Jarmo Okkonen on tottunut johtamaan isojen yritysten henkilöstöä. Yritysmaailman tapoja hän peilaa nyt akateemiseen toimintakulttuuriin.

Keskustelun kiitollisuus ja kirous

Kansainvälisissä bisneskuvioissa kouliintuneella Jarmo Okkosella on näkemystä yt-neuvottelujen hoitamiseen. Oulun yliopiston henkilöstöjohtajana hän uskoo, että ihmisten kuunteleminen kannattaa. Akateemisessa keskustelukulttuurissa kuunneltavaa riittää.

Ihmiset  | 

Teksti Sanna Häyrynen

Kuvat Elina Korpi

Onneksi Jarmo Okkonen tykkää tehdä töitä. Viime marraskuussa aloittaneen Oulun yliopiston henkilöstöjohtajan vapaa-aika on kevään aikana jäänyt vähiin. Haastatteluunkin Okkonen ehti pikaisesti palaverien välissä.

Kalenterin pitää täynnä Oulun yliopiston muutoshanke, johon kuuluvat yt-neuvottelut ja palvelurakenteen uudistus. Muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä koskevat yt-neuvottelut alkoivat tammikuussa. Okkosen tehtävänä on ollut tarkastella yliopiston henkilöstön organisoitumista ja rakenteita sekä istua varsinaisissa yt-neuvotteluissa.

”Tärkeää on kuunteleminen ja kysymysten esittäminen”, hän sanoo.

Jotta johtajalla olisi henkilöstöön luottamukselliset suhteet, on oltava valmis vastaanottamaan työntekijöiden näkemyksiä.

”Alkuperäiset suunnitelmat usein muuttuvat keskustelujen perusteella. Nytkin olisimme voineet päätyä hyvin erilaiseen tulokseen ilman kunnon keskustelua.”

Toukokuussa yliopiston hallitus ilmoitti, että neuvottelujen tuloksena irtisanotaan enintään 35 henkilöä, 40 määräaikaista työsuhdetta päättyy ja 41 virkaa lakkautuu eläköitymisten myötä.

Neuvotteluissa myös päätettiin, että yliopiston palvelurakenne uudistetaan perustamalla neljä lähipalvelutiimiä tiedekuntaklustereille. Nykyisistä työtehtävistä on lakkautettu 156 ja avattu 155 uutta tehtävää henkilöstön sisäiseen hakuun.

Okkonen korostaa, että muutos on tehtävä yhdessä henkilöstön kanssa. Uusi rakenne on vain väline. Työnkuvien sisältöjen kehitystyö alkaa elokuussa, kun uudet tiimit käynnistävät toimintansa.

”Minulle rakenteen uudistus tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että menemme asiakaslähtöisempään suuntaan”, sanoo Okkonen ja tarkoittaa asiakkailla palvelujen käyttäjiä eli tässä tapauksessa tiedekuntia.

 

Opettaja päätyi bisnesmaailmaan

Koulutukseltaan Jarmo Okkonen on luokanopettaja. Kohtalokkaaksi urakäänteeksi opettajalle koitui hurahtaminen tietokoneavusteiseen opetukseen. Okkonen ylläpiti verkko-oppimisympäristöä ja päätyi 1990-luvun lopulla teknologiabuumin myötä Nokialle töihin tekniseen tukeen.

Koulutus soveltui myös henkilöstöhallinnon tehtäviin, joihin Okkonen pian pestattiin.

Nokian huippuvuosina hän työskenteli henkilöstöpäällikkönä kansainvälisissä ympyröissä ja eteni lopulta henkilöstöjohtajaksi.

Myöhemmin Okkonen näki Nokialla myös vähemmän mairittelevat ajat. 2010-luvun taitteessa Nokia joutui lakkauttamaan matkapuhelinten tuotantoaan rajusti eri puolilla maailmaa. Vuonna 2012 tuhansien työntekijöiden tie yhtiössä päättyi: osa irtisanottiin, ja osa irtisanoutui itse. Okkonen kuuluu irtisanoutuneisiin.

”Oma tehtäväni siirtyi Kiinaan. Jälkeenpäin voi kuitenkin sanoa, että nuo ajat opettivat valtavasti, vaikka vaikeita olivatkin.”

Nokia-uransa jälkeen Okkonen perusti henkilöstöjohtamisen konsultointiyrityksen.

”Konsultoinnissa on kyse siitä, että autetaan johtoa huomaamaan ongelmat, jotka estävät työntekijöiden onnistumista ja rakennetaan ratkaisuja esteiden poistamiseksi”, Okkonen selventää.

Hän on erikoistunut esimiesten ja henkilöstön valmennukseen, mikä tarkoittaa yksityiskohtaista keskustelua vaikeuksien nujertamiseksi ja vaikkapa esimiesten toimintatapojen muuttamista.

Okkonen näkee opettajan työssä paljon samaa kuin henkilöstöhallinnon johtotehtävissä. Molemmissa on tarkoituksena saada asiat tapahtumaan ilman, että niihin tarvitsee oppilaita tai henkilöstöä pakottaa.

Henkilöstöjohtaja kertoo pitäneensä opettajan työstä ja arvostaa ammattia edelleen.

”Olen opettajakollegoilleni toisinaan sanonut, että joku päivä vielä palaan. Ei se olisi hullumpi vaihtoehto.”

 

Yliopistossa asioita punnitaan pitkään

Kahdeksan kuukauden kokemuksella yliopistossa työskentelystä Okkonen osaa vertailla akateemisen työyhteisön ja yritysmaailman piirteitä. Yhteistä molemmille on, että isoissa organisaatioissa on aina monenlaisia, laajalle hajaantuneita toimintakulttuureja.

”Jos joku asia toimii yhdessä tiimissä tai tiedekunnassa, se ei toimi toisessa.”

Okkonen on kuitenkin huomannut yliopistossa esimiestoiminnan poikkeavan siitä, mihin hän on aiemmassa työssään tottunut.

”Akateemisen vapauden perinne mahdollistaa sen, että jokainen voi opettaa ja tutkia hieman omista lähtökohdistaan. Yksityisessä yrityksessä olisi suoraviivaisempi ja voimakkaampi ohjaus”, hän vertaa.

Okkonen sanoo, että yrityksissä päätökset tehdään rivakammin, kun taas yliopistossa asioita punnitaan pitkään. Toisinaan se on ihmetyttänyt häntä, mutta Okkonen näkee, että nimenomaan keskustelukulttuurin vuoksi yliopistolaitos on kestänyt aiempiakin myllerryksiä.

Useissa muutosprosesseissa urallaan mukana ollut Jarmo Okkonen sanoo, että jokainen muutos on omanlaisensa. Yhteistä niille on se, että ihmiset kokevat irtisanomiset henkilökohtaisesti.

”Vaikka irtisanottaisiin vain yksi ihminen, se on hänelle iso asia. Jälleen korostuu kyky kuunnella.”

Siksi johdon on aina muistettava, että suunnitelmat ovat vain lähtökohtia, jotka muuttuvat, kun työntekijöitä kuunnellaan.

Okkonen odottaa, että pahimmat yt-kevään kiireet jäävät taakse, ja syksyn puolella päästään käytännön toiminnan kehittämiseen uusien lähipalvelutiimien kanssa. Kuunteleminen jatkuu.

 

Kuka?

>> Jarmo Okkonen

>> 53 vuotta.

>> Asuu Haukiputaalla. Kotoisin Rovaniemeltä.

>> Työskennellyt 1.11.2016 alkaen Oulun yliopiston henkilöstöjohtajana.

>> Valmistunut 1992 kasvatustieteiden maisteriksi Oulun yliopistosta.

>> Ennen työtään Oulun yliopiston henkilöstöjohtajana työskenteli viimeiset pari vuotta Stora Enson Veitsiluodon tehtaan henkilöstöpäällikkönä. Sitä ennen yli 10 vuotta Nokialla henkilöstöpäällikkönä ja myöhemmin henkilöstöjohtajana. Uransa ensimmäiset yhdeksän vuotta teki luokanopettajan töitä. Osakkaana 2012 perustetussa henkilöstöjohtamisen konsultointiyritys PractiColissa.

>> Vapaa-ajallaan viettää aikaa perheensä kanssa, pelailee golfia ja toimii jalkapalloseura Haukiputaan Pallon puheenjohtajana.

>> Lapsuuden unelma-ammatti oli veturinkuljettaja.

>> Haaveilee, että perheellä ja omilla lapsilla olisi hyvä tulevaisuus.

>> Toivoo, että Suomi ja Pohjois-Suomi pärjäisivät kansainvälisessä kilpailussa.

Julkaistu 12.6.2017

Sanna Häyrynen

Tiedeviestinnän maisteri, joka tykkää kuunnella, kun asiantuntija puhuu. Twitter: @sannahayrynen

Lue seuraavaksi

Liikenneonnettomuus esti osalta hakijoista pääsyn Linnanmaalle lääketieteellisten alojen pääsykokeisiin – yliopisto pahoittelee, mutta uusintakoetta ei voi järjestää

Anni Hyypiö

Uutiset

15.5.2019

Oulun yliopisto hakee rehtoria, haku avoinna 20. toukokuuta asti – Jouko Niinimäki käytettävissä jatkokaudelle

Anni Hyypiö

Opiskelu

14.5.2019

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821