Vulcanalia Festival myytiin loppuun ennakkoon

Areena Oulun portille ei jäänyt lopulta yhtään lippua myytäväksi. Ennakkolippujen myynti käynnistyi 20.8., ja viimeiset liput myytiin maanantai-iltana 10.9.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) järjestämän lukuvuoden avajaisjuhla Vulcanalian liput on myyty loppuun. Lipunmyynti käynnistyi 20.8., ja viimeiset liput myytiin maanantai-iltana 10.9.

Lippuja oli myynnissä yhteensä 2000 kappaletta. OYY:n tapahtumatuottaja-yhteisöasiantuntija Asta Salomaa on Vulcanalia-lippujen ennakkomenekkiin tyytyväinen.

Hän uskoo, että tapahtuma möi loppuun artistien vuoksi. Osansa on Salomaan mukaan myös yhteisöllisyydellä: ”Tämä on niin opiskelijoille kuin henkilökunnalle kiva tapa juhlistaa uutta lukuvuotta.”

Järjestäjät olivat varautuneet siihen, että tapahtuma myy loppuun ennakkoon, mutta lippujen loppuminen jo maanantaina ylitti Salomaan odotukset.

Tänä vuonna sisätapahtumana järjestettävässä juhlassa tilaa on aiempia vuosia vähemmän. Edellisvuonna tapahtumaan myytiin 2500 lippua, nyt Areena Ouluun voitiin mahduttaa vain 2000 juhlijaa.

”Yritimmekin aika paljon varoitella eri viestintävälineissä, että liput voidaan myydä loppuun.”

Vulcanalia Festival järjestetään 12.9. Limingantullissa sijaitsevassa Areena Oulussa. Päivään kuuluu myös Linnanmaan kampuksella kello 10–14 pidettävät järjestömessut.

Vulcanaliassa on tänä vuonna ollut ensimmäistä kertaa sähköinen lipunmyynti. Salomaa uskoo, että sähköisten lippujen tarkastus sujuu jouhevasti juhlapaikalla.

”Areenan henkilökunta tietää tilanteen, ja heillä on myös aiempaa kokemusta näin isoista tapahtumista. Olen lisäksi varannut Areenan ovelle lipuntarkastukseen paljon apukäsiä, jotta jono etenisi mahdollisimman nopeasti.”

Millaiset kekkerit on keskiviikkona luvassa?

”Bileet ovat loistavat ja tunnelma katossa, kun tupa on täynnä”, Salomaa summaa.

Lavalla Teekkaritorvet, Satellite Stories ja Stig

Vulcanalian iltajuhlan, uudelta nimeltään Vulcanalia Festivalin, artisteja ovat Teekkaritorvet, Satellite Stories ja Stig. Artistit paljastettiin 15.8.

Teekkaritorvet on vuonna 1970 perustettu, ahkerasti keikkaileva puhallinorkesteri, joka on monelle oululaiselle tuttu suosituista wappukonserteista Rotuaarilla ja Linnasaaressa.

Satellite Stories on vuonna 2008 perustettu oululainen indierockyhtye, jonka tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa Campfire ja Confetti. Perjantaina 7.9. uuden albumin julkaissut yhtye on ilmoittanut lopettavansa uransa.

Hip hop-, r&b- ja countrymuusikko Stigin (Pasi Siitonen) suosituimpia hittejä ovat muun muassa Ryyppy, Puumaa mä metsästän ja Roy Orbison.

Ensimmäinen Vulcanalia järjestettiin ravintola Rauhalan edustalla vuonna 1995. Juhlaa on järjestetty sittemmin Kuusisaaressa, Toppilan Möljällä, Ouluhallilla ja Linnanmaalla.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

”Ai täällä oli tällaistakin” – näistä Oulun salapaikoista kannattaa olla kartalla

Oletko Oulu-noviisi? Etkö tiedä, missä kannattaa syödä tai millaisia tapahtumia Oulussa järjestetään? Älä huolehdi: selvitimme oleelliset oululaiset salapaikat, joita edes kaikki oululaiset eivät ole vielä löytäneet.

Kahvilat ja ravintolat

H2O – Health to Organic
Keskustassa Uusikatu 26:ssa sijaitseva Health to Organic Cafe&Deli jää helposti kauppakeskus Valkean varjoon. Valkean takaa löytyvästä kahvilasta saa niin lounasta kuin salaattiakin arkisin. Viikonloppuna ravintolassa on tarjolla suhteellisen edullinen brunssi.

Konst O. Deli
Kulttuuritalo Valveella (Hallituskatu 7) sijaitseva Konst O. Deli on paikka, jossa voi syödä lähiruokaa lounaaksi, ja rentoutua perjantaina töiden jälkeen musiikkia kuunnellen. Iltapäivisin Konst O. Delissä myydään pastaa ja muita herkkuja.

Lekker61
Isokatu 61:stä löytyvä Lekker61 on erikoistunut hollantilaisiin pannukakkuihin, joita saa suolaisena ja makeana versiona. Paikasta saa myös lounasta ja pannukakkuakin voi nauttia lounaaksi. Lekker61:n omistajat puhuvat englantia, mutta palvelua saa myös suomeksi.

Kolo Lounge
Jos pidät Tubasta, pidät luultavasti myös Kolosta. Hipsterimäinen Kolo sijaitsee Pakkahuoneenkatu 5:ssa Ecape Roomin ja ravintola Olimpoksen läheisyydessä. Kolo soveltuu hyvin rennoksi ajanviettopaikaksi sekä kokoustamiseen pienemmällä porukalla. Kolo soveltuu myös taiteen esittelyyn erilaisten näyttelyiden muodossa.

Luonto

Hiihtoladut
Hingutko hangille? Hiihtolatuja on ainakin Alppilassa, Raksilassa sekä Heinäpäässä. Myös Puolivälikankaalta pääsee hiihtoladulle, ja Linnanmaallakin on hiihtolatu. Suurin osa hiihtoladuista on hiihdettävissä koko matkalta, osassa sukset joutuu ottamaan pois. Lisätietoja laduista ja niiden kunnosta löytää Oulun kaupungin verkkosivulta.

Frisbeegolf -radat
Tuirassa ja Hiirosessa on frisbeegolf -radat. Tuiran Paalikadulla sijaitseva Meri-Toppila DiscGolfPark sijaitsee meren rannalla ja Hiirosessa Urheilupuistontiellä sijaitsevassa Hiirosen DiscGolfParkissa on metsä- ja puistoratoja. Molemmissa paikoissa on 18 väylää kierrettävänä.

Kuivasjärven lenkkipolku
Kaikki Linnanmaalla opiskelevat eivät tiedä, että noin puolentoista kilometrin päässä kampuksesta sijaitsee viihtyisä Kuivasjärven lenkkipolku. Järven ympäri kulkeva polku on noin viisi kilometriä pitkä, ja sen voi kiertää myös vain osittain.

Tapahtumat

Oulun kansainvälinen lasten- ja nuortenelokuvien festivaali
Oulun kansainvälinen lasten- ja nuortenelokuvien festivaali järjestetään 12.–18.11., festarielokuvia esitetään Valveella, Plazassa ja Pääkirjastolla. Festivaali tarjoaa elokuvia eri maista, ja nuorten elokuvat soveltuvat myös nuorille aikuisille. Näytösten hinnat ovat opiskelijaystävällisiä.

Turkansaaren syysmarkkinat
Turkansaaressa sijaitsevan ulkomuseon alueella järjestetään syysmarkkinat 9. syyskuuta. Myynnissä on syksyn satoa, itse tehtyjä leivonnaisia sekä käsitöitä. Markkinoiden aikana voi myös tutustua Turkansaaren museoon ilmaiseksi.

OuDance-festivaali
Tanssiin ja hyvinvointiin keskittynyt tapahtuma valtaa oulun 12.–16. syyskuuta. Viiden päivänä aikana eri puolilla Oulua on tarjolla tanssiesityksiä sekä tanssiin ja hyvinvointiin liittyviä kursseja. Osa tanssiesityksistä on ilmaisia, osaan on pääsymaksu.

Keikkapaikat

Tukikohta
Välivainiolta osoitteesta Sorvarintie 5 löytyy Tukikohta, entinen varikko, jossa järjestetään erilaisia keikkoja ja festivaaleja. Tilaa vuokraa Tilaa Kulttuuri ry, jonka kautta esimerkiksi ainejärjestöt voivat varata tilan omiin tapahtumiinsa.

Voimala 1889
Myllytullissa sijaitsevan entisen vesivoimalan Voimala 1889:n tiloissa järjestetään erilaisia konsertteja, tapahtumia ja taidenäyttelyitä. Tilaa myös vuokrataan kokouksia ja juhlia varten. Syyskuussa tilassa on tarjolla konsertteja sekä tapahtuma yrittäjille.

Jumpru Pub Kaarlenholvi
Jumpru Pub sijaitsee samassa rakennuksessa kuin yökerho Kaarlenholvi, osoitteessa Kauppurienkatu 6. Yläkerran Kaarlenholvi on suosittu menopaikka etenkin opiskelijoiden keskuudessa, mutta Jumprun alakerrassa on mahdollista hengailla ja laulaa trubaduurien säestyksellä musiikkihuoneessa.

Snooker Time
Osoitteesta Asemakatu 28 löytyvässä Snooker Timessä voi pelata biljardia tai testata nopeutta Speden peleistä tutulla nopeustestillä. Mutta tiesitkö, että biliksen lisäksi Snookerissa järjestetään keikkoja sekä sarjakuvatapaamisia kuun ensimmäisenä torstaina?

Heli Paaso-Rantala

Oulun yliopiston tiedeviestinnän opiskelija, joka ei aina pysy mukana maailman menossa.

Lue lisää:

Arvio: BlacKkKlansman on hyytävä historian oppitunti rasismista – ja se kertoo, missä maailma makaa edelleen

Spike Leen ohjaama BlacKkKlansman on rehellisesti poliittinen elokuva, joka perehtyy rasismin menneisyyteen ja pakottaa huomaamaan nykypäivän ihmisvihan

BlacKkKlansman

Pääosissa John David Washington, Adam Driver, Laura Harrier, Topher Grace, Jasper Pääkkönen. Käsikirjoitus Charlie Wachtel, Davis Rabinowitz, Kevin Willmott, Spike Lee. Ohjaus Spike Lee. Ensi-ilta elokuvateattereissa 10.08.2018

 

Tässä on elokuva, jolta ei voi ummistaa silmiään. Asiaa korostaa BlacKkKlansmanin aloituslause: “Dis joint is based upon some fo’ real, fo’ real shit.”

Spike Leen ohjaama elokuva perustuu uskomattomalta kuulostavaan tositapahtumaan: Colorado Springsin ensimmäisenä afroamerikkalaisena poliisina toiminut Ron Stallworth (John David Washington) pääsi vuonna 1979 soluttautumaan paikalliseen Ku Klux Klanin osastoon.

Stallworthin kollega, valkoihoinen Flip Zimmerman (Adam Driver) esittää Stallworthia ja osallistuu hänenä Ku Klux Klanin kokouksiin ja toimintaan. Peitetoiminnan seurauksena Zimmerman alkaa pohtia omaa tapajuutalaisuuttaan ja muuttaa käsitystään rasistisista kollegoistaan. Adam Driver tuo katsojalle ensiluokkaisella tavalla näkyväksi Zimmermanin sisäisen taistelun.

John David Washington, näyttelijä Denzel Washingtonin poika, kantaa pääroolia uskottavasti. Valkoisten kollegoiden ympäröimänä hän joutuu kestämään syrjintää joka päivä. Stallworth haluaa muuttaa poliisilaitoksen hyväksyvämmäksi ja samalla tuhota Ku Klux Klanin – siinä on paljon työtä pienelle tiimille.

Ku Klux Klanin jäsenet ovat vihassaan yksinkertaisia rasisteja ja huutelevat ”Amerikka ensin”, kuten Jasper Pääkkösen esittämä Felix Kendrickson. Silti pelottavin rasisti on hillityn asiallinen, Ku Klux Klanin kansallinen johtaja David Duke (Topher Grace).

Duke on varakas pukumies, joka artikuloi selkeästi rodullistetun vihapuheensa Stallworthille puhelinkeskusteluissa. Topher Gracen vaikuttava roolisuoritus on hämmentävä yhdistelmä ylimielisyyttä, toisinaan lähes sympaattista esiintymistä ja kylmää rasismia. Se osoittaa, kuinka pitkälle hillityllä ja huolitellulla ulkonäöllä valkoinen mies voi päästä, haluaahan Duke vaikuttaa kaikista korkeammilla hallinnon paikoilla saadakseen haluamansa valkoisen Amerikan. (Duke pyrki Yhdysvaltojen presidentiksi vuonna 1988, tuki vuonna 2016 Donald Trumpia presidentiksi ja on pyrkinyt useita kertoja kongressiin.)

BlacKkKlansman on sekoitus draamaa, komediaa ja jännittävää poliisielokuvaa. Elokuvan komedialliset hetket alleviivaavat Ku Klux Klanin jäsenten älyttömyyttä. Tälle absurdille ryhmälle olisi helpompi nauraa, ellei sen kylvämä ihmisviha olisi totta.

“Vihainen musta mies” elokuvantekijänä

BlacKkKlansman on ajankohtainen elokuva, ja sellaisia Spike Lee on tunnetusti tehnyt aiemminkin. Leen elokuvat pureutuvat yhteiskunnallisiin asioihin ja etenkin afroamerikkalaiseen kulttuuriin.

Leen tunnetuimpia elokuvia ovat rotuvihaa ja kulttuurien kohtaamista käsittelevä Do The Right Thing – Kuuma päivä (1989), elämäkertaelokuva ihmisoikeustaistelijasta Malcolm X (1992) ja hurrikaani Katrinan tuhoavista vaikutuksista kertova dokumentti When the Levees Broke: A Requiem in Four Acts (2006). 

Leetä on kutsuttu “vihaiseksi mustaksi elokuvantekijäksi”, mutta tosiasiassa hänen elokuvansa ovat monitahoisempia. Lee ei tee kevyttä elokuvallista viihdettä, vaan keskittyy yhteiskunnallisiin aiheisiin, etnisyyden lisäksi esimerkiksi luokkaeroihin ja sukupuolirooleihin. Lee kertoo tarinoita, joita kovin moni muu afroamerikkalainen ohjaaja ei ole päässyt kertomaan suurelle yleisölle. Tuntuu kuin Leellä olisi velvollisuus kertoa tarinoita hiljennetyistä asioista ja ihmisistä.

Leen elokuvien yhteiskunnallisuus vaikutti myös siihen, että vuonna 1991 hän alkoi opettaa elokuvaa Harvardissa. Nykyään hän toimii professorina New Yorkin yliopiston Tisch School of the Arts:ssa. Tämän elokuvan aikana tuntuu kuin katsoja olisi professori Leen Amerikan kulttuurihistorian luennolla.

Elokuvassa on paljon kerrostumia ja viittauksia afroamerikkalaiseen kulttuuriin ja Yhdysvaltojen historiaan. Mielenkiintoista on, että Lee siirsi elokuvan tapahtuma-aikaa vuoteen 1972, jotta saisi sisällytettyä elokuvaan viittauksia Richard Nixonin uudelleenvalintaan päätyneestä presidentinvaalikampanjasta, jonka on epäilty olevan Ku Klux Klanin tukema. Siirtämällä tapahtuma-aikaa taaksepäin elokuvaan pystyttiin sisällyttämään viittauksia 1970-luvun alussa suosittuihin ns. blaxploitaatio-elokuviin, joissa mustat esitettiin stereotyyppisillä tavoilla ja joissa ihailtiin väkivaltaa.

BlacKkKlansmanin musiikki asettaa tarinan 1970-luvulle ja antaa tunnelmaa nopealle toiminnalle ja hyvin etenevälle dialogille. Elokuva etenee pääsääntöisesti afroamerikkalaisen musiikin, kuten James Brownin Say It Loudin, The Edwin Hawkins Singersin Oh Happy Dayn sekä Cornelius Brothers & Sister Rosen Too Late to Turn Back Nown, avulla.

Elokuvan eräässä hyytävimmistä kohtauksista Harry Belafonten esittämä aktivisti muistelee näkemäänsä lynkkausta. Kohtauksessa tuodaan esille elokuvan voima: Belafonten hahmo kertoo, kuinka vuonna 1915 ilmestynyt D.W. Griffithin ohjaama elokuva Birth of a Nation salonkikelpoisti rasismia ja inspiroi ihmisiä raakuuksiin. Elokuva pilkkasi mustia ja näytti heidät ala-arvoisina ihmisinä, samalla kun se näytti valkohuppuiset ja -kaapuiset ratsastajat “pelastajina” mustien vallalta. Kansalliseksi menestykseksi noussut elokuva auttoi Ku Klux Klanin uudelleensyntymisessä.

Jasper-maniaa mediassa

Kun suomalainen menestyy ulkomailla, kuuluu kotimaasta heti innostuneita Torille!-huutoja. Nyt median on villinnyt Jasper Pääkkönen, tällä hetkellä kiistatta kansainvälisesti menestynein suomalaisnäyttelijä.

Hän on näytellyt useissa kotimaisissa menestyselokuvissa, ja yksi päärooleista Dome Karukosken Leijonasydän-elokuvassa (2013) mahdollisti hänen kansainvälisen uransa. Uusnatsin roolin myötä Pääkkönen sai uuden agentin ja pääsi Viikingit-sarjaan esittämään verenhimoista Halfdan Mustaa vuosina 2016–2018.

Jasper Pääkkösestä on kirjoitettu Suomessa maanisen innostuneesti. Jutuissa on kuvailtu hänen katsettaan hurmaavaksi ja vangitsevaksi, aksenttia uskottavaksi ja hänen on sanottu säteilevän punaisella matolla. Pääkkösestä on kirjoitettu runsaasti “Salkkareiden Saku on kasvanut mieheksi” -tyylisiä henkilökuvia – unohtamatta Pääkkösen miljoonabisneksiä, kalamiesmainetta ja sitä kuinka hän on ystävystynyt idolinsa Leen kanssa. Pääkkösen saama ylistys on ihan ansaittua, onhan Pääkkönen vihaa kylvävässä roolissaan vakuuttava. Toivottavasti hän pääsee tulevissa kansainvälisissä tuotannoissa näyttämään monipuolisempaa tunneskaalaa.

Taiteella ja empatialla rasismia vastaan

Jasper Pääkkönen on todennut elokuvan olevan valitettavasti aiheeltaan entistä ajankohtaisempi. BlacKkKlansman heijastelee historiaa ja nykypäivää, ja se on sosiaalinen kommentaari nykyisen presidentti Trumpin hallinnolle. Tämä tositapahtumiin pohjautuva taide haluaa avoimesti herättää katsojat huomaamaan maailmassa jylläävän ihmisvihan. Siksi se on toisinaan karmivaa katsottavaa.

Elokuvan lopussa on kuvamateriaalia viime vuonna tapahtuneista mielenosoituksista Charlottesvillestä, jossa uusnatsi ajoi vastamielenosoittajien päälle autolla. Rasismia vastustava aktivisti Heather Heyer kuoli ja 19 ihmistä loukkaantui. Myös Ku Klux Klan osallistui mielenosoituksiin. Presidentti Trump kommentoi lausunnossaan, että “molemmilla puolilla oli oikein hienoja ihmisiä”.

Elokuvallaan Lee alleviivaa katsojalle: “Kyllä, Yhdysvaltojen presidentiksi voi päästä avoimesti ihmisoikeuksia polkeva ihminen.”

BlacKkKlansman muistuttaa, että Trumpin Amerikka ensin -puheet eivät ole tulleet tyhjästä, vaan ne voidaan jäljittää rasismin historiasta.

 

Henna Rannanpää

Elokuvaintoilija ja kirjallisuuden alumni, joka kirjoitti gradunsa Napapiirin sankarit –elokuvasta.

Lue lisää:

Oulun Taiteiden Yössä 16.8. tarjolla esimerkiksi rytmitunneli, retrokirppistelyä ja laulettuja vessakirjoituksia

Kiinnostaisiko jamittelu, haluatko kurkata taiteilijan työhuoneelle, oletko kenties miettinyt, miltä vessan seinään kirjoitetut tekstit kuulostavat laulettuina? Siinä tapauksessa suuntaa kulkusi torstaina 16.8. Oulun Taiteiden Yöhön. Taiteiden Yössä tekemistä ja nähtävää riittää seuraavan aamun pikkutunneille asti. Suuria ja pieniä taidetapahtumia järjestetään ympäri kaupunkia, yllättävissäkin paikoissa – taidetta voi löytää niin asematunnelista, Oulun teatterista kuin baarin patiolta. […]

Kiinnostaisiko jamittelu, haluatko kurkata taiteilijan työhuoneelle, oletko kenties miettinyt, miltä vessan seinään kirjoitetut tekstit kuulostavat laulettuina?

Siinä tapauksessa suuntaa kulkusi torstaina 16.8. Oulun Taiteiden Yöhön. Taiteiden Yössä tekemistä ja nähtävää riittää seuraavan aamun pikkutunneille asti. Suuria ja pieniä taidetapahtumia järjestetään ympäri kaupunkia, yllättävissäkin paikoissa – taidetta voi löytää niin asematunnelista, Oulun teatterista kuin baarin patiolta.

Oulun ylioppilaslehti kokosi yhteen kattauksen monipuolisia menovinkkejä. Koko ohjelman löydät Oulun Taiteiden Yön verkkosivuilta. Ohjelmaan voi tutustua myös Oulun juhlaviikot -sovelluksessa, jonka voi ladata App Storesta tai Google Playstä.

Samana iltana Oulun keskustassa vietetään Korttelihaipakkaa, jonka vuoksi monet keskustan liikkeistä ja kahviloista ovat auki kello 22 asti. Taiteiden Yön omien tapahtumien lisäksi torstaina on useita Oulun Muusajuhlien ohjelmaan kuuluvia tapahtumia.

 

Asematunneli, Hallituskatu

Rytmitunneli 2018, kello 19–22

Juna-aseman tunnelissa järjestettävien jamien soittimen muoto on vapaa, aina ämpäristä rumpusettiin. Seiskalta starttaava rummuttelu jatkuu niin kauan kuin osallistujia riittää.

 

Snooker Time, Asemakatu 28

Ennakkokuuntelussa Θ, kello 19.30

Riutan 17.8. julkaistava kahden kappaleen ja 15 minuutin singlejulkaisu Θ kuuntelussa.

Piirtäjät patioilla: Aapo Kukko, Anssi Vieruaho, Veli-Matti Ural, kello 22.30–01

Karikatyyrejä ja muita piirroksia tilauksesta tai ilman. Tervetulleeksi toivotetaan kaikki piirtäjät.

Alakerran tupakkakoppi:

Äänenpainekammio vol.1: Kvltövgåd/Sinister E. (Petroskoi, RUS), Tyhjä pää, Handeyemachine, Aids Mom, kello 20–23
Kokeellista elektronista ääntä, dronea, noisea ja harsh noisea.

Alakerta:
Jalot Pojat – Vessakirjoitukset II, kello 23–00

Jalot Pojat Ari-Matti ja Matias esittävät akustisesti Oulun Taiteiden Yössä vessojen seiniin kirjoitettuja tekstejä. Illan kerrotaan sisältävän Jalojen Poikien ikivihreitä että uutta viihdemusiikkia kaikille yleisissä vessoissa tarpeensa tehneille.

 

Oulun Taidemuseo, Kasarmintie 9

Alakerran näyttelytila:

Moderni nainen; Anni Kinnunen – The Great Escape, kello 9–23

Sisäänpääsy koko päivän puoleen hintaan.

Ellen kohtaa Ellenin, kello 16–23

Musiikin opiskelija Ellen Kärkölä säestää viululla Ellen Thesleffin teosten äärellä tasatunnein.

Näyttelyesittely, kello 19
Oulun taidemuseon amanuenssi Elina Vieru vie yleisön kierrokselle näyttelyihin.

Yläkerran näyttelytila:

Näytönpaikka pohjoisessa piilaaksossa, kello 9–23

Vapaa pääsy koko päivän.

Näyttelyesittely, kello 20

Näyttelyn projektipäällikkö Jonna-Maria Mölläri johdattelee museovieraat aikamatkalle.

Reppu-tila:
Nonstop-paja Äänipiirros, kello 17–19

 

Pohjois-Pohjanmaan museo, Ainolan puisto

Näyttelyt Toikan linnut; Saisiko olla kahvia; Koiramäki, kello 10–22

Illan aikana Oulun yliopiston roolipelikerho CRYO ry, Fantasiapelit Oulu sekä Oulun Rooli- ja Lautapeli Yhteisö Ry tuovat paikalle erilaisia lautapelejä kävijöiden katsottaviksi ja pelattaviksi. Lisäksi he esittelevät miniatyyripelaamista.

Retro kitsch -kirppis museon edustalla, kello 16–22

Kello 16 käynnistyvällä iltakirppiksellä kaikenlainen kirppistavara on myyntikelpoista, kirpparimyytävän ei siis tarvitse olla retroa. Paikan voit valita vapaasti museon edessä olevalta nurmikkoalueelta. Paikat ovat maksuttomia. Varaukset paikan päällä.

 

Pohjois-Pohjanmaan museon takapiha

LaavU Free Open Air #5 – Taiteiden Yö 2018, kello 15–24

Kaikille avoin ja ilmainen puistotapahtuma, jossa paikalliset elektronisen musiikin DJ:t soittavat monipuolista konemusabiittiin pohjautuvaa rytmimusiikkia piknik-yleisölle. Luvassa lisäksi kasvomaalausta kello 15–18 ja graffitimaalausta kello 18–20.

 

Vanhan Villatehtaan työhuoneet, Pikisaarentie 17

Hiljaisessa kesäyössä: Päivi Pussilan taidenäyttely, 2. krs, kello 12–22

Prinsiippi. Teosripustus kuvataiteilija Leena Kankaan työhuoneella. 2. krs, kello 12–22

Terve Meri! 2. krs. kello 12–22

”Terve Meri” on installaatio, jonka kierrätyspulloista ja Pikisaaren rantojen tarjoamista aineksista – vedestä, hiekasta, kasvien osista – toteuttavat Vanhalla Villatehtaalla työskentelevät kuvataiteilijat Helena Kaikkonen, Leena Kangas ja Päivi Pussila.

Avoimet ovet, kello 12–22  

Avoimia ovia useilla Vanhan Villatehtaan kuvataiteilijoiden työhuoneista.

 

Designtori, Pikisaarentie 13 ja 17

Designtori Pikisaaressa, kello 15–22  

Muotoilijat ja taidekäsityöläiset myyvät tuotteitaan grafiikasta koruihin ja vaatteista keramiikkaan, janonsa ja nälkänsä voi sammuttaa vierailemalla katukeittiöillä. Myyjät Keltaisessa talossa, OSAOn ruokalassa, Vanhan Villatehtaan PROTOn showroomissa sekä teltoissa piha-alueella. Avoinna myös perjantaina 17.8. kello 14–20.

OSAOn Pikisaaren yksikön opiskelijoiden työnäytöksiä ja työpajoja, kello 15–18

Paikkoina Villatehtaan 2. ja 3. kerros, päärakennuksen 1. kerroksen vaatetuksen käytävä ja piha-alueella media sekä restauroinnin punamultamaalin keitto. Tuotemyyntiä kello 22 asti.

 

Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7

Videopaja:

Animaatio non-stop-motion, kello 15–19

Valveen videopajalla voi Taiteiden yönä kokeilla animaatioiden tekemistä stop-motion-tekniikalla. Soveltuu kaikenikäisille.

Oulun Sarjakuvakeskus:

Lattiateippauspaja, kello 12–18

Oulun sarjakuvakeskuksen lattiateippauspajassa kävijät pääsevät koristelemaan keskuksen lähiympäristön lattiapintoja. Tapahtuma sopii kaikenikäisille.

Jääkaappimagneettipaja, kello 16–22

Tule ja piirrätä itsellesi oma ja uniikki jääkaappimagneetti sarjakuvantekijöiden toteuttamana, pientä korvausta vastaan. Paikalla useita tekijöitä.

Valvenäyttämö, 2. krs:

OYT goes OTY, kello 18–20 
Oulun ylioppilasteatterin jäsenten 5–10 minuutin esityksiä, saliin ja salista pääsee aina esitysten välillä.

 

Tuba – Food and Lounge, Mannenkatu 2

Pilvilintu, kello 18.15 

Oululainen tyttöduo Pilvilintu tarjoilee pehmeästi sointuvan jazzin, swingin sekä popin säveliä.

Elisa Koivupuro, kello 19

Laulaja-lauluntekijä Elisa Koivupuro tarjoaa tunnelmallista indiepoppia monilla mausteilla.

Taavetti Lukkarisen Hirttopuu, kello 20

Oululainen kahden miehen bändi, joka soittaa folkahtavaa rockmusiikkia.

Muusaklubi: Hector!, kello 21

Laulaja-lauluntekijä Hectorin (Heikki Harma) laulut ovat vuosikymmenten aikana piirtyneet suomalaisten kollektiiviseen tajuntaan. Muusaklubin ohjelmassa esimerkiksi Jarkko Korpuan vetämä minilukupiiri teoksesta Hector – Asfalttihippi sekä oululaisten artistien versioita Hectorin kappaleista. Estradilla Saaga Sees, Antti Viitala, Jukka Tervo, Pirjo Suvilehto sekä duo Lantti & Kolehti. Oulun Muusajuhlien ohjelmistoa.

 

45 Special, Saaristonkatu 12

Oulu Open Decks & levykirppis, kello 21–04

Perinteiset Oulu Open Decksit aloitetaan Taiteiden Yönä tavallista aiemmin. Soittoaikaa 30 minuuttia per soittaja, aloittelijoille pystytään opettamaan laitteiden käyttö. Samaten levykirppis avataan yhdeksältä.

 

Petrellin Saluuna, Rantakatu 4

Live Irish Music Session / Irkkumusiikkijamit, kello 20.30, K-18

Irlantilaisen musiikin ystäville täsmävinkki. Tervetulleita jameihin ovat niin tanssijat, muusikot kuin kuuntelijat.

 

Kaaoslava, Hollihaan puisto

Kaaoslavan Taiteiden Yö, kello 18–22

Kaaoslavan Taiteiden Yössä luvassa musiikkia, taidetta ja vapaata kaupunkikulttuuria. Kello 18 julkistetaan KAAOS-veistos Liian hilpeät perhoset, jonka Veeran Verstaan nuoret ovat tehneet teoksen taiteilija Antti Ylösen ohjaamana. Kello 19 lavalla esiintyvät Maustetytöt, kello 20 MONEY & GRAVY, kello 21 Jukka Nousiainen.

 

Elba, Kiikelin takana

Finnegans Wake – viimeinen kappale, 05–05.45 (pe)

Taiteiden Yö päättyy perinteisesti James Joycen romaanin äärellä. Viimeisen kappaleen lukee ääneen Paavo J. Heinonen. Yleisöä pyydetään muistamaan kuuntelijan roolin hiljaisuus.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Vulcanalian artistit julkistettiin – tapahtumassa esiintyvät Teekkaritorvet, Satellite Stories ja Stig

Vulcanalian iltajuhla on nimetty uudelleen Vulcanalia Festivaliksi. Tapahtuma järjestetään 12.9. Limingantullissa sijaitsevassa Areena Oulussa.

In English.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) järjestämän lukuvuoden avajaisjuhla Vulcanalian esiintyjät on julkistettu.

Vulcanalian iltajuhlan, uudelta nimeltään Vulcanalia Festivalin, artisteja ovat Teekkaritorvet, Satellite Stories ja Stig.

Teekkaritorvet on vuonna 1970 perustettu, ahkerasti keikkaileva puhallinorkesteri, joka on monelle oululaiselle tuttu suosituista wappukonserteista Rotuaarilla ja Linnasaaressa.

Satellite Stories on vuonna 2008 perustettu oululainen indierockyhtye, jonka tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa Campfire ja Confetti. Syyskuussa viidennen levynsä julkaiseva yhtye on ilmoittanut lopettavansa uransa.

Hip hop-, r&b- ja countrymuusikko Stigin (Pasi Siitonen) suosituimpia hittejä ovat muun muassa Ryyppy, Puumaa mä metsästän ja Roy Orbison.

Vulcanalia Festival järjestetään 12.9. Limingantullissa sijaitsevassa Areena Oulussa. Päivään kuuluu myös Linnanmaan kampuksella kello 10–14 pidettävät järjestömessut.

Ensimmäistä kertaa e-lippu

Vulcanalian iltajuhlan artistivalinnat valmistelee OYY:n tapahtumatuottaja-yhteisöasiantuntija Asta Salomaa, ja esiintyvistä artisteista päättää OYY:n hallitus.

Hallituksen puheenjohtaja Kalle Parviainen kertoo hallituksen olevan erittäin tyytyväinen artisteihin.

”Lukuvuoden suurena avajaistapahtumana sen on tärkeää tarjota jokaiselle jotain, ja tällä kattauksella mielestämme täytämme sen. Esimerkiksi pelkästään suomenkielistä musiikkia soittamalla lukuisat kansainväliset opiskelijat jäävät helposti paitsioon”, hän huomauttaa.

”Genrejen suhteen nyt löytyy sekä hiphopimpaa ja rockimpaa menoa, unohtamatta Teekkaritorvia, jotka vetävät kyllä aina täysillä. Varsinkin Satellite Storiesin suhteen kävi ehkä vähän samoin kuin Anssi Kelan kanssa pari vuotta sitten, että buukkasimme yhtyeen juuri sopivaan väliin.”

Uuden nimen lisäksi iltajuhlassa uutta on myös lipunmyynti: tänä vuonna Vulcanalian iltajuhlaan on ensimmäistä kertaa mahdollista ostaa lippu sähköisesti. Lipunmyynti käynnistyy 20.8. kello 10.

”Tänä päivänä on hyvää asiakaspalvelua, että lipun voi ostaa milloin tahansa, ollessa itse missä tahansa. Nyt Vulcanalia on siirtynyt 1990-luvulta 2000-luvulle”, Asta Salomaa kertoo.

Sähköisen lipunmyynnin lisäksi Oulun yliopiston molemmilla kampuksilla myydään lippuja: Linnanmaalla lippuja myydään 4.9 kello 10–13, Kontinkankaalla 5.9. kello 10–13. Lipun voi ostaa kortilla tai käteisellä.

Pääsylippu on edellisvuotta kalliimpi: ennakkoon ostettu lippu maksaa nyt kuusi euroa. Hinta sisältää pääsyn iltatapahtumaan ja narikan Areena Oulussa sekä sisäänpääsyn jatkoille viihdemaailma Ilonaan. Portilta ostettuna lippu maksaa kahdeksan euroa.

Iltajuhla käynnistyy kello 20 Oulun kaupungin ja Oulun yliopiston tervehdyksillä. Illan aloittaa kello 20.15 starttaava Teekkaritorvet, kello 21.15 vuorossa on Satellite Stories ja kello 22.30 lavalle nousee Stig. 

Portilla voi olla luvassa ei-oota

Tänä vuonna sisätapahtumana järjestettävän Vulcanalian iltajuhlassa tilaa on aiempaa vähemmän. Viime vuonna tapahtumaan myytiin 2500 lippua, nyt Areena Ouluun mahtuu maksimissaan 2000 juhlijaa.

Kaikki viime vuonna juhlineet eivät siis mahdu uuteen juhlatilaan.

”Riskinä on, että tapahtuma myydään loppuun ennakkoon. Aiempina vuosina ei ole edes mietitty sitä vaihtoehtoa että tapahtuma myisi loppuun, vaan kaikki halukkaat kyllä pääsevät sisälle”, Salomaa sanoo.

Vasta portilta lippua hakevalle tarjolla voikin olla jo pelkkää ei-oota.

”Kun tapahtuma järjestetään sisätiloissa, tapahtumajärjestäjä ei voi muokata tilaa tarpeiden mukaan. Kun viime vuonna rakennettiin oma alue parkkipaikalle, saatoimme tehdä sinne niin monta sisääntulojonoa kun halusimme, nyt mennään niillä mitä Areenalla jo on. Eli kannattaa tulla ajoissa, jos ei halua jonottaa”, Salomaa sanoo. 

Vulcanalian iltaan ovat kuuluneet myös epäviralliset etkoilut alueen ulkopuolella.

”Toivomme, että etkoilijat eivät jätä roskia jälkeensä. Siksi alueelle tuodaan roska- ja pullopusseja”, sanoo Asta Salomaa.

Limingantullissa sijaitsevalle Areena Oululle on Linnanmaalta pyöräteitä pitkin matkaa yli kahdeksan kilometriä, Kontinkankaalta matka on noin puolet lyhyempi.

Mikäli pyörän selkään hyppääminen ei nappaa, iltajuhla-alueelle järjestetään kuljetuksia. Wesibussi kulkee Linnanmaalta Areenalle kahden tunnin ajan, kello 19–21.

Asta Salomaan mukaan Vulcanalia-päivän aikana taksiyhteistyökumppani kuljettaa opiskelijoita alennushintaan, niin Kontinkankaalta Linnanmaalle järjestömessuille, kuin illalla keskustasta ja Linnanmaalta Limingantulliinkin. Kuljetuksista tiedotetaan lisää lähiaikoina.

Yhdistyvätkö avajaisjuhlat?

Ennen OYY:n edustajistovaaleja viime syksynä osa ehdokkaista toivoi Vulcanalian ja Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) opiskelijoiden lukuvuoden aloittajaisjuhla Preludin yhdistämistä.

Onko OYY:n suunnitelmissa jo yhteiset lukuvuoden avajaiset?

”Olemme kiinnostuneita mahdollisuudesta järjestää yhteinen tapahtuma, kun olemme yhteisellä kampuksella. Todennäköisesti tämä ei kuitenkaan toteudu vielä vuonna 2019, koska Oamk ei ole vielä täällä. Jos yhteistapahtuma halutaan, pitäisi sitä ruveta jo rakentamaan”, Asta Salomaa toteaa.

Ensimmäinen Vulcanalia järjestettiin ravintola Rauhalan edustalla vuonna 1995. Juhlaa on järjestetty sittemmin Kuusisaaressa, Toppilan Möljällä, Ouluhallilla ja Linnanmaalla. Vulcanalian iltajuhlassa ovat aiempina vuosina esiintyneet muun muassa Anssi Kela, Felix Zenger, Tuomas Kauhanen, G-ODD, Moses Hazy, Redrama ja Kauko Röyhkä.

Viime vuonna Linnanmaan 2T-parkkipaikalla järjestetyn Vulcanalian pääesiintyjiä olivat Musta Barbaari (James Nikander) ja Prinssi Jusuf (Iyouseyas Belayneh).

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Arvio: Kokokapinaa perinteisen komiikan raameissa – I Feel Pretty on keikkuvalla pohjalla ison asian edessä

Helposti pureskeltavassa komediassa I Feel Pretty on enemmän mietittävää itsetunnon merkityksestä kuin ensisilmäyksellä huomaisi.  

I Feel Pretty

Pääosissa Amy Schumer, Michelle Williams, Tom Hopper, Rory Scovel, Adrian Martinez, Busy Phillipps, Aidy Bryant, Emily Ratajkowski. Ohjaus ja käsikirjoitus Marc Silverstein ja Abby Kohn. Ensi-ilta elokuvateattereissa 11.5.2018

 

Renee (Amy Schumer) on huonosta itsetunnosta kärsivä nainen, joka haaveilee tuntevansa olonsa kauniiksi. Toive toteutuu, kun Renee saa spinning-tunnilla tällin päähänsä. Pään kolautuksen seurauksena hän näkee itsensä kauniina.

Kun Reneen itsetunnon voluumi on käännetty kaakkoon, hän uskaltautuu lirkuttamaan sujuvan monisanaisesti miehille ja hakemaan uutta työpaikkaa meikkifirman reseptionistina.

Vaikka päähenkilö ei koe ulkoista muodonmuutosta, katsojalla on vapaus kuvitella, millaisena Renee näkee itsensä muutoksen jälkeen. Itse uskon, että Renee näkee itsensä itsenään – mutta ei vain tiedä sitä. Renee luulee, että muutos on taikuutta (kuten elokuvassa Big) ja nauttii muuttuneesta itsetunnosta ennen kuin taika raukeaa.

Löyhän ja hämmentävän juonensa takia I Feel Pretty on keikkuvalla pohjalla ison asian edessä. Tätä elokuvaa olisi hyvin helppoa haukkua sen hassusta juonesta, ennalta-arvattavasta komedian kaavasta ja muutamasta oudosta juonihyppäyksestä. 

Silti elokuvan tärkeä aihe, itsetunto, vaatii laajempaa keskustelua. Helppo lyttäys ei sitä tekisi.

 

Keholla on valtaa

Elokuvan alku on murskaavan totuudellinen: ulkonäöllä, kropan muodolla ja painolla on todellista vaikutusta siihen, miten ihmisiin suhtaudutaan. Kapeat kauneusihanteet ovat kontrollin muotoja, jolla hallitaan etenkin naista ja hänen kehoaan.

Länsimaiset kauneusihanteet vaaleasta ihosta ja laihasta kehosta korostuvat ja vääristyvät entisestään lehtien ja somen muokattujen kuvien myötä. Epätodelliset kuvat aiheuttavat ahdistusta – toisaalta käsittelemättömien kuvien julkaiseminen saa ihmisissä aikaan positiivisia reaktioita.

Ulkonäköpaineistä kärsii moni. Helsingin yliopistossa tehdyssä tuoreessa väitöstutkimuksessa tutkittiin itsetunnon kehittymistä nuoruudesta aikuisuuteen. Tutkimuksessa ilmeni, että naisilla on miehiä huonompi itsetunto ja että huonoon itsetuntoon vaikuttaa muun muassa ylipaino. Paine laihduttamiseen näkyy esimerkiksi Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä, jonka mukaan 84 prosenttia suomalaisnaisista ja 78 prosenttia suomalaismiehistä haluaa pudottaa painoaan.

I Feel Pretty esittää, että huonon itsetunnon vuoksi elämä saattaa jäädä elämättä. Itsevarmuus, oman tien kulkeminen ja lannistavien sanojen ohittaminen ovat vallankumouksellisia tekoja.

Elokuvan ovat ohjanneet ja käsikirjoittaneet Marc Silverstein ja Abby Kohn, jotka tekivät myös How To Be Single -elokuvan (2016). Vaikka molemmissa elokuvissa tartutaan isoihin teemoihin, lopputulokset ovat perinteisiä hattaranmakeita komedioita. Isot teemat kuten sinkkuelämä ja itsetunto ovat vaarassa jäädä komedioiden jäykkien kaavojen tallomaksi.

I Feel Pretty toistaa perinteisiä Hollywoodin romanttisen komedian maneereita: pääpari on valkoinen heteropari, omituiset ystävät ovat ylipainoisia ja elokuvan lopussa on odotettu tunnustuskohtaus, jossa Renee näkee kauneutensa ja itsensä ilman taikuutta.

Kenties kehopositiivisuuden teeman vuoksi Reneestä on haluttu tehdä ”jokanainen”, johon naiset voivat samaistua. Ongelmana on, että elokuva ei tarjoa huonon itsetunnon lisäksi muuta näkökulmaa päähenkilöön. Katsojina emme tiedä mitään Reneen taustasta, perheestä tai mielipiteistä. Koska elokuvan juonessa tai päähenkilössä ei ole suurempaa tarttumapintaa, jäljelle jää lopulta vain pääosanäyttelijä, Amy Schumer, johon katsoja voi samaistua.

Ja tässä lienee yksi merkittävimmistä syistä, miksi elokuvaa on haukuttu Yhdysvalloissa rapa roiskuen.

 

Amy Schumerista ollaan aina jotain mieltä

Amy Schumer jakaa vahvasti mielipiteitä. Schumer ärsyttää monia, ei vain suorasukaisen komediansa, vaan myös poliittisten mielipiteidensä vuoksi: hän tuki Hillary Clintonia Yhdysvaltojen presidentiksi ja vastustaa aseväkivaltaa.

Suoraan puhuminen on myös osa hänen komediallista rooliaan. Huumori syntyy siitä, että soveliaisuuden rajoja koetellaan äärimmäisellä rehellisyydellä.

I Feel Pretty on aiheuttanut Yhdysvalloissa runsasta keskustelua. Siitä on kirjoitettu sekä haukkuvia että ylistäviä kritiikkejä. Elokuvasta on kirjoitettu arvosteluja myös pelkän trailerin perusteella. (Sitä voi verrata siihen, jos kirjoittaja käyttäisi pro gradu -tutkielmassaan ainoana lähteenä Wikipediaa.)

Schumerin itsensä mukaan elokuvan haukkuviin arvosteluihin on vaikuttanut se, että suurin osa kriitikoista on keski-ikäisiä valkoisia miehiä: “Mikään ei pelota ihmisiä enemmän kuin itsevarma nainen”.

Osa arvostelijoista on pohtinut, voiko Amy Schumerin näköinen (eli kokoinen) nainen olla romanttisen komedian päähenkilö. Usein ei-langanlaihalle naiselle on varattu komedian sivuhenkilön, hassuttelevan pullukan, rooli. Katsojina olemme tottuneet näkemään naispääosassa vaalean, hoikan ja nuoren ihmisen.

I Feel Pretty -elokuvassa esiintyvä Schumer on osalle kriitikoista liian kaunis (“miten tuon näköisellä ihmisellä voi olla itsetunto-ongelmia”) ja joillekin taas liian lihava (“kuinka tuon kokoinen ihminen voi olla romanttisen komedian pääosassa”).

Shokeeraavinta hänen painossaan lienee se, että siltä Schumer nykyäänkin näyttää. Hän ei “rohkeasti” lihottanut itseään rooliin vaan on itsensä kokoinen. Normaalipainoisen Schumerin naispääosa tuntuu vallankumoukselliselta. (Toki elokuvan muut naisroolien esittäjät ovat lähes poikkeuksetta niitä kauniita, hoikkia naisia, joihin olemme katsojina tottuneet.)

 

Iso aihe, kevyt käsittely

I Feel Pretty haluaa kunnianhimoisesti käsitellä isoa aihetta, ja siinä se on tervetullut lisä kevyen komedian kuvastoon. Toki kuten Bill Maher huomautti, samaa aihetta on käsitelty komediassa jo aiemmin. Eddie Murphyn hahmo elokuvassa Pähkähullu professori (1996) käy läpi saman kehityskaaren, jossa ylipainoinen nörtti oppii hyväksymään itsensä.

Toinen esimerkki samaa teemaa sivuavasta Hollywood-elokuvasta on Hal ja iso rakkaus (2001), jossa Jack Blackin esittämä pinnallinen Hal näkee lihavan Gwyneth Paltrow’n ”sisäisen kauneuden” (eli hoikan Gwyneth Paltrow’n).

Yksi elokuva tuskin pystyy muuttamaan maailmaa. Puutteistaan huolimatta I Feel Pretty voi tarjota kevyen huumorin ystäville uutta ajateltavaa itsetunnosta, kehopositiivisuudesta ja siitä, kannattaako ihmisiä lokeroida ulkonäön mukaan. Toivottavasti tämä elokuva avaa tietä yhä monipuolisempien naiskuvien ja tärkeiden aiheiden kuvaamiselle. Toivon, että komediassa rikottaisiin rajoja ja rakenteita entistä rohkeammin. Ehkä tästäkin elokuvasta olisi tullut nasevampi, jos Schumer itse olisi ollut mukana käsikirjoitustiimissä.

Myös sillä on merkitystä, minkä näköisiä ja kokoisia ihmisiä elokuvissa nähdään. Sen vuoksi tämä elokuva on monelle merkittävä. 

Kun elokuvia tekemässä on yhä monipuolisempi joukko, sen myötä voi syntyä aivan uudenlaisia ja ennalta-arvaamattomia tarinoita. Monipuolisten representaatioiden myötä ihmiset löytävät herkemmin itsestään uusia puolia ja hyväksyvät erilaisuutta muissa ihmisissä. Joko me kaikki olemme kauniita tai ei kukaan ole. 

 

Henna Rannanpää

Elokuvaintoilija ja kirjallisuuden alumni, joka kirjoitti gradunsa Napapiirin sankarit –elokuvasta.

Lue lisää: