Bändin jäsenet laulaja Sampo Pirilä, kitaristi ja taustalaulaja Niklas Westerlund, rumpali Mika Kiuttu sekä bassoa ja kitaraa soittava Mika Helin löysivät toisensa osin sattumien kautta, ja yhdessä tekeminen tuntui heti hyvältä.
“Meillä on ollut alusta lähtien hyvä ja turvallinen meininki sekä kunnioitus toisiamme kohtaan. Huiputus-nimellä homma alkoi 2024 alussa”, Westerlund kertoo.
“Huiputus on ihana sana. Se tarkoittaa kiipeilyssä ja vaeltaessa kukkulan tai vuoren päälle kiipeämistä, mutta myös petosta”, Pirilä valaisee bändin nimivalintaa.
Huiputus ei halua lokeroitua mihinkään genreen. Miehet kertovat, että ainoat raamit ovat, että mukana on neljä tyyppiä ja neljä soitinta. Sitä kautta musiikki on pelkistetympää kuin suuremmilla kokoonpanoilla.
“Ehkä tyylissä on jotakin ysärille päin kumartamista, mutta ei me olla ihan suomirokkia tai -poppia. Meillä on kaikilla paljon eri vaikutteita, ja Huiputus ei rajaa mitään ulkopuolelle”, Westerlund pyörittelee.
Minkäänlainen luokittelu ei bändiä kiinnosta ja laulaja Sampo Pirilä vaihtaa sujuvasti aihetta.
“Teemme tätä ilosta musiikin tekemiseen. Tämä on rehellisintä ja pyyteettömintä työtä, mitä olen koskaan tehnyt. Kyse on energian purkamisesta, ja musiikki toimii kuin venttiilinä, jossa päästetään painetta ulos päästä.”
Musiikkia ja sanoja maailmasta
Huiputuksella yhteistyö on koko homman ydin, ja jokaisen bändin jäsenen tuomia biisejä on levytetty. Westerlund kuitenkin tekee suurimman osan demoista, ja sanoituksista vastaa pääosin Pirilä.
“Huiputuksen biisit syntyvät yhdessä soittamalla. Treenaamme viikoittain ja soitamme biisejä myös keikoilla, ennen nauhoituksia. Yleisön reaktioistakin näkee usein, mikä toimii”, Westerlund kertoo.
Pirilä kirjoittaa sanat yleensä musiikkiin ja syntymässä oleviin melodioihin. Hänelle on tärkeää, että sanat sopivat laulettuna suuhun. Laulaja kertoo, että hän kirjoittaa paljon muutakin kuin sanoituksia. Huiputuksen lyriikoissa on sanoman lisäksi myös kielellisiä koukkuja ja leikkiä.
“Heräsin auringonpaisteeseen, ja Nikke oli lähettänyt biisiaihion. Heti teki mieli kirjoittaa siihen sanat. Meillä on todella rikas äidinkieli, ja sanoituksilla on suuri merkitys. Voin purkaa ja reflektoida itseäni koskettavia asioita. Maailmassa on paljon sellaista, mikä voisi olla toisin. Asiat eivät ole kuitenkaan mustavalkoisia, ja sanat auttavat ymmärtämään maailmaa. Ulos laulettuna ne saavat vielä erityisen merkityksen”, Pirilä valaisee lyriikoiden merkityksiä.
Mieletön albumi sulattaa jään
Albumi Mieletön julkaistaan 29. toukokuuta. Bändin ajatuksena oli aluksi tehdä EP, mutta biisejä syntyi niin vaivattomasti, että muusikot päättivät ihan loppumetreillä tehdä kokopitkän albumin.
Levyn teema on elämän kiertokulku, jäästä sulaminen ja vuodenaikojen vaihtelu. Se, miten kaikki jäätyy, mutta sulaa, alkaa elää ja kukkia aina uudestaan.
“On ihmeellistä, miten pensasaita on tammikuussa aivan kuolleen näköinen, mutta kun aurinko alkaa paistaa, se herää eloon. Myös ihmisen elämä on joskus omalla tavallaan kuolemista ja henkiin heräämistä”, Pirilä maalailee.
Huiputuksen musiikissa on useita sävyjä. Albumin ensimmäinen sinkku Kultakalan muisti/o on energistä ja kitarariffiin perustuvaa rankempaa Huiputusta.
“Tunnelmat levyllä vaihtelevat. Nyt mukana on myös herkempää Huiputusta, jota ei ole aiemmin kuultu. Se vaati uskallusta, sillä tämä on herkkää hommaa”, Pirilä pohtii.
Huiputuksella on aina pointti
Huiputus on soittanut keikkoja Saariselältä Helsinkiin. Tähän mennessä fiilis soittaa, ja yleisön reaktiot ovat ylittäneet kaikki odotukset.
Bändin keikkatilanne on hyvä. Huiputus on lyhyestä iästään huolimatta julkaissut musiikkia ja saanut tärkeitä kontakteja sekä luonut verkostoja.
“Tällä hetkellä tilanne on niin positiivinen, että olemme joutuneet kieltäytymään joistakin pyydetyistä keikoista. Pitää miettiä, missä kannattaa esiintyä ja Oulussa ei kannata kuluttaa naamaansa puhki. Haluamme, että aina kun Huiputus esiintyy, sillä on joku pointti”, kitaristi Westerlund tähdentää.
Huiputus järjestää keikkailtoja, joissa on useampi bändi lavalla. Mukana on usein samantyyppisiä bändejä. Yleisö saattaa kuulla jotain uutta ja innostua siitä, vaikka olisi tullut paikalle Huiputusta katsomaan. Vastaavasti Huiputus pääsee uusien ihmisten tietoisuuteen.
“On huomattavasti helpompi saada järjestävät tahot kiinnostumaan, jos pystyy tarjoamaan koko paketin. Näin tehdään se mahdollisimman helpoksi vastaanottajalle, sillä tunkua keikoille on paljon. Olemme oppineet, että fiksuinta on tarjota koko paketti”, Westerlund sanoo.
“Tuntuu tosi hyvältä, kun tietää bändejä, jotka haluaisivat soittaa ja päästä keikalle. Se ei ole todellakaan keneltäkään pois, että useat bändit pääsevät soittamaan, päinvastoin”, Pirilä lisää.
Huiputusfestit hyvän meiningin asialla
Ensimmäinen Huiputusfest järjestettiin Kulttuurilaboratoriossa viime keväänä. Mukana olivat Huiputus, Perseenpyyhkijät, Mässykiska, Baabelin Nulikat ja Erik Mehtälä bändeineen.
Kaikki esiintyjät löytyivät lähiverkostosta aikaisempien yhteyksien ja tapaamisten kautta.
Festivaali onnistui hyvin ja sinne myytiin 70 lippua. Huiputusfest on täysin voittoa tavoittelematon elävän musiikin tapahtuma.
“Kaikki mitä jäi viime vuonna kulujen jälkeen yli, jaettiin Tampereen ja Rovaniemen pojille bensarahaksi”, Pirilä kertoo.
Huiputusfest 2.0 järjestetään nyt 9. toukokuuta samassa paikassa. Kulttuurilaboratorio on hieno tila, jota voi vuokrata kohtuulliseen hintaan.
Tänä vuonna esiintyjinä ovat Huiputuksen lisäksi Arktirektum ja Baabelin Nulikat Rovaniemeltä sekä Raaka Hanu ja Olli PA Oulusta. Kaikki ovat julkaisseet uutta musiikkia nyt keväällä.
Järjestäjät kertovat, että tavoitteena on, että kaikilla on hyvä yhdessä tekemisen meininki. Ei liikaa puristeta mailaa, mutta tehdään kuitenkin tosissaan.
“Tällaisia tapahtumia ei ole Oulussa liikaa. Tilana Kulttuurilaboratorio on optimaalinen ja esimerkiksi 70 ihmistä Kulttuurilaboratoriossa on hyvä määrä. Isommassa paikassa se riittäisi vain eturiviin. Se muuttaa koko kokemuksen”, Westerlund valaisee.
Tänä vuonna Huiputusfest tekee yhteistyötä Mallassaunan kanssa. Koko alue on anniskelualuetta ja musiikki on suunnattu aikuisille, joten tapahtumaan on ikäraja.
Bändin suunnitelmissa ei ole tällä hetkellä kasvattaa festivaalia, vaikka ulkona olisi kiva soittaa.
“Mietitään sitä sitten, jos jää 150 ihmistä ovelle kyselemään lippuja”, Westelund naurahtaa.
Juhlat syntyvät yhdessä tekemällä
Huiputuksella on ollut vauhdikas kevät. Kesällä on tarkoitus rauhoittua. Kesäkuun alussa bändillä on pari pistokeikkaa Helsingissä ja Tampereella, mutta vasta syksylle mietitään seuraavia keikkoja. Huiputukselle maailman valloitus ei ole tavoite.
“Tämä tekee tehtävänsä niin kauan, kun pääsee purkamaan luovuutensa johonkin. Ajatus on, että tämä olisi pitkään jatkuva, mielekäs ja virkistävä projekti. Tarkoitus on, että päästään hyvällä porukalla tekemään hauskaa juttua”, Pirilä sanoo.
Pirilä ja Westerlund kannustavat ihmisiä järjestämään itse tapahtumia. Jos haluaa jotain, se pitää tehdä.
“Oulussa on mahdollisuuksia vaikka mihin. Yllättävän hyvin löytyy samanhenkisiä ihmisiä, jotka ovat valmiita laittamaan työrukkaset käteen jopa ilman korvausta. Se on tässä kaikista hienointa!”
