Oulun yliopiston taloustieteen yksikön tohtorikoulutettava Mikko Vaaramo tutkii väitöskirjassaan, millä tavoin riskinkarttaminen liittyy yrittäjyyteen.

Viikon 45 tutkijatapaaminen: Riskinkarttaminen yrittäjyydessä tutkimuksen kohteena

Joskus ihmiset tulevat vaikean valinnan eteen: ottaako riski vai jättääkö se ottamatta. Riskin ottamisen seurauksia ei voida usein ennalta tietää, siksi ihmiset ovat useimmiten riskiä karttavia. Oulun yliopistolla taloustieteen yksikön tohtorikoulututettava Mikko Vaaramo tutkii parhaillaan riskinkarttamisen ja yrittäjyyden välistä yhteyttä.

Tiede  | 

Teksti Heli Paaso-Rantala

Kuvat Heli Paaso-Rantala

Mitä väitöskirjasi käsittelee, Oulun yliopiston taloustieteen yksikön tohtorikoulutettava Mikko Vaaramo?

Tutkin väitöskirjassani riskinkarttamisen yhteyttä yrittäjyyteen. Riskin karttaminen kuvaa, miten ihmiset toimivat valinnoissa, joihin liittyy epävarmuutta.  Aineistoni pohjautuu lääketieteellisen tiedekunnan  vuonna 1966 Pohjois-Suomessa syntyneiden kohorttiin. Käytän tutkimuksessani vuoden 2012 kyselyä, ja vaikka kysely on pääasiassa terveyskysely, on sen avulla mahdollista selvittää ihmisten riskinottohalukkuus.  Kyselyssä on mukana suoraan taloudelliseen riskinottoon liittyviä kysymyksiä. Niiden avulla selviää, millaisia riskinkarttamisen arvoja ne antavat. Näitä arvoja sovellan sitten taloustieteen mallin avulla, jolla riskinkarttamista voidaan mitata.

Millaisia tuloksia tutkimuksesta olet jo saanut?

Tutkimus näyttäisi vahvistavan käsitystä, että ihmiset arvioivat rahallisesti pienemmät riskit erillisinä muista valinnoistaan, ja vasta isomman mittakaavan valinnoissa huomioon otetaan myös olemassa olevat riskit. Tutkimuksen avulla on mahdollista selvittää, miten riskinkarttaminen eroaa kohortin sisällä olevien ihmisten välillä. Sukupuoli, vuositulot ja koulutus näyttävät vaikuttavan riskinkarttamiseen. Mielenkiintoista on ollut myös huomata, ettei ihmisen oma arvio riskinotostaan ja laskennallinen riskinkarttaminen useinkaan kohtaa.

Tutkin, vaikuttaako riskinottokyky yrittäjyyteen ryhtymiseen. Uskon riskinkarttamisella olevan jonkinlaista merkitystä yrittäjäksi alkamisen kanssa, mutta en vielä tässä vaiheessa tiedä varmasti, miten paljon. Vertailen tuloksiani saman kohortin vuoden 1997 kyselyn pohjalta tehtyyn tutkimukseen. Jo tässä vaiheessa tutkimusta olen havainnut joitakin muutoksia yrittäjien riskinottohalukkuudessa vuosien 1997 ja 2012 välillä.

Mistä nämä muutokset voivat johtua?

Kun kysely tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 1997, oli Suomessa tuolloin parempi taloudellinen tilanne kuin vuonna 2012, jolloin sama kysely toteutettiin toisen kerran. Taloudellinen tilanne ja yrittäjien ikääntyminen voivat olla osasyitä muutokseen, mutta asia vaatii vielä tarkempaa perehtymistä.

Voiko yrittäjänä työskennellä, jos karttaa riskinottamista?

Yrittäjyyteen liittyy riskinottoa, mutten osaa vielä tarkkaan sanoa, miten paljon. Toisaalta riskinotto ja sen vaikutukset ovat kulttuurisidonnaisia: Joissakin maissa, kuten Japanissa , täytyy olla valmiimpi ottamaan riskejä, jos alkaa yrittäjäksi. Japanissa epäonnistuminen voi olla pahempaa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa yrittäjyyteen kannustetaan eikä siellä konkurssi välttämättä ole kovin paha asia.

Mielestäni yrittäjänä voi toimia, vaikka ei halua ottaa riskejä. Mutta voiko silloin menestyä yhtä hyvin, se on toinen asia. Tarkoituksenani onkin seuravaaksi selvittää yrittäjyyden ja riskinoton välistä yhteyttä seikkaperäisemmin.

Julkaistu 8.11.2016

Heli Paaso-Rantala

Oulun yliopiston tiedeviestinnän opiskelija, joka ei aina pysy mukana maailman menossa.

Lue seuraavaksi

Saamenkielisiä opettajia kouluttava hanke on täsmäisku opettajapulaan 

Terhi Suominen

Tiede

22.12.2018

Viikon 51 Tiedekysymys: Onko äänikirjojen kuunteleminen lukemista?

Venla Tuohino

Tiede

20.12.2018

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821