläitä ja aikaa menee enemmän kuin opintopisteet antaisivat olettaa”, Vielma suunnittelee.

Auttavat ajatusmallit

Aina ideointiin ei riitä kavereita. Viime kevään fysikaalisen kemian toisen kurssin tuutoropetusta Vielma antoi yksin.

Hän ei koe, että tuutorointi veisi kohtuuttomasti aikaa, vaikka siitä ei palkkiota saakaan. Fysikaalisen kemian tuutortuokioita Vielma antoi kymmenelle osallistujalle kevätlukukaudella neljä tuntia keskiviikkoisin. Valmisteluun meni pari tuntia lisää, kun Vielma kävi laskut läpi, teki muistiinpanot ja mietti, missä virheitä voisi ilmetä.

”Fysikaalisen kemian kvanttimekaniikan asiat ovat niin abstrakteja, ettei niitä voi arkijärjellä ymmärtää. Yritän tarjota yksinkertaistavia ajatusmalleja”, hän kertoo opetustavoistaan.
Vielma esimerkiksi saattaa visualisoida lämpöenergian tuottamisprosessin piirtämällä atomeja esittäviä palloja, jotka tökkivät toisiaan ja levittävät lämpöä.

Kun kysyy oikeanlaiset kysymykset, rattaat lähtevät liikkeelle ja tuutoroitava saa ideasta kiinni.

Kysyminen on toinen toimiva konsti.

”Kun kysyy oikeanlaiset kysymykset, rattaat lähtevät liikkeelle ja tuutoroitava saa ideasta kiinni. Sitten ajatusta voi työstää eteenpäin ja ongelmat ratkeavat.”

Tuutorin ei Vielman mukaan tarvitse olla ylivoimainen luonnontieteen asiantuntija. Oleellisinta on keskusteleminen ja näkökulmien vaihtaminen.

Opettajaksi Vielma ei tähtää, vaan voisi nähdä itsensä nimenomaan fysikaalisen kemian asiantuntijatehtävissä. Tuutoroinnin kautta hän on oppinut ymmärtämään, miten opiskelukaverit ajattelevat tuon alueen ilmiöistä. Myös kemiaan kuuluu pohtiminen.

Tuloksen kanssa ulos

Alun alkaen tuutortupa on kuulemma matematiikan puolestapuhujan, Oulun yliopistossa opettaneen Alli Huovisen keksintö. Matematiikan, kemian ja fysiikan opiskelijat ovat ottaneet toiminnan omakseen. Teknillisessä tiedekunnassa järjestetään laskuharjoituksia, ja muilla aloilla opiskelijat voivat järjestää omatoimisesti esimerkiksi lukupiirejä tai study group -kokoontumisia, joissa tehtäviä ratkotaan yhdessä.

Tuomas Vielma kannustaa ainejärjestöjä tarjoamaan bileitten lisäksi tukea myös opiskeluun, koska se ei välttämättä vaadi edes rahallisia uhrauksia, vaan viitseliäisyyttä.

Hän on havainnut, että tuutortoiminnalla on suora vaikutus oppimistuloksiin. Ne, jotka käyvät laskuharjoituksissa tai tuutortuvalla saavat parempia arvosanoja tenteistä. Pelkät numerot eivät silti ratkaise. Olennaista on ymmärtää ilmiöt.

”Jos meistä halutaan kouluttaa asiansa osaavia kemistejä, pelkkä luennoilla käyminen ja ulkoa opettelu eivät riitä”, Vielma näpäyttää.

Omalta oppiaineeltaan hän toivookin ohjatun tuutoroinnin mahdollistamista esimerkiksi materiaaleja tarjoamalla.

”On väärin, jos opettaja tentin jälkeen sanoo, että tämä olisi pitänyt tehdä näin ja näin, jos tietoa ei ole annettu missään”, hän sanoo.

Tuutoreiden tarkoitus ei silti ole tehdä opettajien työtä, vaan tarjota kanava yhteiselle syventymiselle. Vielma korostaa, etteivät tulevaisuuden luonnontieteilijätkään homehdu omissa kammioissaan, sillä he tekevät ryhmätyötä. Hänen mielestään ei ole väliä, onko kyse orgaanisesta kemiasta vai henkilökemiasta. Keskustelu auttaa molemmissa.

 

Kuka?
» Tuutoropiskelija Tuomas Vielma.
» 21 vuotta.
» Asunut aina Oulussa, tällä hetkellä Värtössä.
» Opiskelee kemiaa pääaineenaan. Sivuaineina matematiikkaa ja fysiikkaa.
» Oli kesän töissä tutkimusassistenttina Kokkolassa Bolidenin sinkkitehtaan tutkimuslaboratoriossa. Edelliskesänä samassa tehtaassa prosessinhoitajana. Työskennellyt lisäksi rakennustyömailla.
» Kemianopiskelijoiden ainejärjestö Valenssin puheenjohtaja. Toiminut myös excumestarina ja Valenssin lehden päätoimittajana.
» Aktiivisena tuutorina kemianopiskelijoiden tuutortuvalla.
» Kouluaikoina toimi tukioppilaana.
» Lapsena unelma-ammatteja olivat astronautti, tähtitieteilijä ja leipuri.
» Vapaa-ajalla treenaa painonnostoa.
» Haaveilee valmistuvansa hyvillä papereilla ja saavansa mielenkiintoisen asiantuntijatyön.
» Toivoo, että opiskelijat uskaltaisivat motivoida toisiaan oppimaan.

Julkaistu 26.8.2015 numerossa 6/2015

Sanna Häyrynen

Tiedeviestinnän maisteri, joka tykkää kuunnella, kun asiantuntija puhuu. Twitter: @sannahayrynen

Lue seuraavaksi

Defining Academic Excellence: Six Different Exchange Perspectives

Lindsay Jamerson

Ihmiset

19.12.2018

Oululaisuutta on monenlaista, muistuttaa Oulu2026-hankkeen luova neuvonantaja Aulikki Herneoja

Maria Kurtti

Alumnilta oppia

12.12.2018

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821