Professori Jouni Jaakkolan mukaan tutkimuksen aihe on globaalisti erittäin tärkeä, mutta saanut vain vähäistä huomiota. ”Jos vertaa ongelman skaalaa ja aiheesta tehtävän tutkimuksen lähes olematonta määrää, mittakaava on suorastaan absurdi.”

Viikon 42 tiedejulkaisu: Katukauppa tappaa

Kaupungistuminen kiihtyy kehitysmaissa. Metropoleihin kasaantuu kasvava joukko kaikenlaisen säätelyn ulkopuolella olevia ihmisiä. Omatoimiset yrittäjät, kuten katukauppiaat ja jätteidenkerääjät, altistuvat työssään lukuisille terveydelleen tuhoisille ympäristövaikutuksille.

Tiede  | 

Teksti Antti Miettinen

Kuvat Antti Miettinen

Hallitsematon kaupungistuminen lisää köyhän urbaaniväestön määrää. Tutkijatohtori Adeladza Kofi Amegah ja Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimusyksikön johtaja, kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola tutkivat, miten kehitysmaiden köyhien kaupunkilaisten yleisimmät elinkeinot vaarantavat ihmisten terveyden.

Suurin osa köyhien suurkaupunkilaisten töistä liittyy epäviralliseen kaupankäyntiin tai jätteiden kierrätykseen.

”Niihin päädytään, jos ei ole mitään muuta tarjolla elannoksi. Yksinkertaisimmillaan se on urbaania metsästys-kalastustyyppistä toimintaa, jossa otetaan mitä löydetään. Joissain tapauksissa se on ravinnon hakua kaatopaikoilta”, kertoo Jouni Jaakkola ja jatkaa:

”Urbanisaatio kiihtyy, ja tällaisen omatoimisen, harmaan talouden merkitys kasvaa entisestään. Säätelemätön kaupungistuminen on siinä vahva taustatekijä. Jos kaupungistuminen tapahtuu ilman työpaikkoja ja infrastruktuurin kehittymistä, on riski että ihmiset päätyvät epäterveellisiin toimiin.”

Jaakkolan mukaan omatoimisten kauppiaiden työpaikka on usein mahdollisimman vilkas tie, risteys tai kaatopaikka.

”Katukauppiaat altistuvat tyypillisille kaupungin ilmansaasteille. He menevät bisneksen vuoksi kaikkein ruuhkaisimpiin paikkoihin ja risteyksiin.”

Ilmansaasteet lisäävät lukemattomien sairauksien riskiä. Lisäksi Amegah ja Jaakkola selvittivät aiemmin Ghanassa tehdyssä tutkimuksessa, että äidin raskaudenaikainen katukauppa haittaa sikiön kasvua ja kehitystä.

Työturvallisuuden tola on siis lievästi ilmaistuna heikko. Köyhien työssään kohtaamat uhat ovat monenlaisia. Osa niistä on fyysisiä, kuten kohonnut alttius tapaturmille ja väkivallalle. Roskien penkominen altistaa taudinaiheuttajille.

”Kaatopaikka- ja kierrätystalouteen osallistuvat altistuvat hyvinkin myrkyllisille ja haitallisille aineille. Ruokajätettä kierrätetään ja käytetään omaksi ravinnoksi. Se aiheuttaa infektioriskejä ja liittyy jopa epidemioiden leviämiseen”, Jaakkola selostaa.

Erilaiset kemikaalit ja raskasmetallit sairastuttavat. Myös me liitymme ongelmaan, sillä osa elektroniikkaromustamme lähetetään kehitysmaihin. Siellä jätteestä poimitaan ja suodatetaan erilaisia hyödyllisiä metalleja. Työ on epävirallista, ja sitä tekevät usein lapset.

”Työhön saattaa liittyä huomattavia riskejä ja akuutteja myrkytystiloja”, Jaakkola kertoo.

Kaupunkien hillitön kasvu kuriin

Amegah ja Jaakkola vetoavat kansainvälisesti sovittuihin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Ne velvoittavat hallitukset vähentämään köyhyyttä ja siihen liittyviä työterveysriskejä.

Terveyshaittojen lieventämiseksi kauppiaita voitaisiin määrätä siirtymään kauemmas vilkkaimmista paikoista. Jätteiden järjestelmällisellä kierrätyksellä taas voisi luoda työpaikkoja ja antaa ihmisille mahdollisuus ansaita elantonsa riskeeraamatta terveyttään.

”Kansainvälisten taloudellista kehitystä rahoittavien ja tukevien järjestöjen pitäisi ymmärtää, mihin suuntaan kehitystä viedään. Pitäisi kehittää keinoja, joilla hillittäisiin kaupungistumista”, Jaakkola esittää.

”Koulutuksella voisi vähentää erilaisia riskejä ja antaa ihmisille kapasiteettia elämänhallintaan ja terveelliseen ja mielekkääseen elämään.”

Pohjimmiltaan ilmiön taustalla on köyhyys.

”Valtava määrä ihmisiä päätyy kaupunkeihin ilman mitään virallista työtä ja kunnon asuinolosuhteita. He ovat monilla tavoin haavoittuvaisia. Tämä kasvava joukko ihmisiä on täysin kaikenlaisen säätelyn ulkopuolella. Tietyllä tavalla kyseessä ovat henkilöt, jotka eivät ole olemassa ollenkaan”, Jaakkola kuvaa.

Tutkimuksen julkaisi International Journal of Occupational and Environmental Health.

Julkaistu 18.10.2016

Antti Miettinen

Tiedeviestinnän opiskelija ja evoluutiobiologi, jonka mielestä elämme aivan hullunkurisella pallolla.

Lue seuraavaksi

Oulun Tutkijoiden yössä voi vierailla virtuaalisessa eläinmuseossa – Selvitimme myös, mitä uutta sijaintia etsivälle eläinmuseolle kuuluu nyt

Anni Hyypiö

Tiede

27.9.2019

Tove Janssonin tuotannossa huumori ja alakulo kulkevat käsi kädessä

Terhi Suominen

Mitä tieteessä tapahtuu

9.8.2019

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821