Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikön tohtoritutkija Janne Alahuhta, on ensisijaisesti kiinnostunut vesikasvien laaja-alaisista ekologisista säännönmukaisuuksista eri maissa.

Viikon 45 tiedejulkaisu: Vitakasvit huolehtivat vesistöistä

Suomen vesistöissä elelee paljon erilaisia eliöitä, kuten ruohon näköisiä vitoja. Nämä vesikasvit tarjoavat suojaa ja elinympäristöjä muille vesien eliöstöille, ja niiden olemassaolo kertoo myös vesistön puhtaudesta. Vitojen runsas määrä kun voi viitata vesien rehevöitymiseen.

Tiede  | 

Teksti Heli Paaso-Rantala

Kuvat Heli Paaso-Rantala

Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikön tutkijatohtori Janne Alahuhta on tutkinut yhdessä yhdysvaltalaisen Marcus W. Beckin kanssa Wisconsinin ja Minnesotan järvistä löytyvää vitakasvillisuutta, jotka ovat yleisiä myös Suomessa.  Vitoja on olemassa 80 eri lajia ympäri maailman, ja Suomessa ehkä tunnetuin vitalaji on ahvenvita. Suomessa vitoja on muutamia kymmeniä eri lajeja.

”Vitalajeja kasvaa enemmän Wisconsinissa ja Minnesotassa kuin Suomessa. Vaikka vitalajeja on enemmän Pohjois-Amerikassa, niin jouduimme jättämään harvinaisimman lajit pois tutkimuksesta.”

Beck ja Alahuhta keskittyivät tutkimuksessaan pelkästään vitalajeihin. Kaksikkoa kiinnosti, mitkä asiat vaikuttavat vitojen lajirunsauteen ja niiden yhteisöön. Vitojen esiintymistä selitettiin niin vedenlaadulla, pinta-alalla ja syvyydellä kuin ilmastolla ja spatiaalisilla prosesseilla, eli maantieteellisillä keskittymillä tai rakenteella. Lisäksi kaksikko tutki, voiko spatiaaliset prosessit liittyä myös lajien leviämiseen. Alahuhdan mukaan eri vitalajit reagoivat ympäristöön ja spatiaallisiin prosesseihin eri tavalla eri järvissä.

”Jotkin lajit suosivat ravinteikkaita vesiä, kun taas jotkin lajit voivat elää vähemmän ravinteikkaassa vedessä.”

Wisconsinissa ja Minnesotassa järviä oli niin pohjoisosassa kuin eteläosassa osavaltioita. Tutkimuksesta ilmenee, että Wisconsinin ja Minnesotan vesistöissä on runsaasti vitakasvillisuutta, ja työssä analysoitiin tarkemmin kuusitoista eri lajia. Yksi näistä lajeista on vieraskasvi, poimuvita, jota esiintyy luontaisesti jonkin verran myös Suomessa. Poimuvitaa löytyi runsaasti ”kaksoiskaupungin”, Minneapolisin ja St. Paulin ympäristöstä. Alahuhdan mukaan poimuvitan runsas määrä selittyy spatiaalisilla prosesseilla sekä ihmisten toiminnalla. Ihmiset edesauttavat lajien leviämistä.

”Jos käy veneilemässä Oulujoella, ja veneeseen tarttuu jonkin kasvin siemeniä tai osia, niin ne saattavat jäädä veneeseen. Jos saman veneen siirtää vaikka Inariin, niin veneeseen jääneet siemenet tai kasvin osat alkavat myöhemmin kasvaa vieraassa vesistössä. Samalla periaatteella poimuvita on levittäytynyt uusiin järviin Pohjois-Amerikassa. ”

Beckin ja Alahuhdan tutkimuksessa ilmenee, että spatiaaliset prosessit ja paikallinen vedenlaatu selittävät ilmastoa enemmän vitalajeja ja niiden runsautta. Ilmastolla oli huomattavasti vähemmän vaikutusta vitakasvien määrään. Selkeä paikallisen vedenlaadun merkitys selittyy Alahuhdan mukaan maankäytön vaikutuksella järviin, kun tutkimusalueen eteläosan järvet olivat rehevöityneet. Tutkimusalueen pohjoisosassa järvien vedenlaatu oli huomattavasti suotuisampaa vitalajien esiintymiselle.

Vesikasvit huolehtivat omalla tavallaan vesistöistä. Joten kesällä meressä tai järvessä uidessa ei tarvitse välittää jalkoja kutittelevista vitoista, sillä ne hoitavat vain omaa tehtäväänsä niin veden puhdistajina kuin elinympäristöinä kaloille ja ruokailupaikkoina vesilinnuille.

Tutkimuksen julkaisi Aquatic Sciences.

 

Julkaistu 8.11.2016

Heli Paaso-Rantala

Oulun yliopiston tiedeviestinnän opiskelija, joka ei aina pysy mukana maailman menossa.

Lue seuraavaksi

“Jos sanani ovat totta, ruumiini ei mätäne” – Kirkkohaudat raottavat entisajan elämän salaisuuksia

Sampo Marski

Tiede

23.10.2018

Tulevaisuuden odotukset vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin – Oululaistutkimus auttaa ymmärtämään syitä näköalattomuuden taustalla

Sampo Marski

Tiede

9.10.2018

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821