Genetiikan ja fysiologian yksikön tohtorikoulutettava Jenni Harmoinen tutkii susien perimää Oulun yliopiston laboratoriossa.

Viikon 38 tutkijatapaaminen: Susien genetiikka mikroskoopin alla

Sudet kirvoittavat monenlaista keskustelua Suomessa ja maailmalla. Usein puhe susista on negatiivista ja stereotyyppista. Yksi Oulun yliopistossa tehtävän tutkimuksen tarkoituksena on saada tieteellistä tukea susikeskusteluihin mielipiteiden sijaan.

Tiede  | 

Teksti Heli Paaso-Rantala

Kuvat Heli Paaso-Rantala

Mitä aihetta tutkit väitöskirjassasi, genetiikan ja fysiologian yksikön tohtorikoulutettava Jenni Harmoinen?

Väitöskirjani aiheina ovat susien populaatiohistoria, sosiaalinen rakenne ja hybridisaatio. Olen geneetikko, eli tutkin näitä aiheita pääasiassa geneettisillä menetelmillä.

Millainen on susien populaatiohistoria?

Ensinnäkin biologiassa sana populaatio tarkoittaa tietyllä alueella asuvia saman lajin yksilöitä. Tässä osatyössä tutkin Suomen susikannan geneettistä historiaa. Tutkimukseen kerättiin susinäytteitä museoista viimeisten 150 vuoden ajalta. DNA:n määrä ja laatu ovat heikkoja tälläisissä vanhoissa luunäytteissä, joten käsittelimme näytteitä Oulun yliopiston mikroskopian ja nanoteknologian keskuksen puhdastiloissa omien laboratoriotilojemme sijaan. Näin vältimme vanhoista näytteistä peräisin olevan DNA:n kontaminoitumisen tuoreista kudosnäytteistä peräisin olevalla DNA:lla.

Tiedämme, että susi hävitettiin maastamme lähes kokonaan 1800-luvun lopulla ja pysyvä lisääntyvä susikanta saatiin maahamme uudelleen vasta 1990-luvulla. Voimme nähdä tämän kannan romahduksen museonäytteistä. Suomen susikannasta on hävinnyt suurin osa aikaisemmin tyypillisiä mitokondrio-DNA-sekvenssejä ja myös tuman DNA:ssa voidaan havaita asteittaisia geneettisiä muutoksia.

Millainen susien sosiaalinen rakenne on?

Sudet elävät laumoissa, jotka koostuvat johtajaparista (alfapari) ja näiden eri ikäisistä jälkeläisistä. Yksinäiset sudet ovat yleensä nuoria yksilöitä, jotka vielä etsivät puolisoa ja omaa reviiriä. Tarkoituksenani tässä osatyössä on koostaa käytössä olevista susinäytteistämme sukupuu, jonka avulla selvitän vielä tarkemmin susien lisääntymistä.

Mitä hybridisaatio tarkoittaa?

Hybridisaatio, eli risteytyminen, tarkoittaa eri lajeiksi tai roduiksi luokiteltujen eläinten lisääntymistä keskenään. Väitöskirjassani käsittelen suden ja koiran välistä risteytymistä. Koira ei tarkkaan ottaen ole oma lajinsa, vaan sudesta kesyyntynyt alalaji. Susia ja koiria on risteytetty myös ihmisen toimesta susikoirarotujen aikaansaamiseksi. Väitöskirjassani keskityn kuitenkin luonnosta löytyviin risteymiin, jotka ovat onneksi harvinaisia Suomessa.

Olemme tähän mennessä geneettisesti todistaneet vain muutaman tällaisen tapauksen. Koiraperimänsä takia risteymien selviytyminen luonnossa on oletettavasti heikompaa kuin susien, ja lisäksi niiden lisääntymisajankohta voi olla mihin tahansa aikaan vuodesta. Susien lisääntyminen ajoittuu aina kevääseen, jotta pennuille on ravintoa ja ne ehtivät kasvaa ennen talven tuloa. Siitä huolimatta pentukuolleisuus on suurta, joten talvella syntyvillä pennuilla ei olisi mahdollisuuksia jäädä henkiin. Kehitän parhaillaan risteymien luotettavaa tunnistamismenetelmää kansainvälisessä yhteistyössä, ja hankkeessa ovat mukana Princetonin yliopisto USA:sta sekä tutkimusryhmät Saksasta ja Puolasta.

Miksi tutkit aihetta?

Keskustelu susista käy kuumana Suomen lisäksi myös muissa maissa. Koska susikanta hävitettiin monin paikoin joko kokonaan tai lähes kokonaan 1800-luvulla, ihmiset unohtivat kuinka eletään rinta rinnan susien kanssa. Nyt kun suojelutoimien ansiosta susikannat ovat elpymässä, niiden takaisintulo ei ole kaikkien mielestä toivottua. Etenkin metsästäjät suhtautuvat susiin usein negatiivisesti, sillä luonnossa susi häätää tai jopa tappaa reviirilleen tulevan toisen suden, jollaisena se näkee metsästyskoiran. Suomessa karhuihin suhtaudutaan yleisesti ottaen paremmin, vaikka karhuja on Suomessa moninkertaisesti enemmän (v. 2015 1450–1590 yksilöä) kuin susia (v. 2015 220–245 yksilöä). Haluan omalta osaltani tuottaa lisää tutkimuksiin perustuvaa tietoa, jotta keskustelua voitaisiin käydä myös tutkimustulosten pohjalta pelkkien mielipiteiden sijaan.

Millaisia vaikutuksia uskot tutkimuksellasi olevan?

Toivon tutkimustulosteni tuovan lisää tärkeää tietoa suden suojelusta päättäville tahoille, mutta toivon niiden vaikuttavan myös yleiseen keskusteluun susista, jotta tietoa olisi tarjolla kaikille asiasta kiinnostuneille. Menetelmät, joita tutkimuksiini olen käyttänyt, ovat käyttökelpoisia mille tahansa eliölajille, joten toivon tulosten olevan sovellettavissa myös laajemmalti.

Julkaistu 20.9.2016

Heli Paaso-Rantala

Oulun yliopiston tiedeviestinnän opiskelija, joka ei aina pysy mukana maailman menossa.

Lue seuraavaksi

“Jos sanani ovat totta, ruumiini ei mätäne” – Kirkkohaudat raottavat entisajan elämän salaisuuksia

Sampo Marski

Tiede

23.10.2018

Tulevaisuuden odotukset vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin – Oululaistutkimus auttaa ymmärtämään syitä näköalattomuuden taustalla

Sampo Marski

Tiede

9.10.2018

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821