Miten käy duaalimallille?

Duaalimallin tulevaisuus alkaa vaikuttaa horjuvalta ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen fuusiouutisten keskellä.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Minna Koivunen

Duaalimalli on suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kivijalka, suuri koulutuspolkujen erottaja, jonka perusteella yliopistoissa panostetaan tieteelliseen perustutkimukseen ja ammattikorkeakouluissa työelämälähtöiseen käytäntöön. Siksi ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on toisistaan eroavat tutkinnot ja tehtävät. Ero määritellään laissa.

Vaikka koulutuspolut ovat erillisiä, alemman korkeakoulututkinnon suorittaneen opiskelijan on mahdollista siirtyä polulta toiselle siltaopintojen kautta.

Duaalimallin tulevaisuus alkaa vaikuttaa horjuvalta ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen fuusiouutisten keskellä.

Pirkanmaalla valmistellaan kunnianhimoista Tampere3-projektia, joka yhdistäisi Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston uudeksi suuryliopistoksi.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu puolestaan sulautuvat vuonna 2018 yhdeksi LUT-konserniksi. Tällöin korkeakoulujen hallinto ja tukipalvelut yhdistyvät, mutta yliopisto ja ammattikorkeakoulu jatkavat edelleen entisten tutkintojensa antamista.

Vaasan yliopisto ja Vaasan ammattikorkeakoulu puolestaan ovat sopineet laajasta yhteisen tekniikan opetuksen käynnistämisestä yliopiston tekniikan kandidaatin ja ammattikorkeakoulun insinöörikoulutuksessa.

Myös Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu ovat tiivistämässä välejään omistussuhteita muuttamalla. Lapin yliopisto haluaa itselleen ammattikorkeakouluyhtiön osake-enemmistön, ja on aikeissa ostaa Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän osuudet. Kemin ja Tornion kaupungit vastustavat ostoaikeita ankarasti.

Yhteistyötä voi tehdä fuusioittakin. Tästä esimerkkinä on Oulussa Kontinkankaalle tuleva hammaslääketieteen rakennus, jossa Oulun yliopisto kouluttaa hammaslääkäreitä, Oulun ammattikorkeakoulu taas suuhygienistejä.

Onko ero yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä lopultakin murtumassa?

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston puheenjohtajan, Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtorin Tapio Varmolan mukaan duaalimallin purkaminen näyttää epätodennäköiseltä.

Hallitusohjelmassa todetaan, että koulutusta kehitetään edelleen duaalimallin pohjalta, eikä nykyiseen tutkintojärjestelmään olla puuttumassa. Yhteistyö siis syvenee, mutta lakeja muuttamatta.

”Vaikka virallisessa politiikassa mallia ei pureta, epävirallisessa politiikassa nähdään esimerkkejä yhteistyöstä, jonka lopputulosta en osaa vielä ennustaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön nykyinen politiikka näyttää olevan se, että kaiken pitäisi tapahtua nykyisen lainsäädännön puitteissa. Aika näyttää, tuleeko se näin menemään”, Varmola pohtii.

Duaalimallin säilymiseen uskoo myös Suomen yliopistot UNIFI ry:n puheenjohtaja Jouko Niinimäki.

”Nykyisenkin duaalimallin mukaisesti voidaan tehdä yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä.”

Vaikka yhteistyökuvioita puuhataan nyt ympäri Suomen, Jouko Niinimäen mukaan Oulun yliopistolla ei ole yhdistymisaikeita Oulun ammattikorkeakoulun tai Lapin yliopiston kanssa.

”Fuusioitumisen edellytyksenä on molempien osapuolten halu siihen. Oulun ja Lapin yliopistojen fuusiossa Lappi näkee vain uhkia, joten molempien osapuolten kannalta on parempi, ettei asiaa lähdetä ajamaan.”

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oamk keskittää toimintonsa kahdelle kampukselle – muutto Linnanmaalle mahdollinen

Oulun ammattikorkeakoulu on keskittämässä toimintonsa Oulussa kahdelle kampukselle. Yhtenä vaihtoehtona on malli, jossa ammattikorkeakoululla olisi yksi kampus Kontinkankaalla ja toinen Linnanmaalla. Yliopiston rehtori Jouko Niinimäki näkee yhteiskampuksessa paljon hyvää – ties vaikka Oulu saisi sen myötä oman raitiovaunulinjansakin.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Minna Koivunen

Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) on keskittämässä opetustaan kahdelle kampukselle.

Tällä hetkellä Oamkilla on Oulussa kampukset Raksilassa Teuvo Pakkalan kadulla (liiketalous), keskustassa Uusikadulla (ammatillinen opettajankorkeakoulu), Kaukovainiolla Kotkantiellä (kulttuuri, tekniikka ja luonnonvara) ja Kontinkankaalla (sosiaali- ja terveysala).

Suunnitelmien mukaan ainoastaan sosiaali- ja terveysalan koulutus jäisi entiselle sijalleen Professorintielle. Muut toiminnot keskitettäisiin joko jo olemassa oleviin tiloihin Kaukovainiolle tai Linnanmaalle yliopiston yhteyteen.

Ammattikorkeakoululla on käynnissä tilaselvitykset, joiden oletetaan valmistuvan huhti-toukokuussa. Sen jälkeen kampusten sijoituspaikasta päättää Oulun ammattikorkeakoulun hallitus.

Ammattikorkeakoulun rehtorin Jouko Paason mukaan Kontinkangas-Kaukovainio -kampusmalli on Oamkille taloudellisesti ja toiminnallisesti mieluisampi. Keskittäminen Kaukovainiolle vaatisi tilojen tiivistämistä ja laboratoriotilojen modernisoimista, mutta ei juuri muuta lisärakentamista.

”Linnanmaalta emme ole saaneet tarjousta, joka oikeasti houkuttelisi meitä.”

Jotta ammattikorkeakoulu voisi muuttaa saman katon alle yliopiston kanssa, vaatii se Jouko Paason mukaan aidon toiminnallisen yhteistyön pohdintaa. Kaiken lähtökohtana on oltava tasavertaisuus ja korkeakoulujen itsenäisyyden kunnioittaminen.

”Ammattikorkeakoulua pitää kohdella näissä keskusteluissa tasavertaisena kumppanina ja itsenäisenä korkeakouluna. Jos tulisimme Linnanmaalle, ammattikorkeakoulun täytyisi identifioitua omaksi kokonaisuudekseen. Esimerkiksi sijoittumisessa meidän täytyisi muodostaa yksi selkeä kokonaisuus eikä asettua vain sinne, missä yliopistolla on vapaita neliöitä. Muuton olisi oltava myös taloudellisesti mahdollista.”

Oulun yliopiston rehtorin Jouko Niinimäen mukaan ammattikorkeakoulu päättää muutostaan kokonaan itse. Yliopiston roolina on tarjota apua, mutta muuten se ei ole asiassa aktiivinen osapuoli.

”Pallo on nyt heillä. Olemme luvanneet ammattikorkeakoululle sen, että jos he haluavat Linnanmaalle tulla, voimme järjestellä toiminnot niin, että he säilyisivät omana korkeakoulunaan. Ammattikorkeakoulu ei tulisi siis yliopiston sekaan.”

Vaikka Oamk muuttaisikin Linnanmaalle, ei siitä seuraisi kahden korkeakoulun fuusiota, Niinimäki vakuuttaa.

”Tässä ei olla rakentamassa konsernia. Meillä ei ole haaveita eikä toiveita siitä, että mentäisi samaan organisaatioon.”

Mistä tilat kulttuurin käyttöön?

Muuttouutisiin on suhtauduttu korkeakoulujen kampuksilla vaihtelevasti.

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Osako suorastaan tyrmistyi muuttohaluista.

Osakon 11.12.2015 julkaisemassa kannanotossa pelätään kampusten yhdistymisen johtavan palvelujen huononemiseen. Huolta aiheuttaa myös se, miten kaikki opiskelijat mahtuisivat yhden katon alle. Osakon kannanotossa epäillään, ettei yliopistolta löytyisi tilaa nykyisten käyttäjien lisäksi myös ammattikorkeakoululta tulevan noin 6000 henkilön päivittäiseen opiskeluun, opetukseen ja muuhun työskentelyyn.

Kannanotossa mainittiin myös pelko siitä, että ammattikorkeakouluopiskelijat menettäisivät identiteettinsä, jos tilat sijaitsisivatkin Linnanmaalla.

Osakon hallituksen puheenjohtaja Toni Hyvösen mukaan opiskelijakunta ei kuitenkaan suoraan vastusta Linnanmaalle muuttoa.

”Edellytämme, että järjestelyt pitää hoitaa kuntoon: joukkoliikenteen täytyy sujua ja opiskelija-asuntoja pitää olla riittävästi. Lisäksi ammattikorkeakoulun opiskelijoiden täytyy olla Linnanmaalla keskitetysti, eikä opetusta saa hajottaa joka paikkaan.”

Osakoa on hiertänyt ammattikorkean kulttuuriyksikölle sopivien tilojen puute: Linnanmaalta kun puuttuvat esimerkiksi viestinnän koulutusohjelman kipeästi tarvitsema äänistudio, urkusali ja konserttisali.

Myös monet kulttuuriyksikön opettajat ilmaisivat huolensa tilojen menettämisestä Kalevassa (4.2.) pitäen siirtosuunnitelmia epärealistisina ja kalliina.

Jouko Niinimäen mukaan Oamkin tarvitsemat erikoistilat olisi mahdollista rakentaa myös Linnanmaalle. Toinen asia on, onko se järkevää: uusien ja erikoiskäyttöön tarkoitettujen tilojen rakentaminen alusta saakka on hyvin kallista puuhaa.

Niinimäen mukaan yhtenä vaihtoehtona voisikin olla se, että erikoistiloja vaativa opetus jäisi Kotkantien tiloihin muun opetuksen muuttaessa.

”Siitä nouseekin kysymys: voisiko olla mahdollista jättää esimerkiksi musiikin opetus Kotkantielle, jolloin myös Oulun yliopisto voisi hyödyntää niitä tiloja omassa toiminnassaan?”

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) taas toivottaa Oamkin Linnanmaalle tervetulleeksi.

OYY katsoo, että Linnanmaan yhteinen kampusalue olisi merkittävä valttikortti sekä kotimaisessa että kansainvälisessä kilpailussa. Resurssien yhdistäminen olisi fiksua muun muassa hallinnon, kielenopetuksen ja kirjastojen suhteen.

”Parhaimmillaan tuloksena voisi olla valtava ja tehokas oululainen innovaatiokeskus, jonka hallinto ja opiskelijoiden tukipalvelut olisivat kustannustehokkaasti ja kattavasti järjestetyt. Aivan vähäinen merkitys ei ole myöskään henkisten raja-aitojen murtamisella, kun korkeakoulut olisivat fyysisestikin samalla kampuksella”, todetaan OYY:n 6.2. Kalevassa julkaistussa mielipidekirjoituksessa.

Toki OYY:llä on omat huolenaiheensa. Ylioppilaskunta toivoo, että opiskelijaravintoloiden kapasiteettiin, ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoon ja joukkoliikenteen palvelutasoon kiinnitetään huomiota.

”Haasteita on, mutta uskomme, että ne voidaan voittaa. Uskon Linnanmaan palveluiden parantuvan mahdollisen yhdistämisen myötä”, OYY:n hallituksen puheenjohtaja Kati Hannila toteaa.

Oulun ylioppilaslehti 2016

Linnanmaalla riittää tilaa

Jouko Niinimäki sanoo, ettei Linnanmaa tulisi täyteen ammattikorkeakoulun muutonkaan jälkeen – päinvastoin, sen myötä kampuksen käytäville saataisiin ”kaivattua lisävipinää”.

Ammattikorkeakoulun opetus- ja hallintokäyttöön olisi mahdollista irrottaa kampukselta jopa 30 000 neliötä.

Suunnitelmien mukaan ammattikorkeakoulu tulisi Linnanmaalla kampuksen länsipuolelle, yliopisto itäpuolelle. Suuret luentosalit, juhlasali, ravintolat ja kirjasto olisivat yhteisessä käytössä.

”Linnanmaa on tällä hetkellä erittäin väljä. Se on täynnä oikeastaan vain Abipäivillä, jolloin keskusaulaan ja väylälle tuodaan kerralla 3000 ihmistä. En usko, että muuton myötä tilasta olisi pulaa, eikä siellä olisi sen ahtaampaa kuin nytkään. Totuus on se, että muutto vilkastaisi sitä, mutta tuskin kukaan tuntisi vielä ahtautta.”

Niinimäki näkee yhteisessä kampuksessa paljon hyvää. Hänen mukaansa yhteinen toiminta samoissa tiloissa tarjoaa samalla rahalla paljon hienompia elämyksiä.

”Jos meillä olisi yhteinen kampus, jossa olisi yli 20 000 opiskelijaa, olisi se jo pohjoismaisittainkin iso keskittymä. Isolla kampuksella, jossa on paljon opiskelijoita, on mahdollisuus tuottaa hyvät ravintolapalvelut, äärimmäisen hienot kirjastopalvelut ja yhteiset innovaatiot.”

Yhteisellä kampuksella voisi olla opiskelijalle myös yllättäviä etuja.

”Kun Linnanmaalle kulkisi enemmän porukkaa, kaupunki pystyisi rakentamaan parempia joukkoliikenneyhteyksiä. Ties vaikka nähtäisiin vielä raitiovaunuyhteyskin”, Niinimäki pohtii.

Päätyi ammattikorkeakoulun hallitus sitten Kaukovainioon tai Linnanmaahan, Oamk tiivistää joka tapauksessa toimintansa kahdeksi kampukseksi.

”Kahden kampuksen toteutukseen on tarkoitus mennä mahdollisimman nopeasti. Se tuo meille merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia etuja, kun pystymme toteuttamaan aitoa koulutusalojen synergistä yhteistyötä sekä tuottamaan tehokkaammin esimerkiksi kirjastopalvelut ja ravintolatoiminnat”, Jouko Paaso sanoo.

Lue myös: Miten käy duaalimallille?

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Strategia korostaa yliopiston roolia palvelijana

Vuosille 2016–2020 valmisteltu strategia nojaa viiteen tutkimuksen fokusalueeseen. Lisäksi yliopiston rooli yhteiskunnan palvelijana korostuu entisestään.

TEKSTI Ville Koivuniemi

KUVAT Minna Koivunen

Oulun yliopiston tuore strategia painottaa yliopiston roolia palvelijana. Rehtori Jouko Niinimäen mukaan sitä myös haettiin.

”Mikään ei muutu radikaalisti, mutta yliopiston roolia yhteiskunnan palvelijana korostetaan. Olemme olemassa yhteiskuntaa varten”, Niinimäki sanoo.

Vuosiksi 2016–2020 luodun strategian ytimessä on viisi fokusaluetta, joihin etenkin tutkimuksessa aiotaan seuraavan viiden vuoden aikana suunnata resursseja. Yhteistä noille fokusalueille on, että kaikissa on poikkitieteellistä vivahdetta.

”Näistä otsikoiden muodoista on toki käyty keskustelua, mutta näiden niin sanottujen megatrendien hyödyntämisestä osana strategiaa sovimme hallituksen kanssa jo kauan sitten”, Niinimäki sanoo. Hänen mukaansa fokusalueet on muotoiltu sen verran laajalla pensselillä, että kaikki tieteenalat mahtuvat niiden sisälle hyvin.

”Siinä mielessä kaikki tutkimus ei näiden fokusalueiden sisällä tietenkään ole maailman huippua, mutta kansallista huippua kylläkin. Ydin on korkealuokkaisessa osaamisessa”, Niinimäki jatkaa.

Tukitoimien väheneminen huolettaa henkilöstöä

Oulun yliopiston henkilökuntayhdistyksen puheenjohtaja Jaana Lehtosaari uskoo yliopiston henkilöstön kokevan strategian tavoitteet kannatettavina.

”Tuloksellinen ja vetovoimainen Oulun yliopisto on myös henkilöstölle hyvä yhteisö, jossa työrauha ja mahdollisuus keksittyä ydintehtäviin ovat olemassa. Tärkeää on kuitenkin se, millaista henkilöstöpolitiikkaa tullaan harjoittamaan”, Lehtosaari sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi tutkimuksen infrastruktuureita kehitettäessä henkilöstö tulisi huomioida tärkeänä osana kokonaisuutta.

”Riittävästi resursoitu ja työnsä osaava tutkimuksen tukihenkilöstö vapauttaa tutkijat tekemään tutkimusta. Enää ei ole varaa vyöryttää tukipalvelutehtäviä opetus- ja tutkimushenkilöstön harteille.”

Lehtosaari toivoo lisäksi, että strategia otetaan huomioon käytännössä myös uudessa henkilöstöohjelmassa.

”Eläköitymiseen perustava henkilöstösuunnittelu ei ole koskaan ollut toimiva ratkaisu”, Lehtosaari sanoo.

Niinimäki lupaa, että strategia näkyy pian myös käytännössä.

”Me tarvitsemme Oulun yliopistoon parhaat mahdolliset osaajat. Tällä hetkellä uusimme rekrytointiohjeita nimenomaan strategian pohjalta”, Niinimäki sanoo.

Uusi strategia alkaa toimia saman tien. Toisaalta viimeisestä organisaatiouudistuksesta on vasta vähän aikaa. Niinimäen mukaan yhtä isoja muutoksia ei ole heti luvassa.

”Silloin kun aloitin rehtorina, ajattelin että isot jutut saadaan tehtyä ensimmäisen vuoden aikana. Nyt ne on tehty. Seuraavaksi edetään niiden mukaan, ja samalla mittaroidaan onnistumista.”

Viisi fokusaluetta

» Kestävyyttä luovat materiaalit ja järjestelmät.

» Elinikäistä terveyttä edistävät molekylääriset tekijät ja ympäristötekijät.

» Digitaaliset ratkaisut havainnoinnissa ja vuorovaikutuksessa.

» Maa- ja lähiavaruussysteemi ja ympäristönmuutos.

» Ihmiset muuttuvassa maailmassa.

Ville Koivuniemi

Freelancer-toimittaja. Twitter: @VilleKoivuniemi

Lue lisää:

Opintotuen ratkaisutoiminta yliopistoissa päättyy

Opintotuen ratkaisutoiminta yliopistoissa päättyy kahden seuraavan vuoden aikana. Kela on päättänyt irtisanoa sopimukset, joiden perusteella suurin osa yliopistoista on ratkaissut omien opiskelijoidensa opintotukihakemukset. Viimeistään vuoden 2018 alusta alkaen kaikki opintotukiasiat ratkaistaan Kelassa. Kela perustelee päätöstään tarpeella yksinkertaistaa etuustietojärjestelmiä ja etuusprosesseja.  Kela uudistaa seuraavan 10 vuoden aikana kaikki etuustietojärjestelmänsä, tukijärjestelmänsä ja apurekisterinsä.  Muualla kuin Kelassa tehtävät […]

Opintotuen ratkaisutoiminta yliopistoissa päättyy kahden seuraavan vuoden aikana. Kela on päättänyt irtisanoa sopimukset, joiden perusteella suurin osa yliopistoista on ratkaissut omien opiskelijoidensa opintotukihakemukset. Viimeistään vuoden 2018 alusta alkaen kaikki opintotukiasiat ratkaistaan Kelassa.

Kela perustelee päätöstään tarpeella yksinkertaistaa etuustietojärjestelmiä ja etuusprosesseja.  Kela uudistaa seuraavan 10 vuoden aikana kaikki etuustietojärjestelmänsä, tukijärjestelmänsä ja apurekisterinsä.  Muualla kuin Kelassa tehtävät etuusratkaisut mutkistavat etuuksien toimeenpanoa, minkä vuoksi opintotuen koko ratkaisutoiminta halutaan järjestelmäuudistuksen yhteydessä keskittää Kelaan.

Kelan ja yliopistojen välinen sopimus opintotuen ratkaisutoiminnasta on koskenut 12:ta yliopistoa. Taideyliopisto ja Maanpuolustuskorkeakoulu eivät ole olleet sopimuksessa mukana, ja Helsingin yliopisto irtisanoi sopimuksen vuoden 2011 alusta alkaen.

Päätös koskee noin 70 000:a opintotukea saavaa yliopisto-opiskelijaa. Kelan kanssa sopimuksen tehneissä 12 yliopistossa tehdään vuosittain lähes 100 000 opintotukiratkaisua. Se on reilu viidesosa kaikista opintotukiratkaisuista.

Nyt tehdyn päätöksen mukaan opintotuen ratkaisutoiminta päättyy Oulun yliopistossa 1.1.2018 alkaen. Lapin, Tampereen ja Vaasan yliopistoissa opintotuen ratkaisutoiminta lakkaa jo 1.1.2017 ja muissa 8 yliopistossa Oulun tapaan 1.1.2018 alkaen. Ratkaisutoiminnan päättyminen muita aikaisemmin Lapin, Tampereen ja Vaasan yliopistoissa perustuu näiden yliopistojen omiin esityksiin.

Päätös ei vaikuta yliopisto-opiskelijoiden opintotukipalveluihin tämän vuoden aikana. Opiskelijat voivat nykyiseen tapaan hoitaa opintotukiasiansa Kelan tai yliopiston verkko- ja puhelinpalvelussa, postitse tai palvelupisteissä.

Loppuvuoden aikana Lapin, Tampereen ja Vaasan yliopistot ja Kela tiedottavat, mitkä asiat muuttuvat, kun opintotuen ratkaisutoiminta päättyy näissä yliopistoissa ensi vuoden alusta alkaen.

Laura Lääveri OYY:n hallintosihteeriksi

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallintosihteeriksi on valittu humanististen tieteiden kandidaatti Laura Lääveri. OYY:n hallitus teki päätöksen kokouksessaan tänään keskiviikkona. Lääveri vakuutti hallituksen innokkaalla asenteella, motivaatiolla ja vankalla kokemuksella. Hän on muun muassa työskennellyt OYY:ssä aiemmin kääntäjäharjoittelijana, kehyviikon koordinaattorina ja kiireapulaisena. ”Hän oli hakijoista valmein”, pääsihteeri Eero Manninen luonnehtii. ”Fiilikset ovat todella innostuneet ja onnelliset. Odotan […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallintosihteeriksi on valittu humanististen tieteiden kandidaatti Laura Lääveri. OYY:n hallitus teki päätöksen kokouksessaan tänään keskiviikkona.

Lääveri vakuutti hallituksen innokkaalla asenteella, motivaatiolla ja vankalla kokemuksella. Hän on muun muassa työskennellyt OYY:ssä aiemmin kääntäjäharjoittelijana, kehyviikon koordinaattorina ja kiireapulaisena.

”Hän oli hakijoista valmein”, pääsihteeri Eero Manninen luonnehtii.

”Fiilikset ovat todella innostuneet ja onnelliset. Odotan kovasti että pääsen perehtymään uuteen työhön ja tutustumaan kaikkiin ihmisiin”, Lääveri kertoo.

Lääveri aloittaa tehtävässään maanantaina 8. helmikuuta. Hakijoita hallintosihteeriksi oli 27.

Oulun yliopistoon ennätysmäärä vaihto-opiskelijoita

Oulun yliopistossa opiskeli vuonna 2015 ennätysmäärä vaihto-opiskelijoita. Vaihtoon tuli yhteensä 606 opiskelijaa. Lukuun sisältyvät niin lyhyt- kuin pitkäkestoiset opiskelijavaihdot sekä ulkomaiset harjoittelijat. Yli kolmen kuukauden vaihtojaksolla yliopistossa oli 555 vaihto-opiskelijaa, mikä on 13 % enemmän kuin edeltävänä vuonna. ​Lukuun sisältyy myös 58 ulkomaista harjoittelijaa. Viime vuonna tehtiin myös yksittäisen kansallisuuden uusi ennätys, kun saksalaisia vaihto-opiskelijoita saapui 112. Myös ranskalaisten vaihto-opiskelijoiden määrä nousi merkittävästi, […]

Oulun yliopistossa opiskeli vuonna 2015 ennätysmäärä vaihto-opiskelijoita. Vaihtoon tuli yhteensä 606 opiskelijaa. Lukuun sisältyvät niin lyhyt- kuin pitkäkestoiset opiskelijavaihdot sekä ulkomaiset harjoittelijat.

Yli kolmen kuukauden vaihtojaksolla yliopistossa oli 555 vaihto-opiskelijaa, mikä on 13 % enemmän kuin edeltävänä vuonna. ​Lukuun sisältyy myös 58 ulkomaista harjoittelijaa.

Viime vuonna tehtiin myös yksittäisen kansallisuuden uusi ennätys, kun saksalaisia vaihto-opiskelijoita saapui 112. Myös ranskalaisten vaihto-opiskelijoiden määrä nousi merkittävästi, ollen 85 vuonna 2015.

Lähtevien vaihto-opiskelijoiden puolella oli kokonaismäärässä pientä kasvua. Yli 3 kuukauden vaihtoon lähti 364 opiskelijaamme, kun vuonna 2014 lähtijöitä oli 340. Näistä 84 lähti harjoitteluvaihtoon, mikä on lähes kaksinkertainen verrattuna vuoteen 2014.

Saapuvien vaihto-opiskelijoiden palveluista vastaava suunnittelija Tytti Haapalehto arvelee kasvun johtuvan Oulun yliopiston kattavasta ja laadukkaasta englanninkielisestä opintotarjonnasta.

Kansainvälisistä palveluista vastaava palvelupäällikkö Kimmo Kuortti muistuttaa, että tulevaisuudessa vaihto-opiskelun perusteella maksettava tulosraha muuttuu henkilömäärän sijaan opintopistepohjaiseksi, mikä pakottaa suunnittelemaan vaihdot siten, että vaihdossa suoritetut opintopisteet hyväksytään täysimääräisinä opiskelijan tutkintoon.