Oulun yliopiston tohtorikoulutettava Krista Wallenius tutkii kuulovikaisten lasten sosiaalista kielenkäyttöä.

Viikon 41 tutkijatapaaminen: Kuulovika voi haitata lapsen kykyä kommunikoida sosiaalisissa tilanteissa

Puhumaan oppiminen vaatii kuuloa. Mutta kuinka lapset, joilla on kuulovika oppivat oikein puhumaan ja kuinka he pärjäävät arjen kommunikointitilanteissa? Kuinka lapsen kykyä käyttää kieltä sosiaalisissa tilanteissa parhaiten tuetaan?

Tiede  | 

Teksti Heli Paaso-Rantala

Kuvat Heli Paaso-Rantala

Mitä tutkit tällä hetkellä, logopedian tohtorikoulutettava Krista Wallenius?

Tutkin sitä, miten sisäkorvaistutteita tai korvantauskuulokojeita käyttävien ja puhuttua suomea omaksuvien kuulovikaisten lasten sosiaalinen kielenkäyttö kehittyy 4-6 vuoden iässä, ja mitkä asiat ovat siihen yhteydessä. Aiheen tutkiminen on tärkeää, koska sosiaalisen kielenkäytön taidot eli pragmaattiset taidot ovat yhteydessä esimerkiksi siihen, miten lapsi pystyy solmimaan ystävyyssuhteita.

Miten kuulovikaisia lapsia autetaan kielen oppimisessa?

Yli 95 % kuulovikaisista lapsista syntyy kuuleville vanhemmille, joiden äidinkieli on jokin puhuttu kieli. Lapsen kuulovika voi tulla vanhemmille yllätyksenä eivätkä he välttämättä tunne ihmisiä, joilla olisi synnynnäinen kuulovika. Jos lapsella on erittäin vaikea kuulovika, lapsi ei voi kuulla puhetta. Jos lapsen kuulovika on lievempi, lapsi voi kuulla puhetta, mutta epätarkasti. Koska puhetta kuullaan epätarkasti, puhutun kielen oppiminen voi olla tavanomaista hitaampaa.

Jos lapsella on vaikea tai erittäin vaikea kuulovika, hän voi saada vanhempien niin halutessa sisäkorvaistutteen tai kaksi. Sisäkorvaistutteet asennetaan leikkauksessa. Sisäkorvaistute stimuloi kuulohermoa sähköisesti, mikä saa aikaan kuuloaistimuksia. Sisäkorvaistutteiden avulla lapsi ei kuule täysin normaalisti, mutta niin hyvin, että puhutun kielen omaksuminen on mahdollista. Jos lapsella on lievä tai keskivaikea kuulovika, hän saa yleensä korvantauskuulokojeet, jotka vahvistavat ääntä. Apuvälineiden lisäksi kuulovikaiset lapset tarvitsevat usein puheterapeuttista kuntoutusta.

Miten kuulovika vaikuttaa lasten sosiaaliseen kielenkäyttöön?

Kuulovika voi vaikuttaa sekä lapsen puheen tuoton kehitykseen että kykyyn ymmärtää puhetta. Esimerkiksi uusien sanojen oppiminen voi olla hidasta, jos sanoja ei kuule tarkasti. Sen lisäksi, että lapsen tulee oppia kielen äänteet, sanat ja rakenteet, hänen täytyy myös ymmärtää, kuinka kieltä käytetään sopivasti erilaisissa kommunikointitilanteissa. Tämän taidon kehittymiseen vaikuttavat esimerkiksi erilaisista kommunikointitilanteista saadut kokemukset ja se, miten muut ihmiset pukevat sanoiksi näitä tilanteita.

Kuulovian ja siitä usein seuraavien kielellisten vaikeuksien vuoksi syvällinen keskustelu siitä, miksi ihmiset tuntevat, ajattelevat tai käyttäytyvät tietyllä tavalla erilaisissa tilanteissa voi olla vaikeaa. Tämä on ehkä yksi syy sille, miksi kuulevien vanhempien kuulovikaisilla lapsilla voi olla sosiaalisen kielenkäytön vaikeuksia. Aihetta on tutkittu erittäin vähän, joten siitä tarvitaan lisää tietoa.

Osaatko sanoa, miten kuulovikaisten lasten sosiaalinen kielenkäyttö kehittyy? 

Kuulovikaisten lasten sosiaalisen kielenkäytön taidot kehittyvät hyvin vaihtelevasti. Osalla kuulovikaisista lapsista nämä taidot kehittyvät kuten normaalikuuloisilla lapsilla. Osalla taas ne kehittyvät viiveellä. Yritän selvittää, mistä tämä johtuu ja tapahtuuko jossain vaiheessa kiinniottamista. Haluaisin myös selvittää, millaisesta sosiaalisen kielenkäytön kuntoutuksesta nämä lapset hyötyisivät.

Miksi valitsit kyseisen tutkimuksen väitöskirjasi aiheeksi?

Sain vuonna 2011 logopedian professori Sari Kunnarilta puhelun, jossa hän tiedusteli, kiinnostaisiko minua tulla töihin hankkeeseen, jossa tutkitaan kuulovikaisten lasten kielellistä kehitystä. Innostuin tästä mahdollisuudesta, ja aloitin työskentelyn hankkeessa. Olin jo opiskeluaikoina kiinnostunut sosiaalisesta kielenkäytöstä, ja aloin miettiä, miten siihen liittyvät taidot kehittyvät kuulovikaisilla lapsilla. Sosiaalisen kielenkäytön taidoilla on keskeinen merkitys lapsen selviytymiseen arjessa ja sosiaalisen kielenkäytön ongelmat voivat vaikuttaa kielteisesti lapsen minkäkuvaan. Siksi koin tämän aiheen tutkimisen tärkeäksi.

Julkaistu 11.10.2016

Heli Paaso-Rantala

Oulun yliopiston tiedeviestinnän opiskelija, joka ei aina pysy mukana maailman menossa.

Lue seuraavaksi

Tove Janssonin tuotannossa huumori ja alakulo kulkevat käsi kädessä

Terhi Suominen

Mitä tieteessä tapahtuu

9.8.2019

Oulun yliopiston professorille Heli Jantuselle Suomen tiedepalkinto

Anni Hyypiö

Tiede

17.6.2019

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821