Tohtorikoulutettava Prateek Singh löysi savannilta piikkisian. Vasemmalla näytöllä Kepler-avaruusteleskoopin dataa kaukaisilta tähdiltä. Singh ja muut valveutuneet kansalaiset etsivät aineistosta elinkelpoisia planeettoja.

Viikon 42 tutkijatapaaminen: Kansalaistiede ratkoo ihmiskunnan ongelmia

Valjasta aistisi, kompuutterisi ja muut aparaattisi tieteen hyväksi. Prateek Singh uskoo, että se vie meidät lopulta muihin maailmoihin.

Tiede  | 

Teksti Antti Miettinen

Kuvat Antti Miettinen

Kehitysbiologian tutkimusryhmässä väitöskirjaa tekevä Prateek Singh ei rajoita tieteentekoaan toimistoaikoihin. Työssään Singh tutkii soluja mikrofluidististilla biosensoreilla, mutta vapaa-ajallaan hän tähyää tähtiin.

Puhutaanpa intohimostasi eli kansalaistieteestä, tohtorikoulutettava Singh. Sovitaan ensin, että olen tuiki tavallinen kadunmies, ammatiltani lihanleikkaaja. Menen töistä kotiin mutta tunnen oloni tyhjäksi. Voinko itsekin muuntautua illan hämyssä tieteilijäksi?

Voit. Kuka vain voi tehdä kansalaistiedettä (citizen science).

Helpoin tapa tehdä tiedettä on tarkkailla ympäristöään. Esimerkiksi Iso-Britanniassa kansalaisia pyydettiin havainnoimaan perhosia ja lähettämään tiedot eteenpäin. Sitä kautta löydettiin jo hävinneiksi luultuja lajeja.

Jos haluat pysytellä sisällä ja tieteillä, siihenkin on satoja vaihtoehtoja. Voit esimerkiksi asentaa tietokoneellesi ohjelmia, jotka käyttävät koneesi laskentatehoa tieteellisten ja matemaattisten ongelmien ratkaisuun. Ne toimivat silloin, kun et itse käytä konetta.

Elektroniikkamme on todella kehittynyttä, mutta käytämme sitä lähinnä elokuvien katsomiseen. Käytännössä haaskaamme sähköä. Älypuhelinten tehoa voi käyttää paljon enempäänkin kuin vain Pokémon GO:hon.

Mikseivät tutkijat tee itse töitään?

Kansalaistieteen projekteissa aineiston määrä on valtava. Tutkijoilla ei ole tarpeeksi aikaa tai työvoimaa niiden analysoimiseksi. Ilman kansalaistiedettä nämä aineistot menisivät hukkaan.

Projekteissa kerätty data menee tutkijoille, jotka tarkastelevat sitä yksityiskohtaisemmin. Tutkijat tekevät aina lopulliset analyysit.

Mitä tämmöisellä puuhastelulla on saavutettu?

Mielestäni merkittävin esimerkki onnistuneesta projektista on Foldit. Se on ongelmanratkaisupeli, jolla oli suora vaikutus lääketieteeseen.

Pelissä vapaaehtoiset auttoivat HI-viruksen lisääntymiseen liittyvän entsyymin rakenteen selvittämisessä. Samaa oli yritetty aiemmin yli kymmenen vuotta. Foldit-pelaajien avulla ongelma ratkesi kolmessa viikossa. Löydöksen avulla suunniteltiin uusia lääkkeitä AIDS:iin.

Lisäksi kansalaistieteilijät auttavat etsimään esimerkiksi eksoplaneettoja. Se on tärkeää, koska maapallo käy ahtaaksi ja meidän täytyy löytää uusi paikka. Tämä on mahtavaa aikaa olla elossa.

Mitä saan, jos autan projekteissa? Voisin viettää senkin ajan kansalaisten uutiskommentteja ihaillen.

Joissain projekteissa on kannustimia. Esimerkiksi GIMPS-hankkeessa yritetään löytää suurin mahdollinen alkuluku. Jos onnistut, saat 50 000 dollaria.

Suuria alkulukuja tarvitaan, koska kaikki kryptaus eli salaus, esimerkiksi WhatsAppissasi, toimii niiden avulla. Suurin tällä hetkellä tiedetty alkuluku löytyi tämän projektin kautta. Se ei olisi ollut mahdollista ilman kansalaistiedettä.

Olet itse mukana lukuisissa hankkeissa. Miksi?

Osaksi kannustinten vuoksi ja osaksi siksi, että pidän tieteestä.

Kansalaistieteen idea on mielestäni, että meidän täytyy olla uteliaita ja kyseenalaistaa kaikki. Kansalaistiede kasvattaa tietoisuutta asioista. Suurin osa ihmisistä saa tietonsa vääristä lähteistä, eikä siksi muuta esimerkiksi epäterveellisiä elintapojaan. Jos ihmiset olisivat tietoisempia tärkeistä asioista, maailmassa olisi vähemmän ongelmia.

Ihmiset aliarvioivat tutkimuksen avulla kehitetyn teknologian merkityksen arkielämässään. Meillä on ympärillämme vaikka kuinka kehittynyttä tekniikkaa, mutta emme käytä sitä oikein. Paljon hyödyntämätöntä konetehoa menee hukkaan. Jos viisi miljoonaa suomalaista antaa luvan käyttää konettaan tieteeseen, kokonaisuudesta muodostuu supertietokone.

Jos olemme uteliaita, ihmiskunta kehittyy nopeammin.

Niin. Että alahan lukija hyvä havainnoida, niin parannetaan maailma tai etsitään seuraava!

Tiedettä voi tehdä vaikkapa lepakoiden seuraajana (varothan räjähteleviä yksilöitä), planeettojen metsästäjänä tai Afrikan villieläinten lajittelijana. Klikautus tästä vie kattavaan listaukseen erilaisista projekteista.

Julkaistu 18.10.2016

Antti Miettinen

Tiedeviestinnän opiskelija ja evoluutiobiologi, jonka mielestä elämme aivan hullunkurisella pallolla.

Lue seuraavaksi

Oulun yliopiston professorille Heli Jantuselle Suomen tiedepalkinto

Anni Hyypiö

Tiede

17.6.2019

Oulun yliopiston professori Heli Jantuselle myönnettiin naisille suunnattu innovaatiopalkinto

Anni Hyypiö

Tiede

22.5.2019

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821