Professori Tiina Kinnusen mukaan kansainvälisissä konferensseissa esiintynyt ja vaalityötä Suomessa tehnyt Alexandra Gripenberg oli aikanaan rohkea ja poikkeuksellinen nainen.

Viikon 19 tiedejulkaisu: Feminismin kansalliset ja kansainväliset juuret

Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen askarrutti Suomessa jo yli 100 vuotta sitten. Suomalaista naisasialiikettä rakennettiin sekä kotimaassa että maailmalla.

Tiede  | 

Teksti Hanna Talikka

Kuvat Hanna Talikka

Suomessa naiset saivat oikeuden äänestää ja asettua ehdolle ensimmäisinä Euroopassa. Yksi ensimmäisistä eduskuntaan valituista naispuolisista kansanedustajista oli Alexandra Gripenberg. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa elänyt Gripenberg toimi aktiivisesti naisasialiikkeessä Suomessa ja Euroopassa. Gripenbergin elämä ja työ ovat esimerkki varhaisten feministisen liikkeiden kansallisista ja kansainvälisistä vaikutteista.

Oulun yliopiston Suomen ja Pohjois-Euroopan historian professori Tiina Kinnunen törmäsi Gripenbergiin ensimmäisen kerran kirjoittaessaan väitöskirjaansa. Gripenbergiä käsittelevä artikkeli on osa laajempaa pitkäaikaista projektia, jossa Kinnunen vertailee keskenään kahta pohjoismaisen naisasialiikkeen keskeistä hahmoa. Tutkimustaan varten Kinnunen on käynyt läpi Gripenbergin kirjeenvaihtoa ja hänen kirjoittamiaan ja toimittamiaan tekstejä.

Feminismi tunnetaan liikkeenä, joka ajaa sukupuolten välistä tasa-arvoa. Gripenbergin elinaikana feminismi sanana oli vasta yleistymässä. Hänen käsitykseensä feminismistä kietoutuivat vahvasti liberalistiset, nationalistiset ja protestanttiset vaikutteet. Gripenbergin mukaan naiset ja miehet eivät olleet samanlaisia. Naisille tuli kuitenkin antaa mahdollisuus kehittää kaikkia kykyjään ja rakentaa kansakuntaa miesten rinnalla.

”Gripenbergille feminismi merkitsi kehitystä, jossa nainen nostetaan sukupuolisuudesta ihmisyyteen”, Kinnunen tiivistää.

Kinnunen osoittaa tutkimuksessaan, kuinka Gripenbergin edustama naisasialiike syntyi sekä kansallisista että kansainvälisistä aineksista. Aatelistaustainen ja kielitaitoinen Gripenberg toimi Suomen Naisyhdistyksessä ja kansainvälisessä International Council of Women -järjestössä. Hän kiersi Euroopan eri maissa kansainvälisen järjestön lähettiläänä. Kinnusen mukaan Gripenberg koki tehtäväkseen tuoda ideoita maailmalta Suomeen.

Gripenbergin kirjeenvaihdosta Kinnunen on saanut selville, että kotimaisen ja eurooppalaisen naisasialiikkeen edustaminen ei aina ollut ristiriidatonta. Gripenberg esimerkiksi näki eroja naisten kyvyssä kehittää liikettä eri maissa, vaikka kansainvälinen naisasialiike puhuikin ylirajaisen sisaruuden puolesta.

Mutta miksi meidän tulisi olla kiinnostuneita yli sata vuotta sitten eläneestä Gripenbergistä tai feminismin historiasta ylipäänsä? Kinnusen mukaan kyse on kansalaisyhteiskunnan historian tuntemisen tärkeydestä.

”Kun on kyse feminismistä, on kyse kansalaisyhteiskunnasta. Suomen historiaa ei voida kirjoittaa kokonaisvaltaisesti ilman, että otetaan huomioon erilaisten kansanliikkeiden ja järjestöelämän merkitys kansalaisyhteiskunnan rakentamisessa”, Kinnunen kertoo.

Feminismin luonteesta ja tasa-arvokysymyksistä keskustellaan kiivaasti tänäkin päivänä. Kinnusen mukaan feminismin historiaa tutkineet ovat nähneet siinä takaiskuja.

”Näyttäisi siltä, että tälläkin hetkellä Suomessa on meneillään notkahdus tasa-arvoasioissa. Ajattelemme aivan kuin tasa-arvo olisi luksusta, johon on varaa ainoastaan hyvinä aikoina. Historian antama opetus on se, että meidän on pidettävä näitä asioita esillä ja oltava niistä tietoisia”, Kinnunen sanoo.

Tutkimuksen julkaisi Women’s History Review.

 

Julkaistu 10.5.2016

Hanna Talikka

Tiedeviestinnän opiskelija, joka käyttää historiankirjoja self help -oppaina ja haluaa oppia joka päivä jotain uutta. Instagram: @hannnamar.

Lue seuraavaksi

Epätietoisuutta, tiiviimpää yhteistyötä ja uusia mahdollisuuksia – Oamkin opiskelijat ja opettajat uskovat, että muutto Linnanmaalle on peloista huolimatta hyvä asia

Anna Asplund

Ilmiöt

11.1.2019

Kontinkankaan K3- ja K4-parkkipaikkojen muuttuminen maksullisiksi yllätti opiskelijat

Mirko Siikaluoma

Ilmiöt

11.1.2019

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821