Tohtorikoulutettava Boby Mafi peräänkuuluttaa avoimuutta toisen kohtaamiseen. Oma maailmankuva saattaa järkkyä matkan varrella, mutta lopputuloksena syntyy aitoa monikulttuurisuutta.

Viikon 39 tiedejulkaisu: Monikulttuurisuus vaatii yllättymistä ja järkyttymistä

Nykyinen monikulttuurisuuskeskustelu juhlii kulttuurien moninaisuutta ja harmonista yhteiseloa eri taustaisten ihmisten välillä. Tutkijoiden mukaan aito monikulttuurisuus ei välttämättä synny yhteisyydestä, vaan erilaisuuden hahmottamisesta.

Tiede  | 

Teksti Essi Oikarinen

Kuvat Essi Oikarinen

Monikulttuurisuus perustuu ajatukselle, että kaikkien ihmisten taustalla on perustavanlaatuinen ihmisyys ja eri rotujen ja kansojen välillä on jaettuja yhteneväisyyksiä. Kun puhutaan monikulttuurisuudesta, korostetaan kulttuurien rinnakkaista yhteiseloa.

Oulun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa väitöskirjaa tekevä Boby Mafi ja hänen kollegansa Aminkeng Atabong Alemanji Helsingin yliopistosta haluavat tuoda keskusteluun lisää aineksia. Meiltä puuttuu antirasismin käsite.

Mafi ja Alemanji tutkivat rasismia monissa muodoissaan. Hiljattain ilmestyneessä tutkimusartikkelissaan he tarkastelevat suomalaisissa yläkouluissa järjestettyjä rasisminvastaisia työpajoja.

KYTKE-projektin (Kulttuurien välinen vuorovaikutus yhteisen tekemisen kautta) työpajoja vetävät monikulttuurisen taustan omaavat suomalaiset, joiden omakohtaisten tarinoiden on tarkoitus kannustaa oppilaita jakamaan kokemuksiaan. Pajojen teemoihin kuuluvat niin suomalaisuus, monikulttuurisuus, identiteetti, syrjintä kuin rasismikin. Oppilaita rohkaistaan tuomaan esille omia ajatuksiaan, kyseenalaistamaan stereotypioita ja pohtimaan omaa identiteettiään.

”Monikulttuurisuudesta keskusteleminen ja sen kehittäminen ovat tärkeitä päämääriä. Esimerkiksi KYTKE-projekti on arvokas lisätessään tietoisuutta, mutta se ei välttämättä haasta muutokseen. Rasisminvastainen opetus saattaa jopa vahvistaa radikalisoitumista, jos se ei tarkastele valtasuhteita nykyisissä käytännöissä ja kyseenalaista myös taustalla vaikuttavia näkemyksiä”, tutkijat selittävät tarvetta antirasismille.

 

Oulun ylioppilaslehti 2016

”Olen musta, mutta samaan aikaan myös muun muassa mies ja melko korkeasti koulutettu. Nämä kaikki vaikuttavat sosiaalisen kanssakäymiseni taustalla”, Boby Mafi toteaa.

Rasismi on valtarakenne, ei yksilön ominaisuus

Tutkijoiden mukaan kyse on muustakin kuin akateemisesta käsitteenmäärittelystä. Sekä monikulttuurisuudella että antirasismilla on sama päämäärä tulevaisuuden sopusointuisessa yhteiselossa. Sinne päästään kuitenkin hieman erilaisia reittejä.

Siinä missä monikulttuurisuus suuntaa katseensa tulevaisuuteen, antirasismi ottaa huomioon myös taustat, menneisyyden ja nykyisyyden. Keskeisiä käsitteitä ovat valta ja historia.

“Vallan ja historian ottaminen rasismin muuttujiksi edellyttää sen tunnistamista kenellä on valtaa ja miksi. Miksi esimerkiksi tietyt ihmiset kolonialisoitiin ja ajateltiin heidän olevan vähemmän arvokkaita kuin muut? Kuinka tämä vaikuttaa siihen, kuinka rasismi ilmenee nykypäivän Suomessa?”

Rasismi nähdään usein yksilön ominaisuutena, eikä yhteisön systeemisenä rakenteena. Antirasismi taas pyrkii tarkastelemaan koko järjestelmää.

Tutkijoiden näkemyksen mukaan esimerkiksi KYTKE-projektin keskeinen tavoite on antaa rohkeutta syrjityille ja laajentaa kapeakatseisten näkökantaa. Ihmisten jakaminen rasistisiin hyökkääjiin ja ei-rasistisiin uhreihin on kuitenkin heidän mukaansa vaarallista. Se luokittelee ihmiset ryhmiin, jotka eivät välttämättä vastaa heitä kokonaisina ihmisinä.

“Tässä keskitytään ymmärtämään syrjittyä sen sijaan että keskityttäisiin syihin, miksi häntä edes lähtökohtaisesti syrjitään ja siihen, kuinka syrjintä saadaan loppumaan.”

Omat oletukset jatkuvaan syyniin

Valtasuhteet näkyvät myös ihmisten arkipäiväisessä kanssakäymisessä. Toisen aito kohtaaminen vaatii omien etuoikeuksien tietoista tarkastelua, ymmärtämistä ja jatkuvaa kyseenalaistamista. Jokaisella on tausta, joka myrkyttää lähtökohtaisesti vuorovaikutuksen muiden ihmisten kanssa ja tuo siihen valtasuhteita.

”Olen musta, mutta samaan aikaan myös muun muassa mies ja melko korkeasti koulutettu. Nämä kaikki vaikuttavat sosiaalisen kanssakäymiseni taustalla”, Boby Mafi havainnollistaa.

Antirasismin kautta määriteltynä monikulttuurisuus ei ole samankaltaisuutta vaan jatkuvaa erilaisuutta, johon on suhtauduttava avarakatseisesti. On helppo jäädä omalle mukavuusalueelleen ja sulkea korvansa, kun toinen ihminen, kulttuuri tai näkökulma uhkaa järkyttää omaa maailmankuvaa ja muuttaa käsitystä omasta itsestä. Osa suuttuu, osa ei halua olla toiseuden kanssa missään tekemisissä.

Tämän tueksi tutkijat peräänkuuluttavat yksittäisten koulutustapahtumien sijaan jatkuvaa tukea muutokseen, kasvuun ja vahvemmaksi tulemiseen. Esimerkiksi KYTKE-projektiin kuului myös tukipuhelinnumero ja live-chat internetissä.

”Älä oleta tuntevasi vastapuolta. Älä pyri vain oppimaan hänestä, vaan häneltä. Jokainen ihminen on erilainen kuin sinä, joten sinun kuuluu myös järkyttyä osana prosessia. Jos mikään ei yllätä sinua, olet mahdollisesti väärässä.”

Tutkimuksen julkaisi Scandinavian Journal of Educational Research.

Julkaistu 27.9.2016

Essi Oikarinen

Tiedeviestinnän opiskelija, joka haluaisi keksiä lisää värejä ja valon aallonpituuksia.

Lue seuraavaksi

“Jos sanani ovat totta, ruumiini ei mätäne” – Kirkkohaudat raottavat entisajan elämän salaisuuksia

Sampo Marski

Tiede

23.10.2018

Tulevaisuuden odotukset vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin – Oululaistutkimus auttaa ymmärtämään syitä näköalattomuuden taustalla

Sampo Marski

Tiede

9.10.2018

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821